Jouko Tötterström. Kuva: valokuvaajamestari Reijo Koirikivi
Musiikin tohtori Jouko Tötterströmille myönnettiin 15 000 euron suuruinen tunnustuspalkinto hänen tekemästään pitkästä ja ansiokkaasta työstä Pohjois-Pohjanmaan säveltaiteen hyväksi. Tötterström on tuottelias säveltäjä ja arvostettu musiikin opettaja. Hän on uransa aikana toiminut muun muassa Oulun konservatorion pianonsoiton ja Oulun ammattikorkeakoulun musiikin tutkinto-ohjelman yliopettajana. Hän on myös valtakunnallisen Leevi Madetoja -pianokilpailun idean isä.
Apurahoja taiteelle ja tieteelle
Kärkihankeapurahan saaneet Liisa Louhela ja Jenni Räinä. Kuva: Teija Soini
Rahasto vastaanotti 638 hakemusta, ja apurahoja myönnettiin 46 hakijalle. Maakunnallisena kärkihankkeena myönnettiin 80 000 euroa filosofian maisteri Jenni Räinälle ja kirjailija Liisa Louhelalle ympäristökonflikteista kertovan romaanitrilogian ensimmäisen osan kirjoittamiseen sekä tv-sarjan käsikirjoittamiseen. Taiteen kokovuotisen työskentelyapurahan, 30 000 euroa, saivat muun muassa kuvataiteilija Heidi Kesti ja sirkustaiteilija Hanna Moisala. Tieteen puolella vuoden/kokovuotinen työskentelyapuraha myönnettiin muun muassa Master of Arts Kristina Vitekille lapsuuden salaisia paikkoja käsittelevään väitöskirjatyöhön ja kauppatieteiden maisteri Emmi Wilénilletemperamenttia, mielenterveyttä ja työmarkkinanäkymiä käsittelevään väitöstutkimukseen.
Kotiseututyön apurahana 30 000 euroa saivat filosofian maisteri Anne-Maria Haapala ja kasvatustieteen maisteri Auli Sipola suomalaista perinneneuletta, tikkuröijyä, käsittelevän kirjan kirjoittamiseen. Taidetta kaikille -apurahoja myönnettiin kaksi. Kuvataiteilija Anni Arffman ja hänen työryhmänsä saivat 25 000 euroa julkisen taideteoskokonaisuuden toteuttamiseen nuorisopsykiatrian poliklinikalle yhteistyössä Veeran Verstaan kanssa. Taiteilija Mari Rautio ja muusikko Timo Rautiosaivat 15 000 euron apurahankehitysvammaisten ja ikäihmisten vuorovaikutteisten ja osallistavien musiikkihetkien toteuttamiseen.
Hämeen rahasto sai tämän vuoden hakuaikana yhteensä 273 hakemusta. Hakemusten yhteenlaskettu rahamäärä oli yli 5,9 miljoonaa euroa.
Kärkihankkeeksi Hämeen rahasto nosti tait. maisteri Salla Talvikki Niemisen ja tanssitaiteilija Tanja Kunnarin kirjoittamattoman historian kulttuurikävelyn Hämeenlinnassa, jonka toteuttamista rahasto tuki 40 000 eurolla.
Taidetta kaikille -apurahan (18 500 euroa) kohteeksivalittiin kuvatait. maisteri Anne Tammisen ja Jazzrosvojen ikäihmisten palvelutaloihin suunnatun konserttisarjan järjestäminen.
Kokovuotisia (30 000 euroa) apurahoja jaettiin tänä vuonna yhdeksän. Niistä 6 myönnettiin taiteeseen ja 3 tieteeseen. Taiteen apuraha myönnettiin mm. kirjailija Maritta Lintuselle kaunokirjalliseen työskentelyyn ja kuvatait. maisteri Antti Oikariselle taiteelliseen työskentelyyn. Tieteen kokovuotisen apurahan sai mm. kasvatustiet. maisteri Hillevi Vyyryläinen, jonka väitöskirja käsittelee kriittisesti nepsy-käsitettä suomalaisessa kasvatuksessa ja koulutuksessa. Post doc -apurahan (34 000 euroa) sai luonnontiet. tohtori Áron Lukács väitöksen jälkeiseen tutkimukseen, joka käsittelee levien biologista monimuotoisuutta lisäävien tehokkaiden makrofyyttien poistokäsittelyä.
Myönnetyistä apurahoista 70 % jaettiin tänä vuonna taiteelle ja 30 % tieteelle. Myöntöjen keskikoko oli 15 500 euroa. Apurahat jakautuvat Hämeen rahaston alueelle ympäri Kanta-Hämettä.
Palkinto myönnetään tieteen, taiteen ja yhteisöllisyyden edistämisestä.
Kasvatustiet. tohtori, professori Juhani Honka. Kuva: Vilja Tamminen
Kasvatustiet. tohtori, professori Juhani Honka saa Hämeen Kulttuurirahaston vuoden 2024 palkinnon, jonka arvo on 15 000 euroa.
Hämeenlinnassa asuva Juhani Honka on tehnyt ansiokkaan elämäntyön yhteisöllisyyden ja elinikäisen oppimisen puolesta. Hän on kaikkeen ehtivä renessanssi-ihminen, jolla on poikkeuksellisen laajat tiedot useista taiteen- ja tieteenaloista. Positiivinen, innostunut ja kaikesta kiinnostunut elämänasenne hehkuu hänen ympärillään ja kannustaa muita.
Hänen oma toimintansa on erinomainen esimerkki. Diplomi-insinöörinä Juhani Honka kiinnostui kasvatustieteellisestä tutkimuksesta lisensiaatintyötä ja väitöskirjaa myöten. Hän on toiminut Ammattikoulujen Hämeenlinnan opettajaopiston rehtorina ja jäi eläkkeelle vuonna 2013 Hämeen liiton maakuntajohtajan paikalta. Tämän jälkeen Honka on toiminut monissa maakunnissa koulutuksen asiantuntijana.
Missä Juhani, siellä tapahtuu. Hän on Ukrainan tukikonserttien järjestäjä ja aktiivinen Kulttuurikaari ry:ssä. Omien esiintymisten myötä myös lapsuuden toiveammatti tangolaulaja on toteutunut. Hän on pannut alulle Vanajavesi-säätiön, Päijänne-säätiössä hän on vetänyt taimenen pelastusohjelmaa. Hän on vuoden rapukuningas, hän on… lista voisi jatkua vielä pitkään.
