Viisitoista taiteilijaa maailmalle residenssiohjelman kautta

Kulttuurirahaston residenssiohjelma laajeni vuodelle 2024 kolmella kohteella, kun mukaan saatiin Tallinnassa sijaitseva Kanuti Gildi SAAL, Antwerpenin MORPHO-residenssi sekä Islannin Reykjavikissa toimiva SÍM-residenssi. Ohjelman kymmenen residenssikohdetta sijaitsevat kahdeksassa eri maassa.

”Suomen Kulttuurirahaston residenssiohjelma on arvioitu pohjoismaisittain kiinnostavaksi ja haluamme vahvistaa ohjelmaa myös jatkossa. Suomen taide on historiallisesti rakentunut liikkuvuuden varaan, mutta erityisesti näinä aikoina on tärkeää, että taiteilijoilla on mahdollisuuksia kansainväliseen liikkuvuuteen ja verkostojen rakentamiseen”, sanoo Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson.

Residenssiohjelman hakemusmäärät ovat koronan jälkeen olleet kasvussa. Vuonna 2021 hakemuksia saapui 127 ja viime vuonna 176. Tänä vuonna hakemusten määrä lähes tuplaantui viime vuoteen verrattuna, kun hakemuksia saapui ennätykselliset 324 kappaletta.

Viisitoista taiteilijaa residensseihin vuonna 2024

Residenssiohjelma mahdollistaa eri alojen taiteilijoille uusia kansainvälisiä vaikutteita ja verkostoja sekä uusia näkökulmia työskentelyyn. Tänä vuonna apuraha myönnettiin yhteensä 15 taiteilijalle.

”Residenssijakso tarjoaa taiteilijoille mahdollisuuden oman työskentelyn kehittämiseen, kansainväliseen verkottumiseen sekä omasta tutusta arjesta irrottautumiseen, ja usein residenssien vaikutukset omalle taiteilijauralle koetaan käänteentekeviksi. Uusissa kumppanuuksissa onkin kiinnitetty erityisesti huomiota taiteilijoiden saamaan työskentelyn tukeen”, residenssiohjelmasta vastaava erityisasiantuntija Johanna Ruohonen kuvailee.

Vasemmalla mustavalkoinen kuva naisesta veden äärellä, oikealla mies ruudullisessa paidassa lippalakki päässä
Miia Kettunen (vas.), kuva: Marko Junttila. Pavel Rotts, kuva: Marko Marin

Ensi vuonna Narvan NART-residenssiin matkustavat Miia Kettunen ja Pavel Rotts. Kettunen on monialainen kuvataiteilija, joka työskentelee ympäristö- ja yhteisötaiteen parissa. Tällä hetkellä hän tutkii teoksissaan ympäristötaiteen, biotaiteen, vaihtoehtoisten valokuvaustekniikoiden ja mediataiteen komponenttien käyttöä.

Vihreä taideteos, kuvassa näkyy vihreän eri sävyjä
A Room of Absence 2, öljy teräkselle, Tiina Pyykkinen, 2023. Kuva: Sampo Linkoneva, Serlachius museot

Pavel Rotts työskentelee eri tekniikoita käyttäen muun muassa käsitetaiteen, performanssin ja kuvanveiston parissa. Venäjältä kotoisin olevana inkerinsuomalaisena Rotts käyttää usein taustaansa teostensa lähtökohtana. Kun Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan alkoi, hän osallistui aktiivisesti sodanvastaiseen liikkeeseen ja oli myös mukana perustamassa NO PUTIN NO -hyväntekeväisyyskampanjaa, jolla tuettiin ukrainalaisia pakolaisia.

Tiina Pyykkinen on helsinkiläinen kuvataiteilija, jonka peilipintaisissa maalauksissa on usein läsnä muisti, aika ja ihmiskehon aistimukset. Hän lähtee New Yorkin Triangle-residenssiin työstämään uutta maalaussarjaansa. 

New Yorkiin matkustaa myös kuvataiteilija Panos Balomenos (kuva ylhäällä), joka yhdistää töissään akvarellimaalausta ja performanssia. Balomenos tutkii henkilökohtaisten kertomusten, historiallisten tapahtumien ja fiktion avulla valtasuhteisiin, seksuaalisuuteen ja politiikkaan liittyviä aiheita.

