Maahanmuuttajien kielenopetus

Suomen Kulttuurirahasto ja Svenska kulturfonden käynnistivät vuonna 2010 yhteistyössä valtion kanssa Osallisena Suomessa -kokeilun, jonka tavoitteena oli tehostaa maahanmuuttajien suomen tai ruotsin kielen opetusta. Se oli yksi suurimmista aahanmuuttajien kotoutumista parantavista hankkeista. Kokonaiskustannukset olivat lähes 10 miljoonaa euroa, mistä valtio maksoi noin puolet ja säätiöt yhdessä noin puolet.

Hankkeen tavoitteena oli kehittää maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukselle joustava ja kustannustehokas malli, joka mahdollistaisi kaikkien aikuisten maahanmuuttajien koulutuksen ja helpottaisi myös nuorten opintoja. Koulutuksen vaihtoehtoisia toteuttamistapoja kokeiltiin kuntien kehittämishankkeissa eri puolilla Suomea vuosina 2011-2013. Parhaat käytännöt on tarkoitus ottaa valtakunnalliseen käyttöön hankkeen päättymisen jälkeen, jolloin pysyvästä mallista säädetään kotouttamislaissa.

Tehostettua kieliopetusta kaikille maahanmuuttajille

Kokeilujen perustana oli kehittämissuunnitelma, jonka Kulttuurirahasto tilasi vuonna 2010 Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskukselta. Sen laadintaa ohjasi monialainen työryhmä, jonka puheenjohtaja oli professori Riitta Pyykkö Kulttuurirahastosta. Työryhmä jatkoi kuntien kokeiluhankkeiden seurantaa ja tuki niitä tarvittaessa.

Kehittämissuunnitelma kiinnitti huomiota nykyisen kotoutumiskoulutuksen suurimpiin ongelmiin. Koulutus oli tähän asti tukenut tehokkaimmin niitä maahanmuuttajia, joilla on jo valmiiksi parhaat edellytykset työllistyä. Sen ulkopuolelle jää osa maahanmuuttajista, kuten kotiäidit, luku- ja kirjoitustaidottomat sekä vanhukset. Osallisena Suomessa pyrki tavoittamaan nämäkin ryhmät, joiden kotoutuminen on vaikeinta.

Koulutuksen sisällössä ja järjestämisessä ei aiemmin ole pystytty ottamaan riittävästi huomioon opiskelijoiden erilaista lähtötasoa. Myös koulutuksen tulosten arviointi on ollut puutteellista. Kielikoulutuksen järjestämistavat eivät kannustaneet pitkäjänteiseen kehittämiseen ja parhaiden opettajien rekrytointiin.

- Säätiöt eivät ole lähteneet mukaan vain paikatakseen järjestelmän aukkoja, sanoo Suomen Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava. - Nykyinen kotoutumiskoulutus on kehittynyt aikana, jolloin maahanmuutto oli paljon vähäisempää. Haluamme auttaa ministeriöitä uudistamaan koulutusta siten, että se on tehokkaampaa sekä valtion, kuntien että maahanmuuttajien itsensä kannalta. Siihen on hyvät mahdollisuudet, koska meillä on ollut yhteinen näkemys siitä, missä ongelmat ovat.

Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus siirtyi vuoden 2012 alusta kokonaan työ- ja elinkeinoministeriön vastuulle. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sisäasiainministeriö ovat olleet hankkeen keskeisiä yhteistyötahoja. Kuntaliitto on aktiivisesti tukenut kokeilua ja osallistunut sen suunnitteluun.

Kulttuurirahasto tukee suoraan myös kansalaisjärjestöjen työtä maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi. Satojen vapaaehtoisten suomalaisnaisten Luetaan yhdessä -verkosto tarjoaa lukutaidon ja suomen kielen opetusta maahanmuuttajanaisille eri puolilla Suomea. Vuodesta 2011 verkoston toimintaa koordinoi Suomen Akateemisten Naisten Liitto. Kulttuurirahaston tuki verkostolle oli vuosina 2011–2014 yhteensä yli 300 000 euroa.

Lisätietoja:

projektipäällikkö Sari Haavisto, Työ- ja elinkeinoministeriö, p. 010 604 7128
koulutusasiamies Veronica Granö-Suomalainen, Svenska kulturfonden, p. 09 6930 7331
projektikoordinaattori Henna-Maija Syrjälä, Luetaan yhdessä -verkosto, p. 045 1174 282