Juhani Honka on puhunut ja toiminut laajasti elinikäisen oppimisen puolesta. Hänen mukaansa nuoria ja lahjakkaita pitää tukea, mutta luukkua ei pidä lyödä kiinni myöskään varttuneempien osalta. Osa tiedoista ja kokemuksista voi tulla vain työ- ja elämänkokemuksen kautta. Koska ammatilliset urat voivat nykyisin olla pitkiä ja muuttuvia, henkisellä ja fyysisellä kunnolla on yhä suurempi merkitys. Tässäkin Juhani Honka on ollut sanojensa mittainen.
Juhani Hongan suhde Hämeen rahastoon on ollut monivaiheinen: hän on itse hakenut ja saanutapurahoja, varttuneena tutkijana evästänyt nuoria hakemusmaailmaan, asiantuntijana arvioinut hakemuksia ja viimein toiminut hoitokunnan jäsenenä ja puheenjohtajana vuosina 2020–2023.
Juhani Honka on hieno esikuva siitä, miten yksikin ihminen voi vaikuttaa ja rakentaa yhteisöllisyyttä.
Etelä-Karjalan rahaston palkinto, arvoltaan 15 000 euroa, luovutettiin toimittaja, luova johtaja Jani Halmeelle – kotikunnaiden puolustajalle, luovuuden lähettiläälle.
Parikkalassa 1974 syntynyt Jani Halme valkoisine hiuspehkoineen on suurelle yleisölle tuttu mediapersoona. Vaikka valtakunnallinen tunnettuus onkin kasvanut julkisuuden myötä, Halmeen kotiseuturakkaus Parikkalaan ei ole jäänyt epäselväksi kenellekään. Eikä Halme pane tätä ollenkaan pahakseen. Vaikka kotipaikkoja onkin nykyisin kaksi, toinen Parikkalassa ja toinen Helsingissä, kirjat ovat edelleen Parikkalassa.
Harrastuksekseen Jani Halme on ilmoittanut paikallislehtien lukemisen. Rakkautta lajiin tarvittiin eritoten silloin, kun hän Kotimaan katsaus -nettivideosarjan taustatöitä varten tilasi työnantajansa laskuun kaikki Suomen 165 paikallislehteä. Näistä hän keräsi pieniä ja samalla inhimillisesti tärkeitä uutisia ohjelmaansa.
”Jokainen ihminen ansaitsee tulla kuulluksi”, Halme painottaa.
Työ huomioitiin Bonnierin Suurella Journalistipalkinnolla 2016. Sittemmin Jani Halmeen meriittien ja palkintojen listaan on kertynyt lisääkin mittaa. Avarakatseisuus ja rohkea heittäytyminen ovat vieneet elämässä eteenpäin, lieneekö siinä osansa myös karjalaisella huolettomuudella ja luottamuksella tulevaan. Kävi elämässä miten tahansa, Parikkalaan voi aina palata.
Suurapuraha yhteiskuntatieteeseen
Apurahoja henkilökohtaiseen työskentelyyn taiteen ja tieteen eri aloilla myönnettiin 28 yksityishenkilölle ja kymmenelle työryhmälle. Kuluapurahoja jaettiin seitsemälle yhteisölle erilaisten kulttuurihankkeiden toteuttamiseen. Kokovuotisia työskentelyapurahoja jaettiin seitsemän, tieteeseen neljä ja taiteeseen kolme. Kaikki kolme puolivuotista apurahaa menivät taiteeseen. Lyhytkestoiseen tai osa-aikaiseen työskentelyyn myönnettiin 12 apurahaa.
Yhteiskuntat. tohtori Nina Savela. Kuva: Teemu Leinonen
Maakuntarahaston kaikkien aikojen suurin apuraha, 76 500 euroa, myönnettiin työryhmälle yhteiskuntat. tohtori Nina Savela, yhteiskuntat. maisteri Rita Latikka ja yhteiskuntat. tohtori Reetta Oksa työhyvinvoinnin tukemista digitalisoituneessa työelämässä käsittelevään väitöksen jälkeiseen tutkimukseen. Kilpailukykyä sosiaalipsykologiasta -hankkeessa selvitetään psykososiaalisten tekijöiden merkitystä työuupumuksen ehkäisemisessä, työhyvinvoinnin tukemisessa sekä tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamisessa. Tavoitteena on tuottaa tuoretta empiiristä tietoa työnantajille ja päättäjille, jotka keskustelevat erilaisista ratkaisuista digitalisoituneen työelämän ja työhyvinvoinnin haasteisiin.
Taidetta kaikille -apurahaa myönnettiin yhteensä 26 000 euroa. Tanssinopettaja AMK Anna-Maria Paadar ja LATE-kiertueteatteri saivat 16 000 euron apurahan Herra Suden Maagillinen teatteri -esitysten valmistamiseen sekä draamatyöpajoihin eteläkarjalaisissa lastensuojeluyksiköissä. Hyppy! ry sai puolestaan 10 000 euroa kehitysvammaisten vuoden 2025 näyttämötaiteen tapahtuman järjestämiseen.
Tammikuun haussa Etelä-Karjalan rahasto vastaanotti 224 (2023: 238) hakemusta, joista 42 sai myönteisen päätöksen. Apurahoja haettiin yhteensä n. 4,7 milj. eurolla jakosumman ollessa 600 000 euroa. Jaettava euromäärä on noin 12,5 % haetusta määrästä. Taiteen osuus apurahoista oli 56 % ja tieteen 44 % (2023: 69 % / 31 %). Tieteessä eniten tuettiin yhteiskuntatieteitä (47 %), lääketieteitä (20 %) ja humanistisia tieteitä (20 %). Taiteessa eniten tukea saivat kuvataiteet (39 %), säveltaiteet (14 %) ja näyttämötaiteet (13 %). Apurahojen läpimenoprosentti oli noin 19 ja keskikoko noin 14 000 euroa.