Vuonna 2023 residenssiapurahan saaneet taiteilijat:

  • Kuvataiteen maisteri Panos Balomenos, Triangle, New York
  • Tanssija Karolina Ginman ja työryhmä, Kanuti Gildi SAAL, Tallinna
  • Tait. maisteri Miia Kettunen, NART, Narva
  • Kuvataiteilija Aaro Murphy, Tokyo Arts and Space, Tokio
  • Tait. maisteri Elina Oikari, Fabrikken, Kööpenhamina
  • Koreografi Jarkko Partanen ja työryhmä, Kanuti Gilda SAAL, Tallinna
  • Kuvatait. maisteri Tiina Pyykkinen, Triangle, New York
  • Kulttuuritoimittaja Hannu Pöppönen, Filba, Buenos Aires
  • Fil. maisteri Arto Rintala, Filba, Buenos Aires
  • M.F.A. Pavel Rotts, NART, Narva
  • Arkkitehti Maijua Suomi ja taiteilija Patrik Söderlund, AIT, Tokio
  • Tait. maisteri Meri Toivanen, MORPHO, Antwerpen
  • Tait. maisteri Juha Vehmaanperä, SÍM, Reykjavik
  • M.F.A. Bogna Luiza Wisniewska, SÍM, Reykjavik
  • Kuvanveistäjä Man Yau, Fabrikken, Kööpenhamina

Taiteilijat Ki Nurmenniemi ja Tuomas A. Laitinen työskentelivät Tokyon Arts and Space -residenssissä vuonna 2022. Lue heistä kertova tuore artikkeli alta.

Lue artikkeli

Kulttuurirahaston residenssiohjelma laajenee

Kulttuurirahaston residenssiohjelma on toiminut nykymuodossaan vuodesta 2017 alkaen. Vuodelle 2024 tarjotaan residenssipaikkoja yhdeksässä kohteessa eri puolilla maailmaa. Näistä yksi on tarkoitettu erityisesti kirjailijoille ja yksi näyttämötaiteen työryhmille, ja loput seitsemän kohdetta ovat auki kuvataiteen ja eri alojen taiteilijoille, osa myös työpareille. Kumppanina ohjelman suunnittelussa toimii HIAP – Helsinki International Artist Programme.

Kolme uutta residenssiä Euroopan alueelle

Residenssiohjelmaan aukeaa ensimmäistä kertaa viiden kuukauden pituinen residenssi, Morphossa, Belgian Antwerpenissä. Morphossa belgialaiset ja kansainväliset taiteilijat saavat pitkäkestoista kuratoraalista ja käytännön tukea taiteellisen työskentelynsä tai projektinsa kehittämiselle.

”Residenssi Morphossa on hieno mahdollisuus suomalaisille taiteilijoille, koska sen sijainti kahden monipuolisen kulttuurialueen, Belgian ja Alankomaiden, rajalla luo yhteydet molempiin. Alueella on valtava määrä erilaisia nykytaideorganisaatioita, jotka toimivat myös kansainvälisesti”, Suomen Benelux-instituutin johtaja Laura Boxberg kuvailee.

Toinen uusi kuvataidepainotteinen kohde, Sím-residenssi Islannin Reykjavikissa panostaa kuratoriaaliseen tukeen. Residenssi on Islannin taiteilijaseuran (SÍM) ylläpitämä taiteilijaresidenssi, joka vastaanottaa vuosittain yli 200 taiteilijaa eri puolilta maailmaa. Erityisesti Kulttuurirahaston apurahansaajia varten luotu mentorointiohjelma tarjoaa jokaiselle residenssitaiteilijalle yksilöllistä tukea paikalliselta kuraattorilta/mentorilta.

Näiden lisäksi avataan uusi kohde näyttämötaiteen työryhmille Tallinnaan, yhteistyössä Kanuti Gildi Saalin kanssa. Pääosin freelance-taiteilijoiden perustama Kanuti Gildi Saal on Tallinnan vanhan kaupungin sydämessä sijaitseva nykytaiteen keskus, joka järjestää festivaaleja ja residenssejä. Residenssiin voi hakea 2−6 hengen työryhmällä 2−3 viikon residenssijaksolle.

”On mahtavaa, että residenssiohjelma toimii jälleen poikkeusvuosien jälkeen täydessä laajuudessaan, ja voimme tarjota taiteilijoille uusia, kiinnostavia kohteita. Ohjelman kautta on järjestetty jo noin 75 residenssiä, joiden seuraukset näkyvät monin tavoin taiteilijoiden työskentelyssä”, erityisasiantuntija Johanna Ruohonen iloitsee.

”Tarkoituksena on jatkaa ohjelman kehittämistä, ja uusien kohteiden avaamisen mahdollistamiseksi joistakin kohteista joudutaan myös luopumaan. Tähän vuoteen päättyi yhteistyö korealaisen SeMA Nanjin kanssa, joka oli ensimmäisiä ohjelmassa avattuja kohteita”, Ruohonen kertoo.

