Teksti: Matti Posio
Kuva: Rami Marjamäki

Ajattelua on kahdenlaista, muistuttaa taloustieteen Nobelilla palkittu professori Daniel Kahneman psykologian nykyklassikoksi nousseessa teoksessaan Thinking, Fast and Slow. Hänen mukaansa ihmisen mieltä ajaa päätöksenteossa eteenpäin kaksi järjestelmää.

Ensimmäinen järjestelmä on nopeaa, intuitiivista ja emotionaalista ajattelua varten. Sillä reagoimme uhkiin, innostumme ehdotuksista ja kirjoitamme uutisia.

Luodaksemme jotain suurta ja välttääksemme ajautumasta monenlaisiin hätäisestä päätöksenteosta johtuviin ongelmiin tarvitsemme järjestelmää numero kaksi. Sitä käytämme, jos käytämme, ajatellaksemme hitaammin, harkitsevammin ja loogisemmin.

Kakkosajattelua hyödyntäen voidaan rakentaa aikaa ja tuulta kestäviä kokonaisuuksia, kirjoittaa tutkimuksia ja suuria romaaneita.

On apurahoja ja on apurahoja suuriin hankkeisiin

Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahasto myöntää apurahoja, ja sitten se myöntää apurahoja kärkihankkeisiin ja suuriin hankkeisiin. Jälkimmäisiin erityisesti kannustamme.

Neljän vuoden aikana maakunnallisen rahaston hoitokunnan jäsenenä olen usein miettinyt, mistä tällaisen tavallista hanketta suuremman tunnistaa ­– muutoin kuin nollista tarvittavan rahasumman perässä.

Miten on mahdollista, että taiteen kärkihankkeelle apurahaa hakeva ei ollenkaan itse miellä luovansa kärkihanketta?

Voisiko suurille hankkeille rakentaa osittain oman tuotantoputkensa, olen kysellyt kokeneemmilta. Suureksi hankkeeksi kun ei nykymallissa synnytä, sellaiseksi noustaan.

Voisimmeko rohkaista hakijoita ajattelemaan jo varhain suurhankkeelle ja sellaisen rahoitussuunnittelulle ominaisella tavalla? Jos tämän vuoden luovuuden puuskaa saisikin joissain tapauksissa työstää ylivuotiseen toteutukseen, eikö kulttuurin kentälle syntyisi jotakin vielä mojovampaa ja pysyvämpää?

Ainakin omassa leipätyössäni räjähtävän luovuuden ja anarkian rinnalle tarvitaan pitkäjänteistä kehikkoa. Ilman sellaisen tukea ja deadlinea ei tulisi koskaan valmista.

Kakkosajattelulla taiteen helmet kirkkaammiksi?

Itse uskon vakaasti, että suurta hanketta tai kärkihanketta kehitettäessä Kahnemanin hitaan ajattelun järjestelmää tarvitaan. Onnistumiseen johtava päätöksenteon prosessi on erilainen kuin yksittäisellä tavallisen kokoluokan hankkeella.

Tieteessä erottelu on vähän helpompaa kuin taiteessa. Suurhanke saattaa olla uraauurtavaan ja alati ajankohtaistuvaan aiheeseen keskittyvä, vuosia kestävä kansainvälisen työryhmän tutkimustyö. Isouteen on totuttu eikä sitä ujostella. Lääketieteen tutkimusprojektissa apurahamme on ehkä vain yksi osanen, käyntiin paneva tai valmistumisen varmistava sinänsä vaatimaton sadan tonnin resurssi. Kun puhutaan rokotteen kehittämisestä tai esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksien kaltaisen kansantaudin ymmärryksestä, onhan se silloin suurta ja onhan se kärkihanke.

Taiteenkin puolella olemme saaneet vuosittain tukea erinomaisia, viimeksi noin 50 000 euron suuruisia projekteja, kuten teoksia tai tapahtumia, joissa ”jokin” on nostanut ne kärkihankkeen kategoriaan.

Oliko se idean rohkeus vai ajattelun isous? Tehtiinkö sydämestä tuleva kulttuuriteko tai tarvittiinko mahdollistaja suurelle produktiolle pienellä paikkakunnalla? Oivallettiinko uutta vai korjattiinko rakasta vanhaa?