Yli rajojen -hanke tarjoaa kouvolalaisille nuorille mahdollisuuden osallistua koulun lukuvuoden kestävään projektiin. Kuvassa Kouvolan kaupungin nuoriso-ohjaaja Antti Leminen ja Kouvolan Yhteislyseon musiikinopettaja Anna Kuurne. Kuva: Nana Cihangir
Kymenlaakson rahasto jakoi 500 000 euroa 35 taiteen ja tieteen yhteisölle, työryhmälle ja yksittäiselle tekijälle.
Maakunnallisen Kärkihankeapurahan, 40 000 euroa, saa moniammatillinen Yli Rajojen -työryhmä. Työryhmään kuuluvat Kouvolan nuorisopalvelut ja kirjasto, Kouvolan Yhteislyseo, Pohjois-Kymen musiikkiopisto, Kouvolan Teatteri, Studio Dance Pit sekä XAMK. Apuraha auttaa toteuttamaan Kouvolan teatterin näyttämölle nuorten kanssa tehtävän musikaalin toukokuussa 2025.
”Musiikin ja teatterin lisäksi nuorten on mahdollista löytää kiinnostuksen kohteita kaikista projektin osa-alueista. Työpajojen ja biisinkirjoituskilpailun myötä toiminta laajenee koko Kymenlaakson alueelle. Apurahan turvin hankkeeseen saadaan tuottaja ja ohjaaja, jotka pitävät käytännön asiat ja taiteellisen kokonaisuuden käsissään”, kertoo apurahahakemuksen laatinut Kouvolan Yhteislyseon musiikin lehtori Anna Kuurne.
Apurahaa myönnettiin myös nuorten musikaaliin Haminan lukion 130-vuotisjuhlaan, lasten ja nuorten kanssa toteuttavaan näytelmään Kouvolassa ja Kotkassa sekä lasten ja nuorten työpajoihin maakunnan alueella. Kokovuotisen työskentelyapurahan väitöskirjaan sai muun muassa Kitta Ripatti, joka tutkii vakavasti käytösoireilevien nuorten resilienssiä.
Kymenlaakson rahaston 15 000 euron palkinnon saa Kouvolassa toimiva Monikulttuurikeskus Saaga ry. Keskuksen taustalla oleva yhdistys on edistänyt monikulttuurisuutta ja maahanmuuttajien kotoutumista vuodesta 1995 lähtien. Keskus on kaikille avoin ja maksuton kohtaamispaikka, jossa eritaustaiset ihmiset löytävät tekemistä ja uusia kavereita. Yhdistys palkitaan kynnysten madaltamisesta ja yhteisen tarinan rakentamisesta.
Suomen Kulttuurirahaston maakuntarahastojen yhteisessä Tammikuun haussa Kymenlaakson rahasto vastaanotti 249 hakemusta. Myönnetystä puolesta miljoonasta eurosta noin kaksi kolmasosaa meni taiteelle (26 apurahaa) ja reilu kolmasosa tieteelle (9 apurahaa). Tieteen apurahoista jaettiin 70 000 euroa lääketieteelliseen tutkimukseen Olavi ja Alli Pietikäisen rahastosta. Tänä vuonna jaettiin apurahoja myös Toivo Huuhtasen rahastosta Haminasta kotoisin oleville nuorille taiteen ja tieteen tekijöille, Elli Kuuselan rahastosta musiikin edistämiseen sekä Uuno Klamin ja Elsa Parosen rahastoista yleisesti taiteen ja tieteen edistämiseen.
Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan rahastojen 100 000 euron tiedeapurahan sai dosentti Anna Laine-Petäjäkangas työryhmineen karujen ennallistettujen soiden ilmastovaikutusten pitkäaikaiskehityksen tutkimiseen. Tutkimusta tarvitaan, sillä metsäojitettujen soiden ennallistamisen ilmastovaikutukset tunnetaan heikosti ja tällä hetkellä ennallistamisen ilmastovaikutuslaskelmat ja mallinnukset nojaavat luonnontilaisten soiden päästöarvoihin. Vanhin tutkimuksen kohteena oleva suo on vuodelta 1994 ja uusin vuodelta 2024. Hankkeessa tutkitaan kasvihuonekaasujen dynamiikkaa ja prosesseja sekä maasto- että laboratoriomittauksin.
”Hakemusten määrä joka toinen vuosi jaettavaan tieteiden yhteisapurahaan kasvoi hieman. Ilmastovaikutuksien tutkiminen on ajankohtainen ja tärkeä kohde. Pohjois-Savon rahasto jakaa tänä vuonna yhteensä 70 apurahaa, yhteissummaltaan 1 270 000 euroa. Kokovuotisia apurahoja myönnetään yhteensä 19. Hakemuksia saapui tänä vuonna 554 kappaletta ja haettu kokonaissumma oli lähes 13,5miljoonaa euroa. Hakemusten määrä ja taso olivat tänä vuonna hyvät”, kertoo Pohjois-Savon rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Kai Kaarniranta.
Pohjois-Savon rahasto jakaa tänä vuonna myös kaksi kaksivuotista työskentelyapurahaa, yhden sekä taiteisiin että tieteisiin. Suonenjokelainen kuvataiteilija Mari Arvinen saa kaksivuotisen apurahan taiteelliseen työskentelyyn. Arvisen työsuunnitelmaan sisältyy mm. ryhmänäyttelyt Varkaudessa ja Venetsiassa sekä yksityisnäyttely Kuopiossa.
Tieteiden kaksivuotisen apurahan saa fil. maisteri Minttu Kärkkäinen, joka tutkii väitöskirjatyössään eturauhassyöpäsolujen lääkeainevasteita. Eturauhassyöpä on maailmanlaajuisesti miesten toiseksi yleisin syöpätyyppi. Hoidon ongelmana on syövän kehittyminen hoidoille resistentiksi sekä vaihtelevat lääkeainevasteet potilaiden välillä.
Taiteen puolella suurimman apurahan, 40 000 euroa, saaPohjois-Savon Kirjallinen Yhdistys Vestäjät ry:n Sanataidekoulu Aapeli Taidetta kaikille -apurahana. Apurahalla kehitetään musiikkiteknologiaa ja sanataidetta yhdistävää monitaiteista ja kielirajat ylittävää Kielikuutio -kokonaisuutta. Hanke toteutetaan päivätoiminnassa olevien kehitysvammaisten nuorten ja nuorten aikuisten parissa Tuusniemellä, Kaavilla ja Juankoskella.
