Laaja kysely suomalaisten suhteesta kulttuuriin

Suomen Kulttuurirahaston teettämä laaja kyselytutkimus kartoitti suomalaisten suhdetta taiteeseen ja kulttuuriin. Tutkimus toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2013 ja toistettiin vuonna 2022. Tutkimuksen ytimessä on kysymys, kuinka usein suomalaiset kohtaavat erilaisia kulttuurin muotoja.

Kyselytutkimuksen tulokset kertovat, että kulttuuri kiinnostaa kaikenlaisia suomalaisia ikään, asuinpaikkaan ja tuloluokkaan katsomatta. Aktiivisia kulttuurin kuluttajia löytyy kaikista Suomen kolkista ja yhteiskuntaluokista.

Myös puoluekannasta aiheutuvat erot ovat tasoittuneet vuodesta 2013. Kulttuuriaktiivien osuus perussuomalaisten äänestäjistä on edelleen pienempi kuin vihreiden äänestäjistä, mutta dramaattisesta poikkeamasta ei enää voi puhua. Esimerkiksi tanssiesityksissä käy yhtä suuri osa perussuomalaisista kuin vasemmistoliittolaisista.

”Kyselyn tarjoama tieto on arvokasta kaikille, jotka pohtivat taiteen tehtäviä ja rahoitusta koko yhteiskunnan näkökulmasta”, sanoo Suomen Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava. Arjavan aiheesta kirjoittaman laajan artikkelin voi lukea täältä.

Kirjat, elokuvat ja museot suurimpia suosikkeja

Kulttuurin lajien suosiossa ei juuri ole tapahtunut muutoksia verrattuna vuoden 2013 kyselyyn. Suosituimmiksi kulttuurin lajeiksi osoittautuivat kirjat, elokuvat ja museot, mutta myös elokuva- ja museokäynnit ovat suosittuja tapoja kuluttaa kulttuuria. Huomattavasti harvempi osa vastaajista käy vuosittain oopperassa, sirkusesityksessä tai kansanmusiikkia kuulemassa.

Kulttuurilaitosten tarjonnan merkityksessä on enemmän muutosta aiempaan: sitä pitää itselleen ja omalle hyvinvoinnilleen tärkeänä nyt 55 % vastaajista, mikä tarkoittaa 11 prosenttiyksikön nousua edelliseen kyselyyn nähden. ”Pitkä koronasulku on ehkä tehnyt kulttuuritarjonnan tärkeyden uudella tavalla näkyväksi”, pohtii Arjava.

Laajaa tukea taiteen julkiselle rahoitukselle

Selvä enemmistö (63 %) kyselyyn vastanneista kannattaa taiteen tukemista verovaroista, jotta siitä nauttiminen olisi mahdollista kaikille. Taiteen julkista tukea kannattaa lähes puolet kaikkein passiivisimmistakin kulttuurin kuluttajista. Taidealan saamia tukia koronapandemian aikana pidetään pikemminkin liian pieninä (41 %) kuin liian suurina (10 %).

Vaikka taiteilijoista lähes kaikki (97 %) kannattavat taiteen tukemista verovaroin, he eivät innostu ajatuksesta, että taidelaitosten tulisi lisäksi hankkia nykyistä enemmän varoja suoraan yleisöltä.

Taidetta yleisölle, ei kollegoille ja kriitikoille

Taiteilijoiden ja taiteen kokijoiden näkökulmissa on havaittavissa eroja, mutta sekä taiteilijoista että yleisöstä yli 70 % on vähintään jokseenkin samaa mieltä väitteestä, että taiteilijoiden tulisi kohdistaa sanottavansa enemmän yleisölle kuin kollegoille ja kriitikoille.  Noin puolet sekä yleisöstä että taiteilijoista pitää yhteiskunnan kustantamaa palveluseteliä hyvänä tapana antaa yleisön vaikuttaa taiteen rahoitukseen.

Kyselyssä selvitettiin myös muun muassa näkemyksiä kulttuurijournalismista, syitä olla osallistumatta kulttuuritarjontaan ja toiveita kulttuuripalveluiksi omalle asuinpaikkakunnalle. Kyselyn toteutti Kantar TNS Oy, ja siihen vastasi noin 4600 yli 15-vuotiasta suomalaista helmi-maaliskuussa 2022. Osa kysymyksistä lähetettiin taiteilijajärjestöjen kautta myös taiteen ammattilaisille, joilta vastauksia saatiin yli 200.

