Suomalainen kaupunki tapahtumapaikkana
Suomalainen kaupunki tapahtumapaikkana kutsui ja toi yhteen suomalaisia ja ulkomaisia kaupunkitutkijoita, kaupunkien päättäjiä, virkamiehiä, elinkeinoelämän ja kansalaisjärjestöjen edustajia, poliitikkoja, kaupunkiaktivisteja ja kaupunkilaisia viiteen seminaariin keskustelemaan kaupunkien taloudellisesta kasvusta, reuna-alueista, ekologisuudesta, monikulttuurisuudesta ja eurooppalaisesta kaupungista.
Argumenta-hanke
Seminaareissa, yleisötilaisuuksissa ja hankkeen kotisivuilla keskusteltiin kaupunkien ajankohtaisista kysymyksistä kaupunkisuunnittelun edistämiseksi ja paremman kaupungin rakentamiseksi. Seminaareissa aihetta tarkasteltiin eri tieteenalojen näkökulmasta: yhteisen kielen kehittäminen tieteenalojen väliseen keskusteluun, monitieteisen kaupunkitutkimustieteen edistäminen sekä erilaisten tieteellisten perustelujen ja käytäntojen pohtiminen, tavoitteena edistää päätöksentekijöiden (jotka tarvitsevat tieteellisesti perusteltua tietoa) ja kaupunkitutkijoiden (jotka esittävät erilaisia teorioita kaupungista) välistä vuoropuhelua.
Suomalainen kaupunki on viime vuosina ollut muutoksen ja keskustelun kohde. Kaupunkien odotetaan olevan taloudellisen kasvun ja kansallisen hyvinvoinnin moottoreita ja innovaatioiden paikkoja. Kaupunkiseudut laativat ohjelmia ja kilpailevat valtion tuesta, sijoittuvista yrityksistä ja muuttavista asukkaista.
Kaupunkitutkijat ja kaupunkien päättäjät pohtivat mikä on hyvä kuntakoko, riittääkö kuntien yhteistyö vai tulisiko kuntien yhdistyä, miten järjestää hyvinvointipalvelut, minkälaiset kaupunkialueet menestyvät ja miten edistää kaupunkien menestystä?
Syrjäseuduille ja kaupunkialueiden reunoille on syntynyt alueita, jotka eivät enää ole maaseutua, mutta eivät kaupunkiakaan. Tällaisista alueista on käytetty nimeä Zwischenstadt ja ne ovat monella tavoin ongelmallisia: etäisyydet ovat pitkiä, liikkuminen edellyttää omaa autoa, palveluita ei juuri ole tarjolla ja ympäristö on historiaton ja virikkeetön. Miten kehittää ja suunnitella näitä alueita? Suunnittelijat, poliitikot ja tutkijat eivät ole yksimielisiä siitä tulisiko kaupungin laidalle rakentaa kauppakeskus vai pitäisikö kehittää kaupungin keskustaa.
Asuntojen hintojen nousu on johtanut muuttoliikkeeseen kaupungin keskustasta ja hajautunut kaupunkirakenne on synnyttänyt keskustelun siitä onko tiheästi rakennettu kaupunki ekologisesti kestävä vai säästääkö harvaanasuttu asutusmalli luontoa.
Kaupunkisuunnittelijoiden ja päättäjien ongelmia ovat lisänneet maahanmuutto, monikulttuurisuus ja väestön vanheneminen: tulisiko etnisten ryhmien asua omilla alueillaan vai pitäisikö maahanmuuttajat asuttaa eri puolille kaupunkia; minkälaisia asuntoja ja palveluita järjestää vanheneville kaupunkilaisille, miten vastata kaupunkiaktivistien vaatimuksiin oikeudenmukaisesta ja hyvästä kaupungista.
Lisätiedot: professori Anne Haila, puh. (09) 191 24584, anne.haila@helsinki.fi sekä http://blogs.helsinki.fi/suomalainenkaupunki/