Vuodelle 2024 haettavana olevat residenssit

Elokuun 2023 haussa seuraavalle vuodelle haettavana ovat seuraavat kohteet:

  • AIT, Tokio, Japani, kuvataide/muut alat
  • Fabrikken, Kööpenhamina, Tanska, kuvataide/muut alat
  • Filba, Buenos Aires, Argentiina, kirjallisuus
  • Kanuti Gildi SAAL, Tallinna, Viro, näyttämötaide/muut alat
  • Morpho, Antwerpen, Belgia, kuvataide/muut alat
  • NART, Narva, Viro, kuvataide/muut alat
  • SÍM, Reykjavik, Islanti, kuvataide/muut alat
  • TOKAS, Tokio, Japani, kuvataide/muut alat
  • Triangle, New York, Yhdysvallat, kuvataide/muut alat

Kolmen kuukauden residenssien työskentelyapurahan suuruus on yhteensä 7 500 euroa/henkilö ja viiden kuukauden residenssien (Morpho) 12 500 euroa/henkilö. Lyhytkestoisissa residensseissä (Kanuti Gildi Saal) apurahan suuruus on 650 euroa/viikko/henkilö.

Matka-apurahan suuruus riippuu valitusta matkustusmuodosta. Lentäen tehtäviin matkoihin apuraha on 500 euroa Euroopan kohteisiin ja 1000 euroa muihin kohteisiin. Ilmastoystävällisempään matkustamistapaan kannustamiseksi raide- ja lauttaliikenteellä saavutettaviin kohteisiin myönnetään korotettu matka-apuraha, jos matka tehdään lentämättä julkisten kulkuneuvojen avulla. Virossa tapahtuvan residenssin kohdalla matka-apuraha on enintään 300 euroa matkustustavasta riippumatta.

Kulttuurirahaston elokuun hakuaika on 10.–31.8.2023. Haku sulkeutuu kello 16 viimeisenä hakupäivänä. Katso tarkat hakuohjeet tästä linkistä.

Apurahat ulkomaisiin residensseihin kahdeksalle taiteilijalle

Kulttuurirahaston residenssiohjelmassa on tällä hetkellä kahdeksan kohdetta seitsemässä maassa, mutta koronapandemian aiheuttamien poikkeusolosuhteiden vuoksi kaikkiin kohteisiin ei ole voitu valita uusia apurahansaajia.

New Yorkin Triangle-residenssiin Kulttuurirahasto on lähettänyt kuvataiteilijoita vuodesta 2019 lähtien. Vuonna 2023 residenssissä työskentelevät Sari Palosaari, jonka residenssi on siirtynyt vuodelta 2020, sekä tämän syksyn haussa valittu Sauli Sirviö.

Vaaleahiuksinen nainen harmaassa hupparissa, selfie-kuva

Kuvataiteilija Liinu Grönlund.

”Työskentelyni residenssin aikana painottuu kenttätyöskentelyyn, jossa tallennetaan infrastruktuurin rappeutumista, kadonneiden lokaatioiden sekä tilojen synnyttämiä haamuja. Kerään kaupungin reunamilta hylättyä materiaalia ja muodostan niistä veistoksia, jotka dokumentoidaan tulevaa julkaisua varten”, Sirviö kertoo.

Kuvataiteilija Liinu Grönlund lähtee Tanskaan Fabrikkenin residenssiin tarkoituksenaan rauhoittua ja keskittyä pohtimaan omaa tekemistään ja työskentelyään.

Tummahiuksinen, silmälasipäinen nainen hymyilee kameralle

Kirjallisuuden kääntäjä Anna-Leea Häkli. Kuva: Anna Lannemo

”Residenssikauden aikana aion katsoa uusin silmin aikaisempia luonnontieteilijöiden kanssa kuvaamiani materiaaleja ja kuvata lisää Tanskan luonnossa kehittäen uutta esseemäistä teosta. Teen mahdollisesti yhteistyötä paikallisten tutkijoiden kanssa, erityisesti minua kiinnostaa tutustua Vaddenseen vuorovesirantoihin”, Grönlund toteaa innoissaan.

Fabrikkeniin lähtee myös kuvataiteilija Jonna Kina, ja NART-residenssiin Viron Narvaan puolestaan sarjakuvataiteilija Ivande Jansone sekä valokuvataiteilija Saara Tuominen. Etelä-Korean Soulissa sijaitsevaan SeMA Nanji -residenssiin paikan sai kuvataiteilija Felicia Honkasalo ja Tokyo Arts and Space -residenssiin elokuvantekijä ja valokuvataiteilija Marko Vuorinen.

Tällä erää kaukaisimpaan residenssiin matkustaa kirjallisuuden kääntäjä Anna-Leea Häkli, joka lähtee Argentiinaan kääntämään keväällä 2024 julkaistavaa argentiinalaista Buenos Airesiin sijoittuvaa romaania.

”Residenssijakson aikana aion lukea mahdollisimman paljon argentiinalaista nykykirjallisuutta ja toivon myös tapaavani paikallisia kirjailijoita. Minua kiinnostavat Buenos Airesin värikäs historia ja paikallinen puhekieli, joka on vahvasti esillä myös suomennettavassa teoksessa.”

