Hae sivustolta

Aloita hakeminen kirjoittamalla hakusana. Haku ymmärtää synonyymit, välilyönnit ja eri taivutusmuodot. Ennakoiva toiminto ehdottaa hakusanoja kirjoittaessasi.
Hae sivustolta
Tiede ja taide
Ohjeet Yhteystiedot

Fuugan harvinaisessa yhteiskonsertissa kuullaan Pohjoismaiden arvokkaimpia jousisoittimia 

Arvosoittimia ja huippumuusikoita Suomesta ja Norjasta kuullaan maksuttomissa konserteissa, joista ensimmäiset ovat Turun vasta avatussa musiikkitalo Fuugassa sunnuntaina 29.11.2026 klo 14 ja 17. Jatkoa konserteille seuraa Oslossa, Norjassa tammikuussa 2027.

Konserttien taustalla ovat Suomen Kulttuurirahasto sekä norjalainen Dextra Musica, jotka omistavat maidensa merkittävimmät muusikoille soittimia lainaavat kokoelmat. Kyseessä on historiallinen hetki pohjoismaisessa musiikkielämässä: kahden kokoelman soittimia tuodaan ensimmäistä kertaa yhteiseen konserttikokonaisuuteen.

”Soitinkokoelmat ovat valtavan tärkeitä resursseja muusikoille ja kansainväliselle musiikkielämälle. Haluamme säätiöiden välisellä yhteistyöllä korostaa soitinkokoelmien roolia ja avata niiden merkitystä yleisöille. Samalla luomme uusia pohjoismaisia yhdessä tekemisen muotoja kulttuurin kentälle”, sanoo Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson.

Lavalla kuullaan soittimia, joiden nimet tunnetaan kaikkialla klassisen musiikin maailmassa. Suomen Kulttuurirahaston ja Dextra Musican kokoelmiin kuuluu muun muassa Antonio Stradivarin ja Andrea Guarnerin rakentamia viuluja. Konsertti tarjoaa harvinaisen mahdollisuuden kuulla, miltä satoja vuosia vanhat soittimet kuulostavat nykypäivän eturivin muusikoiden käsissä. Konserttien taiteellisesta suunnittelusta vastaavat Eldbjørg Hemsing ja Abel Puustinen.

Kaksi mustavalkoista kuvaa vierekkäin. Vasemmalla nainen viulun kanssa, oikealla mies viulu kädessä
Konserttien taiteellisesta suunnittelusta vastaavat Eldbjørg Hemsing ja Abel Puustinen.

”On upeaa olla mukana tässä ainutlaatuisessa suomalais-norjalaisessa yhteistyössä. Kun kokoelmiemme hienot soittimet soivat huippumuusikoiden käsissä, juhlistamme sekä musiikillista kulttuuriperintöä että pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön tulevaisuutta”, sanoo Anders Bjørnsen, Head of Arts and Culture, Sparebankstiftelsen DNB / Dextra Musica.

Turun musiikkitalo Fuugassa järjestettäviin konsertteihin pääsee maksutta yhteensä 2 600 musiikin ystävää. Niiden yhteydessä yleisö voi tutustua myös suomalaiseen viulunrakennukseen, sillä tapahtumassa esittäytyy Suomen viulunrakentajien kilta jäsenineen ja soittimineen. Konserttilippuja (enintään kaksi henkilöä kohden) voi lunastaa 1.10.2026 klo 9 alkaen Fuugan verkkosivujen kautta.

Soittimella voi olla ratkaiseva merkitys muusikon uralle

Huippusoittimet ovat yleensä niin arvokkaita, että ne ovat yksittäiselle muusikolle saavuttamattomissa. Muusikot kuitenkin tarvitsevat parhaat mahdolliset työvälineet voidakseen saavuttaa korkean taiteellisen tason ja pärjätä kansainvälisessä kilpailussa. Monelle muusikolle lainasoitin on ollut ratkaiseva askel kohti kansainvälistä uraa.

Dextra Musica ja Suomen Kulttuurirahaston soitinkokoelma ovat merkittäviä toimijoita paitsi Pohjoismaissa, myös maailman mittakaavassa. Yhteensä soittimia on Dextra Musicalla lähes 150 ja Suomen Kulttuurirahastolla noin 60. Säätiöt lainaavat soittimia niin jo uransa vakiinnuttaneille taiteilijoille kuin tulevaisuuden lupauksille.

Konserttien tiedot

Mittaamattoman arvokkaat – Kansanlauluista hovitanssiin

Musiikkitalo Fuuga, Turku
Sunnuntaina 29.11.2026. klo 14

Vapaa pääsy, konserttilippuja (enintään kaksi henkilöä kohden) voi lunastaa 1.10.2026 klo 9 alkaen Fuugan verkkosivujen kautta.

Lue lisää konsertista

Mittaamattoman arvokkaat – Sävelten alkuvoimaa

Musiikkitalo Fuuga, Turku
Sunnuntaina 29.11.2026 klo 17

Vapaa pääsy, konserttilippuja (enintään kaksi henkilöä kohden) voi lunastaa 1.10.2026 klo 9 alkaen Fuugan verkkosivujen kautta.

