Kuvataide ja humanistiset tieteet saivat eniten rahoitusta
Satakunnan Kulttuurirahaston apurahan sai 45 hakijaa. Apurahan saajien lukumäärä laski viime vuoteen nähden 15 %, minkä vuoksi keskimääräinen apurahan suuruus nousi lähes 20 prosentilla. Kokovuotisia henkilökohtaisia työskentelyapurahoja myönnettiin yhteensä 9 kappaletta (vuonna 2020 yht. 8).
Fil. tohtori Teija Kirkkala
Kokovuotisten apurahojen lisäksi vähintään puolivuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin 17 kappaletta (vuonna 2020 yht. 10). Euromääräisesti eniten apurahoja myönnettiin kuvataiteisiin (122 000 euroa), humanistisiin tieteisiin (108 000 euroa), luonnontieteisiin (79 000 euroa), säveltaiteisiin (78 000 euroa) ja lääketieteeseen (68 000 euroa). Nuorin apurahan saaja on vasta 15-vuotias. Kappalemääräisesti eniten apurahoja myönnettiin Poriin (17 kpl), Turkuun (5 kpl) ja Raumalle (4 kpl).
Satakunnan Kulttuurirahaston Kärkihankerahoitus myönnettiin filosofian tohtori Teija Kirkkalan johtamalle työryhmälle Euraan, jonka tutkimusaiheena on Selkämeren jodipitoisuuden vaikutus silakkaan ja muuhun meriluontoon Satakunnassa.
Taidetta hoitolaitoksiin apuraha myönnettiin yhdelle hakijalle, yhteensä 17 000 euroa. Lastenkulttuuriin apurahoja myönnettiin kahdelle hakijalle, yhteensä 15 000 euroa.
Tänä vuonna taiteelle myönnettiin euromääräisesti 43 % ja tieteelle 57 % apurahoista. Kappalemäärinä vastaavat luvut ovat taide 24 apurahaa ja tiede 21 apurahaa. Keskimääräinen myönnetty apuraha oli noin 14 800 euroa.
Satakunnan Kulttuurirahasto vastaanotti tänä vuonna 307 hakemusta (+7,0 % edellisvuoteen), joiden yhteenlaskettu summa oli 5 498 573 euroa (+23,3 %). Edellisenä vuonna hakemuksia oli 287 kappaletta ja haettu yhteissumma 4 458 589 euroa. Suomen Kulttuurirahaston hallitus vastasi erityisesti taiteen hakemusten määrän valtavaan kasvuun myöntämällä Satakunnan Kulttuurirahastolle suunniteltua suuremman jakovaran vuodelle 2021, kohdentaen lisäyksen taiteen koko- tai puolivuotisiin apurahoihin.
Kulttuurirahaston kaikkien maakuntarahastojen yhteinen vuosijuhla on virtuaalinen ja katsottavissa 26.5. klo 18 alkaen osoitteessa skr.fi/matkallasuomessa.
Apurahansaajia on 60 (49 % rahasta tieteeseen ja 51 % taiteeseen). Apurahojen pääpaino on työskentelyapurahoissa. Vuoden työskentelyapurahoja myönnetään 22 ja puolen vuoden työskentelyapurahoja 11.
– Taiteen työskentelyapurahoja on edellisvuotta enemmän, koska niihin oli Pohjois-Karjalassa käytettävissä Kulttuurirahaston hallituksen myöntämä 80 000 lisätuki taiteen hakemusten lisääntymisen takia, kertoo hoitokunnan puheenjohtaja Timo Tokola.
Maakuntarahaston vuosijuhlaa ei tänä vuonna järjestetä koronatilanteen takia. Maakuntarahastojen yhteinen virtuaalinen vuosijuhla on 26.5. klo 18. Lisätietoja juhlasta löydät osoitteesta skr.fi/matkallasuomessa
Fil. tohtori Jani Karhu sai ensimmäisen Janne ja Katri Nuutisen rahastosta myönnetyn apurahan.
Kärkihankeapuraha 40 000 euroa myönnetään tänä vuonna Heinäveden Musiikkipäivien järjestämiseen. Musiikkipäivät huomioi ohjelmistossaan Pohjois-Karjalan maakunnan 300-vuotisjuhlaa esittämällä Sibeliuksen Karelia-musiikkia.
− Maakuntarahasto pyrkii vuosittain myöntämään 1−2 apurahaa myös kotiseutuhankkeisiin, kertoo asiamies Asko Saarelainen.
− Tänä vuonna tämä apuraha suuntautuu yhteiskuntatieteiden tohtori Tero Mustoselle, joka tutkii Puruveden nuottauksen roolia historiallisesti ja tulevaisuudessa. Tutkimuksessa tarkastellaan Puruveden kalastajien paikallista tietoa osana järven muutosprosesseja.
