Hae sivustolta

Aloita hakeminen kirjoittamalla hakusana. Haku ymmärtää synonyymit, välilyönnit ja eri taivutusmuodot. Ennakoiva toiminto ehdottaa hakusanoja kirjoittaessasi.
Hae sivustolta
Tiede ja taide
Ohjeet Yhteystiedot

Susanna Jänkälä Suomen Kulttuurirahaston Keski-Pohjanmaan rahaston päälliköksi – hoitokuntaan uusia jäseniä

Suomen Kulttuurirahaston Keski-Pohjanmaan rahaston päällikkönä on 1.10.2026 aloittanut hallintotieteiden maisteri Susanna Jänkälä. Rovaniemellä asuva Jänkäläjatkaa päällikkönä myös Kulttuurirahaston Lapin ja Kainuun rahastoissa.

Keski-Pohjanmaa on Jänkälälle tuttu ja läheinen: ”Olen syntynyt Kokkolassa ja viettänyt aikaa Vetelissä ja Kaustisella. On ilo päästä työskentelemään kulttuurin ja tieteen hyväksi myös Keski-Pohjanmaalla.”

”Susanna Jänkälä on tehnyt erittäin hyvää työtä Lapissa ja Kainuussa. Uudet yhteistyömuodot tieteen ja taiteen rajapinnoilla sekä tiivis yhteistyö erilaisten sidosryhmien kanssa on ollut keskeinen osa hänen työtään. Susanna Jänkälän johdolla Keski-Pohjanmaan rahastolla on erinomaiset mahdollisuudet vahvistaa entisestään läsnäoloaan alueella”, sanoo Suomen Kulttuurirahaston maakuntarahastojohtaja Mika Virkkala, joka nyt jättää Keski-Pohjanmaan rahaston päällikön tehtävän, mutta jatkaa hoitokunnan jäsenenä.

Susanna Jänkälä on Keski-Pohjanmaan rahaston uusi päällikkö.

Myös Keski-Pohjanmaan rahaston hoitokunnan kokoonpanossa tapahtui 1.10. useita muutoksia, kun yhdeksän vuoden maksimimitta tuli täyteen peräti viidellä hoitokunnan jäsenellä. Uusina luottamushenkilöinä aloittivat Centria-ammattikorkeakoulun vararehtori Marko Forsell, Kokkolan Suurteollisuusalueyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Kaisa Kaapo, Ylivieskan Taanilan yhtenäiskoulussa työskentelevä kasvatustieteiden ja taiteiden maisteri Mikko Luhtasela ja musiikkipedagogi YAMK Marjukka Puutio. Hoitokunnassa jatkavat teatteritaiteen maisteri Mats Holmqvist, kuvataiteilija Aki Koskinen, toimitusjohtaja Matti Malkamäki ja professori Aila-Leena Matthies.

Hoitokunnan puheenjohtajaksi valittiin Hycamite TCD Technologies Oy:n toimitusjohtaja Matti Malkamäki.Hoitokunnan varapuheenjohtajana aloittaa Kaisa Kaapo.

Suomen Kulttuurirahasto on valtakunnallisesti toimiva yksityinen säätiö, joka rakentaa moniarvoista ja kestävää yhteiskuntaa, toimii tieteen, taiteen ja kulttuurin puolesta sekä kannustaa tulevaisuuden huippuja kohti läpimurtoja. Kulttuurirahaston strategisiin tavoitteisiin kuuluu kantaa vastuuta tieteen, taiteen ja kulttuurin kokemisen ja tekemisen mahdollisuuksista koko Suomessa.

Keski-Pohjanmaan rahasto on yksi Suomen Kulttuurirahaston seitsemästätoista maakuntarahastosta. Toimintakaudella 2026–2027 Keski-Pohjanmaan rahasto jakaa apurahoina yli puoli miljoonaa euroa ja edistää maakunnan kulttuurielämää myös erilaisten hankkeiden kautta. Keski-Pohjanmaan rahaston apurahat ovat seuraavan kerran haettavissa 15.–30.10.2026 osana Kulttuurirahaston hakua.

Suomen Kulttuurirahaston Elias Lönnrot -mitali Kirsti Vuorelalle

Eteläsavolaiselle yleisölle Kirsti Vuorela on tuttu nimi. Hän on yksi Länsi-Savon pitkäaikaisista toimittajista, jonka kirjoitukset ovat avanneet lukijoille näkymiä teatteriin, kirjallisuuteen, musiikkiin, kuvataiteeseen ja alueen kulttuurielämään. Vuorelan työ on tehnyt näkyväksi sekä valtakunnallisia ilmiöitä että paikallisia tekijöitä, jotka muuten saattaisivat jäädä suuremman julkisuuden varjoon.