Toinen Taidetta kaikille -apurahansaaja on Valokuva- ja mediataideyhdistys Valmed ry, joka toteuttaa 12 000 eurolla toiminnallisia valokuva-, video- ja animaatiotyöpajoja lastensuojeluyksikössä, palvelukeskuksissa, sairaalakoulussa ja vastaanottokeskuksessa Kuopiossa. Työpajojen tulokset kootaan näyttelyksi ensin toteutuspaikkaan ja sen jälkeen Kuopion kirjastoon.
J. V. Snellman -mitali kirjailija Marja-Leena Tiaiselle
Kirjailija Marja-Leena Tiainen. Kuva: Marko Koivistoinen
Pohjois-Savon rahaston hoitokunnan esityksestä kirjailija Marja-Leena Tiaiselle myönnettiin J. V. Snellman -mitali lasten ja nuorten tarinoista, maailmankuvien luomisesta.
”Marja-Leena Tiainen on tehnyt pitkän, merkittävän uran ennen kaikkea lasten ja nuorten kirjallisuuden parissa. Hänen työnsä kattaa myös selkokirjoja sekä aikuisille suunnattuja romaaneja”, kertoo Pohjois-Savon rahaston päällikkö Antti Niskanen.
”Suomen Kulttuurirahasto on tukenut lasten ja nuorten lukutaidon kehittämistä usean vuoden ajan eri hankkeiden kautta, viimeisimmäksi myös selkokirjallisuutta. Arvostamme Marja-Leena Tiaisen tärkeää työtä kirjallisuuden alalla.”
Yhdeksäs Mirjam Helin -kilpailu tuo 46 nuorta lahjakasta laulajaa Helsinkiin 3.–12. kesäkuuta. Kilpailun tuomaristo valitsee alkueristä 16–20 laulajaa välikilpailuun, ja 12.6. pidettävään orkesterifinaaliin pääsee kuusi laulajaa.
Kilpailu on uudistunut: kaikki kilpailevat samassa sarjassa, ja voittaja saa palkinnoksi 50 000 euroa, toinen 40 000 euroa, kolmas 30 000 euroa ja loput kolme finalistia kukin 10 000 euroa. Suomen Kulttuurirahasto on järjestänyt kansainvälisen Mirjam Helin -laulukilpailun vuodesta 1984 lähtien joka viides vuosi, mutta jatkossa se järjestetään kolmen vuoden välein.
Kilpailun tuomarit ovat bassobaritoni Luca Pisaroni, pianisti Keval Shah, baritoni Bo Skovhus, mezzosopraano Randi Stene, sopraano Dawn Upshaw sekä tuomariston puheenjohtajana toimiva sopraano Soile Isokoski.
Lisäksi kilpailuun on kutsuttu opiskelijaraati sekä ensimmäistä kertaa kansainvälinen median edustajien lehdistöraati.
Helin-kilpailuun haki 485 laulajaa, joista esiraati valitsi osallistujat videoiden perusteella.
Maria Ylipää juontaa vuoden 2024 Mirjam Helin-kilpailun. Kuva: Petri Summanen
Kilpailun juontaa näyttelijä-laulaja Maria Ylipää, joka tunnetaan musiikkiteatteri-, elokuva- ja tv-rooleistaan. Musiikin saralla hän on monipuolinen tulkitsija, joka on kotonaan lavalla niin jazzyhtyeiden, big bandien kuin sinfoniaorkesterienkin solistina.
Kaikki laulaa -oheisohjelma
Välierien jälkeen 10.–12. kesäkuuta on tarjolla useita maksuttomia ja kaikille avoimia oheistapahtumia. 10. ja 11.6. järjestetään mestarikurssit Musiikkitalossa: maanantaina opettaa italialainen bassobaritoni Luca Pisaroni ja tiistaina yhdysvaltalainen sopraano Dawn Upshaw. Mestarikurssien osallistujat valitaan alkukilpailussa karsiutuneista laulajista, ja kursseille on yleisölle vapaa pääsy. Lisäksi järjestetään ilmaiskonsertteja, yhteislaulua, oopperakaraoke sekä suomalaiseen musiikkiin ja kulttuuriin liittyviä keskusteluita.
Kaikki laulaa -tapahtumat, joihin kaikkiin on vapaa pääsy:
Ma 10.6.
klo 15–17 Laulun mestarikurssi, Luca Pisaroni, Musiikkitalo
klo 16 ja 17 Mirjam Helin -kilpailijoita esiintymässä, Espan lava
klo 17.30 Nuorisokuoro Galante, Musiikkitalo
klo 18 Sulasolin Yhteislaulut, Musiikkitalo
Ti 11.6.
klo 15–17 Laulun mestarikurssi, Dawn Upshaw, Musiikkitalo
klo 17 Sibis Jazz Presents: Siina Suutarinen Band + Guests, Musiikkitalo
klo 18–19 Music Finland – suomalaisen musiikin esittelytilaisuus (englanniksi), Musiikkitalo
klo 19–20.30 Oopperakaraoke, Musiikkitalo
Ke 12.6.
klo 16–17.30 Kulttuuri muutosvoimana -paneelikeskustelu, Musiikkitalo
klo 17–18.15 Global Art -konsertti, Musiikkitalo
Muutokset ohjelmaan mahdollisia.
Alku- ja välikilpailu pidetään Sibelius-Akatemian Pohjoisen Rautatiekadun konserttisalissa ja loppukilpailu Musiikkitalossa. Kilpailu on seurattavissa suorana Yle Areenasta.
Liput kaikkiin kilpailukonsertteihin ovat myynnissä Ticketmasterissa ja Musiikkitalon lipunmyynnissä.
Satakunnan Kulttuurirahaston palkinto KarmaRockille, karman verran paremmalle festivaalille
Satakunnan Kulttuurirahaston 15 000 euron palkinto myönnettiin Harjavallassa vuodesta 1992 järjestetyn festivaalin taustaorganisaatiolle KarmaRock-yhdistys ry:lle. KarmaRock-festivaali on vakiinnuttanut asemansa yhtenä Suomen tunnetuimmista musiikkitapahtumista, ja se on tuonut Satakuntaan monipuolista festivaaliohjelmaa ja tarjonnut esiintymismahdollisuuksia lukuisille artisteille ja yhtyeille.
