Hae sivustolta

Aloita hakeminen kirjoittamalla hakusana. Haku ymmärtää synonyymit, välilyönnit ja eri taivutusmuodot. Ennakoiva toiminto ehdottaa hakusanoja kirjoittaessasi.
Hae sivustolta
Tiede ja taide
Ohjeet Yhteystiedot

Maakuntarahastojen apurahat haettavissa 20.1.−7.2.2025

Suomen Kulttuurirahasto tukee tiedettä ja taidetta kaikkialla Suomessa seitsemäntoista maakuntarahastonsa kautta. Tammikuun haussa maakuntarahastot myöntävät apurahoja maakunnassa asuville tai syntyneille hakijoille, maakunnassa tehtävään tai siihen kohdistuvaan tieteelliseen tai taiteelliseen työhön ja erilaisiin kulttuurihankkeisiin. 

Uudenmaan rahasto ei ole mukana haussa. Se myöntää apurahoja kahden vuoden välein, seuraavan kerran tammikuun 2026 haussa.

Tammikuun haussa 2025 myönnetään miljoona euroa Tiede tutuksi -apurahoina, jotka ovat aiemmin olleet haettavissa Kulttuurirahaston lokakuun hakukierroksella. Tiede tutuksi -tukimuodon tavoitteena on innostaa peruskouluikäisiä lapsia ja nuoria tieteen pariin sekä mahdollistaa lapsille ja nuorille tiedekasvatusta tasa-arvoisesti asuinpaikasta ja taustasta riippumatta. Apurahaa voi hakea kaikkien maakuntarahastojen alueilla, myös Uudellamaalla.

Haun muita erityiskohteita ovat kotiseututyö ja kärkihankeapurahat, joita myönnetään vuosittain tavallista suurempiin hankkeisiin. Maakunnilla on myös omia erityiskohteita.

Tammikuun haussa yksityishenkilöt ja työryhmät voivat hakea apurahaa ainoastaan yhdestä maakuntarahastosta.

Lokakuun apurahakierroksen päätökset ilmoitetaan hakijoille muutamaa päivää ennen Tammikuun haun päättymistä.

Lue lisää Tammikuun hausta

Tammikuun haun apurahat

Luethan hakuohjeet tarkasti. Ohjeet löytyvät sen apurahan sivulta, jota aiot hakea. 

Lisätietoja ja apurahainfo

Hakuneuvontaa antavat maakuntarahastojen yhteyshenkilöt, joiden yhteystiedot löydät kunkin maakuntarahaston oman sivun lopusta tai Yhteystiedot-sivulta maakunnan mukaan suodattamalla. Tarkempia tietoja hakuneuvonnasta löydät myös täältä.

Myös SKR-botti neuvoo hakijan verkkopalvelussa haun ajan 24/7. Verkkopalveluiden käyttöön liittyvät tekniset kysymykset voit lähettää osoitteeseen tekninentuki@skr.fi.

Maakuntarahastot järjestävät yhteisen apurahainfotilaisuuden verkossa suomeksi tiistaina 28.1.2025 klo 15–16. Englanninkielinen tilaisuus pidetään keskiviikkona 29.1.2025 klo 15–16. Osallistumislinkki tilaisuuteen julkaistaan myöhemmin ja se lähetetään myös apurahauutiskirjeessä. Voit tilata uutiskirjeen tästä.

Apurahanhakijan verkkopalveluun

Residenssiapurahoja 18 taiteilijalle

Kulttuurirahaston residenssiohjelmalla halutaan varmistaa, että taiteilijoilla on mahdollisuuksia kansainväliseen liikkuvuuteen ja verkostojen rakentamiseen. Apurahoja myönnetään työskentelyyn kymmenessä ulkomaisessa residenssissä, jotka sijaitsevat kahdeksassa eri maassa.

