Uudet selkokirjat käyttöön yläkouluissa – kirjalahjoituksen taustalla huoli heikkenevästä lukutaidosta

Kaikki Suomen yläkoululaiset ovat aloittaneet lukukautensa uusien selkokirjojen ympäröimänä. Suomen Kulttuurirahaston Selkopolku-hankkeessa lahjoitettiin yläkouluille 50–150 kappaleen valikoima selkokirjoja ja helppolukuisia kirjoja, yhteensä noin 80 000 kirjaa. Tänä syksynä myös toisen asteen opintoihin valmentavat TUVA-koulutukset saavat oman pakettinsa. Selkopolun toteuttaa Lastenkirjainstituutti.

Selkopolun taustalla on huoli suomalaisnuorten heikkenevästä lukutaidosta ja koulujen jatkuvista haasteista hankkia kirjallisuutta kaikkien saataville. PISA-tulosten mukaan heikkoja lukijoita on Suomessa joka viides.

”Selkopolku-kirjat ovat olleet iso lahja koulullemme, sillä erikseen ostettuina selkokirjat ovat kalliita. Kirjat ovat matalan kynnyksen luettavaa erityisesti niille, joiden lukeminen tai lukuinto takkuaa. Lahjoitukseen valitut kirjat ovat ajankohtaista, kiinnostavaa, uutta ja innostavaa luettavaa monista eri genreistä kaikille sukupuolille. Mukana tullessa tehtävämateriaalissa on valmiiksi mietittyjä monivalintatehtäviä ja avoimia kysymyksiä oppimisen tueksi ja opettajan työn helpottamiseksi”, kertoo lahjoituksen vastaanottanut äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Tiila Niemi Orimattilan koulusta.

Selkopolku-lahjoitus sisältää 24 nimikettä. Suurin osa on selkomukautuksia yleiskielisistä nuortenkirjoista, jotta koko luokka voi käsitellä samaa teosta lukutaidon tasosta riippumatta. Lisäksi paketit sisältävät suoraan selkokielelle kirjoitettuja teoksia, sarjakuvan, säeromaanin, tietokirjan sekä teoksia eri genreistä. Mukana on myös helppolukuinen kirja, sillä kouluihin toivottiin myös hieman perinteistä selkokirjaa haastavampia kirjoja. Selkopolku-kirjoja on niin pienryhmien kuin lukupiirienkin tarpeisiin.

“Kauhua, fantasiaa ja romantiikkaa sekä tietokirjoja nuoria kiinnostavista aiheista. Näitä nuoret toivoivat ja niitä olemme ottaneet mukaan paketteihin”, kertoo kirjavalintatyötä tehnyt erityisluokanopettaja Paula Gustafsson. Kirjavalintatyöryhmä pohjasi kirjavalikoiman kyselyihin, jotka toteutettiin niin opettajille kuin oppilaillekin.

Selkopolun myötä markkinoille tuli myös ihan uusia selkokirjoja, muun muassa selkomukautukset teoksista Lääkäri Atte – Selviytymisopas elämään (Otava), Helena Telkänrannan Millaista on olla eläin (SKS) sekä Annukka Salaman Ripley – nopea yhteys (WSOY).

Annukka Salama iloitsee tuoreesta selkomukautuksesta: ”Olen todella iloinen, että Islan ja Antonin pelisessioista pääsevät nauttimaan hekin, joille perinteisen romaanin lukeminen tuottaa vaikeuksia. Tämä on minulle erityisen tärkeää, koska neljän hengen nepsyperheessämme jokaisella on ADHD ja ymmärrän, millaista elämä lukemisen haasteiden kanssa on.”

”Huikeimmat palautteet kirjoistani ovat tulleet maahanmuuttajanuorilta”, Salama kertoo. ”Vaikea kuvata miltä tuntuu, kun teokseni on ensimmäinen kirja koskaan, jonka nuori pystyy lukemaan suomen kielellä kannesta kanteen. Lukemisen taialla on kognitiivisia ja neurologisia vaikutuksia ja lisäksi se liittää yhteiskuntaan. Sujuva lukutaito voi muuttaa elämän suunnan.”

Lahjoituksen mukana koulut saivat tehtävämateriaaleja, jotka ovat kaikkien hyödynnettävissä myös hankkeen verkkosivuilla osoitteessa lukemo.fi/selkopolku. Tänä syksynä opettajille järjestetään koulutuksia Helsingissä, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa sekä etäyhteydellä verkossa. Jyväskylän yliopisto toteuttaa Selkopolusta vaikuttavuustutkimuksen.

