Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Karjalan rahasto jakoi 57. vuosijuhlassaan 8.5. apurahoja 898 000 €. Apurahojen pääpaino oli vuoden työskentelyapurahoissa, joita myönnettiin 23 (14 tieteen ja 9 taiteen apurahaa). Puolivuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin kymmenen, joista tieteeseen seitsemän ja taiteeseen kolme.

Kärkiapuraha yliopistoyhteistyöhön

Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon rahastojen yhteisenä kärkihankkeena myönnettiin apuraha akatemiatutkija Katja Kanniselle ja työryhmälle ilmansaasteiden vaikutuksia aivojen terveyteen käsittelevään tutkimukseen. Yhteistyössä Pohjois-Savon rahaston kanssa myönnettävän apurahan suuruus on 100 000 euroa.

‒ Yhteisapurahan tavoitteena on edistää Itä-Suomen yliopiston eri tieteenalojen välistä tutkimusta ja maakuntien yhteistyötä, kertoo Pohjois-Karjalan rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Timo Tokola.

Hankkeeseen osallistuu neurotieteiden ja ympäristötieteiden nuoria osaajia neljästä eri tutkimusryhmästä Itä-Suomen yliopiston Kuopion ja Joensuun kampuksilta. Kuopiossa hankkeessa ovat Katja Kannisen lisäksi mukana yliopistotutkija Pasi Jalava ympäristö- ja biotieteiden laitokselta ja akatemiatutkija Tarja Malm A.I. Virtanen -instituutista. Joensuusta hankkeeseen osallistuu yliopistotutkija Jaakko Pohjoismäki ympäristö- ja biotieteiden laitokselta.

Katja Kannisen työryhmä pyrkii nyt ensimmäistä kertaa selvittämään ilmansaasteiden yhteyttä aivojen toimintaan ja Alzheimerin taudin syntymekanismeihin käyttämällä useita uudenlaisia, potilasperäisiä Alzheimerin tautia mallintavia soluja sekä Alzheimerin taudin eläinmalleja. Tutkimus tulee tuottamaan uutta tietoa ilmansaasteiden vaikutuksista aivoissa, selvittämään näiden vasteiden keskeisiä mekanismeja ja tarjoamaan mahdollisia kehityskohteita aivosairauksien ehkäisemiseen ja hoitoon.

Tukea lasten ja nuorten lukemisen innostamiseen

Lasten ja nuorten lukemisen innostamiseen kohdistuvia apurahoja saivat KM Leena Halonen lukulähettiläspalveluun esikoulujen ja koulujen kanssa sekä Teatteri-ilmaisun ohjaajat AMK Niina Karttunen ja Tommi Tihtarinen yläkoululaisille ja toisen asteen opiskelijoille suunnattujen ”Lukeminen, avain muutokseen” -työpajojen järjestämiseen.

Muita lastenkulttuurin apurahoja saivat mm. Satuteatteri Punahilkka ry lastentapahtuman järjestämiseen ja Sanaratas ry värivarjoteatterityöpajojen järjestämiseen kyläkouluilla.

Mikael Agricola -mitali professori Yrjö Sepänmaalle

Kuva: Leila Piironen/Helios Joensuu

Suomen Kulttuurirahaston Mikael Agricola mitali luovutettiin professori Yrjö Sepänmaalle, ympäristön ja kauneuden tulkitsijalle, teorian ja käytännön yhteensaattajalle.

Ympäristöestetiikan professori emeritus Yrjö Sepänmaan (s. 1945) tuotanto käsittelee ympäristön esteettistä tulkintaa ja arvoa. Hän on asunut Joensuussa vuodesta 1994 lähtien ja vaikuttanut merkittävästi Pohjois-Karjalan ympäristöesteettiseen keskusteluun. Sepänmaa on ollut pitkään myös Suomen Akatemian tehtävissä, esimerkiksi akatemiaprofessorina vuosina 2000‒2005.

Yrjö Sepänmaa on koko uransa ajan tähdentänyt tutkimuksen vuorovaikutusta yhteiskunnan, erityisesti eri ammattialojen kesken. Tämän periaatteen mukaisesti hän organisoi yhteensä seitsemän kansainvälistä kongressia ympäristöestetiikasta. Kukin kokouksista paneutui johonkin ympäristöestetiikan osa-alueeseen ‒ maiseman estetiikasta (1994) taivaan estetiikkaan (2009).

Sepänmaa on ollut myös vuodesta 2000 järjestetyn Joensuun kirjallisuustapahtuman keskeisiä perustajia ja aktiivisia toimijoita.

Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon rahastot myönsivät yhteisenä kärkihankkeena Katja Kanniselle ja työryhmälle 100 000 euron apurahan ilmansaasteiden vaikutuksia aivojen terveyteen käsittelevään tutkimukseen. Kuva: Leila Piironen / Helios Joensuu