Merkittävä osa myönnetyistä apurahoista pohjautuu joko yksityisten henkilöiden tai yritysten perustamiin nimikkorahastoihin. Pohjois-Karjalan historiantutkimusta tukeva Janne ja Katri Nuutisen rahasto jakaa apurahoja ensimmäisen kerran. Nimikkorahaston apurahan saa FT Jani Karhu Kolin tilallista kamppailua ja matkailukehittämistä käsittelevään väitöksen jälkeiseen tutkimukseen.
Draamaa ja musiikkia hoitolaitoksiin
Kulttuurirahasto edistää Taidetta hoitolaitoksiin -apurahoilla kulttuurista yhdenvertaisuutta ja pyrkii lisäämään erityistä tukea tai hoitoa tarvitsevien ihmisten elämänlaatua taiteen keinoin. Näitä apurahoja myönnetään tänä vuonna Pohjois-Karjalassa kaksi.
Näyttelijä Kai Paavilainen ja muusikko Laura Vuorjoki-Elo saavat apurahan hankkeeseen Matti ja Liisa matkalla, jossa osallistavia draamallisia esityksiä toteutetaan muistisairaitten vanhusten palveluyksiköissä ja terveyskeskusten osastoilla. Ville Karttunen puolestaan konsertoi Siun Soten kehitysvammaisten yksiköissä.
Tunnustuspalkinto Pirkko Kurikalle – taiteen intohimoiselle tekijälle, kirjoittamisen innostavalle ohjaajalle
Kuva: Harri Mäenpää.
Pohjois-Karjalan rahasto myöntää 10 000 euron tunnustuspalkinnon näytelmäkirjailija Pirkko Kurikalle. Näytelmäkirjailija ja ohjaaja Pirkko Kurikan monipuolinen ja tuottelias teatteriura on jatkunut 50 vuotta ja jatkuu luomisvoimaisena edelleen. Kurikka on kirjoittanut ja ohjannut lukemattomia näytelmiä sekä draamakäsikirjoituksia radio- ja tv-tuotantoihin. Lisäksi hän on tehnyt näytelmäsovituksia, suomennoksia ja toiminut käsikirjoituksen opettajana.
Kurikan käsikirjoittamaa näyttämörunoelmaa ”Kullervo” esitettiin KOM-teatterissa useita vuosia 1970-luvun puolivälissä ja näytelmän työryhmä sai Tampereen Teatterikesän erityispalkinnon 1976. Kurikan käsikirjoittamalle ja Kalle Pursiaisen ohjaamalle tv-elokuvalle ”Uppotukki” myönnettiin elokuvataiteen valtionpalkinto vuonna 1985.
Valtakunnallisten estradien ohella Kurikka on piirtänyt vahvan jäljen pohjoiskarjalaiseen teatterikenttään. Hän on Joensuun Vapaan Teatterin (1982) perustajajäsen ja Joensuun seudun kansalaisopiston näyttämötaiteen ryhmän ”Fiaskon” aktiivinen toimija. Teatterin vapaan kentän ammattituotantojen tekeminen maakunnassa useiden vuosikymmenten ajan on vaatinut paljon taiteen intohimoa ja uskoa kulttuurin voimaan.
Innostava ohjaaja
Oman taiteellisen tuotantonsa ohessa Pirkko Kurikka on innostanut ja tukenut esimerkillisellä tavalla Pohjois-Karjalan taide- ja kulttuurikentän toimijoita. Hän on toiminut käsikirjoituksen lehtorina Karelia Ammattikorkeakoulun media-alan koulutusohjelmassa vuosina 2003−2016 innostaen, ohjaten ja luoden mahdollisuuksia nuorille kirjoittajille ja esittävän taiteen tekijöille.
Pirkko Kurikka on toiminut Pohjois-Karjalan taidetoimikunnan puheenjohtajana (2007−2009) sekä Joensuun kirjallisuustapahtuman työryhmän jäsenenä. Kurikalla on aina ollut aikaa ja tahtoa tukea maakunnan taide- ja kulttuuritoimijoita henkilökohtaisissa keskusteluissa. Hänet tunnetaan myös pitkäaikaisesta työstään lasten ja nuorten teatteritoiminnan parissa.
Kirjoittajana ja pedagogina Pirkko Kurikka on tinkimätön ja innostava – syvästi elämää näkyväksi tekevä taiteilija.
