Pohjois-Pohjanmaan rahasto jakoi 25.5.2018 Oulussa Uudella Seurahuoneella järjestetyssä vuosijuhlassaan apurahoina, palkintona ja taidelahjoituksena 662 000 euroa.

Pohjois-Pohjanmaan rahaston apurahansaajat 2018. Kuva: Tuomas Kallio

Apurahoja jaettiin 50-vuotisjuhlassa yhteensä 50. Taiteilijaprofessori Pirjo Yli-Maunulalle myönnettiin 15 000 euron suuruinen tunnustuspalkinto hänen ansioistaan pohjoisen tanssin moniottelijana ja kulttuurisiltojen rakentajana. Juhlapuheen piti taiteilijaprofessori Jorma Uotinen. Lisäksi julkistettiin taidelahjoitus Siikajoen kunnalle.

Apurahat myönnetään yksityishenkilöiden ja yhteisöjen lahjoittamista varoista

Pohjois-Pohjanmaan Kulttuurirahasto vastaanotti 664 hakemusta, ja apurahoja myönnettiin 50 hakijalle. Haettujen apurahojen yhteisarvo oli viime vuoden tapaan lähes 11 miljoonaa euroa.

Arkkitehti Matti Lakkalalle myönnettiin kokovuotinen työskentelyapuraha (24 000 euroa) teollisen hirsirakentamisen mahdollisuuksia tutkivaan väitöskirjatyöhön. Hirren käytölle on kasvava kysyntä hirsirakennusten hyväksi koettujen sisäilmaominaisuuksien ja puun ekologisuuden vuoksi.

Toimittaja, filosofian tohtori Petri Laukalle ja valtiotieteen lisensiaatti Ari Turuselle myönnettiin 13 000 euron työskentelyapuraha (2 x 3 kk) solvaamisen ja vihapuheen kulttuurihistoriaa käsittelevän tietokirjan kirjoittamiseen.

Tanssin kokovuotisen (24 000 euroa) apurahan sai tanssitaitelija Milla Lehtinen. Apurahakaudellaan hän suunnittelee tanssiteosta, jossa yhdistyvät nykytanssi ja valotaide, sekä luo yhteistyöverkostoja ulkomaille. Lehtisen missiona on nostaa pohjoissuomalaista tanssitaidetta yli maantieteellisten ja taidemuotojen rajojen.

Nuori oululainen säveltäjä Niilo Korsulainen sai 4 000 euron apurahan Fanny ja Yrjö Similän rahastosta balettituotannon sävellystyöhön. Korsulainen esiintyi juhlassa yhdessä balettitanssija Eeva Pesosen kanssa.

Kotiseututyön apurahoja myönnettiin konserttitoimintaan Jokilaaksojen Kamarimusiikki ry:lle Haapavedelle (4 000 euroa), valokuvaaja Linda Sainiolle Suo parantaa -näyttelyn toteuttamiseen Kuusamossa (6 000 euroa), Vaalan Kulttuuriklubi ry:lle Oulujärven merirosvot -tapahtuman toteuttamiseen (5 000 euroa) ja sosionomi Sari Vierimaan työryhmälle Nivalaan virsikirjan lisävihkon äänitys- ja tallennustyöhön sekä konserttien ja virsien opetuksen järjestämiseen koululaisille (4 000 euroa).

Sarjakuva taidemuotona nousi tänä vuonna merkittävästi esille. Kokovuotisen apurahan (24 000 euroa) saivat sarjakuvataiteilijat Aapo Kukko ja Jyrki Mäki. Lisäksi Oulun Sarjakuvaseuralle myönnettiin kärkihankkeena 20 000 euroa Pohjois-Pohjanmaalle suuntautuvan lukuintohankkeen toteuttamiseen.

Toinen kärkihanke myönnettiin Tempo Sistema Oulu ry:lle soitinkeräyskampanjan järjestämiseen. 20 000 euron apurahan turvin yhdistys kartoittaa Pohjois-Pohjanmaalla kouluissa ja kodeissa käyttämättöminä olevia, mahdollisesti rikkinäisiäkin soittimia. Tempo Sistema Oulu ry tarjoutuu lunastamaan soittimet lahjoituksena tai korvausta vastaan ja kunnostamaan ne yhteisöllisen musiikkikasvatustoiminnan käyttöön. Soitinkeräyskampanjan tavoitteena on tarjota musiikin harrastamisen mahdollisuus lapsille tasapuolisesti ilman pääsykokeita.

Apurahoja myönnettiin tieteen ja taiteen eri aloille kunkin alan hakumäärät huomioiden. Suomen Kulttuurirahasto on yksityinen säätiö, joka jakaa apurahat yleisrahastoista sekä jakovuorossa olevista nimikkorahastoista lahjoittajiensa toivomiin tarkoituksiin.

Palkinto Pirjo Yli-Maunulalle

Pohjois-Pohjanmaan rahastolla on vuosittain mahdollisuus palkita alueen merkittävä kulttuuritoimija. Tämä vuonna palkinnon sai tanssitaiteilija Pirjo Yli-Maunula. Yli-Maunula on oululainen tanssitaiteilija, joka on työskennellyt ammatissa nelisenkymmentä vuotta. Hän on alansa moniosaaja: koreografi, tanssija, kuraattori, ohjaaja, tuottaja ja taiteellinen johtaja.

Taidelahjoitus Siikajoen kunnalle

Vuosijuhlassa julkistettiin Pohjois-Pohjanmaan rahaston 15 000 euron lahjoitus Siikajoen kunnalle. Lahjoitus käytetään julkisen taideteoksen hankintaan kuvanveistäjä Hannu Ahosolalta (s. 1979).

‒ Siikajoella syntynyt Ahosola yhdistää valloittavalla tavalla pronssia, kiveä ja erilaisia kierrätysmateriaaleja. Hänen veistoksissaan on kantaaottavuutta, huumoria unohtamatta. Teos sijoitetaan keskeiselle paikalle joen läheisyyteen Siikajoen kunnantalon viereen. Ahosolan teos kertoo Siikajoen vahvoista juurista ja sen perinteisestä elinkeinosta, luonnehtii aluetaidemuseotutkija Janne Kauppinen taiteilijaa.