Elokuun haussa residensseihin tuli ennätykselliset 476 hakemusta. Hakemusten suuri määrä johtui osittain apurahojen hakuprosessin uudistuksesta. Aiemmin yhdellä hakemuksella saattoi hakea useampaan kohteeseen, mutta nyt vain yhteen. Hakijat saivat jättää enintään kaksi hakemusta, ja moni hakikin kahteen eri kohteeseen.

Lofootit suosituin kohde

Vuoden 2024 Elokuun haussa uutena kohteena oli Maaretta Jaukkuri Foundationin residenssitalo Lofoottien saaristossa Norjanmeren pohjoisrannikolla. Kohde oli myös haun suosituin, siihen osoitettiin yli sata hakemusta. Lofooteille myönnettiin kolme kuukauden mittaista työskentelyjaksoa.

Syyskuuksi 2025 Norjanmeren rannalle lähtee valokuvaaja, opettaja Timo Kelaranta. Kelarannan työt ovat vuosikymmenten saatossa irtautuneet perinteisestä valokuvauksesta lähemmäs grafiikkaa.

Valokuvaaja, opettaja Timo Kelaranta tuottaa residenssimatkallaan valokuvasarjan Lofoottien maisemista.

”Kuvat, joita nykyisin teen, ovat oikeastaan perinteisiä asetelmia. Työhön käydessäni tarvitsen paperia ja sakset sekä kameran ja tietokoneen. Odotan vuoden 2025 syyskuulle sijoittuvaa Lofooteille lähtöä malttamattomana jo nyt, sillä mielikuvissani palaan siellä puhdasveriseksi valokuvaajaksi, ellen kukka-asetelmien kuvaajaksi. Lofooteilla on varmaan valoa ja väljyyttä ja tuulta, tilaa tuoreille ajatuksille”, Kelaranta kertoo.

Kelarannan suunnitelmana on tuottaa matkaltaan valokuvasarja Lofoottien maisemista. Matkalle lähtee myös Kelarannan puoliso, kirjailija Auli Leskinen. He aikovat myöhemmin jakaa kokemuksiaan Lofooteilta taideopiskelijoille sekä peruskoululaisille.

Timo Kelarannan teos Numeritos-sarjasta (2024).

Arjesta irti Argentiinassa

Aivan toiselle puolelle maailmaa, Buenos Airesiin, suuntaa puolestaan saamallaan apurahalla kirjailija Anja Portin. Buenos Airesin residenssiohjelmaa isännöi Filba-säätiö, kansalaisjärjestö, jonka tavoitteena on edistää kirjojen ja kirjallisuuden leviämistä erilaisten yleisöjen parissa Etelä-Amerikassa.

”Residenssiä hoitavan paikallisen järjestön avulla on mahdollisuus tutustua kirjallisuuden parissa työskenteleviin ihmisiin ja osallistua Buenos Airesin kirjallisuuselämään. Tämä tekee residenssiajasta ehdottomasti kiinnostavampaa verrattuna siihen, että työskentelisin vieraassa kaupungissa täysin omissa oloissani”, Portin sanoo.

Anja Portin odottaa residenssiltä uudenlaisia näkökulmia ja mahdollisuutta keskittyä täysin omaan työskentelyyn. Kuva: Marko Karo

Portin työstää residenssissä uutta romaaniaan. Hän aikoo osallistua myös lastenkirjafestivaaliin, jossa saattaa tavata espanjaksi käännetyn kirjansa, Radio Popovin, lukijoita.

”Muutaman kuukauden irtautuminen omasta arjesta antaa tilaisuuden altistaa mieli uudenlaisille näkökulmille ja keskittyä täysin omaan työskentelyyn. Vieras kaupunki, kieli ja kulttuuri voivat herkistää havainnoimaan ympäristöä tarkemmin – tai ainakin eri tavoin – kuin omat kotikulmani Helsingissä.”