KarmaRock on osoitus alueen kulttuuritoimijoiden innovatiivisuudesta ja rohkeudesta. Ohjelmisto on uskallettu laatia musiikki edellä sen sijaan, että olisi turvauduttu pelkästään kaikkien tuntemiin yleisömagneetteihin. Festivaalin ohjelmisto on aina ollut taiteellisesti kunnianhimoinen. Satakunnan Kulttuurirahasto on kiinnittänyt erityisesti huomiota siihen, että festivaalilla on ollut merkittävä rooli alueen elinvoiman ja hyvinvoinnin lähteenä. Suurella sydämellä järjestetyssä festivaalissa merkittävää on ollut lämminhenkinen ja kotoisa ilmapiiri, sekä tapahtuman järjestelyihin osallistuneiden talkoolaisten vahva sitoutuminen tapahtuman järjestämiseen vuodesta toiseen. KarmaRock-festivaali on tärkeä osa Satakunnan kulttuurikenttää ja se on merkittävä tekijä alueen kulttuurisen identiteetin ja elinvoiman ylläpitämisessä.
Kuvataide ja säveltaiteet saivat eniten rahoitusta
Satakunnan Kulttuurirahaston apurahan sai 50 hakijaa. Apurahan saajien lukumäärä nousi viime vuoteen nähden +11%, jonka mahdollisti edellistä vuotta suurempi jakosumma. Kokovuotisia henkilökohtaisia työskentelyapurahoja myönnettiin yhteensä 10 kappaletta. Kokovuotisten apurahojen lisäksi vähintään puolivuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin 11 kappaletta. Euromääräisesti eniten apurahoja myönnettiin kuvataiteisiin (114 000€), säveltaiteisiin (101 500€), luonnontieteisiin (90 000€) ja humanistisiin tieteisiin (87 000€). Nuorin apurahan saaja on 17-vuotias, hänelle myönnettiin apuraha sellon jousen hankintaan. Kappalemääräisesti eniten apurahoja myönnettiin Poriin (20 kpl), Helsinkiin (8 kpl), Raumalle (7 kpl) ja Turkuun (4 kpl).
Satakunnan rahaston kärkihankeapurahaa kolmelle toimijalle yhteensä 80 000 euroa
Pori Jazz -festivaalin historiaa ja kulttuuriperintöä tutkivat väitöskirjatutkija Anna Peltomäki (vas.), DI Jere Grönman, väitöskirjatutkija Tommi Iivonen sekä yliopistonlehtori sekä hankkeen johtaja Petri Saarikoski (oik.). Kuva: Henri Kari
Satakunnan Kulttuurirahaston Kärkihankerahoitus myönnettiin tänä vuonna kolmelle hakijalle. Petri Saarikosken työryhmälle myönnettiin 40 000 euroa Pori Jazz -festivaalia koskevaan monitieteiseen tutkimushakkeeseen. Satasirkus ry:lle myönnettiin 20 000 euroa Sirkumpro-festivaalin toteuttamiseen ja Sensommar Film Festival ry:lle 20 000 euroa kärkihankkeena elokuvafestivaalin tuottamiseen ja toiminnan kehittämiseen.
Taidetta kaikille -apuraha myönnettiin kolmelle hakijalle: Anu Sukaselle valokuvaprojisointiin ja tapahtumien järjestämiseen ikäihmisten hoitolaitoksissa 13 000 euroa, Heli Vehkaperälle ja Minä olen taide -hankkeelle kehitysvammaisten toimintakeskuksessa 20 000 euroa ja Satasoittoyhdistys ry:lle Monikulttuurisia kohtaamisia musiikin kielellä -konserttisarjan järjestämiseen 10 000 euroa.
Keskimääräisen apurahan summa 14 800 euroa
Tänä vuonna taiteelle myönnettiin apurahaeuroista 51% ja tieteelle 49%. Kappalemäärinä vastaavat luvut ovat taide 32 apurahaa ja tiede 18 apurahaa. Keskimääräinen myönnetty apuraha oli noin 14 800 euroa. Satakunnan Kulttuurirahasto on apurahoja myöntäessään pitänyt tärkeänä erityisesti sitä, että apurahoilla kyetään mahdollistamaan ja edistämään lahjakkaiden tieteen- ja taiteenharjoittajien työskentelymahdollisuuksia Satakunnassa.
Satakunnan Kulttuurirahasto vastaanotti tänä vuonna 270 hakemusta, joiden yhteenlaskettu summa oli 5 032 897 euroa. Satakunnan rahasto jakoi tänä vuonna aiempia vuosia enemmän apurahoja Satakunnassa järjestettäville tapahtumille ja festivaaleille.
Suomen Kulttuurirahaston Satakunnan rahasto on perustettu 65 vuotta sitten, neljäntenä Kulttuurirahaston 17 maakuntarahastosta. Maakuntarahastoa perustettaessa sen tehtäväksi asetettiin maakunnan henkisen ja taloudellisen kulttuurin vaaliminen ja kehittäminen. Rahasto on täyttänyt sille asetetun tehtävän jakamalla apurahoja ja palkintoja tieteen ja taiteen tekijöille ja työryhmille, sekä tukemalla laajoja kulttuurihankkeita ja osallistumalla kulttuuripoliittiseen toimintaan maakunnassa.
Etelä-Savon rahasto toteuttaa syksyn 2024 ja kevään 20215 aikana valituskuoro-hankkeen neljällä eri paikkakunnalla Etelä-Savossa. Valituskuoro on suomalaisten nykytaiteilijoiden Tellervo Kalleisen ja Oliver Kochta-Kalleisen luoma yhteisöllinen taideprojekti. Sen ideana on kerätä ihmisiltä erilaisia valituksen aiheita ja koota niistä teksti, joka sävelletään kuoroteokseksi ja esitetään julkisesti. Huumori on vahvasti läsnä kaikissa kuorototeutuksissa. Taiteilijat ovat antaneet konseptin vapaasti kaikkien käyttöön, ja valituskuoroja onkin perustettu eri puolilla maailmaa jo yli 200.
