Teksti: Anna Bui
Kuvat: Heikki Tuuli ja Antti Lindfors

Turusta Helsingin Kallioon muuttanut tuore folkloristiikan tohtori Antti Lindfors kiinnostui aikanaan huumorintutkimuksesta luettuaan Seppo Knuuttilan kansanhuumoria käsittelevän väitöskirjan. Stand up ei ollut Lindforsille vielä tuossa vaiheessa kovinkaan tuttu ala, ja vaikkei se ehkä akateemisissa piireissä ollut kovin arvokkaassa kurssissa, nuori tutkija innostui aiheesta niin paljon, että päätti tehdä siitä väitöskirjan.

– En tiennyt lajista kovinkaan paljoa eikä stand upista ollut liiemmälti aiempaa tutkimusta avuksi, suomeksi ei yhtään. Ala vaikutti kuitenkin haastavalta tutkimuskohteelta, koska stand upissa kaikki on niin häilyvää, Lindfors toteaa.

Stand up -komiikka on rantautunut viime vuosikymmeninä etenkin internetin vaikutuksesta myös Suomeen. Vaikka laji elää tällä hetkellä kultakauttaan ympäri maailman, sillä on Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa jo yli puolivuosisataiset perinteet. Stand upin tausta on 1900-luvun puolivälin angloamerikkalaisessa spontaaniuden kulttuurissa, jonka muita ilmenemismuotoja olivat beat-kirjallisuus, kokeellinen bebop jazz ja abstrakti ekspressionismi. Lajin juuret ovat etenkin Amerikan juutalaisten ja mustien huumorikulttuureissa, mitä seikkaa ei ole tutkijan mielestä aiheen historiikeissa tuotu aina riittävästi esiin.

Stand up on taiteenlaji, joka nojaa välittömyyden ihanteelle.

Lindforsin väitöskirja on aiheen ensimmäinen täysmittainen kartoitus, ja se keskittyy stand up -komiikkaan itsensä esittämisen lajina, sanataiteena ja semioottisena vuorovaikutuksena. Stand up on taiteenlaji, joka nojaa välittömyyden ihanteelle, vaikka tutkijan mukaan komiikka onkin melko kaavamaista ja toisteista.

Lindfors hyödynsi tutkimuksessaan saatavilla olevia tallenteita, kuten Netflixin julkaisemia stand up -spesiaaleja, kirjallisuutta ja artikkeleita. Hän teki myös kyselyn sekä haastatteluja suomalaisille stand up -koomikoille. Työ edellytti lisäksi ahkeraa vierailua ruohonjuuritason open mic -klubeilla ja treeniklubeilla. Jossain vaiheessa tutkijalta katosikin hetkellisesti ilo esitysten seuraamisesta, kun hän jatkuvasti analysoi esiintyjiä tutkimustaan varten.

– Hyvät esiintyjät jaksavat kuitenkin aina viihdyttää. Sanoisin myös, että stand up -rutiinien rakenteiden ja vitsimekanismien analysoiminen käy nopeammin tylsäksi kuin sen, joka oli oman kiinnostukseni kohteena: miten koomikko esittää itseään ja tuottaa itsestään ainutkertaisen, samastuttavan lavahahmon. Oman ajatuksen tai teorian testaaminen aineistoa vastaan teki materiaalista eli stand upista taas mielenkiintoista.

Lindfors on monen muun kanssa sitä mieltä, että stand up on parhaimmillaan intiimeissä klubiympäristöissä. Mutta mikä sitten tekee stand up -koomikosta hyvän?

"Hyvän koomikon luotsaamana esitykseen haluaa hypätä mukaan. Joillekin stand up on henkilökohtainen matka, jossa löytää tai kehittää itseään."

– Monien koomikkojen mielestä hyvä stand up -koomikko on ennen kaikkea yllättävä, ja olen tästä asiasta aika samaa mieltä. Hyvää koomikkoa seuratessa ei tiedä, mitä on seuraavaksi luvassa, mutta esiintyjän luotsaamana haluaa hypätä mukaan, Lindfors analysoi.

Oivaltavuus ja rennon hallittu lavaolemus ovat myös koomikon tärkeitä ominaisuuksia. Näistä osa-alueista toiset voivat kompensoida toisia.

– Jokaisella stand up -koomikolla on omat tarkoitusperänsä. Toiset haluavat naurattaa ja tuottaa ihmisille mieleenpainuvan illan. Toisille stand up mahdollistaa tärkeiden asioiden esille tuontia ja kanavan, jolla tavoittaa samanhenkisiä ihmisiä. Joillekin stand up taas on henkilökohtainen matka, jossa löytää tai kehittää itseään. Parhaimmillaan se saa myös yleisön reflektoimaan omia arvoja, asenteita ja ennakkoluuloja, tutkija kertoo.

Lindfors toteaa, että vaivattomalta näyttävän stand up -rutiinin taustalla on usein kymmeniä ja satoja erilaisia toistoja erilaisten yleisöjen edessä. Näiden toistojen myötä esiintyjien rutiini on hioutunut ja löytänyt muotonsa. Tutkijan mukaan myös Suomesta löytyy stand up -koomikkoja, jotka eivät kalpene kansainvälisessäkään vertailussa, mutta he eivät välttämättä ole lajin isoimpia nimiä.

– Suosittelen ihmisille tutustumista stand upiin pienemmillä klubeilla. Jos puhutaan Helsingistä, niin Paukutusklubilla, Feminist Comedy Nightilla, All Female Panelilla, Takakeno- ja Kekkosklubilla on hyvä aloittaa, Lindfors vinkkaa.

Jos stand upin maailmasta ja alakulttuurista haluaa saada jonkinlaisen käsityksen, on klubeilla tutkijan mukaan käytävä ahkerasti.