Lue lisää konsertista

Tieteen vapaus on heikentynyt Suomessa – eduskuntavaaleissa valitaan suunta 

Suomen asema tieteen vapauden kärkimaana on heikentynyt. Tutkijoiden työhön kohdistuu aiempaa enemmän häirintää, ja tutkimuksen poliittinen ja taloudellinen ohjaus on vahvistunut. Samaan aikaan ekologinen kriisi ja muut turvallisuusuhat, huoli taloudesta ja disinformaatio kasvattavat riippumattoman tutkitun tiedon tarvetta.

Kevään 2027 eduskuntavaaleissa valitaan päättäjät, jotka ratkaisevat myös sen, millaiset edellytykset Suomessa annetaan uuden tiedon syntymiselle. Äänestäjät voivat vaatia ehdokkailta selkeitä vastauksia: miten he puolustavat tieteen ja tutkijoiden vapautta, turvaavat tutkimuksen pitkäjänteisen rahoituksen ja vahvistavat tutkitun tiedon asemaa päätöksenteossa?

Joukko tiedekentän keskeisiä toimijoita tuo nämä kysymykset vaalikeskusteluun syksyllä 2026 alkavalla Vapaa tiede ratkaisee -kampanjalla.

Kampanja tuo esiin sen, kuinka tärkeää tieteen vapaudesta ja resursseista huolehtiminen on monikriisin keskellä.

Kevään 2027 vaaleissa voimme valita

Tulevalla vaalikaudella on tehtävä selkeä valinta: panostetaanko vapaaseen tieteeseen vai tingitäänkö toivosta.

”On tärkeää, että suomalaisessa yhteiskunnassa tunnustetaan laajasti riippumattoman, pitkäjänteisen tutkimuksen merkitys yhteiskunnan kehitykselle, vakaudelle ja demokratialle.”

Jari Ojala Unifin puheenjohtaja, rehtori

”On tärkeää, että suomalaisessa yhteiskunnassa tunnustetaan laajasti riippumattoman, pitkäjänteisen tutkimuksen merkitys yhteiskunnan kehitykselle, vakaudelle ja demokratialle. Meidän on vahvistettava yhdessä tieteen vapautta ja torjuttava määrätietoisesti kehityskulkuja, jotka vaarantavat tieteen vapauden”, sanoo Unifin puheenjohtaja, rehtori Jari Ojala.

Tieteen vapaus on turvattu perustuslaissa. Tutkimusta ohjaavat eettiset periaatteet, vertaisarviointi ja hyvä tieteellinen käytäntö. Koko tiedeyhteisö ja jokainen tutkija kantaa vastuuta hyvän tieteellisen käytännön noudattamisesta.

Vapaa tiede avaa näköaloja

Kun tieteen vapaus ja resurssit taataan, syntyy läpimurtoja, kuten uusiutuvan energian ratkaisuja tai mielenterveyden hoitoa mullistavaa tutkimusta. Näin tiede uudistaa ja vahvistaa yhteiskuntaa, taloutta, turvallisuutta ja ihmisten arkea.

Tieteelle on ominaista avoimuus, kriittinen keskustelu ja itseään korjaava luonne – tieto tarkentuu, kumuloituu ja kehittyy ajan myötä. Tutkimustuloksia julkaistaan ja pyritään avaamaan kaikkien käyttöön, jotta yhteiskunta voi hyötyä niistä laajasti.

”Vapaa tiede ei ole tutkijayhteisön etuoikeus, vaan koko yhteiskunnan turva.”

Antti Pajala Tieteentekijöiden puheenjohtaja

”Tieteen ytimessä on tutkijan intellektuaalinen vapaus arvioida, mikä on tutkimisen arvoista, miten tutkimusta tehdään ja sen tuloksista viestitään. Sama vapaus koskee opetuksen sisältöjä ja pedagogisia ratkaisuja. Vapauteen liittyy suuri vastuu, jonka tieteentekijät tuntevat. On huolestuttavaa, että yhä useampi tutkija kohtaa painostusta, uhkailua ja maalittamista. Vapaa tiede ei ole tutkijayhteisön etuoikeus, vaan koko yhteiskunnan turva. Vain riippumaton tutkimus voi tuottaa uutta tietoa, paljastaa epäkohtia ja tukea parempaa päätöksentekoa, sanoo Tieteentekijöiden puheenjohtaja Antti Pajala.

Vapaa tiede ratkaisee -kampanjan takana on laaja joukko tiedekentän toimijoita: Maj ja Tor Nesslingin säätiö, Nuorten Tiedeakatemia, Professoriliitto, Sivistysala ry Sivista, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS), Suomen Kulttuurirahasto, Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit ry, Suomen Tiedeseura, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry, Svenska litteratursällskapet i Finland, Svenska tekniska vetenskapsakademien i Finland, Säätiöt ja rahastot ry, Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV) ja Tieteentekijät.