Jostain se vain tulee, taiteenkin kärkihanke tai suuri hanke.

Onko projektin suunnittelu taiteen kirous?

Harvemmin taiteen apurahan hakija on koonnut ympärilleen työryhmää tai organisaation runkoa, jolla olisi lähdetty ideoimaan, suunnittelemaan ja toteuttamaan nimenomaan kärkihanketta tai suurta hanketta. Ei sellainen isottelu oikein istuisi pirkanmaalaiseen mielenmaisemaan.

Paljon useammin on haave, yksittäinen idea, suunnitelma omasta ajankäytöstä. Hakijana voi olla myös taiteen ammattilainen tai instituutio, jolle hakemusten tekeminen on osa ammattitaitoa ja vuodenkiertoa.

Monen mielestä taidetta ei edes voi suunnitella aikataulujen ja tavoitteiden paineessa, niin kuin jotain talouselämän innovaatioita. Pitää vain odottaa inspiraatiota. Muun ehdottaminen olisi melkein loukkaus tekijälle.

Olen kiusallani herätellyt kulttuuriväkeä piilaaksolaisella hokemalla: ”Go big or go home”. Sillä ei kuitenkaan saavuteta paljon muuta kuin mielikuva hokijasta ehkä viihdyttävänä, mutta vähän yksinkertaisena puhujana. Hakija tietää hokijaa paremmin, millainen hänen ideansa on ja missä koossa se toteutuu.

Sen mukaan apurahoja myös jaamme: mieluiten juuri haetulle summalle, puuttumatta sisältöön. Emme apurahoista päättävinä osallistu hankkeen kehittelyyn, koska se sotkisi roolit ja tekisi meistä jäävejä.

Mitä siis voimme ennakoivasti tehdä, jotta Pirkanmaalle syntyisi – ja synnytettäisiin – tietoisesti uusia taiteen kärkihankkeita ja suuria hankkeita?

Uusi valmisteluapuraha mahdollistaa kehittelyn

Pirkanmaan rahastossa on tänä vuonna ensi kertaa haettavissa uusi apuraha. Se tunnetaan nimellä valmisteluapuraha.

Jos tunnustamme nopean ja hitaan ajattelun yhteisvoiman ja sen, ettei esimerkiksi uutta festivaalia, mestarikurssien kokonaisuutta tai historiallisten teosten sarjaa välttämättä kehitellä pelkän ”inspiksen” varassa, olemme oikeilla jäljillä.

Valmisteluapurahaa voi ja kannattaa hakea, kun mielessä pyörii suuren hankkeen aihio tai alkio.

Sellaista hanketta voidaan ideoida hiukan pitkäjänteisemmin, kokeillen ja kehittäen, suunnitellen ja rakentaen, yhdistäen tekijöiden luovuutta ja lahjakkuutta organisoimisen asiantuntijoiden koeteltuun osaamiseen muotoilla, innostaa ja ajoittaa juuri oikein.

Kun suuri hanke on valmis ja kaikkien nähtävissä, sen kyllä tunnistaa sellaiseksi. Silloin tämän kirjoittajankin suusta pääsee ihastunut huudahdus: ”Siinähän se oli, se suuri hanke. Taisi olla ihan kärkihanke!”

Pirkanmaan rahaston Tammikuun haussa voi hakea kärki- ja suurhankkeiden valmisteluapurahaa. Valmisteluapurahan tarkoituksena on helpottaa suurten ja tavallista vaativampien hankkeiden jatkosuunnittelua ja -kehittämistä. Valmisteluapurahoja myönnetään keväällä 2023 enintään kuusi kappaletta à 2 500 euroa. Valmisteluapurahaa voivat hakea yksityishenkilöt, työryhmät ja yhteisöt.

Valmisteluapuraha antaa mahdollisuuden, mutta se ei automaattisesti johda myönteiseen päätökseen keväällä 2024.

Vuoden 2023 haussa voi edelleen hakea vähintään 40 000 euron kärkihankerahoitusta tai muuta suurta rahoitusta vaativaa apurahaa.