Pohjois-Karjalan rahasto jakoi apurahoina 969 000 euroa – mitali professori Timo Pukkalalle
Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Karjalan rahasto jakoi vuosijuhlassaan 15. toukokuuta 969 000 euroa tieteen, taiteen ja tapahtumien tukemiseen. Kulttuurirahaston J. V. Snellman -mitali myönnettiin metsätalouden suunnittelun professori (emeritus) Timo Pukkalalle metsähoitomenetelmien tutkimuksesta, metsän jatkuvan kasvun puolestapuhumisesta.
Apurahansaajia on 63 (53 % rahasta tieteeseen ja 47 % taiteeseen). Apurahojen pääpaino on työskentelyapurahoissa. Vuoden työskentelyapurahoja myönnettiin 22 (13 tieteeseen ja 9 taiteeseen) ja puolen vuoden työskentelyapurahoja 10.
– Pohjois-Karjalan rahasto vastaanotti kevään haussa 491 apurahahakemusta, mikä kertoo kovasta hakupaineesta niin tieteen kuin taiteen suunnilta. Ilahduttavaa on, että maakuntarahasto on pystynyt tasaisesti kasvattamaan myönnettyjen apurahojen kokonaismäärää, joka lähestyy miljoonan euron rajapyykkiä, kertoo hoitokunnan puheenjohtaja Harri Siiskonen.
Tieteen yhteishanke kielitieteen tutkimukseen
Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntarahastojen yhteisenä kärkihankkeena myönnettiin sadan tuhannen euron apuraha professori Hanna Lappalaisen johtamalle tutkimushankkeelle, joka kohdistuu itäsuomalaisten kielellistä variaatiota sekä yhteiskuntaluokkaan ja eriarvoisuuteen liittyviin kokemuksiin.
”Kielellinen variaatio, yhteiskuntaluokka ja eriarvoisuuden kokemukset Itä-Suomessa” on yhteiskuntatieteilijöiden ja kielentutkijoiden yhteishanke.
− Siinä tutkitaan pohjoiskarjalaisten ja pohjoissavolaisten kokemuksia ja havaintoja eriarvoisuudesta erityisesti kielenkäytön ja sosiaalisten suhteiden näkökulmasta, kertoo Hanna Lappalainen.
– Tavoitteena on tarkastella yhteiskuntaluokkaan, sosiaaliseen liikkuvuuteen ja eriarvoisuuteen liittyviä kokemuksia sekä sitä, miten ihmiset ilmentävät kielenkäytöllään omaa taustaansa, taustoittaan Lappalainen tutkimushanketta. Näitä teemoja tutkitaan sosiolingvistiikan ja sosiologian menetelmin. Aihe on tärkeä, sillä Suomessa kielen ja luokan suhde ei ole yhtä ilmeinen kuin monessa muussa maassa eikä siitä toistaiseksi ole juuri tietoa.
Aineistonkeruu toteutetaan kahdessa kaupungissa, Joensuussa ja Kuopiossa, ja kahdella maaseutupaikkakunnalla, Lapinlahdella ja Liperissä. Maaseutupaikkakuntien osalta tutkimus kytkeytyy aiemmin aloitettuun murteenseuruuhankkeeseen. Aineistonkeruussa keskeinen rooli on opiskelijoilla. Tutkimusryhmään kuuluvat sosiologian dosentti Sanna Aaltonen Itä-Suomen yliopistosta (Kuopion kampus), väitöskirjatutkija Lotta Aarikka (Turun yliopisto, siirtyy post doc -tutkijaksi Itä-Suomen yliopistoon) ja hankkeen johtaja, suomen kielen professori Hanna Lappalainen Itä-Suomen yliopistosta (Joensuun kampus).
Suomen Kulttuurirahaston J.V. Snellman -mitali professori Timo Pukkalalle
Timo Pukkala (s. 1954 Joensuussa) valmistui Helsingin yliopistosta ensin metsänhoitajaksi ja vuonna 1982 maa- ja metsätieteiden kandidaatiksi. Hän väitteli maatalous- ja metsätieteiden tohtoriksi Joensuun yliopistossa vuonna 1988. Pukkalan englanninkielinen artikkeliväitöskirja käsitteli mäntyjen alueellisen jakauman vaikutusta puun paksuuskasvuun.
Työurallaan Pukkala on toiminut Joensuun (Itä-Suomen) yliopistossa assistenttina, yliassistenttina ja Suomen Akatemian tutkijana ennen nimitystään metsätalouden suunnittelun professoriksi vuonna 1992. Lisäksi hän toiminut asiantuntijana kehitysyhteistyöhankkeissa Nepalissa ja Laosissa.
Pukkalan tieteellinen tuotanto metsätalouden suunnittelun ja metsänhoitotieteen alalta on kansainvälinen, laaja ja laadukas. Hän oli vuonna 2020 Scopus-julkaisutietokannan pohjalta tehdyssä vertailussa maailman viitatuimpia metsäntutkijoita. Pukkala on osallistunut asiantuntijana aktiivisesti keskusteluun metsien roolista ilmastonmuutoksen hillinnässä. Hän on ollut tiedotusvälineissä näkyvästi esillä metsän jatkuvan kasvatuksen puolestapuhujana. Jatkuvassa kasvatuksessa metsän nuoremmat puut saavat kasvaa rauhassa varttuneen puuston suojassa, eikä metsää hakata paljaaksi.
Hiljattain emerituksen rooliin siirtynyt Timo Pukkala on ollut pidetty ja selkeäsanainen opettaja ja jatkokoulutettavien ohjaaja metsätieteiden osastossa. Hänen klassikoiksi muodostuneista oppikirjoistaan Metsäsuunnittelun perusteet (1994) ja Metsäsuunnittelun menetelmät (2007) metsätieteiden opiskelijat ovat ammentaneet keskeisiä alan perustietoja.
Kaikki Pohjois-Karjalan rahaston apurahansaajat löytyvät täältä.