Kampanja näkyy syksyn ja talven aikana mukana olevien organisaatioiden viestinnässä ja tapaamisissa päättäjien kanssa.

Tummansininen laatikko, jossa teksti vapaan tieteen puolesta

Kulttuurirahaston apurahahaku uudistuu – 44 miljoonaa jaossa lokakuussa, tammikuun hakukierrosta ei enää järjestetä 

Kulttuurirahaston haussa 15.–30.10.2026 myönnetään yhteensä 44,2 miljoonaa euroa apurahoina tieteelle, taiteelle ja kulttuurille. Summa vastaa viime vuoden hauissa yhteensä myönnettyä euromäärää.

Apurahoja voivat hakea yksityishenkilöt, yhteisöt ja työryhmät kaikilla tieteen ja taiteen aloilla. Kulttuurirahasto rahoittaa tiede- ja taidehankkeita, joiden tekijä on suomalainen tai asuu Suomessa tai joilla on selkeä, vahva yhteys Suomeen tai suomalaiseen kulttuuriin.

Valtaosa myönnettävistä apurahoista on yleisiä tieteen ja taiteen työskentely- ja kuluapurahoja.
Työskentelyapuraha on tarkoitettu kattamaan tavanomaisia henkilökohtaisia elinkustannuksia tietyllä ajanjaksolla. Kuluapuraha kattaa toiminnasta syntyviä kuluja tai yksittäisiä työvälinehankintoja.

Ensimmäistä kertaa haettavissa on Suomalaisten tohtoreiden paluurahoitus. Sitä voivat hakea suomalaiset tutkijanuransa alkuvaiheessa olevat tohtorit, joilla on vähintään kolmen vuoden ulkomainen post doc -jakso. Heidän paluutaan kotimaahan edistetään myöntämällä rahoitusta oman tutkimusryhmän perustamiseksi Suomeen.

Tiedemiljoona on tieteelliseen tutkimukseen suunnattu rahoitus, jonka teema vaihtuu vuosittain. Tänä vuonna kohteena on tulehduksellisten mekanismien kliininen tutkimus.

Lähikulttuuri-apurahoja voi hakea paikalliskulttuuri- ja kulttuuriperintöhankkeisiin. Apuraha oli aiemmin haussa maakuntarahastojen tammikuun hakukierroksella nimellä Kotiseututyö. Myös Soitinlainojen ja Maailmankirjallisuuden suomennostuen hakuaika on jatkossa lokakuussa.

Lisäksi rahoitusta voi hakea tietokirjallisuuteen ja tieteen ja taiteen yleistajuistamiseen, romanikieleen ja -kulttuuriin sekä tieteen ja taiteen perusopintoihin ja niitä tukeviin tarkoituksiin.

Kaikki Kulttuurirahaston haun apurahat löydät täältä. https://skr.fi/apurahat/kulttuurirahaston-haku/

Kulttuurirahaston haun apurahahakemukset vertaisarvioidaan kymmenissä asiantuntijapaneeleissa. Paneelit koostuvat eri tieteen- ja taiteenalojen asiantuntijoista, jotka tulevat eri puolilta Suomea. Asiantuntija voi arvioida hakemuksia korkeintaan kahdella hakukierroksella. Jälkimmäisen arviointitehtävän jälkeen hänellä on kolmen vuoden karenssi.

Tietoa hakijalle

  • Kulttuurirahasto siirtyy neljästä vuosittaisesta hakuajasta yhteen. Tammikuun hakua ei enää järjestetä, vaan myös maakuntarahastojen apurahoja haetaan lokakuussa. Liikkuvuusapurahoja voi jatkossa hakea ympäri vuoden.
  • Voit tutustua hakemiseen etukäteen mallilomakkeen avulla. Aiempi testilomake on poistettu käytöstä.
  • Voit hakea työskentelyapurahaa kokoaikaiseen (100 %) tieteelliseen tai taiteelliseen työskentelyyn korkeintaan neljäksi vuodeksi ja osa-aikaiseen (50 %) työskentelyyn korkeintaan vuodeksi.
  • Kokoaikaisen työskentelyapurahan suuruus määräytyy ammatillisen kokemuksen mukaan riippuen siitä, oletko urasi alussa, keskivaiheilla vai kokenut tieteen tai taiteen tekijä.

    • Jos olet henkilöhakija (yksityishenkilö tai työryhmän vastuuhenkilö), voit jättää vain yhden hakemuksen. Voit kuitenkin osallistua toiseen hakemukseen työryhmän jäsenenä, toimia yhteisöhakemuksen yhteyshenkilönä ja hakea myös soitinlainaa.

Tarkempaa tietoa hausta

Hakuneuvonta

Tietoa aiemmin myönnetyistä apurahoista

Tutustu aiemmin myönnettyihin apurahoihin ja niitä koskeviin tilastoihin

Taidetestaajat-toiminta valtion budjettiin kaudelle 2027–2028

Valtioneuvosto ilmoitti 1.9.2026 budjettiriihen tiedotustilaisuudessa 3,5 miljoonan euron määrärahasta Taidetestaajat-toiminnalle lukuvuodelle 2027–2028.

