Suomen Kulttuurirahaston Kymenlaakson rahaston hoitokunnan uudeksi puheenjohtajaksi on valittu lehtori, fil. maisteri Riku Halinen. Varapuheenjohtajaksi valittiin sosionomi Harri Kivelä. Uusina jäseninä hoitokunnassa aloittavat toiminnanjohtaja Hannu Kaukiainen, kasvatustiet. tohtori Tiina Kirvesniemi, intendentti Mari Lehtosalo, dosentti, teol. tohtori Marko Marttila sekä dosentti, silmätautien ylilääkäri Raimo Tuuminen. Hoitokunnassa jatkavat jäsenet johtaja Tomi Hautala, yhteiskuntat. tohtori Marja-Liisa Neuvonen-Rauhala sekä varatuomari Kristiina Rintala. Hoitokunnan jäsenten toimikausi on kolme vuotta, ja perättäisiä kausia voi olla enintään kolme.
Kymenlaakson Kulttuurirahasto jakaa Tammikuun haussa 490 000 euroa tieteeseen ja taiteeseen sekä erilaisiin maakunnan kulttuurielämää edistäviin hankkeisiin. Jaossa on mm. 40 000 euroa Kärkihankkeeseen sekä vähintään 20 000 euroa Taidetta kaikille -hankkeisiin. Myönnettävän apurahan alaraja on 2 000 euroa. Apurahanhakijan verkkopalvelu on avoinna 10.1.-10.2.2022 ja hakuohjeet löytyvät tutusti Kulttuurirahaston kotisivuilta osoitteesta www.skr.fi/yleiset-hakuohjeet.
Apurahapäätökset tekee Kymenlaakson Kulttuurirahaston hoitokunta. Hakemusten arvioinnissa käytetään apuna ulkopuolisia asiantuntijoita. Apurahat jaetaan maakuntarahaston vuosijuhlassa toukokuussa 2022.
Kymenlaakson rahaston asiamiehenä toimii fil. tohtori Päivikki Eskelinen-Rönkä.
Kainuun rahaston asiamiehenä vuodesta 2008 lähtien toiminut Antti Toivanen on muuttanut pois maakunnasta aloitettuaan syyskuussa Pohjois-Karjalan Kauppakamarin toimitusjohtajana.
– Mikko Nortelalla on laaja ja monipuolinen kokemus kulttuurialalta. Myös tutkijoiden ja tieteen tekijöiden maailma on hänelle tuttu. Mikko Nortelalla on hyvät verkostot sekä maakunnassa että sen ulkopuolella, ja erinomaiset valmiudet tarttua tähän kiinnostavaan ja monipuoliseen tehtävään, Kainuun rahaston puheenjohtaja Raija Juvonen sanoo.
Asiamiehen työparina maakuntarahaston asioita hoitaa sihteeri, kulttuurituottaja AMK Piia Julkunen.
Kainuun rahasto on yksi Suomen Kulttuurirahaston 17:sta maakuntarahastosta. Rahasto tukee oman maakuntansa alueella tehtävää kulttuurityötä jakamalla vuosittain apurahoja ja palkintoja.
Susanna Jänkälän päätoimi on kehitysjohtajana rovaniemeläisessä Seven 1 -mainostoimistossa. Hän on valmistunut Lapin yliopistosta yrittäjyyden maisterinohjelmasta pääaineinaan yrityksen taloustiede, julkisoikeus ja julkishallinto. Jänkälä on työskennellyt mm. ELY-keskuksessa yritysasiakkuuspäällikkönä ja johtavana asiantuntijana sekä talousjohtajana Kiinassa maanpuhdistusta harjoittavassa yrityksessä. Hänellä on myös pitkä työkokemus erilaisista matkailuun liittyvistä tehtävistä mm. työ- ja elinkeinoministeriön matkailun toimialapäällikkönä.