Ensimmäisen kerran Päijät-Hämeen rahaston hoitokunta pääsi valitsemaan apurahansaajia 45 hakemuksen joukosta kokouksessaan 30. joulukuuta 1971. Asiantuntijakuulemisten jälkeen hoitokunta päätti jakaa kaikkiaan 13 apurahaa, yhteissummaltaan 20 500 markkaa. Rahaston varallisuus ja toiminta on kehittynyt vuosien varrella, ja 2021 apurahoja myönnettiin nyt 50 kpl, yhteissummaltaan 490 000 euroa. Apurahoista 14 kpl myönnettiin tieteelle sekä taiteen ja kulttuurin aloille 36 kpl.
Mojo: Ilmari Myllynen, Laura Jukola, Laura Peltoniemi, Stefan Andersen, Mirva Myllynen, Mira Silvennoinen. Kuva: Nuppu Vehmasaho
Maakunnan uusin kunta Iitti oli nyt ensimmäistä kertaa mukana Päijät-Hämeen rahaston apurahajaon piirissä. Apurahoja jaetaan Päijät-Hämeessä syntyneille tai maakunnassa toimiville henkilöille ja yhteisöille sekä Päijät-Hämeeseen liittyviin ja sitä kehittäviin hankkeisiin. Vuoden 2021 vuosijuhlapäivää vietetään 15.5. apurahansaajien julkistamisen ja juhlistamisen merkeissä ilman perinteistä juhlatilaisuutta. Kulttuurirahaston kaikkien maakuntarahastojen yhteinen vuosijuhla on virtuaalinen ja katsottavissa 26.5. klo 18 alkaen osoitteessa skr.fi/matkallasuomessa.
Hakemuksia rahasto sai tänä vuonna 255 kpl, yhteissummaltaan runsaat 4,2 miljoonaa euroa. Myönnetyistä apurahoista taiteelle ja kulttuurille kohdistui 295 500 euroa (60 %), ja tieteiden osuus oli 194 500 euroa (40 %). Taiteen alalla saivat säveltaiteet, kuvataiteet, näyttämötaiteet sekä kirjallisuus runsaimmin apurahoja. Tieteen puolella eniten myönnettiin apurahoja lääke- ja terveystieteiden sekä luonnontieteiden aloille. Hakemuksista hyväksyttiin 19,6 %. Myönnetyn apurahan keskisuuruus oli 9 800 euroa.
Maakunnallisesti merkittävien hankkeiden kärkihankeapurahana myönnettiin 25 000 euroa dosentti Leena Formalle ja työryhmälle käänteisen palvelusetelin tasa-arvo- ja laatuvaikutuksia käsittelevään tutkimukseen. Toinen kärkihankeapuraha, 20 000 euroa, myönnettiin nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja Mirva Myllyselle ja Mojo-tuotanto -työryhmälle musiikkiteatterirevyyn taiteelliseen toteuttamiseen.
Kokovuotisen 26 000 euron työskentelyapurahan saivat tänä vuonna lääket. lis. Perttu Kontunen liikkuvaa sairaalamallia käsittelevään väitöskirjatyöhön ja kasvatust. maisteri Mirva Poikola oppilaiden oikeutta saada oppimisen ja koulunkäynnin tukea inklusiivisissa kouluissa käsittelevään väitöskirjatyöhön.
Lisäksi rahasto myönsi useita pienempiä työskentelyapurahoja taiteen ja tieteen harjoittamiseen sekä kuluapurahoja kulttuurihankkeiden toteuttamiseen.
Pirkanmaan rahaston vuoden 2021 palkinto myönnettiin koskettavista kertomuksista, oivaltavista ohjauksista ja näyttelijäntyön riemusta näyttelijä, ohjaaja, näytelmäkirjailija Anna-Elina Lyytikäiselle. Palkinnon arvo on 15 000 euroa.
Suurimmat apurahat eli kolme 40 000 euron Kärkihanke-apurahaa jaettiin taiteen aloille. Ne saivat kuraattori Ulla Taipale ja taiteilija Agnes Meyer-Brandis Vaeltava puu -teoksen toteuttamiseen Ruoveden Siikanevan suolla, Elokuvaosuuskunta Cagliostro 1970-luvun romanielämää Tukholmassa käsittelevän Kuninkaan kaupungissa -animaatiosarjan suunnitteluun ja pilottijakson kuvaamiseen sekä Tampereen ammattikorkeakoulu Oy kuoroakatemiahankkeeseen, jonka tavoitteena on kehittää kuoroyhteisön toimintaa freelance-ammattilaistasolta kansainväliselle huipputasolle.
Tuttuun tapaan nimikkorahastoista merkittävä osa ohjaa apurahoja lääketieteen aloille, erityisesti syöpätutkimukseen ja sydäntutkimukseen. Muilla tieteen apurahoilla tuettiin tänä vuonna mm. mediaan, maahanmuuttajiin, mielenterveyskuntoutujiin ja keinotekoiseen fotosynteesiin liittyvää tutkimusta.