Verkostoitumista Kööpenhaminassa

Kuvataiteilija Eeva-Riitta Eerola lähtee Kööpenhaminan Fabrikkeniin työstämään uutta maalaussarjaansa, keräämään materiaalia ja verkostoitumaan. Kaupunki on hänelle hieman tuttu entuudestaan, ja hänen töitään on ollut esillä kaupungin gallerioissa.

Eeva-Riitta Eerolan teos Act I, 2022. Kuva: Jussi Tiainen

Residenssijaksoltaan Eerola odottaa etenkin verkostoitumista paikallisten taiteen alan toimijoiden kanssa.

”Minua kiinnosti hakea Fabrikkenin kaltaiseen residenssiohjelmaan, joka aktiivisesti pyrkii mahdollistamaan taiteilijoiden verkostoitumista paikallisen taidekentän kanssa. Tulevalta residenssijaksolta odotankin erityisesti sen tarjoamaa mahdollisuutta tutustua kaupunkiin perusteellisemmin ja luoda niin uusia kuin syventää vanhoja kontakteja”, hän kertoo.

Mustavalkoinen kuva naisesta istumassa studion tuolilla.
Kuvataiteilija Eeva-Riitta Eerola lähtee Kööpenhaminan Fabrikkeniin työstämään uutta maalaussarjaansa. Kuva: Ilkka Saastamoinen

Fabrikken tarjoaa paitsi työtiloja myös ammattilaisvertaistukea. Residenssitaiteilija yhdistetään henkilökohtaisesti valitun paikallisen vertaisen tai mentorin sekä kuraattorin kanssa vahvojen yhteistyöverkostojen synnyttämisen helpottamiseksi.

Vuonna 2024 residenssi­­apurahan saaneet taiteilijat:

  • Kuvataiteen maisteri Kristoffer Ala-Ketola, SÍM, Reykjavik
  • Kuvataiteen maisteri Eeva-Riitta Eerola, Fabrikken, Kööpenhamina
  • Taiteen maisteri Julia Fidder, Arts Initiative Tokyo (AIT)
  • Taiteilija Juha Helminen, Tokyo Arts and Space
  • Taiteen maisteri Emilia Jansson ja työryhmä, Gildi SAAL, Tallinna
  • Tanssitaiteen maisteri Johanna Karlberg ja Swedish Asshole, Kanuti Gildi SAAL, Tallinna
  • Professori Timo Kelaranta, MJF, Lofootit
  • Kuvataiteen maisteri Reija Meriläinen, SÍM, Reykjavik
  • Kuvataiteen maisteri Priss Niinikoski, MORPHO, Antwerpen
  • Kirjailija Aki Ollikainen, Filba, Buenos Aires
  • Arkkitehti Joonas Parviainen ja Tuhmat, NART, Narva
  • Kirjailija Anja Portin, Filba, Buenos Aires
  • M.A. Sallamari Rantala-Bernatone, Triangle, New York
  • Kuvataiteen maisteri Harriina Räinä, Triangle  New York
  • Filosofian tohtori Marja Sakari, MJF, Lofootit
  • Taiteen maisteri Eliisa Suvanto ja taiteen tohtori Anna Jensen, NART, Narva
  • Kuvataiteilija Antti Turkko, Fabrikken, Kööpenhamina
  • Kuvataiteen maisteri Timo Viialainen, MJF, Lofootit

Uudet verkkosivumme on julkaistu 10.12.202

Suomen Kulttuurirahaston uudet verkkosivut on julkaistu osoitteessa skr.fi. Uuden sivuston tärkeimpiin lähtökohtiin kuuluu entistä parempi selkeys ja käytettävyys erilaisille käyttäjäryhmille. Tavoitteena oli muun muassa helpottaa apurahan hakijan ja saajan etenemistä sivustolla. Siksi etenkin apurahoja koskevat osiot ovat uudistuneet huomattavasti.

Halusimme myös parantaa sivuston navigaatiota, visuaalisuutta ja saavutettavuutta sekä tuoda paremmin esiin ajankohtaissisältöjä ja Tiede & Taide -lehteämme.