Vuorela sai ensikosketuksen toimitustyöhön 1980-luvulla ja on työskennellyt media-alalla yhtäjaksoisesti 1990-luvun puolivälistä lähtien. Uralle on mahtunut tehtäviä muun muassa Nettiradio Mikaelissa, Yleisradion maakuntaradiossa ja freelance-toimittajana. Viimeiset 20 vuotta hän on työskennellyt toimittajana Länsi-Savo-lehdessä, joka kuuluu nykyisin Keskisuomalainen-mediakonserniin.

Nainen istuu ulkona kivikossa suuren kiven päällä violetissa mekossa ja hymyilee kameralle.
Toimittaja Kirsti Vuorela sai Elias Lönnrot -mitalin terävästä kynästä, inhimillisistä tulkinnoista.

Media-alan muutokset ovat vuosien varrella muokanneet myös Vuorelan työnkuvaa. Kulttuuriaiheita hän on käsitellyt välillä päätoimisena kulttuuritoimittajana, välillä kulttuuriasioita seuraavana uutistoimittajana. Laaja mediatausta näkyy hänen tavassaan tarkastella kulttuuria osana alueen identiteettiä, ihmisten arkea ja yhteiskunnallista keskustelua. Hän on seurannut pitkäjänteisesti alueen teattereita, taidelaitoksia, festivaaleja ja kulttuurivaikuttajia sekä kirjoittanut kulttuurista tavalla, joka on helposti lähestyttävä myös niille lukijoille, joille aihepiiri ei ole ennestään tuttu.

Vuorelan vahvuus on uteliaisuus ihmisiä ja ilmiöitä kohtaan. Hänen jutuissaan näkyy halu ymmärtää kulttuurin tekijöitä ja nostaa esiin heidän työnsä merkitys.

– Palkitsevinta työssäni on mahdollisuus ihmetellä ympäröivää maailmaa lapsen tavoin, silmät ja korvat avoinna. Toimittajana saan kysyä ja kyseenalaistaa, nostaa esiin kiinnostavia asioita ja paikallisia tekijöitä, Vuorela kuvailee.

Vaikka toimittajan työura on vielä kesken, horisontissa on jo uusi elämänvaihe. Eläkkeelle jääminen ei merkitse Vuorelalle luopumista vaan mahdollisuutta. Tuleviin vuosiin mahtuvat liikkuminen, matkailu puolison kanssa sekä erityisen tärkeät mummohommat. Vuorelan mukaan eläkkeeseen voi suhtautua kuin loppuelämän kestävään taiteilija-apurahaan – aikaan, jossa on tilaa läheisille, taiteelle ja vapaudelle olla läsnä ilman toimitustyön aikatauluja.

Akatemiaprofessori Minna Palmroth Kulttuurirahaston hallitukseen

Suomen Kulttuurirahaston hallitukseen on 1.10.2026 alkaen nimitetty akatemiaprofessori, filosofian tohtori Minna Palmroth. Hän on toiminut Helsingin yliopiston avaruusfysiikan professorina vuodesta 2017 ja johtanut muun muassa avaruusresilienssin huippuyksikköä. Palmroth on palkittu useasti avaruusfysiikan alan työstään.

Hallituksen puheenjohtajana jatkaa varainhoidon ja hallitustyön ammattilainen Lea Keinänen. Varapuheenjohtajina jatkavat asianajaja Jukka Luostarinen ja Tampereen yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen.

Muut hallituksen jäsenet ovat yrittäjä ja asiantuntija Siru Ahopelto, Aalto-yliopiston talous- ja rahoitusjohtaja Marianna Bom, Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg, kirjailija Karo Hämäläinen, Tanssiteatteri Erin taiteellinen johtaja Tiina Lindfors, Suomen Britannian- ja Irlannin-instituutin johtaja Aleksi Malmberg, Kuopion yliopistollisen sairaalan apulaisylilääkäri ja Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori Eino Solje sekä Oulun liikekeskuksen toiminnanjohtaja Leena Vuotovesi. Hallituksen jäsenen toimikausi on kolme vuotta, ja perättäisiä toimikausia voi olla enintään kolme.