Volat oy toteuttaa Etelä-Savon rahaston valituskuorohankkeen syksyn 2024 ja kevään 2025 aikana. Kuva: Pihla Liukkonen
Tapahtumakierros käynnistyy Mikkelissä marraskuussa 2024. Silloin kenellä tahansa on mahdollisuus liittyä mukaan paikallisista ihmisistä koottuun valituskuoroon. Laulutaitoa ei tarvita, ei myöskään aiempaa kokemusta kuorolaulamisesta tai esiintymisestä. Esityksen jälkeen järjestetään paneelikeskustelu, jossa pohditaan Mikkelin ja Etelä-Savon hyvää tulevaisuutta ja yhteisöllisyyttä valitusten aiheita unohtamatta.
Valituskuorohankkeen toteuttaa Volat Oy. Sen verkkosivulla on lomake, johon voi purnata vapaasti ja jossa voi samalla ilmoittautua mukaan valituskuoroon. Mikkelin lisäksi valituskuoroja järjestetään kolmella muulla paikkakunnalla Etelä-Savossa alkuvuodesta 2025. Paikkakuntia ja tapahtumapaikkoja ei ole vielä valittu, ja Volat toivookin yhteydenottoja tapahtumasta kiinnostuneilta kunnilta ja niiden toimijoilta.
Tukea henkilökohtaiseen työskentelyyn ja hankkeisiin
Apurahoja henkilökohtaiseen työskentelyyn taiteen ja tieteen eri aloilla myönnettiin 32 yksityishenkilölle ja 7 työryhmälle. Kuluapurahoja jaettiin 16 yhteisölle erilaisten kulttuurihankkeiden toteuttamiseen.
Kokovuotisia apurahoja myönnettiin 11 (tiede 6, taide 5) ja puolivuotisia 6 (tiede 2, taide 4). Tieteen kokovuotisen, 34 000 euroa, sai fil. tohtori Jaanika Edesi Luonnonvarakeskuksessa Savonlinnassa toteutettavaan väitöksen jälkeiseen tutkimukseen. Tutkimuksessa kartoitetaan parhaita menetelmiä jalostaa kuusentaimimateriaali juurikääpätautia kestäväksi. Kuusenjuurikääpä on yksi vahingollisimmista kuusen sienipatogeeneistä. Se aiheuttaa kuusen tyvilahoa ja tuottaa Suomen koko metsätaloudelle merkittäviä kustannuksia. Väitöskirjatyöhön tarkoitetun apurahan saivat terveystiet. maisteri Suvi Lamberg, kasvatust. maisteri Katri Laukkanen, fil. maisteri Henri Leskinen, psykol. maisteri Tuuli Paajanen ja sairaanhoitaja YAMK Paula Viinikainen.
Taiteen kokovuotisen apurahan saivat M.M. Jenni Hanikka, kuvataiteilija Markku Laamanen, kuvataiteilija Ville Löppönen, kuvataiteilija Sami Makkonen ja fil. maisteri Kaisa Parén. Kansainvälistä uraa tehnyt Jenni Hanikka keskittyy hankkeessaan mm. suomalaista kansanmusiikkia ja itäisiä musiikkiperinteitä yhdistävän soolomateriaalin säveltämiseen ja sovittamiseen, musiikillisten yhteistyökuvioiden aloittamiseen Etelä-Savossa ja erityisesti Pieksämäellä sekä konserttikiertueeseen Pohjoismaissa.
Kokoaikaisen työskentelyn lisäksi myös osa-aikaista työskentelyä tuettiin 17 eri hankkeessa. Artesaani Rael Jarmas sai tukea kotimaisen keppihevostaiteen kehittämiseen ja uuden malliston suunnitteluun. Jarmas aloitti keppihevosharrastuksen 2006. Ensimmäinen realistisen keppihevosen prototyyppi valmistui 2015 ja jo seuraavan vuoden SM-kilpailussa hän sai alan yhdistyksen myöntämän kunniakirjan ansioistaan keppihevosharrastajana. Siitä lähtien ura on jatkunut menestyksekkäästi keppihevoskulttuurin ja -taiteen edistäjänä Suomessa ja ulkomailla. Rael Jarmas markkinoi keppihevoskäsitöitään Instagramissa nimimerkillä solku_art. Profiililla on huimat 32 500 seuraajaa.
Pien-Toijolan talomuseon päärakennus, jonka katto korjataan kunnostamisen yhteydessä.
Kärkihankeapuraha, 40 000 euroa, myönnettiin Ristiina-seura ry:lle Pien-Toijolan talonpoikaismuseon kunnostushankkeeseen. Pien-Toijolan talonpoikaismuseo on valtakunnallisesti merkittävä talonpoikaiskulttuuriympäristö ja arvokas suojelukohde. Sen läheisyydessä sijaitsevat Astuvansalmen kalliomaalaukset sekä kansallisromanttisen ajan rakennustyyliä edustava E. N. Setälän huvilana tunnettu Kallioniemi. Samalla kylällä sijaitsevat myös 1800-luvulla rakennetut Varkaantaipaleen ja Kirkkotaipaleen kanavat, jotka yhdistävät Saimaan Yöveden ja Louhiveden.
Taidetta kaikille -apuraha, 20 000 euroa, jaettiin kahden hankkeen kesken. Näyttelijä FIA Risto Kopperi ja musiikkipedagogi Teemu Laasanen vievät 10 000 eurolla kulttuurisäpinää eteläsavolaisille senioreille. Mikkelin Musiikkiopiston Kannatusyhdistys ry puolestaan järjestää samankokoisella summalla innostavaa bänditoimintaa ja erityismusiikkityöpajoja kehitysvammaisille nuorille ja aikuisille.
Apurahoja haettiin lähes 5,9 miljoonalla eurolla jakosumman ollessa 870 000 euroa. Jaettava euromäärä on noin 14,7 % haetusta määrästä. Taiteen osuus apurahoista oli 70 % ja tieteen 29 %. Tieteenaloista eniten tukea saivat lääketieteet (41 %), yhteiskuntatieteet (18 %) sekä maatalous- ja metsätieteet (16 %). Tuetuimpia taiteen aloista olivat kuvataiteet (29 %), säveltaiteet (19 %) ja näyttämötaiteet (15 %). Hakemusten läpimenoprosentti oli n. 20 ja apurahojen keskisuuruus n. 15 500 euroa.