Teimme uudistuksen pohjaksi aiemman skr.fi-sivuston laajan käyttäjätutkimuksen. Uuden sivuston rakennusvaiheessa testasimme myös sen suunniteltua rakennetta käyttäjillä ja keräsimme havaintoja muun muassa navigaation parantamiseksi. Kumppaninamme uudistuksessa on ollut Redandblue.

Kehittämistyö jatkuu myös julkaisun jälkeen. Sisältöjä lisätään etenkin englanninkieliselle puolelle, monia yksityiskohtia hiotaan ja seuraavat jatkokehitysprojektit käynnistetään. Myös kieliversioita tulee lisää tulevaisuudessa.

Nyt kun sivusto on julki, kuulemme mielellämme sivuston käyttäjiltä palautetta kaikesta mahdollisesta: uusista ratkaisuista, teksteistä, visuaalisuudesta ja yleisestä toimivuudesta. Arvostamme kovasti myös havaintoja mahdollisista virheistä ja ongelmista sivuston käytössä.

Palautetta voi lähettää osoitteeseen tiedotus@skr.fi. Jos palaute koskee tiettyä sivua, liitäthän mukaan sivun URL-osoitteen.

Kunniamerkkejä kolmelle kulttuurirahastolaiselle itsenäisyyspäivänä

Tasavallan Presidentti Alexander Stubb myöntää itsenäisyyspäivänä kunniamerkkejä alallaan ansioituneille Suomen kansalaisille.

Toimitusjohtaja, dosentti Susanna Petterssonille myönnettiin Suomen Leijonan komentajamerkki. Susanna Pettersson aloitti Kulttuurirahaston toimitusjohtajana 1.6.2023. Petterssonin johdolla Kulttuurirahaston toiminnassa korostuvat vastuu kestävästä elämästä, moniarvoisesta ja demokraattisesta yhteiskunnasta sekä tieteen, taiteen ja kulttuurin tekemisen ja kokemisen mahdollisuuksista koko Suomessa. Hän luo niin ikään uusia tapoja julkisen ja kolmannen sektorin, elinkeinoelämän ja säätiöiden yhteistyön edistämiseksi.

Toimitusjohtajan assistentti Terhi Korpimäki sai Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin ja varainhoidosta vastaava asiamies Ralf Sunell Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkin. Molemmat ovat tehneet usean vuosikymmenen mittaisen uran Suomen Kulttuurirahastossa.

Lämpimät onnittelut kaikille kunniamerkin saajille!

Säätiöiden post doc -poolin syyshaun tulokset – hakijoiden määrä nousi roimasti

Apurahoista kolme on jatkoapurahoja ja neljätoista kahden vuoden apurahoja. Poolin syksyn hakukierrokselle osallistui 152 tohtoria eri puolilta Suomea, mikä merkitsi 31 prosentin nousua viime vuoden tasosta. Apuraha voitiin myöntää miltei 16 prosentille hakijoista.

Poolin tehtävänä on edistää Suomen tieteen kansainvälistymistä. Kolmenkymmenen hakukierroksen jälkeen jo miltei 800 tohtoria on saanut poolin kautta rahoituksen ulkomaisen tutkimusjakson järjestämiseksi. Heistä kolmannes on saanut kaksivuotisen rahoituksen.

Poolin tulevalle kolmevuotiskaudelle 2025–2027 osallistuvat samat kolmetoista säätiötä kuin aikaisemminkin. Säätiöt jakavat ulkomaisiin tutkimusjaksoihin vuosittain yhteensä 3,2 euroa. Post doc -tutkimusjaksojen pituudet vaihtelevat puolesta vuodesta kahteen vuoteen.

Poolin seuraava hakukierros järjestetään 1.1.–31.1.2025, jolloin jaettavana on noin 1,6 miljoonaa euroa. Haun tulokset julkistetaan huhti-toukokuussa 2025.