Eniten taiteen apurahoja meni säveltaiteiden (24 kpl), kaunokirjallisuuden (14 kpl) ja näyttämötaiteiden (14 kpl) aloille. Pirkanmaan rahastossa mm. rytmimusiikin hakemusmäärä on lisääntynyt, mikä näkyy myös myönnetyissä apurahoissa: alan muusikoille myönnettiin kolme puolivuotista ja yksi kokovuotinen apuraha.
Lasten hyvinvoinnin edistämiseen osoitettuja Eeva ja Jouko Järvisen nimikkoapurahoja jaettiin tänä vuonna yhteensä 22 000 euroa. Apurahallaan Sorin Sirkus toteuttaa kaveri- ja perhesirkusprojektin ja Tampereen Lastenklinikan Tuki järjestää vapaa-ajan toimintaa syöpälapsille.
Taiteen hakijamäärä ja tuki kasvoivat
Pirkanmaan rahastoon saapui tänä vuonna 1 164 hakemusta, joiden yhteenlaskettu hakusumma oli 22 079 789 euroa. Viime vuonna hakemusmäärä oli 1 036 kappaletta ja hakusumma 21 421 749 euroa.
Erityisesti taiteen apurahahakemusten määrä tammikuun haussa kasvoi merkittävästi, minkä takia säätiön hallitus kasvatti taiteen apurahojen jakosummaa useissa maakuntarahastoissa. Pirkanmaalla taiteen hakemusmäärä kasvoi 21 prosenttia, ja lisätuki, 260 000 euroa, jaettiin puoli- ja kokovuotisina työskentelyapurahoina taiteen freelancereille.
Kokovuotisia eli vähintään 9 kuukauden kokoaikaiseen työskentelyyn tarkoitettuja työskentelyapurahoja myönnettiin yhteensä 22, joista taiteen aloille 11. Vähintään puolivuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin yhteensä 26, joista taiteeseen 16.
Tieteen aloille myönnettiin kaikkiaan 43 apurahaa (yhteensä 575 500 euroa), taiteen aloille 83 apurahaa (1 021 000 euroa). Suurin osa apurahanhakijoista ja -saajista on tamperelaisia, mutta ainakin yksi apuraha myönnettiin kaikkiaan 12 pirkanmaalaiseen kuntaan.
Vuosijuhlien tilalla virtuaalitapahtuma
Koronavirustilanteen takia maakuntarahaston eivät pidä vuosijuhlia. Niiden sijaan Kulttuurirahasto järjestää kaikille avoimen virtuaalisen kevätjuhlan keskiviikkona 26.5.2021 kello 18–20.
Pirkanmaalaisia taiteilijoita tapahtumassa edustavat näyttelijät Karoliina Blackburn ja Tuukka Huttunen. Linkki ja lisätietoa on Matkalla Suomessa-tapahtuman verkkosivulla.
Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Karjalan rahasto jakoi tämän vuoden apurahat 13.5. ilman vuotuista jakojuhlaa. Tammikuun haussa maakuntarahasto vastaanotti 230 hakemusta, joista 43 sai myönteisen päätöksen. Apurahoja haettiin lähes 3,8 milj. euroa jakosumman ollessa 520 000 euroa.
Jarno Kolehmainen sai Etelä-Karjalan rahastolta Taidetta hoitolaitoksiin -apurahan kiertue-esityksen valmistamiseen.
Maakunnallinen Kärkihankeapuraha, 40 000 euroa, myönnettiin Musiikkiyhdistys Kumaukselle taidemusiikkifestivaalien järjestämiseen. Elokuussa 2019 ensimmäisen kerran järjestetty Kumaus-festivaali rakentaa tuoreella otteella omanlaista taidemusiikkitapahtumaa Etelä-Karjalaan. Festivaalien erikoisuutena ovat sokkokonsertit, joiden ohjelmaa ei paljasteta yleisölle etukäteen. Erilaisilla musiikin tyylilajien ja taiteenalojen mielenkiintoisilla yhdistelmillä sokkokonsertit tarjoilevat kuulijoille uusia ja yllätyksellisiä kulttuurikoktaileja. Kulkurikonsertit puolestaan jalkautuvat eri puolille Lappeenrantaa myös vähemmän perinteisiin esityspaikkoihin kuten parkkihalleihin.