Säätiöiden post doc -poolin syyshaku käynnistyy – jaossa 1,4 miljoonaa euroa

Post doc -apurahalla voidaan kattaa kaikki ulkomailla asumisesta tutkijalle ja tämän perheelle aiheutuvat kustannukset. Ohjeet kustannusarvion laatimiseksi sisältyvät hakuohjeeseen poolin kotisivuilla postdocpooli.fi. Hakuinfo järjestetään verkossa 22.8.2024 klo 9–10. 

Säätiöiden post doc -pooli järjestää vuosittain kaksi hakua, joissa kussakin jaetaan noin 35 post doc -apurahaa. Kevään 2025 apurahahaku järjestettäneen tammikuussa 2025. 

Säätiöiden post doc -poolin muodostavat kaudella 2022–2024 kolmetoista säätiötä, jotka ovat sijoittaneet pooliin yhteensä 3,25 miljoonaa euroa vuosittain. Mukana ovat Ella ja Georg Ehrnroothin säätiö, Emil Aaltosen Säätiö, Alfred Kordelinin Säätiö, Liikesivistysrahasto, Päivikki ja Sakari Sohlbergin Säätiö, Suomalainen Tiedeakatemia, Suomen Kulttuurirahasto, Suomen Lääketieteen Säätiö, Svenska Kulturfonden, Svenska litteratursällskapet, Tekniikan edistämissäätiö, Ulla Tuomisen Säätiö sekä Jenny ja Antti Wihurin rahasto. Apurahapoolin on määrä edistää Suomen tieteen kansainvälistymistä tarjoamalla nuorille tutkijoille yhdestä lähteestä ulkomaisen tutkimusjakson kustannukset kokonaisuudessaan kattava rahoitus. 

Säätiöiden post doc -pooli perustettiin vuonna 2009 edistämään tutkijoiden ja Suomen tieteen kansainvälistymistä. Tänä aikana pooliin kuuluvat säätiöt ovat jakaneet yli 40 miljoonaa euroa Suomesta ulkomaille lähteville tohtoreille. 29 hakukierroksen jälkeen apurahoja on saanut jo yli 770 tohtoria. Heistä yli kolmannes on saanut kaksivuotisen rahoituksen. 

Lisätietoa poolista ja hausta saa Säätiöiden post doc -poolin kotisivuilta, postdocpooli.fi, sähköpostiosoitteesta info@postdocpooli.fi sekä koordinaattori Mikko-Olavi Seppälältä, puh. 0400-868 006.

Vauhdittamo järjestää – Julkisen taiteen seminaari Seinäjoella

Taiteilija-asiantuntija Leevi Lehtinen toimii Taiteen edistämiskeskuksen Julkisen taiteen asiantuntijapalvelussa. Hän on työskennellyt yhdessä tilaajien, taiteilijoiden ja suunnittelijoiden kanssa, ja ollut mukana kehittämässä rakennetun ympäristön taidehankkeita erityisesti Pohjanmaalla. Lehtinen avaa puheenvuorossaan julkisen taiteen prosesseja eli sitä, miten taiteilija pääsee julkisen taiteen tekijäksi.

Kuvataiteilija Vesa-Pekka Rannikko on kokenut julkisen taiteen tekijä ja ammattilainen julkisen taiteen valintaraadeissa. Rannikko tuo seminaariin tekijän näkökulman, ja kertoo Seinäjoelle pystytetyn teoksensa tekoprosessista.

Taidekuraattori (ts.) Elina Teitti johtaa Seinäjoen taidehallia ja vastaa visuaalisen taiteen edistämisestä kaupungissa. Julkisen taiteen koordinaattori Elina Alkio vastaa julkisen taiteen projekteista ja kaupungin taidekokoelmasta. Seinäjoen taidehalli toimii asiantuntijana ja koordinoi julkista taidetta Seinäjoen kaupungissa julkisen taiteen periaateohjelman mukaisesti. Teitti ja Alkio tuovat seminaarin tilaajan näkökulman, ja kertovat Seinäjoen ajankohtaisista julkisen taiteen hankkeista. Lisätietoa Seinäjoen taidellista löydät täältä.

Julkisen taiteen seminaarin järjestää Suomen Kulttuurirahaston Visuaalisen taiteen vauhdittamo -hanke yhteistyössä Taideyliopiston ja Seinäjoen taidehallin kanssa.