Vastuullisen puurakentamisen, tutkimuksen ja yhteistyön edistäjälle
Tutkimusjohtaja Lasse Pulkkinen. Kuva: Sami Funke
Teknologiapuisto Nohevaan valmistuneen teollisen puulaboratorion avajaisia vietettiin tammikuussa 2024. Laboratoriorakennus on kooltaan varsin suuri ja rakentamiseen on käytetty 500 m3 puuta. Testaus- ja pilotointihallin pinta-ala on 900 m2 ja se mahdollistaa suurten rakenteiden kehittämisen ja testaamisen todellisessa mittakaavassa. Laboratorio on myös varustettu testausominaisuuksiltaan laajalla laiteteknologialla ja sen erikoisuutena ovat olosuhteiltaan säädeltävät säähuoneet. Niissä voidaan mm. mallintaa erilaisia sisä- ja ulko-olosuhteita äärimmäisestä kuumuudesta paukkupakkasiin tai kosteudesta UV-säteilyyn.
”Yritykset ovat tervetulleita tutustumaan laboratorioon. Omiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin voi ostaa tutkimus- ja testauspalvelua tai yritykset voivat osallistua Xamkin kehityshankkeisiin”, kertoo tutkimusjohtaja Lasse Pulkkinen.
Teollisen puurakentamisen laboratorion vaikutus heijastuu paljon laajemmalle kuin ainoastaan mekaanisen puurakennusteollisuuden tutkimus- ja kehitystoimintaan. Perustoimintansa rinnalla laboratorio edistää myös puurakentamisen insinöörikoulutusta. Insinööriopiskelijoille on laboratoriossa tarjolla harjoittelupaikkoja tai tutkimusapulaisen tehtäviä eri hankkeissa. Opinnäytetyö tuotekehityshankkeeseen osallistuvalle yritykselle voi avata kaivatun työpaikan puualalla.
Yhdistämällä tutkimuksen, kehitystyön, yritykset ja alan koulutuksen teollisen puurakentamisen laboratorio luo erinomaiset puitteet Suomen suurimman mekaanisen metsäteollisuuskeskittymän vahvistumiselle myös jatkossa.
Keskustelu kulttuurista ja kulttuurijournalismin asemasta on tällä hetkellä laajaa, ja sitä on käynyt myös Pirkanmaan rahaston hoitokunta. Ammattitaitoisesti toteutettuja kulttuurijuttuja ja -kritiikkejä ovat kaivanneet niin taiteen tekijät ja tutkijat kuin arvostajat ja arvostelijat sekä tietysti lukijat. Tarve saada enemmän ja paneutuvampaa kulttuurijournalismia on tunnustettu.
Tänä vuonna Pirkanmaan rahasto osoitti palkintonsa Marita Saloselle (s. 1965), joka on tarttunut toimeen ja ryhtynyt korjaamaan tilannetta.
”Kulttuuritoimituksen päätoimittajana Marita Salonen toimii tehtävässä, jolla on suuri merkitys taiteelle ja taidekeskustelulle. Häntä voi kuvata pitkän linjan journalistiksi ja itsestään numeroa tekemättömäksi kulttuurihenkilöksi, joka tekee sitä, mistä muut puhuvat – ja saa muita huippuluokan ammattijournalisteja mukaansa, tekemään juttuja kulttuurista. Salonen upeine journalistijoukkoineen varmistaa, että Tampereella on kulttuuritoimitus”, sanoo Pirkanmaan rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Helena Hiilivirta.
Kulttuuritoimitus on valtakunnallisestikin huomattu, mutta juuriltaan nimenomaan pirkanmaalainen mediaprojekti.
Se seuraa suomalaista kulttuurielämää osoitteessa Kulttuuritoimitus.fi. Juttuja julkaistaan joka päivä yksi tai useampia, vuoden ympäri. Toimitus sijaitsee Tampereen Finlaysonilla.
Sivuston avaamisesta on tässä kuussa kulunut viisi vuotta. Yleisö löysi sivuston nopeasti, ja sillä on joka kuukausi yli 60 000 lukijaa.
Tekijäyhteisöön on rekisteröitynyt yli sata jäsentä: journalisteja, tutkijoita, kirjailijoita, kuvataiteilijoita, valokuvaajia ja opiskelijoita. Kaikki kirjoittajat ja kuvaajat, päätoimittaja mukaan lukien, työskentelevät pro bono.
Yhteisö on alusta asti sitoutunut sisältöjen maksuttomuuteen. Sisällöt ovat vapaasti kaikkien käytettävissä.
Pirkanmaan rahasto myönsi tänä vuonna peräti neljä Kärkihanke-apurahaa. 40 000 euron suuruisen apurahan saivat dosentti Iiris Ruoho ja työryhmä Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen historiaa käsittelevään tutkimukseen, Elävä kaupunki ELKA ry Muutos.art-taidehankkeen toteuttamiseen purkutaloon Tampereen Ratinanniemessä ja Tampereen Pianoseura ry Tampereen pianokilpailun 2025 järjestämiseen.
Neljäs Kärkihanke-apuraha meni Tampereen Tarinatalo ry:lle Tampereen Tarinatalo -konseptin luomiseen ja toteuttamiseen. Viime vuonna Pirkanmaan rahasto tuki hankkeen suunnittelua uudella apurahamuodolla, valmisteluapurahalla.
Neljästä kärkihankeapurahasta yksi myönnettiin työryhmälle Iiris Ruoho, Markku Tikka, Mervi Kaarninen, Marko Ala-Fossi, Kari Koljonen, Ari Heinonen. Kuva: Harri Hinkka
Tänä vuonna 2 500 euron valmisteluapurahoja myönnettiin kaksi. Lastenkirjainstituutin kannatusyhdistys ry sai apurahan lasten- ja nuortenkirjallisuuden sananvapautta käsittelevän hankkeen suunnitteluun ja Takamaan Pop-laivue ry pirkanmaalaista uuden aallon punkmusiikkia käsittelevän dokumenttielokuvan suunnitteluun.
Tieteen aloilta Pirkanmaan rahasto rahoittaa tänä vuonna muun muassa väitöskirjoja tai tutkimuksia, jotka käsittelevät työvoimapolitiikan ja -palveluiden arviointijärjestelmiä ja arvioinnin vaikutusta politiikkaan Saksassa, Suomessa ja Tanskassa, sosiaalista vertailua ja yhteenkuuluvuutta sosiaalisessa mediassa ja Ukrainan sodan retorisia oikeuttamisstrategioita Venäjän valtiontelevisiossa.