Residenssiohjelman taiteilijat valitaan kaksivaiheissa arvioinnissa, jossa vastaanottava kohde tekee lopullisen valinnan Kulttuurirahaston esivalinnan perusteella. Ohjelmaa kehitetään yhteistyössä HIAP:in (Helsinki International Artist Programme) kanssa.

 

Työskentelyapuraha Kulttuurirahaston residensseissä on 7 000 euroa kolmen kuukauden jaksolta. Lisäksi myönnetään matka-apuraha, jonka suuruus on 500–1 000 euroa. Kulttuurirahasto kannustaa residenssiin lähteviä taiteilijoita valitsemaan mahdollisimman ilmastoystävällisiä matkustusvälineitä.

Ääni antaa kokemuksen ihmisyydestä

Ihmisen suhde toiseen, tuttuus ja vieraus, paikallisuus ja arkikulttuuri ovat teemoja, joista syntyy Jaakko Aution hyppysissä kokemuksellisia ääni-installaatioita. Hän haluaa tuoda taiteensa ihmisten keskuuteen, sinne mistä se on lähtöisinkin.

Autio vietti suuren osan lapsuuttaan Afrikassa, Senegalissa, jonne hänen perheensä muutti vanhempien työn perässä. Siellä hän ymmärsi, mitä paikallinen sanonta, ”minä olen, koska sinä olet”, konkreettisesti tarkoittaa.

– Senegalissa kaikki aukeaa keskinäisten suhteiden kautta ja yksityisyyden käsite poikkeaa länsimaisesta. Sain tutustua paikalliseen musiikkiin ja vuosisatojen aikana jalostuneeseen kulttuuriin, joka tuo ihmiset yhteen. Todistin sitä, kuinka tärkeää on heittäytyä ja paljastua, hän sanoo.

Koko perhe muutti Ylivieskaan, kun Autio oli 11-vuotias, mutta hänen oli vaikea sopeutua. Autio ei ollut koskaan käyttänyt sukkia, eikä kammannut hiuksiaan. Suomea hän puhui ranskalaisittain ääntäen. Nyt Autio kokee, että tuosta vieraudentunteesta on tullut pääoma, jota hän hyödyntää taiteessaan.

– Jos on 11-vuotiaana muuttanut Senegalista Ylivieskaan, ei jää muuta vaihtoehtoa kuin miettiä, miten löytää merkityksellisen elämän. Kohtalo paiskasi minut kahden maan kansalaisuuteen, ja sen ansiosta minun on helppo löytää paikkani ulkomailla. Olen oppinut erottamaan milloin pelko on omaa pelkoa, milloin kannattaa heittäytyä ja milloin ei, hän sanoo.

Taiteen tekijä ja sosiaaliantropologi

Äänitaiteilija Jaakko Autio

Autio työskenteli teatterialalla ennen kuin ryhtyi tekemään taidetta omaehtoisesti. Äänitaiteilijana hän kokee olevansa tarinankertoja tai koollekutsuja. Autio tuo harvoin itseään esille, vaan antaa mieluummin muiden äänten kuulua teoksissaan.

– Olen ennemminkin sosiaaliantropologi, joka näkee olemassa olevassa kulttuurissa jotain arvokasta ja tuo sen esille. Vanhempani ovat työkseen ratkoneet jokapäiväisiä asioita, mutta minua kiehtoo, mitä tehdä sen jälkeen kun perustarpeet on tyydytetty. Olen tuota mahdollisuutta toteuttaessani terveempi ihminen ja ajelehdin vähemmän, hän toteaa.

Vaikka ääni onkin Autiolle luontevin taiteen tekemisen muoto, hän yhdistää teoksiinsa myös visuaalisia elementtejä. Mikkelin Taidehallissa kesällä 2021 nähdyssä Äänen aika II -teossarjassa Aution luomat äänet muodostivat kaksimetrisen vesialtaan pintaan geometrisia kuvioita. Hänen käyttämänsä, hahmoja etäisesti muistuttavat kaiuttimet tuovat tilaan inhimillisen ulottuvuuden.

Narvassa omaa identiteettiä peilaamassa

Autio työskentelee tällä hetkellä NART-taideresidenssissä Viron Narvassa, jonne hänelle myönnettiin Kulttuurirahastolta kolmen kuukauden residenssiapuraha. Autiolle tuli yllätyksenä, että narvalaisista jopa 96 % puhuu äidinkielenään venäjää. Barokkityylinen kaupunki tuhoutui toisen maailmansodan pommituksissa lähes kokonaan, ja tilalle rakennettiin nykyinen, neuvostohenkinen Narva. Alkuperäinen väestö vaihdettiin venäläisiin.

Tälle vuodelle Autiolla on suunnitteilla ainakin viisi erillistä teoskokonaisuutta. Narvassa Autio toteuttaa paikallisten kuorojen kanssa Where we are -teoksen, joka tulee esille NART-residenssiin kesällä 2022 ja Tartossa sijaitsevaan Galleria Kogoon syksyllä 2022.