Säätiöiden post doc -pooli on osoittautunut tärkeäksi tiederahoituksen instrumentiksi, jonka ansiosta nuoret perheelliset tutkijat voivat rahoittaa tutkimusjakson ulkomaisessa huippuyliopistossa. Poolin kautta myönnetyt apurahat määräytyvät joustavasti hakijan tarpeen mukaan ja niihin voidaan sisällyttää esimerkiksi perheen muuttokulut sekä lasten hoito- tai koulumaksut.

Säätiöiden post doc -pooli perustettiin vuonna 2009. Siihen kuului kaudella 2022–2024 kolmetoista säätiötä, jotka sijoittivat pooliin yhteensä 3,25 miljoonaa euroa vuosittain. Mukana ovat Ella ja Georg Ehrnroothin Säätiö, Emil Aaltosen Säätiö, Alfred Kordelinin Säätiö, Liikesivistysrahasto, Päivikki ja Sakari Sohlbergin Säätiö, Suomalainen Tiedeakatemia, Suomen Kulttuurirahasto, Suomen Lääketieteen Säätiö, Svenska Kulturfonden, Svenska litteratursällskapet, Tekniikan edistämissäätiö, Jenny ja Antti Wihurin rahasto sekä Ulla Tuomisen Säätiö.

Lisätietoja:
www.postdocpooli.fi, info(at)postdocpooli.fi sekä koordinaattori Mikko-Olavi Seppälä, puh. 0400-868 006

Sarjakuvakriitikko Ville Hänninen sai arvostelijapalkinnon

Ville Hänninen (s. 1976) on pitkän linjan sarjakuvakriitikko ja sarjakuvaneuvos, joka on 1990-luvulta asti väsymättä nostanut esille teoksia ja tekijöitä, jotka eivät muuten olisi saaneet huomiota. Hänninen viihtyy siellä, missä kuva ja teksti kohtaavat – ja saa myös lukijansa viihtymään riippumatta siitä, millaiset taustatiedot heillä aiheesta on.

”Taide on yhteiskunnan peili. Taidekritiikin tehtävänä on puolestaan katsoa miltä peilikuva näyttää. Vehmas-palkinnolla haluamme nostaa esiin kulttuurijournalismin monimuotoisuuden ja moniäänisyyden merkitystä. Ville Hännisen kaltaisilla kriitikoilla on tässä keskeinen rooli”, sanoo Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson.

Ville Hänninen on erikoistunut sarjakuvaan, mutta liikkuu ennakkoluulottomasti visuaalisen kulttuurin kritiikin alueella.

Hän on lähes ainoana suomalaisena kriitikkona kiinnittänyt huomiota kirjankansitaiteeseen. Samalla hän on tehnyt aiheen parissa poikkeuksellisen perusteellista työtä, esimerkiksi luonut pitkäikäisen palstan Parnasso-lehteen, kirjoittanut useamman kirjan ja toiminut näyttelykuraattorina.

”Sarjakuvakriitikko ei ole aiemmin saanut E. J. Vehmaksen palkintoa. Sen saaminen onkin minulle paitsi yllätys myös suuri kunnia. Aiempien palkittujen listalla on useita jollei esikuviani niin esimerkillisiä ja riemastuttavan erilaisia kriitikoita, kuten Otso Kantokorpi, Erik Kruskopf ja äskettäin edesmennyt Marja-Terttu Kivirinta”, sanoo Ville Hänninen.

E. J. Vehmaksen rahasto on perustettu kunnioittamaan professori E. J. Vehmaksen (1902–1980) elämäntyötä taidearvostelijana. Vehmas kirjoitti pitkällä urallaan ajankohtaista päivälehtikritiikkiä, joka heijasti nykytaiteen kehitystä. E. J. Vehmaksen rahaston peruspääoma muodostuu varoista, jotka Suomen arvostelijain liitto vastaanotti lahjoituksena Sara Hildéniltä ja luovutti Suomen Kulttuurirahastolle vuonna 1972. Suomen Kulttuurirahasto on aiemmin myöntänyt E. J. Vehmas-palkinnon muun muassa Sanna Lipposelle (2022), Camilla Granbackalle (2019) sekä Sini Monoselle ja Harri Kalhalle (2017).