Kulttuurirahaston hallintoneuvostoon valittiin uusiksi jäseniksi teknologiayrittäjä, kasvatustieteilijä Marjo Miettinen, Aamulehden vastaava päätoimittaja Sanna Keskinen, Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen ja Helsingin yliopiston kirkkososiologian professori Anne Birgitta Pessi. Hallintoneuvoston puheenjohtaja 1.10.2026 alkaen on Tero Saarinen Companyn toiminnanjohtaja Iiris Autio ja varapuheenjohtaja työeläkeyhtiö Elon johdossa pitkään toiminut Hanna Hiidenpalo.

Lue lisää Kulttuurirahaston hallituksesta ja hallintoneuvostosta

Fuugan harvinaisessa yhteiskonsertissa kuullaan Pohjoismaiden arvokkaimpia jousisoittimia 

Arvosoittimia ja huippumuusikoita Suomesta ja Norjasta kuullaan maksuttomissa konserteissa, joista ensimmäiset ovat Turun vasta avatussa musiikkitalo Fuugassa sunnuntaina 29.11.2026 klo 14 ja 17. Jatkoa konserteille seuraa Oslossa, Norjassa tammikuussa 2027.

Konserttien taustalla ovat Suomen Kulttuurirahasto sekä norjalainen Dextra Musica, jotka omistavat maidensa merkittävimmät muusikoille soittimia lainaavat kokoelmat. Kyseessä on historiallinen hetki pohjoismaisessa musiikkielämässä: kahden kokoelman soittimia tuodaan ensimmäistä kertaa yhteiseen konserttikokonaisuuteen.

”Soitinkokoelmat ovat valtavan tärkeitä resursseja muusikoille ja kansainväliselle musiikkielämälle. Haluamme säätiöiden välisellä yhteistyöllä korostaa soitinkokoelmien roolia ja avata niiden merkitystä yleisöille. Samalla luomme uusia pohjoismaisia yhdessä tekemisen muotoja kulttuurin kentälle”, sanoo Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson.

Lavalla kuullaan soittimia, joiden nimet tunnetaan kaikkialla klassisen musiikin maailmassa. Suomen Kulttuurirahaston ja Dextra Musican kokoelmiin kuuluu muun muassa Antonio Stradivarin ja Andrea Guarnerin rakentamia viuluja. Konsertti tarjoaa harvinaisen mahdollisuuden kuulla, miltä satoja vuosia vanhat soittimet kuulostavat nykypäivän eturivin muusikoiden käsissä. Konserttien taiteellisesta suunnittelusta vastaavat Eldbjørg Hemsing ja Abel Puustinen.

Kaksi mustavalkoista kuvaa vierekkäin. Vasemmalla nainen viulun kanssa, oikealla mies viulu kädessä
Konserttien taiteellisesta suunnittelusta vastaavat Eldbjørg Hemsing ja Abel Puustinen.

”On upeaa olla mukana tässä ainutlaatuisessa suomalais-norjalaisessa yhteistyössä. Kun kokoelmiemme hienot soittimet soivat huippumuusikoiden käsissä, juhlistamme sekä musiikillista kulttuuriperintöä että pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön tulevaisuutta”, sanoo Anders Bjørnsen, Head of Arts and Culture, Sparebankstiftelsen DNB / Dextra Musica.

Turun musiikkitalo Fuugassa järjestettäviin konsertteihin pääsee maksutta yhteensä 2 600 musiikin ystävää. Niiden yhteydessä yleisö voi tutustua myös suomalaiseen viulunrakennukseen, sillä tapahtumassa esittäytyy Suomen viulunrakentajien kilta jäsenineen ja soittimineen. Konserttilippuja (enintään kaksi henkilöä kohden) voi lunastaa 1.10.2026 klo 9 alkaen Fuugan verkkosivujen kautta.

Soittimella voi olla ratkaiseva merkitys muusikon uralle

Huippusoittimet ovat yleensä niin arvokkaita, että ne ovat yksittäiselle muusikolle saavuttamattomissa. Muusikot kuitenkin tarvitsevat parhaat mahdolliset työvälineet voidakseen saavuttaa korkean taiteellisen tason ja pärjätä kansainvälisessä kilpailussa. Monelle muusikolle lainasoitin on ollut ratkaiseva askel kohti kansainvälistä uraa.