Taidetta hoitolaitoksiin -apurahan sai kolme taidehanketta. Näyttelijä Jarno Kolehmainen sai 13 000 euroa Ikuinen ikävä -kiertue-esityksen valmistamiseen hoivakoteihin, säveltäjä Sanna Pulkkinen ja työryhmä sai 3 000 euroa Kannan sinua taide-esityksen toteuttamiseen hoivakodeissa ja lähihoitaja Camilla Tiainen sai 3 500 euroa Voimauttava valokuva -työpajojen järjestämiseen toimintakeskus Koivutuvassa.
Lastenkulttuuria tuettiin yhteensä 23 500 eurolla. Nukketeatteritaiteilija Emma Jussila-Scherman sai 15 500 euroa Suomen historiasta kertovan Lauluja laivan kansilta ja linnan rapuilta -nukketrilogian valmistamiseen. Trilogia on nukketeatterin keinoin toteutettu visuaalinen historian oppitunti varhaiskasvatus, -ja peruskouluikäisille lapsille. Ohjaaja Päivi Lappalainen ja IRTI-teatterinnuorisotyöryhmä sai 8 000 euroa digitaalisen teatteriesitysten valmistamiseen. IRTI goes ETÄ -hankkeessa valmistetaan nuorten kanssa laadukasta teatterisisältöä verkkoympäristöön.
Runsaasti työskentelyapurahoja
Taiteellista ja tieteellistä työskentelyä tuettiin viidellä kokovuotisella (12 kk) ja yhdellätoista puolivuotisella (6-7 kk) apurahalla. Tieteen puolella kokovuotisen saivat kauppat. tohtori Jie Chen, M.Sc. Bakhtiyor Esanov, M.Sc. Saranda Gashi ja kasvatust. maisteri Hans Lehikoinen. Taiteen kokovuotisen sai kuvataiteilija Mikko Haiko.
Puolivuotisen saivat muotoilija Ella Aresvuo, korutaiteilija Melitina Balabin, kuvataiteilija Pauliina Heiskanen, kuvataiteilija Kaisu Häkkänen, nukketeatteritaiteilija Emma Jussila-Scherman, näyttelijä Jarmo Kolehmainen, kuvataiteilija Ville Lehtinen, kirjailija Mia Pöllänen, kuvataiteilija Saara Reinikainen ja kirjailija Terhi Tarkiainen. Tieteen puolivuotisen sai dipl.ins. Konstantin Vostrov.
Edellisten lisäksi apurahoja jaettiin lyhyempikestoiseen henkilökohtaiseen työskentelyyn sekä yhteisöille kuluapurahaa hankkeidensa toteuttamiseen.
Tieteen osuus apurahoista oli 23 % ja taiteen 77 %. Tieteenaloista eniten tukea saivat tekniset tieteet (32 %), yhteiskuntatieteet (25 %) sekä luonnontieteet ja käyttäytymistieteen samoin prosenttiosuuksin (21 %). Taiteenaloista apurahoja eniten saivat säveltaiteet (29 %), kuvataiteet (27 %) ja näyttämötaiteet (11 %). Naisten osuus apurahansaajista oli 69 %. Hakemusten läpimenoprosentti oli noin 18 ja apurahan keskimääräinen suuruus lähes 11 900 euroa.
Kulttuurirahaston kaikkien maakuntarahastojen yhteinen vuosijuhla on virtuaalinen ja katsottavissa 26.5. klo 18 alkaen osoitteessa skr.fi/matkallasuomessa
Etelä-Karjalan rahaston kulttuuripalkinto puutarhuri Hannu Toloselle – vehreän ympäristön rakentajalle, vihreyden visionäärille
Kaupunginpuutarhuri Hannu Tolonen. Kuva: Jani Kautto
Lappeenrannassa voi nauttia kaupunkipuistojen vehreydestä, kävelyyn kutsuvista poluista ja raiteista ja ympäristötaiteesta. Mies vihreän vision takana on kaupunginpuutarhuri Hannu Tolonen.
Uus-Lavolassa 1956 syntynyt Hannu Tolonen on paljasjalkainen lappeenrantalainen. Nuoren Hannun kiinnostus luontoon, ympäristöön ja biologiaan alkoi jo Saimaan Yhteislyseon Orbis-luontokerhossa ja kaveriporukassa. Puutarha-ala ei kuitenkaan ollut vuonna 1976 ylioppilaaksi kirjoittaneen Hannun ensisijainen toiveammatti. Tarkoituksena oli pyrkiä yliopistoon opiskelemaan luonnontieteitä. Armeijan takia pääsykokeisiin valmistautuminen jäi kuitenkin puolitiehen eivätkä yliopiston ovet auenneet pyrkijälle. Ennen seuraavaa pääsykoetta Tolonen huomasi lehdessä ilmoituksen puutarhakoulusta, jonka käymisestä saisi lisäpisteitä luonnontieteiden opintoihin hakuun. Mahdollisuus lisäpisteisiin kuulosti hyvältä. Kun puutarhakoulussa avautui, mitä kaikkea puutarha-ala sisältää ja millaiset jatkokoulutusmahdollisuuksia on, kääntyi myös nuoren Tolosen ammatillisen tavoitteen suunta.
