Uudet Argumenta-hankkeet käsittelevät laajasti yhteiskunnallisia haasteita
Kulttuurirahaston hallitus on myöntänyt vuoden 2018 Argumenta-apurahat kolmelle hankkeelle. Argumenta-apurahoilla tuetaan tieteiden välisiä hankkeita, joissa etsitään ratkaisuja useilla tieteenaloilla käsiteltyihin yhteiskunnallisesti merkittäviin kysymyksiin. Rahoitettavat hankkeet pureutuvat ihmisten käyttäytymisen muutoksiin, lisääntymisen tulevaisuuteen sekä uskontolukutaitoon.
– Argumenta-hankkeiden ideana on luoda mahdollisuus laajaan keskusteluun aiheista, jotka ovat sekä tieteellisesti että yhteiskunnallisesti kiinnostavia ja merkityksellisiä. Rahoitettaviksi valitut hankkeet ovat aiheeltaan erittäin ajankohtaisia ja pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia, Kulttuurirahaston hallituksen puheenjohtaja Jari Sokka toteaa.
Usein samoja ongelmia tutkitaan eri tieteenaloilla, mutta yhteistä kieltä ratkaisujen hahmottamiseksi voi olla vaikea löytää. Argumenta on rahoitusmalli, jonka tarkoitus on löytää merkittävien tutkimusaiheiden avoimiin kysymyksiin tieteellisesti ja tieteiden välisesti kestäviä argumentteja.
Argumenta-hankkeiden tavoitteena on tuoda yhteen eri alojen tutkijoita ja saattaa keskustelujen tulokset julkisuuteen, niin että ne voivat vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Hankkeiden tutkimuskysymyksiä käsitellään seminaareissa ja julkaisuissa ja niiden tulokset julkaistaan myös verkossa. Kaksivuotiset hankkeet toteutetaan vuosina 2019–2020.
Käyttäytymisnäyttöön perustuva politiikka
Valtiotiet. tohtori, dosentti Nelli Hankonen ja työryhmä, 140 000 e
Monien yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisun avaimet piilevät ihmisten ja ryhmien käyttäytymisen muutoksessa. Esimerkiksi ilmastonmuutokseen, kroonisiin sairauksiin, etniseen syrjintään sekä työ- ja kouluhyvinvointiin voidaan vaikuttaa muuttamalla toiminta- ja elintapoja. Useat tieteenalat tuottavat tietoa vaikuttavista keinoista, mutta tutkimus on hajanaista ja verkostoitumatonta, eikä tieto tavoita yhteiskunnallisia päättäjiä.
Hankkeessa pyritään poikkitieteelliseen, syvälliseen keskusteluun tutkijoiden ja päätöksentekijöiden kesken. Symposiumeissa käsitellään näyttöön perustuvan politiikan ja tieteellisen tutkimuksen käyttöä hyödyntäen konkreettisia tapauksia muun muassa ilmastonmuutoksesta, etnisestä syrjinnästä sekä lastensuojelusta.
Lisääntymisen tulevaisuus ja siihen liittyvät paradoksit
Valtiotiet. tohtori, dosentti Mianna Meskus ja työryhmä, 140 000 e
Lisääntyminen on ikkuna, jonka kautta voidaan tarkastella, miten kulttuuri ja yhteiskunta muuttuvat. Lisääntymisen ja perheen perustamisen ajankohdan siirtyminen myöhempään ikään ja hedelmällisyyden lasku huolettavat kaikkialla läntisessä maailmassa. Toisaalta ympäristön kestokyvyn näkökulmasta katsottuna väestönkasvu on myös yhteiskunnallinen ja ekologinen ongelma. Lisääntymisen tulevaisuus -hanke tarttuu ajassa ilmeneviin lisääntymisen paradokseihin, ja pohtii lisääntymisen tulevaisuutta ja sen hallinnan haasteita.
Uskontolukutaito moniarvoisessa yhteiskunnassa
Fil. tohtori, professori Tuula Sakaranaho ja työryhmä, 130 000 e
Työryhmä lähtee liikkeelle väitteestä, jonka mukaan Suomessa tarvitaan kasvavassa määrin uskontolukutaitoa eli tietoa, ymmärrystä ja sensitiivisyyttä erilaisten uskonnollisten ja katsomuksellisten näkemysten ristipaineissa. Toisaalta tiedostetaan, että myös ns. uskonnottomuudella ja tapauskovaisuudella on sijansa yhteiskunnassa. Hankkeessa tarkastellaan tutkimuksen nykytilaa tämän väitteen kannalta ja etsitään väyliä entistä monitieteisempään uskonnontutkimukseen Suomessa.