Vuonna 2017 alkanut Taidetestaajat-kulttuurikasvatusohjelma on tavoittanut tähän mennessä yli 630 000 kahdeksasluokkalaista opettajineen. Ohjelman puitteissa on toteutettu melkein 1,1 miljoonaa taidevierailua, joiden aikana nuoret ovat päässeet tutustumaan monipuolisesti suomalaisen taidekentän tarjontaan.

Yksityiset säätiöt Suomen Kulttuurirahasto ja Svenska kulturfonden ovat rahoittaneet ohjelmaa useilla kymmenillä miljoonilla euroilla. Säätiörahoitus päättyy kesään 2027 yhteensä kymmenvuotisen rahoituskauden jälkeen, ja toiminnan jatkumiseksi rahoitus on pyritty saamaan valtiolta.

Taidetestaajat-ohjelmaa koordinoivan Suomen lastenkulttuuriliiton toiminnanjohtaja Aleksi Valta ja Taidetestaajat-ohjelman päällikkö Joonas Keskinen iloitsevat päätöksestä.

“Olemme Suomen tämänhetkisten seitsemäsluokkalaisten puolesta äärimmäisen kiitollisia siitä, että näinä taloudellisesti vaikeina aikoina taidetestauksen jatkamiseen on löydetty rahoitus”, toteaa Aleksi Valta.

“Tiedämme, että opetus- ja kulttuuriministeriössä on tehty valtavasti töitä, jotta tämä uusi, hallitusohjelman ulkopuolinen kulttuuri- ja taidealan avaus on saatu hallituksen budjettiesitykseen. Haluamme kiittää erityisesti opetusministeri Anders Adlercreutzia ja tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitietä heidän tekemästään työstä”, sanoo Taidetestaajat-ohjelman päällikkö Joonas Keskinen.

Poikkeuksellinen satsaus

Taidetestaajat-ohjelma alkoi Suomen Kulttuurirahaston Suomi 100 -hankkeena, jonka piti alun perin kestää kolme vuotta. Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson ja heti alussa mukaan rahoittajaksi tulleen Svenska kulturfondenin toimitusjohtaja Sören Lillkung ovat tyytyväisiä, että valtio ottaa nyt toiminnan jatkamisesta kopin.

“Taidetestaajat on ollut historiallisen suuri satsaus ja onnistuminen suomalaisella säätiökentällä. On hienoa, että toiminta voi jatkua nyt valtiorahoitteisesti, jotta kymmenen vuoden kehitystyön tuloksista saadaan nauttia myös tulevaisuudessa”, toteaa Susanna Pettersson.

“Taidetestauksessa erityisen arvokasta on sen yhdenvertaisuus: toiminta tavoittaa kaikki Suomen kahdeksasluokkalaiset asuinpaikasta ja äidinkielestä riippumatta”, sanoo Sören Lillkung.

Tulevaisuudessa yksi taidevierailu jokaiselle kahdeksasluokkalaiselle

Ohjelman lukuvuosibudjetti on ollut noin 7 miljoonaa euroa, joten valtion myöntämä 3,5 miljoonaa euroa tarkoittaa, että ensi lukuvuonna jokainen kahdeksasluokkalainen pääsee yhdelle taidevierailulle nykyisen kahden sijaan.

“Tulemme tekemään kovasti töitä, jotta tämä ensi lukuvuonna toteutettava yksi vierailu olisi nuorille erityisen antoisa. Aiomme myös jatkaa työtä, jotta taidetestaus on mukana myös tulevan, ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen aloittavan hallituksen hallitusohjelmassa. Taidetestauksen pitkän aikavälin tulevaisuus määritellään ensi hallituskaudella”, sanoo Keskinen.

Tulevaisuudessakin taidetestauksen keskeisinä tavoitteina on tavoittaa 100 % ikäluokasta ja tarjota nuorille ikimuistoisia taide-elämyksiä, kerätä nuorilta palautetta näistä kokemuksista sekä kehittää koulujen ja taidekentän yhteistyötä.

“Ensi lukuvuoden ohjelmahaku ja koulujen ilmoittautuminen on paljon helpompi järjestää, kun meillä on tieto ensi lukuvuoden rahoituksesta jo syyskuun alussa joulukuun sijaan. Olemme valtavan iloisia siitä, että saimme tiedon asiasta jo nyt”, kertoo Keskinen.

Eduskunta vahvistaa hallituksen esittämän budjetin joulukuussa.

Kirpilän Kevätsalonki 2027 -näyttelyn kuratoi Porin kulttuurisäätö

Kevään 2026 aikana järjestettyyn avoimeen hakuun teemalla ”romantiikka” saatiin yhteensä 15 hakemusta. Raati oli vaikuttunut hakemusten monipuolisuudesta, aiheeseen paneutumisesta ja korkeasta tasosta.