Hannu Tolonen valmistui puutarhuriksi 1979 ja pääsi Lappeenrannan kaupungin palvelukseen. Ammattinimikkeitä on ollut vuosien varrella useita. Viimeiset 10 vuotta hän on ollut kaupunginpuutarhuri, jonka toimenkuvaan on kuulunut puistojen ja leikkipaikkojen sekä yleisten alueiden ympäristösuunnittelu ja -rakentaminen.
Hannu Tolosen työn lähtökohtana on luonnon ja kaupungin historian kunnioitus. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on tärkeä tavoite kaupunkiympäristön suunnittelussa. Monimuotoisuus onkin otettu suunnittelussa huomioon monella eri tavalla. Lappeenranta on edelläkävijäkaupunki Suomessa niittyverkoston kehittämissä. Kaupunkipuut (katu- ja puistopuut) ovat kaupunkitilan ympäristön kannalta tärkeä tekijä. Niillä on todistettu vaikutus terveyteen, elämyksellisten ja elvyttävien tilojen luomiseen, ne toimivat ilman puhdistajina ja eri eliölajien asuinympäristönä (mm. linnut, hyönteiset).
Yli neljäkymmenvuotisen työuran aikana mielenkiintoa omaa ammattia kohtaan on pitänyt yllä työn monipuolisuus ja eri rakennusmateriaalit. Hannu Tolonen uskoo myös yhdessä tekemisen voimaan. Siitä esimerkkinä vaikkapa kaupunkilaisten kanssa yhdessä istutettu kirsikkapuisto. Mielenkiintoisia kohteita ovat myös olleet mm. puistoihin saadut taideteokset ja tutustuminen taiteilijoihin. Vaikka haasteiltakin on uran varrelle tullut, niin kaikesta on selvitty. Työurasta jää hyvät muistot, Tolonen toteaa.
Työuransa aikana Hannu Tolonen on palkittu mm. Vuoden asukatoimijana ja Lappeenrannan Killan myöntämällä Pro Lappeenranta -mitalilla. Yli neljänkymmentä vuotta jatkunut virkatyö vihreän ympäristön hyväksi päättyi toukokuun alussa ja vastuu siirtyi nuorempiin käsiin. Toimettomaksi Hannu Tolonen ei eläkepäivillään kuitenkaan jää. Siitä pitävät huolen luontoharrastukset, musiikki, elokuvat, lukeminen, kokkailu – ja Pariisi.
Hanna Räty (alh.), Peter Strebel, Matti Kurkela ja Mari Liimatainen Martti Talvela kampuksen portailla. Kuva Johanna Kuusisto
Kärkihankeapurahan, 40 000 euroa, sai työryhmä kuvataiteilija Mari Liimatainen, kuvanveistäjä Matti Kurkela, kuvataiteilija Hanna Räty ja valokuvaaja Peter Strebel taidekokonaisuuden valmistamiseen Juvan Martti Talvelan kampukselle. Kampukselle joulukuussa 2020 valmistuneessa yhtenäiskoulussa on tilat varhaiskasvatuksesta lukiolaisiin sekä auditorio ja liikuntasali. Apurahalla toteutettava taidekokonaisuus muodostuu koulukampuksen tiloihin levittäytyvistä teossarjoista, joista osa sisältää kampuksen oppilaita ja henkilökuntaa osallistavia osuuksia. Lisäksi hankkeessa järjestetään kuntalaisille taidetyöpajoja yhteistyössä kunnan kehittämishankkeiden ja tapahtumien kanssa.
Taidetta hoitolaitoksiin -apuraha herätti jälleen paljon kiinnostusta ja sitä haettiin viiteentoista eri hankkeeseen. Apurahaa myönnettiin viidelle yhteensä 22 000 euroa. Musiikkipedagogi Mari Hiltunen ja musiikkipedagogi Katja Suomalainen saivat 10 000 euroa toiminnallisten musiikkituokioiden järjestämiseen palvelukodeissa ja kehitysvammaisten päivätoiminnassa Sulkavalla ja Juvalla, lähihoitaja Anna-Maija Koivisto ja valokuvaaja Anna-Katri Hänninen saivat 2 500 euroa kuvataidetyöpajojen järjestämiseen mielenterveyskuntoutujille, muusikko Katariina Kolehmainen sai 2 000 euroa sellokonserttikiertueen toteuttamiseen hoivakodeissa Sulkavan, Rantasalmen, Punkaharjun ja Enonkosken alueilla, Mikkelangelot ry sai 3 000 euroa maalaus- ja kuvataidepiirien järjestämiseen hoivakodeissa ja tanssija Maija Viipuri sai 4 500 euroa soolotanssiteoksen valmistamiseen ja esittämisen hoivakodeissa Etelä-Savossa.
