Vesi ja yhdyskuntien kehitys

Pääosin Suomessa vesihuoltojärjestelmät toimivat tällä hetkellä moitteettomasti. Mittavan järjestelmän luominen on edellyttänyt suuria investointeja ja lukemattoman määrän henkilötyövuosia.

Suomen erityisinä haasteina ovat olleet kylmä talvi, harvaanasuttu maa pk-seutua lukuun ottamatta, varsin pitkät välimatkat vesilaitoksista kuluttajille sekä joissain tapauksissa myös kaupungin väkiluvun nopea kasvu. Myös monet paikalliset tekijät ovat asettaneet haasteita vesihuollolle. Viimeaikojen tuoma uusi haaste vesihuollolle on se, että kuntien tulouttaessa huomattavia summia vesilaitoksilta kunnan yhteiseen kassaan, on verkostoihin muodostunut miljardien korjaus- ja saneerausvelka.

Vesi ja yhdyskuntien kehitys -seminaarisarjan keskusteluteemat ovat seuraavat:

• Miten vesivarat ja niiden saatavuus ovat vaikuttaneet kulttuurien ja yhdyskuntien kehitykseen ja miten ilmaston vaikutus on todennäköisesti vaikuttanut kehitykseen ja sen edellytyksiin?

• Millaisia yhteyksiä on nähtävissä yhdyskuntien vedenhankinnan ja muiden vedenkäyttömuotojen kuten kastelun välillä?

• Mitkä ovat olleet keskeisiä järkevän veden käytön periaatteita? Miten veden käyttö ja kulutus ovat vaihdelleet eri aikoina ja eri järjestelmissä?

• Miten ihmiset ovat eri kulttuureissa selvinneet vesihuollon tarpeista ja haasteita ja millaisia panostuksia se on heiltä, yhdyskunnilta ja yhteiskunnilta vaatinut?Miten kyseiset innovaatiot ovat levinneet erityisesti Suomessa pääkaupungin, muiden kaupunkien ja pienempien taajamien kesken, missä määrin tietotaitoa on aiemmin haettu ulkomailta ja missä vaiheessa ja millä edellytyksillä voitiin tätä tietämystä ryhtyä viemään muihin maihin?

• Miten menneisyyden valinnat vaikuttavat mahdollisiin, todennäköisiin ja haluttaviin tulevaisuuden kehityspolkuihin?

Hankkeen johtajana ja koordinaattorina toimii dosentti, FT Petri S. Juuti, ja työryhmän muut jäsenet ovat dosentti, TkT Tapio S. Katko ja TkT Riikka P. Rajala.

Lisätiedot: dosentti Petri Juuti, 040 557 5632, petri.juuti@uta.fi