Dextra Musica ja Suomen Kulttuurirahaston soitinkokoelma ovat merkittäviä toimijoita paitsi Pohjoismaissa, myös maailman mittakaavassa. Yhteensä soittimia on Dextra Musicalla lähes 150 ja Suomen Kulttuurirahastolla noin 60. Säätiöt lainaavat soittimia niin jo uransa vakiinnuttaneille taiteilijoille kuin tulevaisuuden lupauksille.

Konserttien tiedot

Mittaamattoman arvokkaat – Kansanlauluista hovitanssiin

Musiikkitalo Fuuga, Turku
Sunnuntaina 29.11.2026. klo 14

Vapaa pääsy, konserttilippuja (enintään kaksi henkilöä kohden) voi lunastaa 1.10.2026 klo 9 alkaen Fuugan verkkosivujen kautta.

Lue lisää konsertista

Mittaamattoman arvokkaat – Sävelten alkuvoimaa

Musiikkitalo Fuuga, Turku
Sunnuntaina 29.11.2026 klo 17

Vapaa pääsy, konserttilippuja (enintään kaksi henkilöä kohden) voi lunastaa 1.10.2026 klo 9 alkaen Fuugan verkkosivujen kautta.

Lue lisää konsertista

Tieteen vapaus on heikentynyt Suomessa – eduskuntavaaleissa valitaan suunta 

Suomen asema tieteen vapauden kärkimaana on heikentynyt. Tutkijoiden työhön kohdistuu aiempaa enemmän häirintää, ja tutkimuksen poliittinen ja taloudellinen ohjaus on vahvistunut. Samaan aikaan ekologinen kriisi ja muut turvallisuusuhat, huoli taloudesta ja disinformaatio kasvattavat riippumattoman tutkitun tiedon tarvetta.

Kevään 2027 eduskuntavaaleissa valitaan päättäjät, jotka ratkaisevat myös sen, millaiset edellytykset Suomessa annetaan uuden tiedon syntymiselle. Äänestäjät voivat vaatia ehdokkailta selkeitä vastauksia: miten he puolustavat tieteen ja tutkijoiden vapautta, turvaavat tutkimuksen pitkäjänteisen rahoituksen ja vahvistavat tutkitun tiedon asemaa päätöksenteossa?

Joukko tiedekentän keskeisiä toimijoita tuo nämä kysymykset vaalikeskusteluun syksyllä 2026 alkavalla Vapaa tiede ratkaisee -kampanjalla.

Kampanja tuo esiin sen, kuinka tärkeää tieteen vapaudesta ja resursseista huolehtiminen on monikriisin keskellä.

Kevään 2027 vaaleissa voimme valita

Tulevalla vaalikaudella on tehtävä selkeä valinta: panostetaanko vapaaseen tieteeseen vai tingitäänkö toivosta.

”On tärkeää, että suomalaisessa yhteiskunnassa tunnustetaan laajasti riippumattoman, pitkäjänteisen tutkimuksen merkitys yhteiskunnan kehitykselle, vakaudelle ja demokratialle.”

Jari Ojala Unifin puheenjohtaja, rehtori

”On tärkeää, että suomalaisessa yhteiskunnassa tunnustetaan laajasti riippumattoman, pitkäjänteisen tutkimuksen merkitys yhteiskunnan kehitykselle, vakaudelle ja demokratialle. Meidän on vahvistettava yhdessä tieteen vapautta ja torjuttava määrätietoisesti kehityskulkuja, jotka vaarantavat tieteen vapauden”, sanoo Unifin puheenjohtaja, rehtori Jari Ojala.

Tieteen vapaus on turvattu perustuslaissa. Tutkimusta ohjaavat eettiset periaatteet, vertaisarviointi ja hyvä tieteellinen käytäntö. Koko tiedeyhteisö ja jokainen tutkija kantaa vastuuta hyvän tieteellisen käytännön noudattamisesta.

Vapaa tiede avaa näköaloja

Kun tieteen vapaus ja resurssit taataan, syntyy läpimurtoja, kuten uusiutuvan energian ratkaisuja tai mielenterveyden hoitoa mullistavaa tutkimusta. Näin tiede uudistaa ja vahvistaa yhteiskuntaa, taloutta, turvallisuutta ja ihmisten arkea.

Tieteelle on ominaista avoimuus, kriittinen keskustelu ja itseään korjaava luonne – tieto tarkentuu, kumuloituu ja kehittyy ajan myötä. Tutkimustuloksia julkaistaan ja pyritään avaamaan kaikkien käyttöön, jotta yhteiskunta voi hyötyä niistä laajasti.