Rahoitusta kuvataiteelle – Uudet klassikot -rahasto myönsi kymmenen apurahaa

Valtion ja neljän säätiön vuonna 2022 perustamasta Uudet klassikot – Nya klassiker -rahastosta voivat hakea tukea vuorovuosin esittävän taiteen yhteisöt sekä kuvataiteen toimijat, kuten galleriat ja taidelainaamot, jotka järjestävät näyttelyitä ja myyvät teoksia.

Uudet klassikot -rahasto kannustaa taideorganisaatioita kasvuun. Sen tavoitteena on parantaa taiteen asemaa yhteiskunnassa sekä kasvattaa teosten ja tuotantojen elinkaarta ja yleisömääriä. Samalla se kannustaa organisaatioita ja niissä toimivia taiteilijoita hallinnolliset ja rahoitusmuotojen rajat ylittävään yhteistyöhön.

Tällä hakukierroksella Uudet klassikot -tukea sai kuvataide. Rahoituksella halutaan kasvattaa kuvataiteen näkyvyyttä ja antaa kuvataiteen toimijoille mahdollisuus kehittää toimintaansa. Teosmyynnin kasvaessa paranevat myös taiteilijoiden toimintaedellytykset.

Rahoitusta myönnettiin kymmenelle kuvataiteen toimijalle eri puolille Suomea. Sillä kehitetään muun muassa suomalaisen mediataiteen myyntiä ja välitystä (suomalaisen mediataiteen keskus AV-arkki), analogisen elokuvan ja valokuvan myyntinäkymiä (Vaasassa sijaitsevan Filmverkstaden-yhteisön Fringe Gallery), taidelainaamo- ja galleriatoimintaa (Kuopion Kuvataiteilijat ry Ars Libera) sekä teosmyyntiä ja näyttelytoiminnan kansainvälistä näkyvyyttä (turkulainen taidegalleria Makasiini Contemporary).

Kaikki vuoden 2024 tuensaajat

Uudet klassikot -tukimuodon keskeinen erityispiirre on apurahan määräytymisen tapa. Hakemuksen perusteella myönnettävän mahdollisen perusosan lisäksi yhteisöt saavat apurahakauden aikana lisärahoitusta, jonka suuruus kuvataiteen alalla määräytyy teosmyynnin perusteella. Syksyn hakukierroksella myönnettiin perusosaa yhteensä 377 000 euroa, minkä lisäksi kukin apurahansaaja voi saada seuraavan kolmen vuoden aikana enintään 150 000 euroa teosmyyntiin perustuvaa lisärahoitusta.

Uudet klassikot -rahaston ovat perustaneet yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriö ja neljä säätiötä: Suomen Kulttuurirahasto, Svenska kulturfonden, Alfred Kordelinin säätiö sekä Jenny ja Antti Wihurin rahasto.

Miljoona euroa lasten ja nuorten tiedekasvatukseen

Myönnetyillä apurahoilla toteutettavissa Tiede tutuksi -hankkeissa lapsille ja nuorille esitellään yleistajuisesti eri tieteenaloja. Hankkeiden tavoitteena on parantaa lasten ja nuorten valmiuksia hankkia, käsitellä ja arvioida uutta tietoa sekä mahdollisuuksia seurata tiedettä ja sen kehitystä oman kehitystason mukaisesti. Lisäksi niissä tarjotaan mahdollisuus kohdata tutkijoita ja tutustua tieteen tekemiseen yliopistokontaktien avulla. Tärkeänä pidetään lasten ja nuorten toiveiden huomioon ottamista hankkeen eri toteutusvaiheissa.