Aikataulu

  • 13–14 Leevi Lehtinen, taiteilija-asiantuntija, Taike:
    • Julkisen taiteen hankintaprosessit taiteilijan näkökulmasta
  • 14–14.30 Vesa-Pekka Rannikko, kuvataiteilija:
    • Julkisen taiteen tekijän näkökulma. Taiteilijapuheenvuoro.
  • 14.30–15 Kahvitus
     
  • 15–15.30 Elina Teitti, taidekuraattori:
    • Seinäjoen taidehalli ja Seinäjoen julkisen taiteen hankkeet. Tilaajanäkökulma.
  • 15.30–16 Keskustelua

    Seminaari on avoin ja maksuton. Seminaari on suomenkielinen. Vähentääksemme hävikkiä pyydämme ilmoittautumaan tilaisuuteen 17.9. mennessä tästä linkistä.

Visuaalisen taiteen vauhdittamo

Vauhdittamo-hankkeen tavoite on edistää ja tukea Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueiden visuaalisten alojen taiteilijoiden työskentelyä ja toimintaedellytyksiä. Hanke kestää aina maaliskuun lopulle 2025 asti.  Hankkeen ytimessä on mestarikurssi valituille taiteilijoille, mutta hanke järjestää myös koulutuksia ja verkostoitumistapahtumia, joissa alueen taidetoimijoilla on avoin osallistumismahdollisuus.

Lisätietoja

Annika Dahlsten, asiantuntija
hanke.annika.dahlsten@skr.fi

Helin-kilpailun voiton vei Jingjing Xu

Mirjam Helin -laulukilpailun 12.6.2024 järjestetyssä loppukilpailussa voittajaksi lauloi kiinalainen mezzosopraano Jingjing Xu, joka sai 50 000 euroa. Toiseksi sijoittui saksalainen sopraano Kathrin Lorenzen, joka palkittiin 40 000 eurolla, ja kolmanneksi eteläkorealainen tenori Junho Hwang, joka sai 30 000 euroa. Finaaliin osallistuivat lisäksi puolalainen sopraano Justyna Khil, armenialainen baritoni Aksel Daveyan ja kroatialainen sopraano Josipa Bilić. Heistä jokainen palkittiin 10 000 eurolla.

Iloinen nainen suuri kukkakimppu kädessään

Jingjing Xu. Kuva: Minna Hatinen.

”Kilpailijoiden taso on ollut todella korkea, ja yleisö fantastista. Myös tuomariston kesken on vallinnut hyvä henki. On ollut ilo olla kilpailussa mukana”, sanoo tuomariston puheenjohtaja Soile Isokoski.

5 000 euron palkinnon parhaasta lied-esityksestä sai saksalainen baritoni Gabriel Rollinson välierissä esittämästään Harry Burleigh’n laulusta Among the Fuchsias. Samansuuruisen palkinnon parhaasta suomalaisen yksinlaulun esityksestä sai unkarilainen sopraano Renáta Gebe-Fügi. Hän esitti Erkki Melartinin laulun Minä metsän polkuja kuljen.

Lehdistöraadin suosikki oli norjalainen sopraano Hedvig Haugerud. Kansainväliseen lehdistöraatiin kuuluivat Anne Aavik Virosta, Kikka Holmberg ja Harri Kuusisaari Suomesta sekä Jürgen Otten ja Michael Stallknecht Saksasta.

Opiskelijaraati valitsi suosikikseen kiinalaisen mezzosopraanon Jingjing Xun. Opiskelijaraadin jäsenet olivat Liisa Kouvonen Turun ammattikorkeakoulusta, Tanja Niemelä Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta sekä Tiina Salminen Metropolia Ammattikorkeakoulusta.

Ylen yleisöpalkinnon sai Kathrin Lorenzen.

Kilpailun tuomarit olivat bassobaritoni Luca Pisaroni, pianisti Keval Shah, baritoni Bo Skovhus, mezzosopraano Randi Stene, sopraano Dawn Upshaw. Tuomariston puheenjohtajana toimi sopraano Soile Isokoski.

Finalistien ohjelmat ja esittelyt:
Josipa Bilić, sopraano, Kroatia
Aksel Daveyan, baritoni, Armenia
Junho Hwang, tenori, Etelä-Korea
Justyna Khil, sopraano, Puola
Kathrin Lorenzen, sopraano, Saksa
Jingjing Xu, mezzosopraano, Kiina

Nuoret huippumuusikot kehittyvät säätiöiden 2,5 miljoonan euron tuella

Soitinakatemiat järjestävät Suomen lahjakkaimmille nuorille muusikoille periodimuotoista lisäopetusta alansa huippuihin kuuluvien opettajien johdolla. Samalla soittajat jatkavat viikoittaista opiskelua vakituisen opettajansa kanssa kotioppilaitoksessaan. Vuonna 2023 perustettuun Soitinakatemiat ry:hyn kuuluu kolme soitinakatemiaa: Jousiakatemia, Nuorten pianoakatemia ja Vaskiakatemia. 