”Vapaa tiede ei ole tutkijayhteisön etuoikeus, vaan koko yhteiskunnan turva.”

Antti Pajala Tieteentekijöiden puheenjohtaja

”Tieteen ytimessä on tutkijan intellektuaalinen vapaus arvioida, mikä on tutkimisen arvoista, miten tutkimusta tehdään ja sen tuloksista viestitään. Sama vapaus koskee opetuksen sisältöjä ja pedagogisia ratkaisuja. Vapauteen liittyy suuri vastuu, jonka tieteentekijät tuntevat. On huolestuttavaa, että yhä useampi tutkija kohtaa painostusta, uhkailua ja maalittamista. Vapaa tiede ei ole tutkijayhteisön etuoikeus, vaan koko yhteiskunnan turva. Vain riippumaton tutkimus voi tuottaa uutta tietoa, paljastaa epäkohtia ja tukea parempaa päätöksentekoa, sanoo Tieteentekijöiden puheenjohtaja Antti Pajala.

Vapaa tiede ratkaisee -kampanjan takana on laaja joukko tiedekentän toimijoita: Maj ja Tor Nesslingin säätiö, Nuorten Tiedeakatemia, Professoriliitto, Sivistysala ry Sivista, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS), Suomen Kulttuurirahasto, Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit ry, Suomen Tiedeseura, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry, Svenska litteratursällskapet i Finland, Svenska tekniska vetenskapsakademien i Finland, Säätiöt ja rahastot ry, Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV) ja Tieteentekijät.

Kampanja näkyy syksyn ja talven aikana mukana olevien organisaatioiden viestinnässä ja tapaamisissa päättäjien kanssa.

Tummansininen laatikko, jossa teksti vapaan tieteen puolesta

Kulttuurirahaston apurahahaku uudistuu – 44 miljoonaa jaossa lokakuussa, tammikuun hakukierrosta ei enää järjestetä 

Kulttuurirahaston haussa 15.–30.10.2026 myönnetään yhteensä 44,2 miljoonaa euroa apurahoina tieteelle, taiteelle ja kulttuurille. Summa vastaa viime vuoden hauissa yhteensä myönnettyä euromäärää.

Apurahoja voivat hakea yksityishenkilöt, yhteisöt ja työryhmät kaikilla tieteen ja taiteen aloilla. Kulttuurirahasto rahoittaa tiede- ja taidehankkeita, joiden tekijä on suomalainen tai asuu Suomessa tai joilla on selkeä, vahva yhteys Suomeen tai suomalaiseen kulttuuriin.

Valtaosa myönnettävistä apurahoista on yleisiä tieteen ja taiteen työskentely- ja kuluapurahoja.
Työskentelyapuraha on tarkoitettu kattamaan tavanomaisia henkilökohtaisia elinkustannuksia tietyllä ajanjaksolla. Kuluapuraha kattaa toiminnasta syntyviä kuluja tai yksittäisiä työvälinehankintoja.

Ensimmäistä kertaa haettavissa on Suomalaisten tohtoreiden paluurahoitus. Sitä voivat hakea suomalaiset tutkijanuransa alkuvaiheessa olevat tohtorit, joilla on vähintään kolmen vuoden ulkomainen post doc -jakso. Heidän paluutaan kotimaahan edistetään myöntämällä rahoitusta oman tutkimusryhmän perustamiseksi Suomeen.

Tiedemiljoona on tieteelliseen tutkimukseen suunnattu rahoitus, jonka teema vaihtuu vuosittain. Tänä vuonna kohteena on tulehduksellisten mekanismien kliininen tutkimus.

Lähikulttuuri-apurahoja voi hakea paikalliskulttuuri- ja kulttuuriperintöhankkeisiin. Apuraha oli aiemmin haussa maakuntarahastojen tammikuun hakukierroksella nimellä Kotiseututyö. Myös Soitinlainojen ja Maailmankirjallisuuden suomennostuen hakuaika on jatkossa lokakuussa.

Lisäksi rahoitusta voi hakea tietokirjallisuuteen ja tieteen ja taiteen yleistajuistamiseen, romanikieleen ja -kulttuuriin sekä tieteen ja taiteen perusopintoihin ja niitä tukeviin tarkoituksiin.