Asiamiehen työparina maakuntarahaston asioita hoitaa sihteeri, kulttuurituottaja AMK Piia Julkunen.
Lapin rahaston hoitokunnan puheenjohtaja, toimitusjohtaja Ilkka Länkinen on valittu Suomen Kulttuurirahaston Kannatusyhdistyksen johtokunnan puheenjohtajaksi 1.10. alkaen. Länkinen seuraa tehtävässä Etelä-Pohjanmaan maakuntajohtaja Asko Peltolaa. Johtokunnan jäsenyys voi kestää kuusi vuotta, puheenjohtaja valitaan vuosittain.
Suomen Kulttuurirahaston tehtävänä on sääntöjen mukaan suomalaiskansallisen henkisen ja taloudellisen viljelyn vaaliminen ja kehittäminen. Kannatusyhdistys tukee Rahastoa henkisesti ja taloudellisesti sekä edistää suomalaista kulttuurityötä.
– Kannatusyhdistys organisoi vuonna 1937 eri kansalaisryhmät yhdistäneen joukkoliikkeen Kulttuurirahaston perustamiseksi. Yhteys kaikkiin suomalaisiin on tärkeää Kulttuurirahastolle myös 2020-luvulla. Olen innolla osaltani mukana jatkamassa tätä työtä, Ilkka Länkinen toteaa.
Suomen Kulttuurirahaston Lapin rahasto tukee oman maakunnan alueella tehtävää kulttuurityötä ja tieteellistä tutkimusta jakamalla apurahoja ja palkintoja. Lapin rahasto perustettiin vuonna 1954, jolloin se kuului Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan rahastojen kanssa yhteiseen Pohjois-Suomen rahastoon. Vuonna 1968 Lapin rahastosta tuli oma rahastonsa.
Lisätietoja:
Lapin rahaston asiamies Susanna Jänkälä, p. 050 5119392, susanna.jankala@skr.fi Lapin rahaston puheenjohtaja ja Kannatusyhdistyksen johtokunnan puheenjohtaja Ilkka Länkinen,
p. 050 5176989, ilkka@santapark.com
Suomen Kulttuurirahasto on yksityinen säätiö. Se tukee maamme kulttuurielämää myöntämällä apurahoja tieteen, taiteen ja kulttuurielämän eri aloilla toimiville henkilöille ja yhteisöille. Juuri alkaneessa Lokakuun haussa apurahoja on jaossa 27 miljoonaa euroa.
Lapin Kulttuurirahasto vastaanotti 425 hakemusta, yhteensä yli 7,2 miljoonalla eurolla. Eniten hakemuksia tuli Rovaniemeltä, jonne myös myönnettiin eniten apurahoja. Apurahoja myönnettiin myös Inariin, Kemiin, Kittilään, Kolariin, Kemijärvelle, Sodankylään, Tornioon ja Utsjoelle sekä Helsinkiin, Ouluun ja Turkuun. Apurahan myönnön edellytyksenä on, että hakija on syntynyt, toimii, tai hanke toteutetaan tai kohdistuu maakuntaan.
Lapin rahaston maakunnallisesti merkittävälle kärkihankkeelle 40 000 euroa nuorten talousosaamisen kehittämiseen
Kuva: Yrityskylä/Talous ja nuoret TAT, Iiro Rautiainen
Lapin rahaston suurin 40 000 euron apuraha myönnettiin Talous ja Nuoret TAT ry:lle Yrityskylä Yläkoulu yhdeksäsluokkalaisten maailmankaupan peliareenan avaamiseen lappilaisille nuorille. Uusi yhdeksäsluokkalaisille suunnattu yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristö avataan Rovaniemelle, ja se tulee toimikautensa 1.9.2021–31.5.2024 aikana tavoittamaan yli 3 800 Lapin alueen yhdeksäsluokkalaista. Apurahalla mahdollistetaan Lapin alueen yhdeksäsluokkalaisille tutkitusti vaikuttava talous, -työelämä- ja yrittäjyystaitojen opetus.