Suomen Kulttuurirahasto on aiempina vuosina tukenut soitinakatemioiden toimintaa yhteensä yli miljoonalla eurolla, Jane ja Aatos Erkon säätiö liki miljoonalla eurolla. Säätiöiden Soitinakatemiat ry:lle nyt myöntämä 2,5 miljoonan euron tuki on nelivuotinen ja mahdollistaa toiminnan pitkäjänteisemmän kehittämisen. 

”Suomi tunnetaan vahvasta musiikkikoulutuksestaan, ja monia suomalaisia soittaa maailman parhaissa orkestereissa. Haluamme tukea myös tulevaisuuden huippumuusikkoja tekemään läpimurtoja kansallisesti ja kansainvälisesti. Suomesta on jatkossakin saatava menestyviä taiteilijoita uudistamaan alaansa meillä ja maailmalla”, sanoo Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson

”Säätiömme vahva tahtotila on aktiivisesti vahvistaa taidealan rakenteita, jotka edistävät osaamista ja voimaannuttavat alaa. Soitinakatemiat keräävät sateenvarjonsa alle eri lajien lahjakkuuksia, yhteistyö lujittuu kansallisesti ja koulutuksesta tulee entistä saavutettavampaa”, Jane ja Aatos Erkon säätiön asiamies Hanna-Mari Peltomäki toteaa. 

Soitinakatemioiden opiskelijat ovat 8–20-vuotiaita ja tulevat kaikkialta Suomesta. Aiempia opiskelijoita ovat esimerkiksi kapellimestari-pianisti Tarmo Peltokoski ja viulutaiteilija Tami Pohjola. Nykyisiin opiskelijoihin kuuluu 13-vuotias Lilja Haatainen, joka on soittanut jo monien suomalaisorkesterien solistina ja saavuttanut useita kilpailuvoittoja.

Säätiöiden tuen ansiosta nuorten soittajien opetusta ja oppimisympäristöjä voidaan kehittää entistä paremmiksi. Tiivistyvän yhteistyönsä myötä soitinakatemioiden on entistä helpompaa jakaa hyviä käytäntöjä ja rakentaa toiminnastaan yhä vaikuttavampaa. Pitkän tähtäimen tavoitteena on luoda soitinakatemioiden muodossa toimivalle lahjakkuuskoulutukselle virallinen asema osana suomalaista musiikkikoulutusjärjestelmää.

Soitinakatemioista työkaluja huippumuusikkouteen

Soitinakatemiat ry pyrkii varmistamaan, että lahjakkaimmilla nuorilla muusikoilla on mahdollisuus riittävään ja laadukkaaseen koulutukseen Suomessa. 

”Soitinakatemiat luovat nuorille ainutlaatuisia, yhteisöllisiä oppimisympäristöjä, joissa he oppivat sekä huippuopettajilta että toisiltaan. Tämä on osoittautunut oppilaille erittäin inspiroivaksi ja tuottanut hyviä oppimistuloksia”, sanoo Soitinakatemiat ry:n hallituksen puheenjohtaja Anni Pokki.

Lupaavimpien muusikoiden mukaan saamiseksi on tärkeää, että opetukseen osallistuminen on mahdollista kaikkialta Suomesta. Periodimuotoinen opetus, oppilaitosvierailut ja festivaaliyhteistyö tukevat maantieteellistä tavoittavuutta ja kytkevät soitinakatemiat musiikkioppilaitoksiin, joissa nuoret opiskelevat. 

Mirjam Helin -laulukilpailun välieriin valittu 16 laulajaa

Kuusi ihmistä asettautuneina valkoisen sohvan päälle ja taakse.

Kilpailun tuomaristo. Vasemmalta ylhäältä: Luca Pisaroni, Dawn Upshaw, Bo Skovhus, Keval Shah, Soile Isokoski, Randi Stene. Kuva: Minna Hatinen.

Suomen Kulttuurirahaston vuodesta 1984 järjestämän Mirjam Helin -laulukilpailun alkueristä on seuraavaan vaiheeseen valittu 16 laulajaa, jotka edustavat 11 kansallisuutta. Finaaliin valitut laulajat julkistetaan välierien jälkeen 8.6. ja loppukilpailu pidetään keskiviikkona 12.6.2024 klo 18.30 Musiikkitalossa. Kilpailu on seurattavissa suorana ja tallenteina Yle Areenasta. 