Kaikki Kulttuurirahaston haun apurahat löydät täältä. https://skr.fi/apurahat/kulttuurirahaston-haku/

Kulttuurirahaston haun apurahahakemukset vertaisarvioidaan kymmenissä asiantuntijapaneeleissa. Paneelit koostuvat eri tieteen- ja taiteenalojen asiantuntijoista, jotka tulevat eri puolilta Suomea. Asiantuntija voi arvioida hakemuksia korkeintaan kahdella hakukierroksella. Jälkimmäisen arviointitehtävän jälkeen hänellä on kolmen vuoden karenssi.

Tietoa hakijalle

  • Kulttuurirahasto siirtyy neljästä vuosittaisesta hakuajasta yhteen. Tammikuun hakua ei enää järjestetä, vaan myös maakuntarahastojen apurahoja haetaan lokakuussa. Liikkuvuusapurahoja voi jatkossa hakea ympäri vuoden.
  • Voit tutustua hakemiseen etukäteen mallilomakkeen avulla. Aiempi testilomake on poistettu käytöstä.
  • Voit hakea työskentelyapurahaa kokoaikaiseen (100 %) tieteelliseen tai taiteelliseen työskentelyyn korkeintaan neljäksi vuodeksi ja osa-aikaiseen (50 %) työskentelyyn korkeintaan vuodeksi.
  • Kokoaikaisen työskentelyapurahan suuruus määräytyy ammatillisen kokemuksen mukaan riippuen siitä, oletko urasi alussa, keskivaiheilla vai kokenut tieteen tai taiteen tekijä.

    • Jos olet henkilöhakija (yksityishenkilö tai työryhmän vastuuhenkilö), voit jättää vain yhden hakemuksen. Voit kuitenkin osallistua toiseen hakemukseen työryhmän jäsenenä, toimia yhteisöhakemuksen yhteyshenkilönä ja hakea myös soitinlainaa.

Tarkempaa tietoa hausta

Hakuneuvonta

Tietoa aiemmin myönnetyistä apurahoista

Tutustu aiemmin myönnettyihin apurahoihin ja niitä koskeviin tilastoihin

Taidetestaajat-toiminta valtion budjettiin kaudelle 2027–2028

Valtioneuvosto ilmoitti 1.9.2026 budjettiriihen tiedotustilaisuudessa 3,5 miljoonan euron määrärahasta Taidetestaajat-toiminnalle lukuvuodelle 2027–2028.

Vuonna 2017 alkanut Taidetestaajat-kulttuurikasvatusohjelma on tavoittanut tähän mennessä yli 630 000 kahdeksasluokkalaista opettajineen. Ohjelman puitteissa on toteutettu melkein 1,1 miljoonaa taidevierailua, joiden aikana nuoret ovat päässeet tutustumaan monipuolisesti suomalaisen taidekentän tarjontaan.

Yksityiset säätiöt Suomen Kulttuurirahasto ja Svenska kulturfonden ovat rahoittaneet ohjelmaa useilla kymmenillä miljoonilla euroilla. Säätiörahoitus päättyy kesään 2027 yhteensä kymmenvuotisen rahoituskauden jälkeen, ja toiminnan jatkumiseksi rahoitus on pyritty saamaan valtiolta.

Taidetestaajat-ohjelmaa koordinoivan Suomen lastenkulttuuriliiton toiminnanjohtaja Aleksi Valta ja Taidetestaajat-ohjelman päällikkö Joonas Keskinen iloitsevat päätöksestä.

“Olemme Suomen tämänhetkisten seitsemäsluokkalaisten puolesta äärimmäisen kiitollisia siitä, että näinä taloudellisesti vaikeina aikoina taidetestauksen jatkamiseen on löydetty rahoitus”, toteaa Aleksi Valta.

“Tiedämme, että opetus- ja kulttuuriministeriössä on tehty valtavasti töitä, jotta tämä uusi, hallitusohjelman ulkopuolinen kulttuuri- ja taidealan avaus on saatu hallituksen budjettiesitykseen. Haluamme kiittää erityisesti opetusministeri Anders Adlercreutzia ja tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitietä heidän tekemästään työstä”, sanoo Taidetestaajat-ohjelman päällikkö Joonas Keskinen.

Poikkeuksellinen satsaus

Taidetestaajat-ohjelma alkoi Suomen Kulttuurirahaston Suomi 100 -hankkeena, jonka piti alun perin kestää kolme vuotta. Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson ja heti alussa mukaan rahoittajaksi tulleen Svenska kulturfondenin toimitusjohtaja Sören Lillkung ovat tyytyväisiä, että valtio ottaa nyt toiminnan jatkamisesta kopin.