Tarve laadukkaalle ja monipuoliselle talousopetukselle on merkittävä, sillä vaikka Suomi menestyi talousosaamisen PISAssa kiitettävästi, nousi tuloksissa esiin osaamisen kytkeytyminen nuorten sosioekonomiseen taustaan. PISA-tutkimus myös osoitti, että koulussa annettavalla taloustietojen opetuksella on Suomessa erityisen vahva yhteys oppilaiden talousosaamiseen (Laine ym., 2020). Nuorten tulee myös jatkossa Lapin alueella saada monipuolista opetusta taloudesta, yhteiskunnasta, työelämästä ja yrittäjyydestä, jotta talousosaamisen taso pysyy korkeana, PISAssa todetut erot kaventuvat ja nuoret toimivat yritteliäinä yhteiskunnan jäseninä.
Yrityskylä Yläkoulu on Talous ja nuoret TAT ry:n toteuttama taloutta, yhteiskuntaa, työelämää ja yrittäjyyttä käsittelevä pelillistetty oppimiskokonaisuus. Yrityskylä Yläkoulu -oppimisympäristöjä on jo 9 paikkakunnalla ja 65 % Suomen yhdeksäsluokkalaista osallistuu toimintaan vuosittain.
Yrityskylä Yläkoulussa oppilas harjoittaa työelämätaitojaan ja oppii liiketoiminnan perusperiaatteet. Oppilas tutustuu yritysten toimintaan kansainvälisessä toimintaympäristössä sekä yritysten rooliin yhteiskunnassa. Oppilas saa itsevarmuutta ja uskaltaa haastaa itseään.
Rovaniemen kaupungin koulutuspalvelujen koulutuspäällikkö Kai Väistö arvioi, että Yrityskylä-toiminta lisää koulutuspalveluiden yhteistyötä Lapin kuntien välillä.
– On tärkeää, että tuemme aktiivisesti nuorten henkilökohtaista talousosaamista sekä työelämän ja yrittäjyyden tuntemusta. Lisäämällä nuorten talousosaamista voimme edistää koulun tasolta myös maakunnan elinvoiman kehittämistä. Lappi on mahdollisuuksien maakunta, jonka kehittämisessä kouluilla on oma tärkeä merkityksensä. Positiivinen asenne esimerkiksi yrittäjyyteen ja yhdessä tekemiseen voidaan luoda jo peruskoulussa, Väistö sanoo.
Lääketieteen apurahoja Kerttu Uutelan nimikkorahastosta
Kerttu Uutelan (1917–1967) nimikkorahasto jakaa apurahoja ohjesäännön mukaan Lapin keskussairaalan henkilökunnan koulutukseen. Uutelan rahastosta myönnettiin kaksi apurahaa, yhteensä 13 000 euroa.
Rovaniemeläiselle filosofian tohtori Jenny Joutsenelle myönnettiin 3 000 euroa rintasyövän uusia biomerkkiaineita käsittelevään tutkimukseen.
– Biolääketieteellinen tutkimus ei ehkä historiallisesti ole ollut Lapissa kovinkaan yleistä, organisaatiomme tavoitteena on lisätä sitä tulevaisuudessa, maltillisesti ja realiteetit huomioiden, Joutsen kertoo.
Proviisori Päivi Sova sai 10 000 euron apurahan väitöskirjatyöhön, jossa tutkitaan kodin ja erikoissairaanhoidon yksikön välimatkan vaikutusta Lapin sairaanhoitopiirin päivystyspotilaisiin.
Eniten hakemuksia ja eniten apurahoja kuva- ja säveltaiteisiin
Hakemuksia saatiin kuvataiteisiin 1,6 miljoonan euron edestä. Kuvataiteelle myönnettiin apurahoja 115 500 euroa. Visuaalisten taiteiden kokovuotinen apuraha, 26 000 euroa, myönnettiin taiteelliseen työskentelyyn rovaniemeläiselle taiteiden maisteri Elina Hurtigille.