Lastenkulttuuria tuettiin kahdessa hankkeessa yhteensä 29 000 eurolla. Kuvittaja Kaisa Páren sai 9 000 euroa lastenkirjan kuvittamiseen ja työryhmä musiikkipedagogi Piia Säpyskä-Hietala, muusikko Soili Perkiö ja kirjailija Liisa Kallio sai 20 000 euroa Joonas Auringon laulujen koostamiseen nuotti- ja työkirjaksi sekä äänitteen tekemiseen. Edellisten lisäksi rahasto tuki myös nuorten omaa tavoitteellista soitto- ja tanssiharrastusta yhteensä yli 30 000 eurolla.
Kokovuotisia (12 kk) kokoaikaisia työskentelyapurahoja myönnettiin kuusi. Tieteen kokovuotisen saivat terveystiet. tohtori Merja Harmoinen, fil. maisteri Jenna Lehkonen, maat. ja metsät. maisteri Heli Lehtinen, kasvatust. maisteri Hanna Nygren ja kasvatust. maisteri Satu Piispa-Hakala. Taiteen kokovuotisen sai muusikko Teemu Takanen.
Puolivuotisen (6 kk) työskentelyapurahan sai viisitoista hakijaa eri tieteen ja taiteen aloilta. Kokoaikaiseen työskentelyyn tarkoitettujen pitkien apurahojen lisäksi apurahaa myönnettiin osa-aikaiseen tai lyhytkestoiseen työskentelyyn (1-4 kk) tieteen tai taiteen hankkeessa. Seitsemän yhteisöä sai kuluapurahaa kulttuurihankkeidensa toteuttamiseen maakunnassa.
Tieteen osuus apurahoista oli 31 % ja taiteen 69 %. Tieteen aloista eniten tukea saivat käyttäytymistieteet (31 %), lääketieteet (25 %) ja humanistiset tieteet (23 %). Taiteen aloista painottuivat kuvataiteet (33 %), säveltaiteet (20 %) ja näyttämötaiteet (17 %). Naisten osuus apurahansaajista oli 72 %. Hakemusten läpimenoprosentti oli noin 19 ja apurahojen keskisuuruus noin 12 000 euroa.
Oho! Tämä YouTube-upotus ei näy, koska et ole hyväksynyt markkinointievästeitä.
Viihdyn taiteen parissa. Elämässä on käynyt hyviä asioita ja huonoja asioita. Ne näkyvät taiteessa. Vihaa ja rakkautta. Taide tekee mulle hyvän olon. Taiteessa näkyy se, että on vahva olo. Että voi ja jaksaa tehdä työtä.
Vaalijalan kuntayhtymän Taidepesula on vuodesta 2005 asti toiminut mahdollisuuksien tila, jossa erityistä tukea tarvitsevat taiteentekijät voivat toteuttaa luovia ideoitaan ammattilaisten ohjauksessa. Taidepesulan työntekijöillä on sosiaalialan ja taiteeseen liittyvä ammattitaito. Näin asiakkaita voidaan tukea monimuotoisissa taiteellisissa ja elämänprosesseissa myös osana kuntoutusta. Taidepesulassa suhtaudutaan vakavuudella ja kunnioittaen taiteen tekemiseen ja taideteoksiin. Ideoita ja työskentelytapoja kunnioitetaan ilman luovan prosessin lopputuloksen ohjailua.
Taiteentekijä kävelee vastaani postinhakumatkalla. Hän odottaa taidehetkeään ja kysyy: ”Millon mulla on pesuaika?”
Taidepesulassa käy viikoittain noin 30 taiteentekijää Pieksämäeltä ja lähikunnista sekä kuntoutuksessa olevia asiakkaita eri puolelta Suomea. Taide voi olla tekijälleen mielekäs harrastus tai ammatti. Studiomaisessa taidetoiminnassa käy ryhmä erityistä tukea tarvitsevia taiteilijoita, joista osalla on taiteen alan ammattitutkinto. Tänä vuonna kolme Taidepesulan studiotaiteilijaa valittiin Kettukin taiteilijamatrikkeliin, joka on valtakunnallinen ikkuna ja tietokanta erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden taiteeseen.
