Suomen Kulttuurirahaston pääomaoma on lähes kaksi miljardia euroa. Sen tuotto jaetaan apurahoina. Kulttuurirahaston varallisuus perustuu osittain sijoitusten menestykseen, osittain uusiin lahjoituksiin, joita säätiö on saanut viimeisen vuosikymmenen aikana yli sata miljoonaa euroa.
Sijoitustoiminnan periaatteet
Kulttuurirahaston sijoitustoiminnan keskeinen tavoite on turvata säätiön sääntömääräinen toiminta. Sijoitustoiminnan tuotoilla katetaan apurahojen, kulttuuritoiminnan ja säätiön muun toiminnan kulut.
Sijoituksilla tavoitellaan omaisuudelle hyvää tuottoa hallituksen määrittelemien ohjeiden puitteissa. Sijoituspäätöksissä painottuvat vakaus ja pitkä sijoitushorisontti. Tavoitteena on pitkäaikainen omistus eivätkä lyhyen tähtäimen myyntivoitot.
Varojen käyttö pyritään pitämään tasaisena markkina-arvojen heilahteluista huolimatta. On tärkeää, että sijoituksista koituu rahastolle vakaa kassavirta. Apurahoihin tarvittavat varat tulevat osingoista ja koroista sekä näihin verrattavista tuotoista. Myyntivoitoilla kartutetaan peruspääomaa.
Kulttuurirahasto noudattaa sijoitustoiminnassaan vallitsevan lainsäädännön lisäksi vastuullisia ja kestäviä periaatteita.
Sijoitusvarallisuus
Kulttuurirahaston varat käytetään pääosin apurahoihin, joiden suuruuden tulisi lähtökohtaisesti kehittyä yleistä ansiotasokehitystä vastaavalla tavalla. Tavoitteen toteutuminen ei ole mahdollista hyvin matalan riskin sijoitussalkulla, koska tällaisen salkun tuotto-odotus ei ole riittävä.
Kulttuurirahaston omaisuudesta valtaosa on sijoitettu pörssiosakkeisiin, korkoinstrumentteihin (joukkovelkakirjalainat ja rahamarkkinasijoitukset) ja kiinteistöihin sekä vaihtoehtoisiin sijoituksiin (private equity ja private debt -ohjelmat sekä metsäsijoitukset).
Säätiön tarkoituksessa mainitun suomalaiskansallisen henkisen ja taloudellisen viljelyn vaalimisen ja kehittämisen on ajateltu toteutuvan myös kotimaisen omistajuuden kautta. Kulttuurirahastolla onkin pitkä historia omistajana kotimaisissa pörssiyhtiöissä ja saatujen lahjoitusten vuoksi suuria omistuksia esimerkiksi Huhtamäki Oyj:ssä.
Riittävällä rahavirralla ja likviditeettipuskurilla varmistetaan, että Kulttuurirahasto voi toimia häiriöttä kaikissa markkinaolosuhteissa.
| Toteutuma 1.10.2022, % | Neutraalitila, % | |
|---|---|---|
| Kaikki sijoitukset | 100,0 | 100,0 |
| Osake | 53,0 | 60,0 |
| Suomi | 35,1 | 40,0 |
| Kansainväliset | 17,9 | 20,0 |
| Korko | 13,9 | 13,0 |
| Yrityslainat ja muut | 3,8 | 7,0 |
| Lyhyt korko | 10,1 | 6,0 |
| Kiinteistö | 12,7 | 12,0 |
| Vaihtoehtoiset | 20,4 | 15,0 |
Päätöksenteko
Säätiön hallitus hyväksyy sijoitussuunnitelman ja vastaa siitä, että varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty.
Säätiön raha-asiain toimikunnan muodostavat hallituksen keskuudestaan toimintavuodeksi kerrallaan valitsemat vähintään kolme ja enintään viisi jäsentä. Raha-asiain toimikunta valmistelee yhdessä toimiston kanssa ehdotuksen säätiön sijoitussuunnitelmasta hallituksen hyväksyttäväksi sekä laatii vuosittain hallitukselle alustavan talousarvioehdotuksen ja ehdotuksen tilinpäätökseksi. Toimikunta huolehtii siitä, että säätiön sijoitussuunnitelma on ajan tasalla. Se valvoo, että sijoitustoimintaa ja sen raportointia kehitetään ja että hallitukselle raportoidaan sijoitussalkun kehityksestä säännöllisesti.
Sijoitussuunnitelman toimeenpanon käytännön toteutuksesta huolehtivat säätiön varainhoidon toimihenkilöt. Raha-asiain toimikunta seuraa ja valvoo sijoitusomaisuuden arvon kehitystä, sijoitusten jakautumista eri omaisuusluokkiin sekä sijoituksiin liittyvää riskiä. Toimikunnan jäsenet eivät osallistu yksittäisten sijoituspäätösten tekemiseen ja toimeenpanoon.
Raha-asiain toimikunnan kokoonpano
Tilintarkastaja: KHT Kirsi Aromäki, Tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab
Talouden vuosi 2021–2022
Toimintavuoden 2021–2022 aikana kiihtyvä inflaatio, Ukrainan sodasta johtuva energiakriisi ja kiristyvä rahapolitiikka loivat epävarmuutta talouteen. Kulttuurirahaston toiminta on kuitenkin turvattua myös heikompina talousvuosina.
Kulttuurirahaston omaisuuden käypä arvo oli 30.9.2022 eli toimintavuoden päättyessä 1 806 miljoonaa euroa. Tästä sijoitusvarallisuuden arvo oli 1 624 miljoonaa euroa. Sijoitussalkun tuotoksi muodostui toimikaudella –5,9 % vertailuindeksin tuoton ollessa –8,6 %. Hajauttaminen listaamattomiin sijoituksiin kompensoi listattujen sijoitusten heikkoa kehitystä.