– Pohjoisessa minulla on hyvä olla: tilaa on ympärillä, puhdas luonto ja aidot ihmiset. Maalaaminen on minulle tärkeä kuvallinen ilmaisumuoto. Se on tapa jäsentää havaintoja ja kokemuksia elämästä ja antaa niille visuaalinen muoto. Olen loputtoman kiinnostunut väristä ja tutkin sen mahdollisuuksia maalauksissani. Värit resonoivat minussa ja siksi tunne/mielentila ja väri ovat maalausteni lähtökohta ja sisältö. Taiteellista työskentelyäni kuvaa ekspressiivisyys. Maalaukseni syntyvät tarpeesta ilmaista sisäistä maailmaani.
Kuvataiteille myönnettiin kolme 18 000 euron suuruista apurahaa taiteelliseen työskentelyyn; taiteen maisteri Konsta Huuskolle, kuvanveistäjä AMK Essi Korvalle ja taiteen maisteri Johanna Saarenpäälle.
Säveltaiteisiin tuli 78 hakemusta ja viisi hakijaa sai yhteensä 66 000 euroa. Kolmelle musiikinopiskelijalle myönnettiin 10 000 euroa soittimen hankintaan: Elsa Hasu, viulu; Jetamio Juopperi, melodiabassoharmonikka ja Aino Lankila, huilu.
Niillas Holmberg Lada Suomenrinteen kuvaamana.
Lapin rahaston taiteen palkinto Niillas Holmbergille
Lapin rahaston 10 000 euron taiteen palkinto myönnettiin utsjokelaiselle kirjailija, muusikolle Niillas Holmbergille, ”saamelaisuuden ja alkuperäiskansojen moniääniselle tulkitsijalle”.
Holmberg on julkaissut kuusi runokokoelmaa ja hänen teoksiaan on käännetty yli kymmenelle kielelle. Holmbergin esikoisromaani Halla Helle julkaistiin helmikuussa 2021. Häneltä on esitetty myös kaksi näytelmää. Musiikin saralla Holmberg on työskennellyt vokalistina, kitaristina, säveltäjänä ja sanoittajana. Hän on tehnyt joiku-, folk-, elektro- ja maailmanmusiikkia ja työskennellyt myös näyttelijänä teatterissa ja TV:ssä.
Holmberg on ollut mukana useissa liikkeissä, jotka vastustavat kestämätöntä tai paikallisella tasolla hyväksymätöntä luonnonvarojen käyttöä Saamenmaalla. Hänet tunnetaankin saamelaisten ja alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeuden puolestapuhujana.
Hän on juuri saanut valmiiksi Katja Gauriloffin kanssa kirjoitetun pitkän fiktioelokuvan käsikirjoituksen Je´vida. Elokuvasta tulee ensimmäinen koltansaamenkielinen pitkä fiktioelokuva.
Saamelaiskäsityölle kokovuotinen apuraha
Duojár-saamenkäsityötaiteilija, poromies Ilmari Tapiolalle myönnettiin kokovuotinen apuraha, 26 000 euroa, saamelaisen perinteen korusarjan toteuttamiseen.
Tapiola käyttää korusarjan pääasiallisena materiaalina uudistuvia luonnonmateriaaleja kuten sarvea ja koivupahkaa. Korusarja tulee kertomaan saamelaisen luonnon kiertokulusta ja kestävän kehityksen tarpeellisuudesta, ja saamelaisen perinteeseen kuuluva luonnon kunnioittaminen näyttäytyy korusarjassa vahvasti kautta linjan.