Taiteen puolella apurahoja myönnettiin muun muassa säveltämiseen ja sävellystilaukseen sekä useille nuorille musiikinopiskelijoille instrumenttien hankintaan. Apuraha myönnettiin myös Täällä Pohjantähdenalla -trilogian viimeisen osan kääntämiseen vietnamin kielelle.
Pirkanmaan rahasto tukee muun muassa Voipaalan taidekeskuksen 50-vuotishistoriikin ja Sata-Häme Soi -festivaalin historiikin kirjoittamista sekä Jalmari Finnen 150-vuotisjuhlavuoden tapahtumien järjestämistä Kangasalan Lepokodilla.
Apuraha myönnettiin myös kahteen tietokirjaan, joista toinen käsittelee monivuotisten vihannesten kasvattamista ja toinen runoilija Einari Vuorelan elämää ja teoksia.
Pirkanmaan Kulttuurirahaston vuoden 2024 palkinto myönnettiin Kulttuuritoimitus.fi:n päätoimittajalle Marita Saloselle, kulttuurijournalismin lipunkantajalle, taiteen ja yleisön yhdistäjälle. Palkinnon arvo on 15 000 euroa, ja se myönnettiin yleisrahastosta, Maija-Liisa Heinin lahjoitusvaroista.
Kokovuotiseen työskentelyyn 25 apurahaa
Pirkanmaan rahastoon saapui tänä vuonna 1 112 hakemusta, joiden yhteenlaskettu hakusumma oli 24 723 632 euroa. Viime vuonna hakemusmäärä oli 1 177 ja hakusumma 25 117 000 euroa.
Kokovuotisia eli vähintään 9 kuukauden kokoaikaiseen työskentelyyn tarkoitettuja apurahoja myönnettiin yhteensä 25, joista taiteen aloille 5. Vähintään puolivuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin yhteensä 10, joista taiteeseen 3.
Tieteen aloille myönnettiin kaikkiaan 41 apurahaa ja palkinto, yhteensä 895 000 euroa, taiteen aloille 59 apurahaa, yhteensä 602 500.
Noin 60 prosenttia apurahanhakijoista ja -saajista oli tamperelaisia, mutta ainakin yksi apuraha myönnettiin myös 13:een muuhun pirkanmaalaiseen kuntaan.
ITE-taiteilija Paula Huhtasen näyttely Tampere-talossa 10.5.–2.6.
ITE-taiteilija Paula Huhtanen. Kuva: Kisu Huuskonen
Vuosijuhlan yhteydessä avattiin ITE-taiteilija Paula Huhtasen näyttely Onnellinen tuokio.
Näyttelyn teoksissa maalausten pohjina on erilaisia tuoleja, jakkaroita ja penkkejä. Teosten lähtökohtana on ajatus rohkeasti ja ujostelematta – värillä on väriä. Teosten värit, tuolien muodot ja pintamateriaalien ominaislaadut ovat olleet lähtökohtana materian ja taiteilijan luovan prosessin suhteelle. Taiteilijan oivallukset ja taideteosten ideoiden kohtaamiset ovat esteettisesti kiinnostavia ja suurta yleisöä innostavia.
Korumaisessa kokonaisuudessa valoa heijastava maalauspinta näyttäytyy monipuolisesti eri materiaaleissa. Näyttelyn teokset ovat taideteoksina käyttöesineitä. Ne on toteutettu kestämään käyttöä, istumista ja kulutusta.
Paula Huhtanen (s. 1965) on Nokian Sarkolassa toimiva ITE-taiteilija, joka toteuttaa taiteilijuuttaan maalaishenkisessä ympäristössä, värikylläisen paletin koko kirjolla. Hänen taiteessaan tavoitteita ovat rauha, sovinnollisuus ja kokemukset onnesta.
Huhtanen luo teoksensa väreillä ja välineillä, joita on kehittänyt koko uransa ajan tutkiessaan sitä, mitä kaikkea väri voikaan olla. Elämäniloa ja toiveikkuutta viestivällä taiteellaan Huhtanen on luonut oman tyylinsä ja isminsä, iloismin. Iloismin aapiskirja -blogissaan hän jakaakin työnsä vaiheita ja menetelmiään luovan toiminnan ja ajattelun kehittämiseksi.
Teosten kantaaottavuus syntyy ilosta ja positiivisuudesta. Kriisienkin keskellä maailma on kaunis. Huhtanen käyttää monenlaisia asioita ja esineitä ja luo niille uusia yhteyksiä ja merkityksiä taideteoksina. Maalausprosessit toteutuvat synergiassa kulloinkin käytössä olevien materiaalien kanssa.
Paula Huhtanen on myös toiminut monipuolisesti taide- ja kulttuurialan työtehtävissä sekä taiteen vapaan kentän työryhmissä yli 30 vuoden ajan. Vuonna 2020 Huhtanen nimettiin vuoden ITE-taiteilijaksi. Valinta tehtiin tuolloin ensimmäistä kertaa. Huhtasen teoksia on kaikissa Suomen yli kolmessasadassa kuntakokoelmassa.
Näyttelyn teokset ovat esillä Tampere-talon sisääntuloaulassa 10.5–2.6.2024 Tampere-talon aukioloaikoina.
Paula Huhtanen sai viime vuonna Pirkanmaan rahaston kokovuotisen työskentelyapurahan.
Perjantaina Tampere-talossa järjestetty juhla oli Pirkanmaan rahaston 62. vuosijuhla.
Ennen vuosijuhlan alkua Pirkanmaan rahaston hoitokunnan jäsen Terhi Asumaniemi avasi ITE-taiteilija PaulaHuhtasen näyttelyn Onnellinen tuokio. Huhtanen sai Pirkanmaan rahaston kokovuotisen apurahan viime vuonna.
Juhlassa esiintyivät trumpetisti Mikko Mikkola ja pianisti Jouko Laivuori sekä balettitanssijat Senni Sihvonen ja Hilla Vaara. Nuori näyttelijä, koululainen Alma Järvensivu esitti runoja Kirsi Kunnaksen Tiitiäisen satupuu -kirjasta ja toiminnanjohtaja Pilvi Kuitu ja projektipäällikkö Maarit Mäkinen taustoittivat meneillään olevaa Kirsi Kunnas 100 -juhlavuoden hanketta.