Kaksi mustapaitaista naista, toinen seisoo. Toinen istuu korkealla jakkaralla ja nojaa seisovaan naiseen.

Kirpilän Kevätsalonki 2027 -kokonaisuuden toteuttajaksi on valittu Porin kulttuurisäätö ehdotuksella Return to Innocence. Kuraattorikollektiivia hankkeessa edustavat Anna Jensen ja Eliisa Suvanto.

Return to Innocence käsittelee romanttista suhdetta aikaan. Hakijat kuvaavat näyttelyä ”kunnianosoitukseksi taiteen romanttiselle luonteelle, sen kyvylle luoda haltioitumisen hetkiä maailmaan, jota modernismin ja teollistumisen jälkeen on syytetty haltioitumisen puutteesta”.

Return to Innocence pohtii ajan kulkua sekä sen muuttuvia merkityksiä. Kiinnostavana pidettiin näyttelyn jännitettä kodin pysyvyyden ja nykyhetken irrallisuuden välillä. Hakemuksesta oli myös helppo tunnistaa Juhani Kirpilän keräämä taidekokoelma hetkien ja kokemusten intiiminä arkistona.

Porin kulttuurisäädön kotisivuille

Raati piti myös tärkeänä nostaa esiin Porin kulttuurisäädön korkeatasoista, sinnikästä ja omaleimaista kuratoriaalista työtä Suomessa. Kevätsalonki 2027 on osa Porin kulttuurisäädön vuodesta 2013 toteuttamien näyttelyiden jatkumoa.

Kuraattorit valinneeseen raatiin kuuluivat Taidekoti Kirpilän museonjohtaja Heta Kaisto, vt. museonjohtaja Laura Eweis, tuottaja Mia Dillemuth sekä Kirpilän hoitokunnan jäsen, taiteilija Timo Wright.

Lisätietoja Kevätsalonki 2027 -näyttelystä julkaistaan Taidekodin verkkosivuilla ja somekanavissa näyttelyn valmistelun edetessä. Taidekoti Kirpilä kiittää lämpimästi kaikkia hakijoita kiinnostuksesta ja huolella laadituista ehdotuksista.

Osallistujat valittu opintomatkalle Senegaliin ja Marokkoon

Opintomatkalle valittiin Seinäjoen taidehallin taidetuottaja Pii Anttila, HIAP – Helsinki International Artist Programmen johtaja Emma Beverley, itsenäinen kuraattori Chih-Tung Lin, EMMA – Espoon modernin taiteen museon intendentti Ingrid Orman ja Aboa Vetus Ars Novan näyttelypäällikkö Terhi Tuomi. Hakemuksia jätettiin 43 kappaletta.

Lisäksi mahdollisuutta liittyä matkalle on tarjottu nykytaiteen ammattilaisille, jotka kattavat matkakulunsa itse tai organisaationsa kautta.

Vuodesta 1990 lähtien järjestetty Dakarin biennaali on Afrikan vanhin ja yksi merkittävimmistä nykytaiteen suurtapahtumista. Matka tarjoaa osallistujille mahdollisuuden tutustua biennaaliin ja luoda verkostoja kansainvälisten nykytaiteen ammattilaisten kanssa. Ulkomaille suuntautuvien opintomatkojen tarkoituksena on muodostaa kuva kohdemaiden taidekentästä, vierailla kansainvälisissä nykytaidetapahtumissa, rakentaa verkostoja sekä kartoittaa mahdollisia yhteistyökumppaneita.

Hakemukset arvioi työryhmä, johon kuuluivat Suomen Kulttuurirahaston kehitysjohtaja Johanna Ruohonen, Framen kansainvälisten verkostojen erityisasiantuntija Arvid van der Rijt ja taiteilija Sasha Huber. Valinnoissa painotettiin erityisesti opintomatkan hyötyä osallistujan työlle tai hänen edustamansa organisaation toiminnalle.

Kuvassa MACAAL – Museum of African Contemporary Art Al Maaden Marrakechissa, Marokossa. Kuva: Ayoub El Bardii / MACAAL

Piia Kleemola-Välimäki Kulttuurirahaston Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan rahastojen päälliköksi

Piia Kleemola-Välimäki siirtyy Kulttuurirahastoon Taideyliopiston Seinäjoen yksiköstä. Siellä hän on työskennellyt eri rooleissa yli kaksikymmentä vuotta, viimeiset viisi koulutuspäällikkönä ja yksikön vetäjänä.

Kleemola-Välimäki on musiikin tohtori, kansanmuusikko ja viulisti. Hän on tehnyt taiteellista uraa solistina ja yhtyeissä, kiertänyt maailmaa muusikkona, levyttänyt laajasti ja työskennellyt taiteellisen tutkimuksen parissa.

Etelä-Pohjanmaa ja Pirkanmaa ovat Kleemola-Välimäelle tuttuja alueita. Hän on asunut ja työskennellyt Etelä-Pohjanmaalla useiden vuosikymmenten ajan ja asunut myös Tampereella.