– Narvalaisille kysymys omasta kotimaasta on vaikea ja täällä olen saanut peilata omaa identiteettiäni paikalliseen. Tekeillä oleva teos pohjautuu väljästi Maamme-lauluun, Mu Isamaa, joka on Virolla ja Suomella melodialtaan lähes identtinen. Sen avulla pyrin luomaan esteettisen elämyksen, jossa voimme hetkellisesti tunnistaa ja muistaa maailman, jota eivät leimaa vastakkainasettelut ja ristiriidat, sanoo Autio.

Äänitaiteilija Jaakko Autio sai apurahan vuonna 2022 taiteelliseen työskentelyyn NART-residenssissä Virossa.

Residenssi mahdollistaa aikahypyn

Teksti: Antti Kivimäki
Kuvat: Sami Mannerheimo

Kuvataiteilija Maija Luutonen sai elokuun 2018 haussa apurahan taiteelliseen työskentelyyn Triangle-residenssissä New Yorkissa.

Kuvataiteilija Maija Luutonen sai elokuun 2018 haussa apurahan taiteelliseen työskentelyyn Triangle-residenssissä New Yorkissa.

Parhaimmillaan residenssivierailu saa taiteilijan tekemään aikahypyn, kertoo kuvataiteilija Maija Luutonen.

Hänelle kävi näin vuonna 2009. Hän oli kolmikymppinen, valmistunut muutama vuosi aiemmin Kuvataideakatemista ja etsiskeli omaa tapaansa olla taiteilija. Hän meni New Yorkiin kahdeksi kuukaudeksi residenssiin, johon ei kuulunut työhuonetta vaan pelkkä majoitus.

Residenssiaikana moni asia kirkastui minulle. Sitä seurasi Suomessa parin vuoden tiivis työskentelyjakso, jolloin tapahtui paljon, ei niinkään ansioluettelon näkökulmasta mutta oman itseni ja kehitykseni kannalta, Luutonen kertoo.

Hänestä tuntui kuin hän olisi tehnyt aikahypyn.

Pystyin etenemään työskentelyssäni paljon nopeammin kuin olisin ilman residenssiä pystynyt. Ohitin turhia epäilysvaiheita. Näin selkeästi tiettyjä ongelmia työskentelyssäni ja pystyin ratkaisemaan ne.

Vuonna 2012 Luutonen sai erityisen ansioituneelle nuorelle kuvataiteilijalle myönnettävän vuotuisen Dukaattipalkinnon. Nyt hän on nelikymppinen, tuottelias ja tunnustettu kuvataiteilija.

Jotta hän ei jämähtäisi kiertämään samoja uria, hän haki ja pääsi heinä-syyskuuksi 2019 New Yorkin Triangle-residenssiin.

Triangle sijaitsee Dumbossa eli pienellä maakaistaleella Brooklynissa Hudson-joen rannalla, kahden Manhattanille johtavan sillan katveessa. Alueella on vanhoja teollisuus- ja varastorakennuksia, joita on muutettu taiteilijoiden työtiloiksi.

Triangle on neljän työtilan ja toimiston kokonaisuus suuressa, Helsingin Kaapelitehtaan mittaluokkaa olevassa vanhassa tehdasrakennuksessa. Kolme muuta taiteilijaa ovat paikallisia.

Heidän kauttaan sai hyvän käsityksen paikallisten taiteilijoiden kiireisestä elämästä. Vaihtuvuus oli suurta, ja monet tulivat vain tekemään jonkin projektin loppuun. New York on hyvin kallis kaupunki, joten useimmilla oli jokin palkkatyö. Työhuoneelle he tulivat iltaisin ja viikonloppuisin tekemään toisen työvuoronsa.

Triangleen kutsuttiin viikoittain vierailijoita, kuten taiteilijoita tai kuraattoreita, joiden kanssa työtilan jäsenet juttelivat ja verkostoituivat. Välillä jäsenet myös kokoontuivat keskenään kommentoimaan toistensa töitä ja keskustelemaan työtavoista.

Residenssipaikkaan kuuluu noin 40 neliön asunto Brooklynin Williamsburgissa. Manhattanin vastarannalla sijaitseva vanha työläisalue on viime vuosikymmeninä muuttunut kalliiksi taiteilija- ja hipsterialueeksi.

Asunnolta saattoi matkata lautalla työhuoneelle. Matka taittui 25 minuutissa, mikä on New Yorkin mittapuulla kadehdittavan lyhyt työmatka. Maisemana oli New Yorkin siluetti.

Lauttamatka oli hyvin rentouttava, mikä on harvinaista hektisessä New Yorkissa.

Luutonen on kiitollinen myös siitä, että hän saattoi ottaa puolisonsa ja 11-vuotiaan tyttärensä mukaan niin asunnolle kuin työhuoneellekin.