Välierissä Sibelius-Akatemian R-talolla kilpailevat:

Pe 7.6. klo 11

Josipa Bilić, sopraano, Kroatia
Marie-Andrée Bouchard-Lesieur, mezzosopraano, Ranska
Aksel Daveyan, baritoni, Armenia
Kara Dugan, mezzosopraano, Yhdysvallat 

Pe 7.6. klo 18

Filip Filipović, tenori, Kroatia
Renáta Gebe-Fügi, sopraano, Unkari
Hedvig Haugerud, sopraano, Norja
Junho Hwang, tenori, Etelä-Korea 

La 8.6. klo 11

Justyna Khil, sopraano, Puola
Maciej Kwaśnikowski, tenori, Puola
Jonghwan Lee, baritoni, Etelä-Korea
Logan Lopez Gonzalez, kontratenori, Belgia 

La 8.6. klo 18

Kathrin Lorenzen, sopraano, Saksa
Nuri Park, sopraano, Etelä-Korea
Gabriel Rollinson, baritoni, Saksa
Jingjing Xu, mezzosopraano, Kiina 

Välikilpailussa kilpailijoiden ohjelmassa on suomalaisen säveltäjän laulu, yksinlauluista muodostuva kokonaisuus, kuten tietyn säveltäjän laulusarja tai itse valitun teeman ympärille rakennettu yhdistelmä eri säveltäjiltä, sekä yksi ooppera- tai konserttiaaria. Välikilpailun ohjelman pituus on korkeintaan 30 minuuttia. 

 

Kaikkien kilpailijoiden ohjelmat ja esittelyt  

Seuraa kilpailua suorana tai tallenteina 

Uudet klassikot -rahasto tukee kuvataidetta – haku alkaa syyskuussa

Valtion ja neljän säätiön vuonna 2022 perustama Uudet klassikot – Nya klassiker -rahasto tukee taidealalla asemansa jo vakiinnuttaneiden toimijoiden työskentelyn ja kasvun edellytyksiä. Aiemmissa hauissa tukea ovat voineet hakea esittävän taiteen yhteisöt sekä kuvataiteen toimijat, kuten galleriat ja taidelainaamot, jotka järjestävät näyttelyitä ja myyvät teoksia. Vuonna 2024 tuki kohdennetaan kuvataiteen yhteisöille, ja jatkossa tukea voivat hakea esittävän taiteen ja kuvataiteen yhteisöt vuorovuosittain. 

Kuvataiteen tukea saivat viime vuonna esimerkiksi useat taidelainaamot ympäri Suomen. Myös kuvataiteen teosmyynnin lisäämiseksi ja taiteilijoiden toimintaedellytysten parantamiseksi myönnettiin tukea usealle toimijalle. Vuoden 2023 tuensaajat on listattu sivustolla uudetklassikot.fi

Uudet klassikot -tukimuodon keskeinen erityispiirre on apurahan määräytymisen tapa. Hakemuksen perusteella myönnettävän mahdollisen perusosan lisäksi yhteisöt saavat apurahakauden aikana lisärahoitusta, jonka suuruus kuvataiteen alalla määräytyy teosmyynnin perusteella. Perusosan suuruus on enimmillään 100 000 euroa ja laskennallisesti määräytyvän osan 150 000 euroa. Tuen on tarkoitus parantaa sekä yhteisön että sen edustamien taiteilijoiden toimintaedellytyksiä.

Uudet klassikot – Nya klassiker -rahasto parantaa taiteen asemaa ja ylläpitää sen merkityksellisyyttä yhteiskunnassa sekä kasvattaa teosten ja tuotantojen elinkaarta ja yleisömääriä. Uudet klassikot -tuki myös kannustaa organisaatioita ja niissä toimivia taiteilijoita hallinnolliset rajat ja rahoitusmuotojen rajat ylittävään yhteistyöhön.

Rahaston ovat perustaneet yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriö ja neljä säätiötä: Suomen Kulttuurirahasto, Svenska kulturfonden, Alfred Kordelinin säätiö sekä Jenny ja Antti Wihurin rahasto.

Hakuaika ja hakuohjeet

Uudet klassikot -rahaston hakuaika on 1.–16.9.2024.

Uudet klassikot -hakuohjeisiin pääset tästä

Liikkuvuusapurahaan 511 hakemusta, apurahoja jaettiin 68

Liikkuvuusapurahan hakijamäärät ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2018 kun apurahoja jaettiin ensimmäisen kerran. Liikkuvuusapurahoja jaetaan kaksi kertaa vuodessa. Vuosina 2018 ja 2019 hakemuksia tuli vuositasolla nelisensataa, kun vuonna 2023 hakijoita oli jo 1078. Kevään 2024 haussa saimme 511 hakemusta. 