Matkalla Suomessa – maakuntarahastojen yhteinen vuosijuhla
Maakuntarahastot järjestävät tänä vuonna yhteisen virtuaalisen vuosijuhlan. Matkalla Suomessa -tapahtuman ensilähetys on keskiviikkona 26.5. klo 18. Mukana on apurahansaajia eri vuosilta ja jokaisesta maakunnasta. Parituntisen verkkolähetyksen aikana toimittaja Kimmo Ohtonen, apurahansaajat ja muut kiinnostavat vieraat puhuvat maakuntien perinnöstä globaalissa maailmassa sekä luovuuden salaisuudesta ja voimasta. Lisätietoja vuosijuhlasta sekä ohjelmasisällöstä skr.fi/matkallasuomessa
Kainuun rahaston asiantuntijatyöryhmä valitsi noin sadasta sadusta, tarinoista ja lauluista julkaistavat tekstit. Kirjan väljänä teemana on kainuulaisuus kasvuympäristönä, identiteettinä ja mielikuvituksen lähteenä. Kaikki kirjan toteuttajat kirjoittajien lisäksi ovat kainuulaisia ja se painettiin kainuulaisessa painotalossa.
Kainuulainen satukirja sisältä 33 uutta kainuulaista satua, lorua ja laulua. Se on nelivärikuvakirja ja se tarkoitettu esikouluikäisille (5-6 vuotiaat). Teos on lahjoitettu kaikille Kainuun esikoululaiselle. Lisäksi teosta on jaettu mm. Kainuun kirjastoihin, julkisiin tiloihin kuten neuvoloille, sairaalaan sekä perhepalvelukeskuksiin ja järjestöille. Se sopii hyvin luettavaksi yhdessä vanhempien/sisarusten kanssa.
– Kainuun kulttuurirahaston painopistealueita ovat nuoret, yhteisöllisyys sekä maakunnan vahvuudet. Oman toiminnan hankkeiden lisäksi nämä ovat ohjanneet myös apurahojen kohdentamista, kertoo Kainuun rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Raija Juvonen.
– Satukirja –hankkeen tavoitteena on ollut tuoda näkyvyyttä Kainuun lapsille ja lastenkulttuurin saavutettavuudelle sekä kannustaa esikouluvaiheessa olevia lapsia lukemaan ja lapsiperheitä kirjojen maailmaan. Hanke on antanut myös kainuulaisille kirjoittajalle mahdollisuuden saada uusia tekstejään satukirjaan ja nuorten lukijoiden käsiin. Hanke edistää ja vahvistaa osaltaan kainuulaisen kulttuurin elinvoimaisuutta. Kainuun rahaston omalla hanketoiminnalla olemme halunneet tukea ja innostaa taiteilijoita.
Kirjan on toimittanut Tittamari Marttinen.
Kirjan on kuvittanut Sari Hiltunen ja graafisen muotoilun on toteuttanut Teemu Sirviö.
Kirjan on painanut Kajaanin Offsetpaino Oy.
Kirjan työryhmään ovat kuuluneet Arrigo Blom, Ari Koistinen ja Sinikka Rantalankila sekä Kainuun rahaston asiamies Antti Toivanen.
Suomen kulttuurirahaston Kainuun rahasto on saanut Suomen Kulttuurirahastolta hankkeelle erillisrahoitusta 29 500 €.
Kulttuurirahaston kaikkien maakuntarahastojen yhteinen vuosijuhla on virtuaalinen ja katsottavissa 26.5. klo 18 alkaen osoitteessa skr.fi/matkallasuomessa.
Arkkitehtuurin emeritaprofessori Anna-Maija Ylimaulalle myönnettiin 15 000 euron suuruinen tunnustuspalkinto hänen Pohjois-Pohjanmaan kulttuurin hyväksi tekemästään pitkästä ja ansiokkaasta työstä.Ylimaula on pohjoispohjalainen kulttuurin monitaitaja, joka on toiminut menestyksekkäästi niin tieteen parissa arkkitehtina ja professorina kuin taiteen puolella kaunokirjailijana.
Oho! Tämä YouTube-upotus ei näy, koska et ole hyväksynyt markkinointievästeitä.
Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan Kulttuurirahasto lahjoitti Oulun kaupungille 15 000 euroa taiteilija Kaija Hinkulan veistosinstallaatioteoksen ”Kummeli” hankintaan.
Apurahoja taiteelle ja tieteelle
Pohjois-Pohjanmaan Kulttuurirahasto vastaanotti 549 hakemusta, ja apurahoja myönnettiin 49 hakijalle. Rahaston Kärkihankkeena myönnettiin 40 000 euroa muusikko Kaisa Karjalaiselle ja Maustetytöille taiteelliseen työskentelyyn uuden levyn parissa. 26 000 euron suuruisen kokovuotisen työskentelyapurahan saivat muun muassa kirjailijat Pekka Jaatinen ja Pauliina Rauhala, molemmat romaanin kirjoittamiseen. Tieteen puolella koko vuoden työskentelyapuraha myönnettiin muun muassa filosofian maisteri Reetta Hämäläiselle laajennettujen fenotyyppien ekologista ja evolutiivista merkitystä käsittelevään väitöskirjatyöhön sekä kasvatustieteiden maisteri Anniina Holapalle opettajaksi opiskelevien narratiivisia identiteettejä ja tunteita valokuvien kautta käsittelevään väitöskirjatyöhön. 10-vuotias musiikinopiskelija Lilja Haatainen sai Viuluakatemian kuluihin sekä 3/4-viulun ja jousen hankintaan 5 000 euron apurahan.
Pohjois-Pohjanmaan Kulttuurirahasto jakoi myös useita apurahoja kotiseututyöhön. Filosofian tohtoriTuukka Perhoniemi työryhmineen sai 9 000 euroa Maakallan museohankkeen loppuunsaattamiseen ja yhteiskuntatieteiden maisteri Samppa Rohkimainen 13 000 euroa vienankarjalaisen kansanperinteen tallennus-, luettelointi- ja julkistamistyöhön. Taidetta hoitolaitoksiin -erityisapurahoja myönnettiin Pohjois-Pohjanmaalla nyt kolmannen kerran. Apurahan saivat muun muassa filosofian maisteri Tiina Laine osallistavan kulttuurikokemuksen toteuttamiseen hoivakodeissa (5 000 euroa) ja Sairaalaklovnit ry sairaalaklovnitoiminnan kehittämiseen (7 000 euroa).
Pohjois-Pohjanmaan rahasto on yksi Suomen Kulttuurirahaston seitsemästätoista maakuntarahastosta. Rahasto tukee Pohjois-Pohjanmaalla tehtävää tai siihen kohdistuvaa tutkimusta, taiteellista työtä ja kulttuuritoimintaa jakamalla apurahoja ja palkintoja sekä järjestämällä myös muuta kulttuuritoimintaa. Kulttuurirahasto on taloudellisesti itsenäinen, yksityinen säätiö, jonka toimintaa voi tukea muun muassa testamentein. Lisätietoja skr.fi/pp
Kirjailija JP Koskinen on yksi Hämeen rahaston vuoden 2021 apurahansaajista. Kuva: Hannu Peltonen
Hämeen rahasto sai tämän vuoden hakuaikana yhteensä 294 hakemusta. Hakemusten yhteenlaskettu rahamäärä oli yli 5,5 miljoonaa euroa. Hakemusmäärä kasvoi edellisestä vuodesta 33 kappaleella ja hakusumma 600 000 eurolla. Hakemusten runsaan nousun vuoksi Hämeen rahasto sai jakosummaansa Suomen Kulttuurirahastosta 50 000 euron kertaluontoisen lisätuen, mikä tuli jakaa taiteen työskentelyapurahoina.