Kleemola-Välimäki tuo Kulttuurirahastoon vahvaa kokemusta yliopistomaailmasta ja taiteen koulutuksesta, mutta myös kulttuurikentän ruohonjuuritasolta. Hän tuntee tieteen ja taiteen rahoituksen eri puolet apurahansaajana, vertaisarvioijana ja hankehallinnon ammattilaisena.

”Odotan innostuneena tulevaa tehtävääni. Pääsen mukaan organisaatioon, jolla on pitkä historia ja joka tekee ainutlaatuista työtä kulttuurin ja sivistyksen hyväksi. Minulla on isot saappaat täytettävänä ja varmasti paljon töitä edessä, mutta on hienoa päästä kehittämään kahden maakuntarahaston toimintaa”, Kleemola-Välimäki sanoo.

Uudessa tehtävässään Kleemola-Välimäki vastaa Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan rahastojen toiminnasta ja kehittämisestä. Hän rakentaa ja ylläpitää alueiden elinvoimaa tukevia verkostoja sekä edistää apurahaprosessin sujuvuutta.

E2 Tutkimus selvitti: Maahanmuuttajat oppivat kulttuuripalveluissa suomalaisuudesta

Tulokset ilmenevät Suomen Kulttuurirahaston rahoittamasta ja E2 Tutkimuksen toteuttamasta tutkimuksesta, joka tarkastelee kulttuurilaitosten merkitystä maahanmuuttajien kotoutumisessa. Aineistoina ovat ensimmäisen polven maahanmuuttajille ja kulttuuripalveluiden tarjoajille toteutetut haastattelut Helsingissä, Vantaalla, Tampereella, Oulussa ja Kuopiossa sekä valtakunnallinen maahanmuuttajille suunnattu kysely.

Maahanmuuttajat oppivat kulttuuripalveluissa suomalaisuudesta

Kulttuuripalvelut opettavat maahanmuuttajille suomalaisia tapoja ja kulttuuria. Kyselyyn vastanneista maahanmuuttajista 72 prosenttia koki oppineensa suomalaisuudesta vieraillessaan erilaisissa kulttuuritapahtumissa ja -palveluissa. Maahanmuuttajista 57 prosenttia koki, että osallistuminen on auttanut heitä suomen tai ruotsin kielen oppimisessa.

”Usein ajatellaan, että maahanmuuttajien kotoutuminen tapahtuu työn ja koulutuksen kautta, mutta tutkimustulokset osoittavat, että myös kulttuuripalveluilla on tärkeä rooli. Ne vahvistavat arjen osallisuutta ja tukevat maahanmuuttajien kiinnittymistä suomalaiseen yhteiskuntaan”, kertoo tutkimuspäällikkö Ville Pitkänen E2 Tutkimuksesta.

Kirjastot, elokuvateatterit ja konsertit ovat tutuimpia maahanmuuttajille

Tutkimuksessa maahanmuuttajilta kysyttiin, mitä kulttuuripalveluita he ovat käyttäneet Suomessa. Eniten mainintoja saivat kirjastot (75 %), elokuvateatterit (72 %), konsertit ja musiikkiesitykset (71 %), festivaalit ja muut julkiset tapahtumat (69 %) sekä museot ja taidenäyttelyt (69 %).

Suomessa asumisaika sekä kielitaito vaikuttavat tuloksiin. Pitkään maassa asuneista ja suomea hyvin puhuvista iso osa on tutustunut kaikkiin edellä mainittuihin kulttuuritapahtumiin tai -palveluihin. Vähemmän aikaa täällä asuneista näin on tehnyt selvästi harvempi. Osallistumisen esteitä ovat esimerkiksi tiedon puute, palveluiden hinta ja kielimuuri.

Kulttuuripalveluiden roolia maahanmuuttajien kotoutumisessa on varaa vahvistaa

Kulttuuripalveluilla on monia mahdollisuuksia tukea maahanmuuttajien kotoutumista. Tutkimuksen tulosten perusteella potentiaalia ei kuitenkaan ole täysimääräisesti hyödynnetty. Halua tavoittaa maahanmuuttajia ja lisätä heidän palveluiden käyttöä on enemmän kuin työhön tarvittavia resursseja.

Kuten yksi haastatelluista palveluntarjoajista toteaa: ”Tää on todella ajankohtainen aihe. Ja mä sanon, että kulttuurilaitokset on ihan jäljessä tän asian kanssa.” (haastateltu palveluntarjoaja, Helsinki)

Palveluntarjoajat tavoittavat maahanmuuttajia oman arvionsa mukaan suhteellisen heikosti, vaikka käytössä on useita räätälöityjä toimintamalleja.