Hakijamäärä kertoo apurahojen suuresta tarpeesta. Kulttuurirahasto nostaakin seuraavalla kierroksella jakosummaa aiemmasta 400 000 eurosta 500 000 euroon. Haun kriteerit kannustavat jatkossa taiteilijoita entistä pidempiin ulkomaisiin oleskelujaksoihin.

”Valtavien hakemusmäärien vuoksi myöntöprosentti on todella pieni. Tällöin niin hakijat kuin arvioitsijatkin tekevät paljon tuloksetonta ja turhaa työtä. Tavoitteenamme on jakaa entistä suurempia apurahoja, joiden myötä taiteilijat voivat panostaa entistä laajempaan kansainväliseen verkostoitumiseen ja oman osaamisensa pitkäjänteisempään kehittämiseen”, kertoo hausta vastaava erityisasiantuntija Eriika Johansson.

Tulevassa Elokuun haussa liikkuvuusapurahan hakuehdot uudistetaan. Myönnettävien apurahojen minimisumma nousee 2 000 eurosta 3 000 euroon, ja perilläoloaika on jatkossa vähintään kaksi viikkoa. Apurahalla voi kattaa matkat, majoituksen sekä mahdolliset residenssi- ja rahti- tai vakuutuskustannukset.

”Pienempiin matkoihin on edelleen mahdollista hakea apurahaa esimerkiksi Tammikuun ja Lokakuun hauista, mutta liikkuvuusapuraha on jatkossa tarkoitettu pidempiä oleskeluja ulkomailla toteuttaville”, Johansson toteaa.

Apurahat vievät taiteilijat lähes jokaiselle mantereelle

Kaksi naista seisoo vierekkäin, taustalla kangas, jossa vihreä puu

Kirjailija Reetta Niemelä sekä tekstiilisuunnittelija Eri Shimatsuka saivat liikkuvuusapurahan residenssikuluihin ja Kettu ja hiljaisuus -kuvakirjan kiertueeseen Japanissa. Kuva: Chikako Harada

Kevään hausta myönnetyillä apurahoilla matkustetaan vähintään 26 kohdemaahan. Laskemista vaikeuttaa se, että moni taiteilija toteuttaa projekteja useammassa maassa. Kulttuurirahasto myös kannustaa ekologisempaan matkustamiseen, jolloin lentämistä vältettäessä matkat taittuvat monen maan halki.

”Liikkuvuusapurahojen saajat suuntaavat tältä kierrokselta Eurooppaan, Afrikkaan, Etelä- ja Pohjois-Amerikkaan sekä Aasiaan. Suosituimpia maita olivat Italia ja Ranska. Kumpaankin suuntaa yhdeksän apurahansaajaa,” Johansson toteaa.

Ranskaan matkustaa muun muassa kuvataiteilija Milla-Kariina Oja, joka järjestää kesällä 2024 yksityisnäyttelyn Musée-Maison Henri IV -museossa Normandiassa. Oja työskentelee pääosin valokuvan ja liikkuvan kuvan keinoin, erityisesti kokeellisten ja performatiivisten videoinstallaatioiden parissa. Tulevan näyttelyn teokset pyrkivät katsomaan maailmaa aineen ja kiertokulun näkökulmasta pohtien elottoman ja elollisen luonnon rajoja eri aikakäsitteiden kautta.

Kauemmas matkustavat kirjailija Reetta Niemelä sekä tekstiilisuunnittelija Eri Shimatsuka, jotka saivat apurahan residenssikuluihin ja Kettu ja hiljaisuus -kuvakirjan kiertueeseen Japanissa. Ääniherkkyydestä ja melun ylivallasta kertova lastenkirja oli Shimatsukan esikoiskuvitus, ja se ilmestyi Suomessa vuonna 2022. Japanissa, jossa ollaan kiinnostuneita esimerkiksi suomalaisesta lastenkasvatuksesta ja tasa-arvosta, kirja ilmestyi Shimatsukan kääntämänä toukokuussa 2024.

Kauas matkustetaan myös Pohjoinen liike ry:n hankkeessa, jossa viedään koulukiusaamista käsittelevä Elämän koulu -teos Etelä-Koreaan. Kyseessä on monitaiteellinen teos, joka pohjautuu Antti Röngän vuonna 2019 julkaistuun romaaniin Jalat ilmassa. Sekä esitys että romaani käsittelevät koulukiusaamista ja sen jättämiä jälkiä, joita kiusattu kantaa pitkälle aikuisuuteen. Tanssija Valtteri Raekallion ja Raekallio Corp:in luotsaama projekti on yhdessä paikallisten nuorten ja ammattitaiteilijoiden kanssa luotava suurimittainen koulurakennukseen sijoittuva teos.