“Taidetestaajat on ollut historiallisen suuri satsaus ja onnistuminen suomalaisella säätiökentällä. On hienoa, että toiminta voi jatkua nyt valtiorahoitteisesti, jotta kymmenen vuoden kehitystyön tuloksista saadaan nauttia myös tulevaisuudessa”, toteaa Susanna Pettersson.

“Taidetestauksessa erityisen arvokasta on sen yhdenvertaisuus: toiminta tavoittaa kaikki Suomen kahdeksasluokkalaiset asuinpaikasta ja äidinkielestä riippumatta”, sanoo Sören Lillkung.

Tulevaisuudessa yksi taidevierailu jokaiselle kahdeksasluokkalaiselle

Ohjelman lukuvuosibudjetti on ollut noin 7 miljoonaa euroa, joten valtion myöntämä 3,5 miljoonaa euroa tarkoittaa, että ensi lukuvuonna jokainen kahdeksasluokkalainen pääsee yhdelle taidevierailulle nykyisen kahden sijaan.

“Tulemme tekemään kovasti töitä, jotta tämä ensi lukuvuonna toteutettava yksi vierailu olisi nuorille erityisen antoisa. Aiomme myös jatkaa työtä, jotta taidetestaus on mukana myös tulevan, ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen aloittavan hallituksen hallitusohjelmassa. Taidetestauksen pitkän aikavälin tulevaisuus määritellään ensi hallituskaudella”, sanoo Keskinen.

Tulevaisuudessakin taidetestauksen keskeisinä tavoitteina on tavoittaa 100 % ikäluokasta ja tarjota nuorille ikimuistoisia taide-elämyksiä, kerätä nuorilta palautetta näistä kokemuksista sekä kehittää koulujen ja taidekentän yhteistyötä.

“Ensi lukuvuoden ohjelmahaku ja koulujen ilmoittautuminen on paljon helpompi järjestää, kun meillä on tieto ensi lukuvuoden rahoituksesta jo syyskuun alussa joulukuun sijaan. Olemme valtavan iloisia siitä, että saimme tiedon asiasta jo nyt”, kertoo Keskinen.

Eduskunta vahvistaa hallituksen esittämän budjetin joulukuussa.

Kirpilän Kevätsalonki 2027 -näyttelyn kuratoi Porin kulttuurisäätö

Kevään 2026 aikana järjestettyyn avoimeen hakuun teemalla ”romantiikka” saatiin yhteensä 15 hakemusta. Raati oli vaikuttunut hakemusten monipuolisuudesta, aiheeseen paneutumisesta ja korkeasta tasosta.

Kaksi mustapaitaista naista, toinen seisoo. Toinen istuu korkealla jakkaralla ja nojaa seisovaan naiseen.

Kirpilän Kevätsalonki 2027 -kokonaisuuden toteuttajaksi on valittu Porin kulttuurisäätö ehdotuksella Return to Innocence. Kuraattorikollektiivia hankkeessa edustavat Anna Jensen ja Eliisa Suvanto.

Return to Innocence käsittelee romanttista suhdetta aikaan. Hakijat kuvaavat näyttelyä ”kunnianosoitukseksi taiteen romanttiselle luonteelle, sen kyvylle luoda haltioitumisen hetkiä maailmaan, jota modernismin ja teollistumisen jälkeen on syytetty haltioitumisen puutteesta”.

Return to Innocence pohtii ajan kulkua sekä sen muuttuvia merkityksiä. Kiinnostavana pidettiin näyttelyn jännitettä kodin pysyvyyden ja nykyhetken irrallisuuden välillä. Hakemuksesta oli myös helppo tunnistaa Juhani Kirpilän keräämä taidekokoelma hetkien ja kokemusten intiiminä arkistona.

Porin kulttuurisäädön kotisivuille

Raati piti myös tärkeänä nostaa esiin Porin kulttuurisäädön korkeatasoista, sinnikästä ja omaleimaista kuratoriaalista työtä Suomessa. Kevätsalonki 2027 on osa Porin kulttuurisäädön vuodesta 2013 toteuttamien näyttelyiden jatkumoa.

