Troolausta Vesijärven Kajaanselällä. Kuva: Mika Vinni
Vesistöjen seurantamenetelmien kehittämishanke VesiMon
Yhdeksässä suomalaisessa järvessä testataan ja tutkitaan vuosina 2022–2026 menetelmiä, jotka voivat tehdä järvien tilan arvioinnista ja seuraamisesta kustannustehokkaampaa ja täsmällisempää.
Suomen järvet ovat kohtuullisen hyvässä kunnossa, mutta niihin kohdistuu monia uhkia. Jotta suomalaiset järvet säilyvät tulevaisuudessakin hyvässä kunnossa, on niiden tilaa seurattava säännöllisesti.
VesiMon-hankkeessa kehitetään uusia tapoja seurata järvien hyvinvointia. Suomessa järviä seurataan jo nyt, mutta vanhat seurantamenetelmät voivat olla puutteellisia, työläitä tai kalliita.
Hankkeessa tutkitaan yhdeksää järveä eri puolella Suomea. Järviä kuormittavat esimerkiksi kaupunkien jätevedet ja kaivos-, turve- ja metsäteollisuus. Järviä kuormittavaa teollisuutta tarvitaan esimerkiksi vihreään siirtymään ja siihen, että Suomesta voi tulla tiettyjen raaka-aineiden osalta omavaraisempi.
Järvissä testataan uusia menetelmiä, jotka voivat tehdä järvien tilan arvioinnista ja seuraamisesta kustannustehokkaampaa ja täsmällisempää. Hyvin valituilla seurantamenetelmillä järven tilan muutokseen pystytään tarttumaan ajoissa.
Hankkeen tulosten avulla teollisuus ja ympäristöviranomaiset voivat parhaimmillaan käyttää kohdennetumpia menetelmiä ympäristövaikutusten arviointiin ja velvoitetarkkailuun.
VesiMon-hankkeessa ovat mukana Helsingin yliopisto, KVVY Tutkimus Oy ja Suomen ympäristökeskus. Hanke on käynnissä 2022–2026, ja sitä rahoittavat Suomen Kulttuurirahasto ja ympäristöministeriö.