Luutonen ei asettanut itselleen residenssiajaksi tuotantotavoitteita. Hän vietti aikaa työhuoneella ja kaupungilla, otti valokuvia, teki luonnoksia ja kirjoitti tekstejä. Näitä fragmentteja hän levitteli työhuoneen lattialle ja pinosi teemoittain kasoihin.

Halusin olla mahdollisimman avarakatseinen itseni ja ajatusteni suhteen. Suomessa työhuoneella on liian helppo seurata vanhoja rutiineita. Vieraassa ympäristössä ei ole tuttuja rutiineja ja polkuja, joten siellä voi ottaa tietoisesti askelen taaksepäin ja kirjoittaa uusia sääntöjä työskentelymetodeihin.

Ajattelu tuotti tulosta. Luutosella on selkeitä aavistuksia siitä, mihin suuntaan hänen taiteensa lähtee kehittymään ja muuttumaan.

Muutos kuitenkin tapahtuu hitaasti, useita vuosia irtioton jälkeen.

Luutonen ei halua sanoa hahmotelmiaan ääneen, jotta paperille painetut sanat eivät kahlitsisi hänen luovuuttaan.

Onko tämä se residenssistä haettu taiteellinen aikahyppy?

Sitä ei voi varmaksi tietää kuin vasta jälkikäteen.

Kuvataiteilija Maija Luutonen sai elokuun 2018 haussa apurahan taiteelliseen työskentelyyn Triangle-residenssissä New Yorkissa.

Neljälle apuraha ulkomaisiin taiteilijaresidensseihin

Parsa Kamehkhosh (b.1985) is a visual and performance artist currently based in Helsinki

Parsa Kamehkhosh. Photo: Zahrah Ehsan

Residensseihin valitut taiteilijat ovat kuvataiteilijat Anastasia Artemeva AIT-residenssiin Tokioon, Parsa Kamehkhosh Tokyo Arts and Space -residenssiin ja Gregoire Rousseau IFP-residenssiin Pekingiin sekä kirjailija Tommi Parkko FILBA-kirjallisuusfestivaalin residenssiin Buenos Airesiin.

– Tällä hetkellä kirjoitan useampaa kirjaa, ensi syksynä varmaankin erityisesti runoja ja tietokirjaa runouden kirjoittamisesta. Residensseissä on tärkeintä se, että niissä voi keskittyä omaan työhönsä. Nyt koronavuotena olen hakeutunut metsän keskelle kirjoittamaan. Yksinoleminen antaa mahdollisuuden keskittymiseen, Parkko kertoo.

Haettavana oli Tokion, Pekingin ja Buenos Airesin residenssien lisäksi Artspace-residenssi Sydneyssä. Valintaprosessin loppuvaiheessa, marraskuussa 2020, Artspacelle varmistui kuitenkin merkittävä, lähes 3,5 miljoonan euron, rahoitus tilojensa uudistamiseen. Tästä johtuen Artspace sulkee ovensa remontin vuoksi kesään 2022 asti, eikä uutta residenssitaiteilijaa siis voitu valita.

Koronan vuoksi kaikki vuoden 2020 residenssijaksot jouduttiin siirtämään vuodelle 2021, ja näin ollen vain osaan Kulttuurirahaston residenssikohteista pystyttiin valitsemaan uusia taiteilijoita. Useaan kohdemaahamme matkustaminen on yhä käytännössä katsoen mahdotonta, joten voimme vain toivoa, että sekä siirtyneet että nyt päätetyt residenssit pystytään toteuttamaan sovitusti vuoden 2021 aikana, residenssiohjelmasta vastaava erityisasiantuntija Johanna Ruohonen kertoo.

Toivon, että pandemiatilanne paranee ensi kesään mennessä.Tämä vuosi on osoittanut, että meidän on oltava joustavia ja asetettava terveys ja turvallisuus etusijalle. Samaan aikaan uskon, että rajat ylittävä ja kulttuurienvälinen yhteydenpito on nyt tärkeämpää kuin koskaan, kun ihmisten ja tiedon liikkuminen on rajoitettua, Tokioon lähtöön valmistautuva Artemeva pohtii.

Työskentelyapuraha Kulttuurirahaston residensseissä on 7 000 euroa kolmen kuukauden jaksolta. Lisäksi myönnetään matka-apuraha, jonka suuruus kaukokohteisiin on 1 000 euroa, mikäli matka tehdään lentäen. Kulttuurirahasto kannustaa residenssiin lähteviä taiteilijoita valitsemaan mahdollisimman ilmastoystävällisiä matkustusvälineitä, minkä vuoksi raide- ja lauttaliikenteellä saavutettaviin kohteisiin valituille taiteilijoille myönnetään korotettu matka-apuraha, jos kohteeseen matkustetaan lentämättä. Apurahan suuruus on tällöin Aasian kohteisiin 5 000 euroa.