Kulttuuripalvelut lisäävät asuinpaikkakuntien vetovoimaa ja viihtyisyyttä

Lähes 90 prosenttia kyselyyn vastanneista maahanmuuttajista on sitä mieltä, että kulttuuritapahtumat lisäävät asuinpaikkakunnan viihtyisyyttä ja vetovoimaa. 70 prosenttia kokee, että kulttuuritapahtumissa käyminen on vahvistanut yhteenkuuluvuuden tunnetta muiden paikkakunnalla asuvien kanssa.

Monissa kaupungeissa maahanmuuttajaväestön määrä kasvaa. Kehittämällä kulttuuripalveluita uusille yleisöille vahvistetaan palveluiden kilpailukykyä ja alueiden elinvoimaa.

”Raportin tulokset osoittavat, kuinka eri sektoreiden yhteistyö on olennaisen tärkeää. Kulttuuripalveluilla on keskeinen rooli kestävän elämän rakentamisessa kaikkialla Suomessa”, sanoo Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson.

Kulttuuripalvelujen tarjoajat kaipaavat lisää yhteistyötä yritysten, kuntien, kotoutumispalveluiden, järjestöjen ja maahanmuuttajayhteisöjen välille. Esimerkiksi sektorirajat ylittävillä tapahtumilla saavutetaan monia etuja. Ne hyödyttävät työelämää tuomalla kansainvälisiä osaajia ja yrityksiä yhteen, tarjoavat tietoa palveluista ja edistävät maahanmuuttajien kiinnittymistä alueeseen.

Katso tallenne tutkimuksen julkistustilaisuudesta

Tutkimusraportti

Kotouttaako kulttuuri?

Tutkimuksen aineistot on kerätty huhti-toukokuussa 2026. Haastatteluaineisto sisältää viidessä kaupungissa (Helsinki, Vantaa, Tampere, Oulu ja Kuopio) toteutetut kulttuuripalveluiden tarjoajien (N=23) sekä eri elämäntilanteissa olevien ensimmäisen polven maahanmuuttajien (N=25) yksilöhaastattelut. Haastateltujen palveluntarjoajien joukossa on museoita, teattereita, ooppera, kirjastoja, kulttuuritaloja sekä erilaisia kaupunkitapahtumia tuottavia tahoja.

Maahanmuuttajille suunnattu kyselyaineisto kerättiin huhti-toukokuussa 2026 Norstatin internetpaneelissa sekä Webropol-kyselynä. Webropol-aineisto yhdistettiin internetpaneeliaineiston kanssa. Molempiin kyselyihin oli mahdollista vasta suomeksi tai englanniksi. Lopullinen yhdistelmäaineisto pitää sisällään 591 ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajan vastauksia.

Lue raportti tästä

Lapin nuorten kulttuurikesä avaa ovia festivaaleille, joihin moni ei muuten pääsisi

”Lapin nuorten kulttuurikesä -hankkeen tavoitteena on tuoda pohjoisen taidetta ja tapahtumia tutuksi lappilaisille nuorille. Samalla madalletaan kynnystä omaehtoiseen osallistumiseen. Taide-elämyksen lisäksi nuoret tapaavat myös taiteilijoita”, kertoo päällikkö Susanna Jänkälä Lapin rahastosta.

Kesän ensimmäiset tapahtumat ovat jo keränneet mukaan nuoria eri puolilta maakuntaa. Toukokuussa Torniossa järjestettyyn Arctic Ensemblen esitykseen osallistui nuoria Keminmaalta, Ranualta, Tervolasta, Simosta, Ylitorniolta ja Pellosta. Kesäkuussa Hiljaisuus-festivaaleille Kittilän Kaukoseen kuljetettiin nuoria Kittilästä, Kolarista ja Rovaniemeltä.

Sodankylän elokuvajuhlilla puolestaan vieraili nuoria Pelkosenniemeltä, Kemijärveltä, Sallasta ja Sodankylästä. Elokuvan maailmaan tutustuttiin paitsi valkokankaan äärellä myös tekemällä itse: nuoret osallistuivat äänitaiteilija Heikki Kossin ohjaamaan työpajaan, jossa he pääsivät tuottamaan ääniä elokuvakohtauksiin. Elokuvajuhlien ohjelmistosta nuorille oli valittu katsottavaksi klassikkomykkäelokuva Chaplinin Poika.

Nuoria ihmisiä ryhmänä sinivalkoisen sirkusteltan edustalla
Nuoria Hiljaisuus-Festivaaleilla, taustalla Arctic Ensemblen sirkusteltta.

Kesän aikana nuoria viedään vielä Inarin Ijahis Idjaan sekä Rovaniemen Jutajaisiin.

Nuorten palaute tapahtumista on ollut erittäin myönteistä. ”Tätä lisää!” kiteytti eräs rovaniemeläinen nuori kokemuksensa Arctic Ensemblen esityksestä Hiljaisuus-festivaaleilla.

”Kiitos kuuluu myös tapahtumien järjestäjille ja taitaville artisteille. On tärkeää, että Lapissa järjestetään kulttuuritapahtumia ja että ylipäätään on paikkoja, joihin nuoria voidaan tuoda kokemaan taidetta ja kulttuuria”, sanoo Kulttuurikattilan toiminnanjohtaja Mette Ylikorva.