Kaikki myönnetyt liikkuvuusapurahat

Planetaariokiertue ja taidetta Suomen pohjoisimmasta kylästä – Lapin Kulttuurirahasto jakaa yli puoli miljoonaa apurahoina

Kaksi ihmistä toppavaatteissa hangella kolmen suuren kaukoputken kanssa.

Xiaoyun ja Mikko Suominen saivat Lapin rahaston kärkihankeapurahan avaruustiedon opetuskiertueen järjestämiseen Lapin kouluissa. Vierailut ovat kouluille maksuttomia.

Mikko ja Xiaoyun Suomisen Kärkihankeapurahalla toteutettavassa tiedekasvatushankkeessa järjestetään avaruustiedon opetuskiertue Lapin kouluihin. Hankkeen tavoitteena on auttaa nuoria omaksumaan tähtitaivaan perusasiat. Tietokoneavusteinen virtuaalimatka maailmankaikkeudessa esittelee aurinkokuntaa, tähtiä ja eksoplaneettoja sekä maailmankaikkeuden mittasuhteita. Hankkeeseen sisältyy myös opetusmateriaalin koostaminen ja sen kääntäminen pohjoissaameksi. 

Nuorgamissa asuva kuvataiteilija Elina Länsman saa kokovuotisen työskentelyapurahan taiteelliseen työskentelyyn. Hänen tekniikkanaan ovat maalaus ja kivilitografia. Länsmanin teokset käsittelevät pohjoisen luontosuhteeseen liittyviä aiheita.

Nainen saamelaispuvussa, taustalla punainen studioseinä

Mus. maisteri Anna Näkkäläjärvi-Länsman tutkii väitöskirjatyössään pohjoissaamenkielisten saamelaisten vokaalimusiikkikulttuuria. Kuva: Maija Astikainen

Toinen taiteen kokovuotinen apuraha menee Sodankylästä kotoisin olevalle, nykyisin Oulussa asuvalle kirjailija Jonna Pulkkiselle. Hän toteuttaa apurahalla esseekokoelman Asioita, joita haluaisimme tietää yhteistyössä taidemaalari Helena Junttilan kanssa. Teos toteutetaan kirjeenvaihtona ja dialogina, eli teksteihin ja kuvituksiin perustuvana kokoelmana. Kirjassa pohditaan pohjoisuutta, pohjoista identiteettiä ja arkista, arktista mielenmaisemaa eri näkökulmista. 

Fil. tohtori Tuuli Matila käsittelee väitöskirjatyössään kylmän sodan rakennettua kulttuuriperintöä moniskaalaisella, arkeologisella näkökulmalla. Kylmän sodan tutkimus Suomessa on arkeologisesti lähes koskematonta aluetta. Lapissa sijaitsevat tutkimuskohteet olivat monella tapaa kylmän sodan keskiössä. Tarkasteltavat kohteet ovat kolme hylättyä rajavartioasemaa Inarissa sekä Rovaniemen ainoa yleinen väestösuoja, joka on muutettu turistikohteeksi, eli Joulupukin kotiluolaksi. 

Mus. maisteri Anna Näkkäläjärvi-Länsman tutkii väitöskirjatyössään pohjoissaamenkielisten saamelaisten vokaalimusiikkikulttuuria luohtia, joka tunnetaan myös nimellä juoiggus, suomeksi joiku. Hän tutkii sekä omaa kokemustaan saamelaisena, joikaajana ja muusikkona että sitä, miten saamelaiset yksilöinä ja yhteisönä voisivat palauttaa joikaamisen eläväksi osaksi arkeaan. 

Yhteiskuntat. maisteri Ville Tiuraniemi käsittelee väitöskirjatyössään Suomen, Ruotsin ja Norjan arktisten alueiden, eli pohjoisimpien maakuntien ja läänien, paikallistoimijoiden geopoliittista toimijuutta kriittisen geopolitiikan tutkimuksen kautta. Paikallistoimijoissa keskitytään arktisia alkuperäiskansoja edustaviin instituutioihin, arktisiin kuntiin sekä arktisilla alueella toimiviin ja sitä tutkiviin tutkimuslaitoksiin.