Lue lisää Tiede Tutuksi -apurahoista

Finlandia-palkitun Antti Järven toimittama teos taidekeräilijä Juhani Kirpilän pakinoista

Arvostettu reumalääkäri Juhani Kirpilä (1931–1988) oli omien sanojensa mukaan ”herrasperheen ainoa kakara”, ystävien ja yleisön tuntema kokeilunhaluinen herkkusuu, kiihkeä taiteenrakastaja, tottunut maailmanmatkaaja, innokas lukija, taitava sijoittaja, ahkera kirjoittaja ja vannoutunut autoilija. Hän keräsi elämänsä aikana mittavan taidekokoelman, joka koostuu 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun suomalaisesta taiteesta. Kokoelmaan voi nykyisin tutustua Helsingin Töölössä sijaitsevassa yleisölle avoimessa Taidekoti Kirpilässä – asunnossa, jossa Juhani Kirpilä asui elämänkumppaninsa Karl Rosenqvistin kanssa.

Suuri yleisö oppi tuntemaan Kirpilän myös teräväkielisenä pakinoitsijana, jonka kirjoituksia julkaistiin Kauneus ja terveys -lehdessä yli 20 vuoden ajan. Arvoiltaan konservatiivinen mutta luonteeltaan alituisen utelias Kirpilä havainnoi pakinoissaan huumorin varjolla niin helsinkiläistä elämänmenoa kuin maailman kummallisuuksia, kirjoittaen eloisasti matkakokemuksistaan ja kulinaarisista elämyksistään. Hänen suosikkiaiheitaan olivat muun muassa lentokoneiden palvelutason arvosteleminen, dry martinien juominen ja Kreikassa matkustaminen.

Toimittaja ja tietokirjailija Antti Järven kokoama Nautiskelijan ajanlasku -kirja sisältää 22 kiinnostavinta pakinaa Kirpilän kirjoitusten joukosta. Alun perin vuosina 1962–1988 julkaistujen tekstien aiheet liittyvät niin ruokaan ja taiteeseen kuin Kirpilän ympäri maailmaa tekemiin matkoihin. Antti Järven kirjoittaman esipuheen sisältävä teos tarjoaa Kirpilän pakinoiden kautta hykerryttävän ajankuvan lähihistorian vuosikymmeniin, joiden aikana suomalainen yhteiskunta muuttui kaikilla elämän alueilla.

Antti Järvi on toimittaja ja tietokirjailija, jonka teos Minne katosi Antti Järvi? palkittiin tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnolla vuonna 2023. Joulukuun 2024 alussa ilmestyvä teos Nautiskelijan ajanlasku – Juhani Kirpilän pakinoita 1962 – 1988 julkaistaan yhteistyössä Taidekoti Kirpilän kanssa.

Uusi Mirjam Helin -akatemia kannustaa nuoria laulajia tavoittelemaan kansainvälistä tasoa

Kulttuurirahasto käynnistää syksyllä 2025 Mirjam Helin -akatemian, joka tarjoaa lisäkoulutusta tavoitteellisille laulajille ja tukee heitä oman taiteilijuutensa löytämisessä. Ohjelma on kaksivuotinen, ja opetusta annetaan periodimaisesti viikonloppu- ja kesäleireillä eri puolilla Suomea, yhteistyössä alan suomalaisten toimijoiden kanssa. 

Suomella on maine klassisen musiikin pienenä suurmaana, joka tuottaa kapellimestareita, laulajia ja muusikoita maailman parhaisiin orkestereihin ja arvostetuimpien oopperatalojen näyttämöille.

”Suomalaisilla on lähtökohtaisesti hyvä kansainvälinen noste, mutta tarvitsemme myös käytännön tekoja lahjakkuuksien tukemiseksi. Olemme päättäneet tehdä merkittävän investoinnin uuteen koulutusohjelmaan, joka kannustaa nuoria laulajia kohti kansainvälisiä läpimurtoja”, sanoo Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson.