Kärkihankkeeksi Hämeen rahasto nosti oopperalaulaja Pia Freundin Dialogia! -tapahtumien järjestämisen, joiden toteuttamista rahasto tukee 30 000 eurolla. Tapahtumat mahdollistavat eri taiteenalojen ja taiteilijoiden kohtaamiset yleisön kanssa; yhdessä pohtimisen ja avartumisen. Toiseksi kärkihankkeeksi Hämeen rahasto nosti psykol. maisteri Maija Kankaanpään ajokykyyn vaikuttavia kognitiivisia kykyjä ja ajokyvyn arviointia kehittävää luotettavaa menetelmää käsittelevän väitöskirjatyön (26 000 euroa).
Taidetta hoitolaitoksiin -hankkeisiin myönnettiin yhteensä 33 000 euroa.
Myönnetyistä apurahoista 60% jaettiin tänä vuonna taiteelle ja 40 % tieteelle. Eri alojen väitöskirjatyöskentelyjä tuettiin 12 apurahalla.
Kaikkiaan myöntöjen keskikoko oli 14 000 euroa
Palkinto Leena Aarnipuulle
Musiikinopettaja, kuoronjohtaja Leena Aarnipuu. Kuva: Vilja Tamminen
Musiikinopettaja, kuoronjohtaja Leena Aarnipuu saa Suomen Kulttuurirahaston Hämeen rahaston vuoden 2021 palkinnon. Palkinto myönnetään ”musiikin opettamisesta kaikenikäisille, ansiokkaasta kuorojen johtamisesta”. Palkinto on arvoltaan 10 000 euroa.
Hämeenlinnassa asuva Leena Aarnipuu on tehnyt ansiokkaan elämäntyön musiikin parissa. Hän on toiminut yli neljäkymmentä vuotta musiikinopettajana lukuisissa kouluissa ja opistoissa – hän on opettanut musiikkia aivan kaikenikäisille.
Erityisesti Leena Aarnipuu on ansioitunut kuoronjohtajana – hän on perustanut kymmenkunta mainetta saanutta kuoroa mm. Timotein, Vanajan Laulun ja Kulttuurikaaren Kuka -kuoron, lisäksi hän on toiminut johtajana viidessätoista kuorossa. Kuorot ovat menestyneet kotimaisissa- ja kansainvälisissä kilpailuissa, tehneet levytyksiä ja esiintymismatkoja kolmeentoista maahan. Tasavallan presidentti on myöntänyt Leena Aarnipuulle joulukuussa 2020 director musices -arvonimen.
Leena Aarnipuu on harrastanut musiikkia jo lapsuudesta asti, musiikin opiskelu jatkui luontevasti Sibelius-Akatemiassa musiikkikasvatuksen linjalla. Lukuisia ansiomerkkejä työstään saanut Leena Aarnipuu on tehnyt merkittävän uran myös eri luottamustoimissa; kulttuurilautakunnissa, koulujen johtokunnissa, järjestöissä ja seuroissa.
Leena Aarnipuu on hieno esikuva siitä, miten yksikin ihminen voi vaikuttaa. Hän on korostanut yhdessä laulamisen henkisistä ja fyysisistä vaikutuksia, ja hän on tuonut tämän kaiken ikäisten elämään, aina hoivakodin vanhuksia myöten. Eräs hänen teemoistaan on hyvän elämän turvaaminen ikääntyville musiikin avulla.
Viime vuosina hän onkin tehnyt runsaasti vapaaehtoistyötä kokoamalla kuorojen lisäksi erilaisia lauluryhmiä, jotka esiintyvät hänen johdollaan vanhainkodeissa, hoivakodeissa, sairaaloissa ja palvelutaloissa.
Leena Aarnipuu on sanonut, että musiikki virkistää kehoa ja mieltä, luo yhteenkuuluvuuden tunnetta, auttaa säätelemään tunteita, lievittää kipua ja masennusta.
Leena Aarnipuun työ laulamisen ja musiikin puolesta on äärimmäisen arvokasta ja tärkeää. Se on pitkä, laaja ja monipuolinen.