Vuoden 2013 tutkimustulokset

Suosituimpia kulttuuri- ja taidekohteita ovat elokuvat, museot ja teatteri. Kaksi kolmesta suomalaisesta on käynyt näissä viimeisten kahden vuoden aikana vähintään kerran. Harvemmin vieraillaan oopperassa ja kansanmusiikkiesityksissä, mutta niissäkin on joskus käynyt noin puolet suomalaisista.

Taiteen tehtävistä yksimielisimmin tärkeänä pidetään viihdytyksen ja lohdun tuomisen arkeen. Korkealle tärkeydessä nousevat myös esteettisten kokemusten tuottaminen ja ihmisten yhdistäminen yhteisten kokemusten kautta. Monet muutkin tehtävät, kuten yhteiskunnan epäkohtien kritisointi, saavat merkittävää kannatusta.

Tulot eivät määrää kulttuurinkulutuksen aktiivisuutta

Yli kaksi miljoonaa suomalaista (44 % vastaajista) pitää kulttuurilaitosten tarjontaa tärkeänä itselleen ja omalle hyvinvoinnilleen.

Aktiiviset suurkuluttajat (6 % vastaajista) käyvät useita kertoja vuodessa sekä populaari- että korkeakulttuurin kohteissa ja tilaisuuksissa. Ryhmään kuuluvia löytyy tasaisesti kaikista väestöryhmistä, mutta keskimääräistä enemmän heitä on naisten, akateemisen tutkinnon suorittaneiden, ja pääkaupunkiseudulla asuvien keskuudessa.

Kulttuurin kuluttaminen on muuta väestöä vähäisempää niillä, jotka samaistuvat työväenluokkaan. Puolueista perussuomalaisten äänestäjille kulttuurilla onkin pienin merkitys. Tärkeintä kulttuurilaitosten tarjonta on vihreiden ja vasemmistoliiton äänestäjille.

Ansiot korreloivat vain vähän kulttuurinkulutuksen runsauden kanssa. Selvä enemmistö vastaajista on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että taidetta tulee tukea verorahoista, jotta siitä nauttiminen olisi mahdollista myös vähävaraisille. Kaikki väestöryhmät tukevat tasaisesti näkemystä, että taiteilijoiden rahoitusta ei tulisi jättää vain taiteen ammattilaisten päätettäväksi.

Miesten ja naisten kulttuuriasenteissa on eroja

Naiset käyvät aktiivisemmin erilaisissa kulttuuririennoissa, ja erityisesti teatterista ja taidenäyttelyistä he nauttivat selkeästi miehiä useammin. Naisten kulttuuriharrastusta haittaavat erityisesti käytännölliset seikat, kuten pitkät matkat, liian kalliit pääsymaksut tai sopivan seuran puute. Miesten osallistumista estävät enemmänkin omiin mieltymyksiin liittyvät syyt: muut harrastukset ovat tärkeämpiä, kiinnostus taidetta ja kulttuuria kohtaan puuttuu kokonaan tai kulttuuritarjontaa ei koeta itseä kiinnostavaksi.

Eri ikäryhmien väliset erot ovat tutkimuksessa maltillisia. Iäkkäämmät vastaajat käyttävät ns. korkeakulttuurin tarjontaa (taidenäyttelyt, teatterit, museot jne.) hieman nuorempia useammin, kun taas elokuvien osalta kiinnostus kasvaa johdonmukaisesti nuoruuden suuntaan. Nuoret näkevät muuta väestöä useammin, että yhteiskunnallisten epäkohtien nostaminen esille on ainakin melko tärkeä taiteen tehtävä.

Tutkimuksessa selvitettiin myös sitä, minkälainen kulttuurijournalismi kiinnostaa eri ihmisiä. Painetut sanomalehdet ja televisio ovat kaikissa ikäryhmissä suosituimmat kanavat, joiden kautta kulttuurista halutaan saada tietoa. Nuoret nojaavat näkyvästi myös median verkkosivuihin tai mobiilisovelluksiin, sosiaaliseen mediaan ja kulttuurilaitosten verkkosivuihin.

Kulttuurirahasto teetti kyselytutkimuksen TNS Gallup Oy:llä syys-lokakuussa 2013. Tutkimukseen vastasi internetpaneelissa yhteensä 8059 henkilöä, ja aineisto edustaa maamme 15–74-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunta).

Lisätietoja
Yliasiamies Antti Arjava
Antti
Arjava
yliasiamies