Kulttuurirahaston residenssiohjelmassa on tällä hetkellä yhdeksän kohdetta kahdeksassa maassa. Ohjelmaa kehitetään yhteistyössä HIAP – Helsinki International Artist Programmen kanssa. Residenssiohjelman taiteilijat valitaan kaksivaiheissa arvioinnissa, jossa vastaanottava kohde tekee lopullisen valinnan Kulttuurirahaston lähettämän esivalinnan perusteella. Yhteensä elokuun 2020 residenssihakuun vastaanotettiin 58 hakemusta.

Kulttuurirahaston residenssiohjelma laajenee Etelä-Amerikkaan

Neljä uutta kohdetta ympäri maailman

Vuonna 2020 ohjelma laajenee uudelle mantereelle, Etelä-Amerikkaan. Uusia residenssikohteita avataan kirjailijoille Buenos Airesiin yhteistyössä Fundación Filban kanssa ja kuvataiteilijoille ja kuraattoreille Capacete-residenssiin Rio de Janeiroon. Molempiin kohteisiin jaetaan kaksi kolmen kuukauden työskentelyapurahaa.

Tokioon aukeaa uusi kohde kuvataiteilijoille ja kuraattoreille AIT-residenssiin (Arts Initiative Tokyo). Tanssi-, esitys- ja teatteritaiteen työryhmille avautuu uusi kohde Italiassa, Santarcangelo di Romagnassa.

Aiemmista kohteista haettavissa ovat SeMA Nanji (Soul), Tokyo Arts and Space Residency (Tokio), Artspace (Sydney), lnstitute for Provocation (Peking) ja Triangle (New York). 

Kulttuurirahasto haluaa huomioida kasvavan ohjelman ympäristövaikutuksia

”Residenssityöskentely toimii taiteilijoiden kansainvälisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön mahdollistajana, ja globaalilla kentällä toimivien taiteilijoiden residenssimatkustaminen onkin yhä perusteltua ja usein jopa välttämätöntä. Haluamme kuitenkin kannustaa taiteilijoita valitsemaan ekologisempia matkustuskeinoja aina kun se on mahdollista”, kertoo erityisasiantuntija Johanna Ruohonen.

Raide- ja lauttaliikenteellä saavutettaviin kohteisiin valituille taiteilijoille myönnetään korotettu matka-apuraha, mikäli he sitoutuvat matkustamaan kohteeseen lentämättä. Apurahan suuruus on tällöin Aasian kohteisiin 5 000 euroa, mikä kompensoi sekä korkeampaa lipun hintaa että matkustamiseen käytettyä aikaa työskentelyaikana (2 viikkoa/suunta). Italiaan junalla matkustettaessa korotettu matka-apuraha on 1 500 euroa henkeä kohden, sisältäen laskennallisen yhden viikon työskentelyajan.

”Junassa tapahtuva työskentely voi parhaassa tapauksessa myös syventää residenssikokemusta ja siitä saatavaa hyötyä”, Ruohonen pohtii. 

Junamatkailu osana residenssitoimintaa

Helmikuussa 2019 Kulttuurirahasto myönsi 70 000 euron apurahan Miina Hujalan ja Arttu Merimaan hankkeelle, jossa rakennetaan itään suuntautuvaa liikkumisen väylää taiteilijoille ja tutkitaan junamatkailun mahdollisuuksia yhdistää ja ylläpitää taiteellista työtä muun muassa osana residenssitoimintaa.

”Residenssitoiminta voi toimia väylänä avata ja muodostaa uusia yhteyksiä, jossa pitkien välimatkojen ja etäisyyksien taittaminen junalla ja lautalla tekee näkyväksi ja vahvistaa käytännön tekojen tärkeyttä ilmastollisesti kestävien liikkumisvälineiden ja väylien hyödyntämiselle”, Hujala ja Merimaa kertovat.

Kulttuurirahaston Aasian residensseihin matkustavat voivat saada Merimaan ja Hujalan hankkeesta paitsi konkreettista matkojen järjestämiseen liittyvää informaatiota myös mahdollisuuden yhteisiin matkoihin muiden samaan suuntaan liikkuvien kanssa. Hankkeen yhteistyökumppanina, kuten myös Kulttuurirahaston residenssiohjelman neuvoa-antavassa roolissa toimii HIAP – Helsinki International Artist Programme.

Työskentelyapuraha Kulttuurirahaston residensseissä on 7 000 euroa kolmen kuukauden jaksolta ja Santarcangelon työryhmille 650 euroa/viikko/henkilö. Tarkempaa tietoa residensseistä ja niihin myönnettävistä apurahoista on Kulttuurirahaston verkkosivuilla kunkin residenssin esittelysivulla.

Kulttuurirahaston elokuun hakuaika on 12.–30.8.2019. Haku sulkeutuu kello 16 viimeisenä hakupäivänä.