Hiljaisuus-festivaalin toiminnanjohtaja Jonna Leppänen pitää yhteistyötä merkityksellisenä.

”Kulttuurikattilan tekemä työ on tärkeää. On hienoa, että nuorille mahdollistetaan kulttuurielämyksiä ja osallistumista tapahtumiin. Tällaiselle yhteistyölle on selkeä tarve myös tapahtumien näkökulmasta”, Leppänen toteaa.

Lisätietoja: toiminnanjohtaja Mette Ylikorva, mette@kulttuurikattila.fi, 0405738864

Kulttuurirahaston residenssiohjelma on yksi Euroopan laajimmista – haku aukeaa elokuussa

Kulttuurirahaston residenssiohjelma, SKR Residencies, on yksi Euroopan laajimmista taiteilijoille suunnatuista residenssiohjelmista, ulottuen Lofooteilta Lagosiin ja New Yorkista Tokioon. Monipuolinen kohdevalikoima tarjoaa ainutlaatuisia mahdollisuuksia työskentelyyn erilaisissa kulttuuriympäristöissä, ja tukee taiteilijoita kansainvälisten verkostojen rakentamisessa.

Residenssijaksot antavat tilaa uusille oivalluksille, verkostoitumiselle ja oman työn syventämiselle. Jokainen residenssikohde tarjoaa omanlaisensa työskentely-ympäristön ja mahdollisuudet.

Elokuussa 2026 haettavat residenssit:

  • Acme, Lontoo, Englanti, 3kk, kuvataide
  • Fabrikken, Kööpenhamina, Tanska, 2kk, kuvataide/muut alat
  • G. A. S. / Yinka Shonibare Foundation, Lagos, Nigeria, 2kk, kuvataide/muut alat
  • Kanuti Gildi SAAL, Tallinna, Viro, 2 vko, kaikki näyttämötaiteen alat, työryhmät (2–6 henkilöä)
  • MJF, Lofootit, Norja, 1–2 kk, kuvataide
  • MORPHO, Antwerpen, Belgia, 5kk, kuvataide/muut alat
  • NART, Narva, Viro, 3kk, kuvataide/muut alat, taiteilija tai työpari
  • SÍM, Reykjavik, Islanti, 3kk, kuvataide/muut alat
  • Tokyo Arts and Space Residency, Japani, 3kk, kuvataide/muut alat, taiteilija tai työpari
  • Triangle, New York, Yhdysvallat, 3kk, kuvataide/muut alat

Päivittyvä ohjelma

Kulttuurirahaston residenssiohjelma myös päivittyy vuosittain. Tulevasta vuodesta alkaen residenssi Fabrikkenissa yhdistyy Suomen Tanskan kulttuuri-instituutin residenssiohjelman kanssa yhteiseksi studio- ja verkostoitumisresidenssiksi, jonka tarkoituksena on vauhdittaa taiteilijan kansainvälistä uraa.

suuri valkoinen halli, jossa korkea katto
Fabrikkenissa sijaitseva näyttelyhalli.

“Tämä uusi yhteistyömalli tarjoaa residenssitaiteilijoille paitsi studiotyöskentelyaikaa myös portfoliotapaamisia, joissa taiteilija pääsee esittelemään työskentelyään paikallisille ammattilaisille, ja se on tarkoitettu kuvataiteilijoille, jotka pyrkivät kansainvälisille taidemarkkinoille”, sanoo Kulttuurirahaston kehitysjohtaja Johanna Ruohonen.

“Teemme läheistä yhteistyötä kulttuuri-instituuttiemme kanssa myös esimerkiksi New Yorkin, Tokion ja Antwerpenin kohteidemme kanssa.”

AIT-residenssi Tokiossa ei ole haettavissa vuodelle 2027.

Uutta on lisäksi mahdollisuus hakea kuluapurahaa residenssijakson aikana syntyviin työskentelyn kuluihin, enintään 2 000 euroa. Kuten aiemminkin, residenssiohjelmaan valitut taiteilijat saavat residenssin keston ajaksi työskentelyapurahan sekä matka-apurahan, jonka suuruus riippuu valitusta matkustustavasta.

Kenelle residenssit on tarkoitettu?

Residensseihin voivat hakea suomalaiset sekä Suomessa asuvat tai toimivat eri alojen taiteilijat ja tutkijat. Tarkemmat ohjeet ja residenssikohtaiset tiedot löytyvät residenssiohjelmamme sivuilta.

Hakuaika on 10.–31.8.2026. Voit lähettää hakemuksen Hakijan verkkopalvelussa viimeiseen hakupäivään klo 16 mennessä. Tutustu kohteisiin huolellisesti ja perustele hakemuksessa, miksi haet juuri kyseiseen kohteeseen. Yhdellä hakukierroksella voi jättää hakuun yhden hakemuksen.

Lue lisää residenssihausta