Kuraattorit valinneeseen raatiin kuuluivat Taidekoti Kirpilän museonjohtaja Heta Kaisto, vt. museonjohtaja Laura Eweis, tuottaja Mia Dillemuth sekä Kirpilän hoitokunnan jäsen, taiteilija Timo Wright.

Lisätietoja Kevätsalonki 2027 -näyttelystä julkaistaan Taidekodin verkkosivuilla ja somekanavissa näyttelyn valmistelun edetessä. Taidekoti Kirpilä kiittää lämpimästi kaikkia hakijoita kiinnostuksesta ja huolella laadituista ehdotuksista.

Osallistujat valittu opintomatkalle Senegaliin ja Marokkoon

Opintomatkalle valittiin Seinäjoen taidehallin taidetuottaja Pii Anttila, HIAP – Helsinki International Artist Programmen johtaja Emma Beverley, itsenäinen kuraattori Chih-Tung Lin, EMMA – Espoon modernin taiteen museon intendentti Ingrid Orman ja Aboa Vetus Ars Novan näyttelypäällikkö Terhi Tuomi. Hakemuksia jätettiin 43 kappaletta.

Lisäksi mahdollisuutta liittyä matkalle on tarjottu nykytaiteen ammattilaisille, jotka kattavat matkakulunsa itse tai organisaationsa kautta.

Vuodesta 1990 lähtien järjestetty Dakarin biennaali on Afrikan vanhin ja yksi merkittävimmistä nykytaiteen suurtapahtumista. Matka tarjoaa osallistujille mahdollisuuden tutustua biennaaliin ja luoda verkostoja kansainvälisten nykytaiteen ammattilaisten kanssa. Ulkomaille suuntautuvien opintomatkojen tarkoituksena on muodostaa kuva kohdemaiden taidekentästä, vierailla kansainvälisissä nykytaidetapahtumissa, rakentaa verkostoja sekä kartoittaa mahdollisia yhteistyökumppaneita.

Hakemukset arvioi työryhmä, johon kuuluivat Suomen Kulttuurirahaston kehitysjohtaja Johanna Ruohonen, Framen kansainvälisten verkostojen erityisasiantuntija Arvid van der Rijt ja taiteilija Sasha Huber. Valinnoissa painotettiin erityisesti opintomatkan hyötyä osallistujan työlle tai hänen edustamansa organisaation toiminnalle.

Kuvassa MACAAL – Museum of African Contemporary Art Al Maaden Marrakechissa, Marokossa. Kuva: Ayoub El Bardii / MACAAL

Piia Kleemola-Välimäki Kulttuurirahaston Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan rahastojen päälliköksi

Piia Kleemola-Välimäki siirtyy Kulttuurirahastoon Taideyliopiston Seinäjoen yksiköstä. Siellä hän on työskennellyt eri rooleissa yli kaksikymmentä vuotta, viimeiset viisi koulutuspäällikkönä ja yksikön vetäjänä.

Kleemola-Välimäki on musiikin tohtori, kansanmuusikko ja viulisti. Hän on tehnyt taiteellista uraa solistina ja yhtyeissä, kiertänyt maailmaa muusikkona, levyttänyt laajasti ja työskennellyt taiteellisen tutkimuksen parissa.

Etelä-Pohjanmaa ja Pirkanmaa ovat Kleemola-Välimäelle tuttuja alueita. Hän on asunut ja työskennellyt Etelä-Pohjanmaalla useiden vuosikymmenten ajan ja asunut myös Tampereella.

Kleemola-Välimäki tuo Kulttuurirahastoon vahvaa kokemusta yliopistomaailmasta ja taiteen koulutuksesta, mutta myös kulttuurikentän ruohonjuuritasolta. Hän tuntee tieteen ja taiteen rahoituksen eri puolet apurahansaajana, vertaisarvioijana ja hankehallinnon ammattilaisena.

”Odotan innostuneena tulevaa tehtävääni. Pääsen mukaan organisaatioon, jolla on pitkä historia ja joka tekee ainutlaatuista työtä kulttuurin ja sivistyksen hyväksi. Minulla on isot saappaat täytettävänä ja varmasti paljon töitä edessä, mutta on hienoa päästä kehittämään kahden maakuntarahaston toimintaa”, Kleemola-Välimäki sanoo.

Uudessa tehtävässään Kleemola-Välimäki vastaa Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan rahastojen toiminnasta ja kehittämisestä. Hän rakentaa ja ylläpitää alueiden elinvoimaa tukevia verkostoja sekä edistää apurahaprosessin sujuvuutta.