Taidepesulassa on vierailija. Hän kysyy eräältä taiteentekijältä, miksi hän tykkää käydä Taidepesulassa. ”Koska täällä ei voi tehdä mitään väärää”, hän vastaa.
Taidepesulassa kehitetään jatkuvasti taiteen menetelmiin, materiaaleihin ja taiteellisten prosessien ymmärtämiseen liittyvää osaamista. Vaalijalaan juurtunut Taidepesula toimii myös osana suomalaista ja kansainvälistä taidemaailmaa sekä erityistaidetoiminnan verkostoa. Näkyvyyttä lisää myös Pieksämäen Keskuskadulla toimiva Linnan Galleria -taidegalleria, jossa esittelee erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden tuotantoa vaihtuvissa näyttelyissä.
Nostot ovat Irina Leinon muistiinmerkintöjä Taidepesulasta.
Kulttuurirahaston kaikkien maakuntarahastojen yhteinen vuosijuhla on virtuaalinen ja katsottavissa 26.5. klo 18 alkaen osoitteessa skr.fi/matkallasuomessa
Varsinais-Suomen Kulttuurirahasto jakoi 11.5. apurahoina ja opintostipendeinä yhteensä 1,5 miljoonaa euroa. Tämän vuoden haussa apurahahakemuksia lähetettiin Varsinais-Suomen rahastoon ennätykselliset 1 150 hakemusta, joiden yhteissumma oli yli 20 miljoonaa euroa. Apurahoja myönnettiin yhteensä 117 kappaletta. Suurin osa apurahoista, 88 kappaletta, myönnettiin henkilökohtaisina työskentelyapurahoina tieteen- ja taiteenharjoittajille. Muut apurahat osoitettiin erilaisten tutkimus- ja kulttuurihankkeiden kuluihin.
Musiikin lehtorit Susanna Mäkinen ja Tomi Oravala ovat Monikulttuurinen musiikkikasvatus ry:n vetäjiä Turun normaalikoulussa.
Koronapandemian takia erityisesti taiteen apurahamyönnöissä korostuivat puolen vuoden ja vuoden työskentelyapurahat, joihin Kulttuurirahasto myönsi kevään aikana lisätukea. Apurahoista reilu kolmasosa myönnettiin rahaston 36 nimikkorahastosta, jotka perustuvat yksityishenkilöiden ja yhteisöjen lahjoituksiin. Apurahasummasta 60 000 euroa jaetaan touko-kesäkuun vaihteessa opintostipendeinä lahjakkaille Turun konservatorion opiskelijoille sekä matemaattis-luonnontieteellisissä ja teknisissä aineissa menestyneille varsinaissuomalaisille ylioppilaille ja ammatillisista oppilaitoksista valmistuville opiskelijoille.
Kärkihankeapuraha, yhteensä 40 000 euroa, myönnettiin puoliksi Monikulttuurinen musiikkikasvatus ry:n ja Turun Nuori Teatteri ry:n kesken.
– Haluamme Kärkihankkeena tukea lasten ja nuorten kulttuuriharrastusta etenkin nyt koronavuonna. Lasten ja nuorten kulttuuriharrastus on siis ajatuksena Kärkihanke. Päätimme jakaa rahoituksen kahden erinomaisen hakijan kesken, linjasi Varsinais-Suomen rahaston hoitokunta päätöksessään. Monikulttuurinen musiikkikasvatus ry:n hankkeen tarkoitus on lasten orkesteritoiminnan aloittaminen ja kehittäminen monikulttuurisessa Varissuon kaupunginosassa. Turun Nuori Teatteri ry:n kärkihankkeena on teatterin 50-vuotisjuhlavuoden Nuoruus on juhla -musikaalin toteuttaminen.
Vastalääke ry:n hallituksen puheenjohtaja Mia Muhonen ja vastalääke.fi toimituskunnan jäsen Miikka Kiviranta. Kuva: Robert Seger
Palkinto luotettavan terveystiedon puolustajalle
Varsinais-Suomen rahasto päätti tänä vuonna lisäksi jakaa 10 000 euron palkinnon Vastalääke ry:lle heidän työstään luotettavan terveystiedon puolustamisessa. Yhdistystä pidetään tärkeänä ja ajankohtaisena toimijana, jonka toiminnassa toteutuu myös Varsinais-Suomen rahaston apurahahaun painotus vahvistaa tieteen tai taiteen keinoin luottamusta tietoon ja edistää hyvää vuorovaikutusta yhteiskunnassa.
Kulttuurirahaston kaikkien maakuntarahastojen yhteinen vuosijuhla on virtuaalinen ja katsottavissa 26.5. klo 18 alkaen osoitteessa skr.fi/matkallasuomessa.