Mirjam Helin -akatemiaan voivat hakea lahjakkaat laulun opiskelijat ja ammattilaiset, jotka tavoittelevat korkeaa kansainvälistä tasoa. Haku avautuu tammikuussa 2025. Laulajat opiskelevat muun muassa esiintymistä, ohjelmiston rakentamista, laulutekniikkaa sekä musiikkialan käytännön taitoja. Kulttuurirahasto kattaa opiskelijoiden kaikki kulut.

Sopraano Camilla Nylund. Kuva: Anna S.

”Emme halua rajata hakemista liian tiukasti esimerkiksi ikärajoin. Toivomme hakijoita moninaisista taustoista ja kaikkialta Suomesta. Korkea taso on saavutettavissa erilaisista lähtökohdista, ratkaisevaa on sitoutuminen ja tavoitteellisuus”, sanoo Pettersson.

Mirjam Helin -akatemian opettajiin kuuluu yksi kansainvälisistä laulajatähdistämme, menestyksekästä uraa Euroopan arvostetuimmissa oopperataloissa tekevä sopraano Camilla Nylund.

”Laulajan ura on paljon muutakin kuin laulamista. On osattava rakentaa arkensa laulamisen ympärille. Kovan kilpailun keskellä on löydettävä paikka, jossa oma ääni ja olemus voivat kukoistaa. Mirjam Helin -akatemiassa on mietitty tarkkaan, mitkä ovat parhaita keinoja tukea nuorten laulajien kasvua. Odotan kovasti, millaisten äänten kanssa saamme alkaa tehdä töitä”, Nylund sanoo.

Mirjam Helin -akatemian opettajat rekrytoidaan alan huipulta, ja he ovat oopperalaulajia, kapellimestareita, ohjaajia ja musiikin asiantuntijoita. Yksi opettajista on bassobaritoni Luca Pisaroni, joka toimi myös Mirjam Helin -laulukilpailun tuomarina kesällä 2024.

Kulttuurirahasto kannustaa lahjakkuuksia ja laulua

Suomen Kulttuurirahasto on pitkään tukenut laajasti Suomen musiikkielämää. Näkyvin esimerkki on maailman merkittävimpiin klassisen laulun kilpailuihin kuuluva kansainvälinen Mirjam Helin -laulukilpailu. Moni kilpailun palkituista on myöhemmin noussut laulumaailman huipulle. Kulttuurirahasto panostaa kilpailuun aiempaa vahvemmin ja järjestää sen jatkossa kolmen vuoden välein.

Lokakuussa 2024 Kulttuurirahasto kertoi tukevansa Kansallisoopperan uuden oopperan laboratoriota 1,2 miljoonalla eurolla. Laboratoriossa syntyy taiteilijoiden yhteistyönä uutta nykyoopperaa. Samalla lisätään oopperan monimuotoisuutta.

Kuten Mirjam Helin -laulukilpailu, myös Mirjam Helin -akatemia rahoitetaan Mirjam ja Hans Helinin nimikkorahastosta. Sen tarkoituksena on tukea paitsi laulukilpailua, myös laulunopiskelua ja muita säveltaiteita. Suurlahjoituksen Kulttuurirahastolle tehnyt professori Mirjam Helin (1911–2006) oli laulutaiteilija ja pidetty laulunopettaja, joka rakasti opetustyötään ja jatkoi sitä yli 80-vuotiaaksi asti.

Mirjam Helin -akatemia

  • Kaksivuotinen lisäkoulutus klassisille laulajille
  • Periodimaista opetusta viikonloppuisin ja kesäisin eri puolilla Suomea
  • Mukaan pääsee 6–10 laulajaa
  • Haku tammi-helmikuussa 2025
  • Koulutus alkaa elokuussa 2025
  • Osallistujille maksuton
Lue lisää Mirjam Helin -akatemiasta