Infotilaisuus residensseistä pidetään ke 14.8. klo 16 alkaen Nykytaiteen museo Kiasman Seminaari-tilassa, Mannerheiminaukio 2, Helsinki. Tilaisuuden kieli on englanti.

Tilaisuus striimataan, ja se on katsottavissa suorana tai jälkeenpäin Kulttuurirahaston YouTube-kanavan tai Facebookin kautta.

Residenssialumnit – apurahansaajien äänet

Kulttuurirahasto on vuodesta 2016 lähtien kehittänyt residenssitoimintaansa yhteistyössä HIAP – Helsinki International Artist Programme -residenssin kanssa. Haettavien kohteiden määrä on kasvanut vuosittain, ja uusia kohteita valmistellaan myös tulevalle vuodelle.

Vuonna 2019 käynnistyvän residenssialumnitoiminnan tarkoituksena on parantaa residensseihin lähtevien taiteilijoiden kokemusta ja verkottaa residenssitaiteilijoita keskenään. Uusille apurahansaajille tarjotaan mahdollisuus ottaa yhteyttä edellisten vuosien lähtijöihin ja saada heiltä apua omaan residenssijaksoon valmistautumisessa.

Nyt julkaistavalle Residenssialumnit-sivulle kootaan kokemuksia taiteilijoiden työskentelystä Rahaston yhteistyöresidensseissä vuodesta 2017 alkaen. Sivu tarjoaa uusille apurahanhakijoille aiempaa kattavampaa tietoa residenssikohteiden tarjoamista mahdollisuuksista, ja toivottavasti siten helpottaa residensseihin hakeutumisessa. Samalla se raottaa ovea taiteilijoiden työskentelyyn myös muulle yleisölle.

Vuoden 2019 hakukohteet olivat seuraavat:

  • Hôtel Chevillon Ranskassa
  • SeMA Nanji Soulissa Etelä-Koreassa
  • Tokyo Arts and Space Residency Japanissa
  • O Espaço do Tempo Portugalissa
  • Artspace Australiassa
  • Institute for Provocation Kiinassa
  • Triangle Yhdysvalloissa

Voit käydä tutustumassa pikku hiljaa täydentyvään englanninkieliseen Residenssialumnit-sivuun osoitteessa skr.fi/en/residency-alumni

Lisätietoja:

Kulttuurirahaston elokuun haku alkoi

Kulttuurirahaston taiteilijaresidenssien, liikkuvuusapurahojen sekä Argumenta- ja Mullankaivajat-apurahojen hakuaika on 10.–31.8.2018.

Suomen Kulttuurirahasto rytmittää apurahojensa hakuajat jatkossa neljään jaksoon. Lokakuussa ovat haettavana Keskusrahaston ja tammikuussa maakuntarahastojen apurahat. Elokuussa ja maaliskuussa ovat haettavana erityiskohteet, joista nyt ovat tulleet haettavaksi työskentelyapurahat taiteilijaresidensseihin, liikkuvuusapurahat, Argumenta- ja Mullankaivajat -apurahat.

Taiteilijaresidenssien hakukohteita vuodelle 2019 on seitsemän: Hôtel Chevillon Ranskassa, SeMA Nanji Soulissa Etelä-Koreassa, Tokyo Arts and Space Residency Japanissa, O Espaço do Tempo Portugalissa, Artspace Australiassa, Institute for Provocation Kiinassa ja Triangle Yhdysvalloissa. Kiinan ja Yhdysvaltojen residenssit ovat haettavissa ensimmäistä kertaa. 

Liikkuvuusapurahan tavoitteena on mahdollistaa taiteilijalle ulkomaisen oleskelujakson avulla uusia välineitä ja verkostoja taiteellisen työskentelynsä tueksi. Apurahan edellytyksenä on vähintään kahden viikon kestoinen yhtäjaksoinen oleskelu kohteessa.

Argumenta on rahoitusmalli, jonka tarkoitus on löytää merkittävien tutkimusaiheiden avoimiin kysymyksiin tieteellisesti ja tieteiden välisesti kestäviä argumentteja. Argumentat ovat poikkitieteellisiä hankkeita, joissa tarkastellaan laaja-alaisesti kilpailevia näkökulmia teorioihin ja käytäntöihin. Tavoitteena on saattaa keskustelujen tulokset julkisuuteen ja päättäjien saataville siten, että ne voivat vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Mullankaivajat-hankkeen tavoitteena on tarjota koululaisille ja lukiolaisille tilaisuus osallistua arkeologiseen tutkimukseen kotiseudullaan, ja siten lisätä oppilaiden kiinnostusta tieteellisiin menetelmiin, oman lähialueen menneisyyteen ja historiaan yleensä.

Lisää tietoa apurahoista löydät täältä.

Kaikkia apurahoja haetaan verkossa osoitteessa apurahat.skr.fi