Lapin rahaston vuosijuhla ja apurahojen jakotilaisuus järjestetään lauantaina 25.5. klo 17 Aineen taidemuseossa Torniossa.  Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson pitää tilaisuudessa juhlapuheen aiheesta Tiede ja taide muutosvoimana. Tilaisuudessa nähdään myös sirkustaiteilija Mette Ylikorvan esitys Mona Lisa ja musiikista vastaa viulisti Elsa Hasu. 

Elias Lönnrot -mitali tinkimättömästä työstä ja elämänlaadun parantamisesta 

Nainen seisoo taidegalleriassa kukkakimppu ja diplomi kädessään.

Emerita Professori Anneli Pohjola. Kuva: Mika Ahonen / Kemin Kuvaamo

Tilaisuudessa luovutetaan Lapin rahaston hoitokunnan esityksestä Suomen Kulttuurirahaston Elias Lönnrot -mitali emerita professori Anneli Pohjolalle tinkimättömästä työstä ja elämänlaadun parantamisesta. ”Anneli Pohjola on tehnyt tinkimätöntä työtä sosiaalityön opetuksen, tutkimuksen ja soveltamisen alalla erityisesti Lapissa, mutta myös kansallisesti vuosikymmenten ajan. Pohjola on tehnyt lukuisia selvityksiä sosiaali- ja terveysministeriölle. Hänen tutkimus- ja kehittämishankkeensa ovat kohdistuneet niin nuorten kuin ikäihmisten elämänlaadun parantamiseen ja palveluiden saavutettavuuteen erityisesti syrjäseuduilla ja suurten kasvukeskusten ulkopuolella”, kertoo Lapin rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Ilari Hovila tunnustuksen taustoista.  

Uudenmaan rahaston vuoden 2024 palkinto Taina Mäki-Isolle

Taina Mäki-Iso on fyysiseen teatteriin ja klovneriaan erikoistunut taiteilija, ohjaaja ja opettaja, joka työskentelee laajalti teatterin, tanssin, sirkuksen ja musiikin ammattilaisten, opiskelijoiden ja harrastajien kanssa.

Klovnina Taina Mäki-Iso on esiintynyt ensimmäisen kerran 49 vuotta sitten Tervolan Lapsiteatterin Sirkusperhe-esityksessä. Myös toiminta Tervolan Tanssiteatterissa ja kansantanssiryhmä Rimpparemmissä jättivät häneen kipinän. Lopulta teatteri ja erityisesti klovneria veivät mennessään. Oppia hän haki muun muassa Tampereen yliopiston draamalinjalta, Teatterikorkeakoulun täydennyskoulutuskeskuksesta ja Keski-Euroopan mestariklovneilta, kuten Philippe Gaulierilta.

Sittemmin helsinkiläistyneen Mäki-Ison sooloesityksiä mm. Kohti horisonttia (2010), haMEmo (2013/14), Viikinkiprinsessa (2016), MEDEIA: Klovnin raivonhallintaopas (2018) ja Piilossa (2019) on kotimaan lisäksi nähty myös ulkomaisilla festivaaleilla. Mäki-Iso on työskennellyt sairaalaklovnina 20 vuoden ajan. Hänen hahmonsa on niin lasten, vanhempien kuin myös hoitohenkilökunnan rakastama Tohtori Tanttarulla. Mäki-Ison ohjauksia on nähty useiden kaupunginteattereiden ja vapaiden ryhmien lavoilla. Hän on opettanut mm. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa vuodesta 1995 alkaen fyysisen teatterin, naamionäyttelemisen ja klovnerian kursseja ja opintokokonaisuuksia.

Taina Mäki-Iso on teatterin, sirkuksen ja klovnerian rautainen ammattilainen, joka sinnikkäällä työllään on edistänyt suomalaisen klovneriataiteen tunnettuutta niin lastenkulttuurin kuin myös aikuisyleisöjen ja ikäihmisten parissa. Hän on vaikuttanut klovnerian kehitykseen arvostettuna opettajana, ohjaajana ja taiteilijana. Hän on edistänyt alan tasa-arvoa, ammattimaisuutta ja kansainvälisyyttä. Hän on arvostettu ja kysytty kouluttaja ja ohjaaja – suuri osa suomalaisista alan ammattilaisista ja harrastajista ovat päässeet nauttimaan Mäki-Ison vahvan hellästä ohjauksesta. Mäki-Iso on myös yleisön suosikki; hänen esityksistään välittyy humaani ja tutkiva ote ihmiseen ja ihmismieleen. 

Taina Mäki-Iso on sinnikäs työmyyrä, klovnien supervoima, joka rakastaa lajiaan ja antautuu sille kokonaisvaltaisesti.