Kärkihankkeet tukevat maakunnallista taide- ja kulttuurielämää
Kuvassa Taimuseo Eemilin museonjohtaja Riitta Marin ja museoamanuenssi Hannu Heikkilä.
Pohjois-Savon rahasto myöntää tänä vuonna kaksi 20 000 euron Kärkihanke-apurahaa. Halosten Museosäätiö saa apurahan Eemil ja Pekka Halosen Taiteilijan tie -näyttelyn järjestämiseen Lapinlahdella. Taidemuseon Eemilin kesänäyttelyssä kuvanveistäjä Eemil Halonen (1875–1950) saa vieraakseen serkkunsa taidemaalari Pekka Halosen (1865–1933). Näyttely on samalla osa Halosten Museosäätiön 50-vuotisjuhlavuoden päätapahtuma, joka toteutetaan yhteistyössä Halosenniemen museon ja Pekka Halosen seuran kanssa.
ANTI – Contemporary Art Festival viettää tänä vuonna20-vuotisjuhlavuotta. Apuraha on myönnetty juhlavuoden näyttelykokonaisuuden toteuttamiseen sekä valokuva- ja videoarkiston perustamiseen. Tapahtumalla on laajat valokuva- ja videoarkistot festivaalin historiasta, jotka toimivat samalla katsauksena pohjoissavolaiseen, suomalaiseen ja ulkomaiseen live art -taiteeseen ja julkiseen taiteeseen sekä niiden kehitykseen.
Maakuntarahaston toinen erityisapuraha on Taidetta hoitolaitoksiin -apuraha. Tukimuodon tavoitteena on edistää kulttuuristen oikeuksien yhdenvertaista toteutumista ja parantaa erityistä tukea tai hoitoa tarvitsevien ihmisten elämänlaatua taiteen keinoin. Tänä vuonna apurahoja myönnettiin kolmelle hankkeelle. Luovan toiminnan ohjaaja Milla Bouquerel toteuttaa ikäihmisille luontolähtöistä ja luovaa toimintaa hoitolaitoksissa ja kotihoidossa Kuopiossa. Muusikko Ilkka Esselström järjestää musiikkitoimintaa Kuopion alueen palvelu- ja hoivakodeissa ja lavastaja Anna Raatikainen Tässäteatteri -työpajoja muistisairaiden vanhusten hoivayksikössä Pielavedellä.
Pohjois-Savon rahastoon tuli tänä vuonna yhteensä 521 hakemusta. Kokovuotisia apurahoja myönnetään yhteensä 13 ja puolivuotisia 21. Apurahoista 46, yhteensä 646 000 euroa, jaetaan tieteisiin. Taiteisiin myönnetään 34 apurahaa, yhteensä 399 000 euroa.
– Apurahoja myönnettiin laajalla skaalalla tutkimuksiin sekä leimallisesti monipuoliseen pohjoissavolaiseen kulttuuritoimintaan soitinhankinnoista tapahtumien järjestämiseen ja taiteelliseen työskentelyyn. Tänä vuonna työskentelyapurahojen mediaania saatiin nostettua puolivuotisen apurahan tasolle, mikä mahdollistaa apurahansaajan täyden keskittymisen omaan työskentelyyn, iloitsee asiamies Antti Niskanen.
Matkalla Suomessa – maakuntarahastojen yhteinen vuosijuhla
Maakuntarahastot järjestävät tänä vuonna yhteisen virtuaalisen vuosijuhlan. Matkalla Suomessa -vuosijuhlan ensilähetys on keskiviikkona 26.5. klo 18. Mukana on apurahansaajia eri vuosilta ja jokaisesta maakunnasta. Parituntisen verkkolähetyksen aikana toimittaja Kimmo Ohtonen, apurahansaajat ja muut kiinnostavat vieraat puhuvat maakuntien perinnöstä globaalissa maailmassa sekä luovuuden salaisuudesta ja voimasta.
Kärkihankeapuraha 40 000 euroa myönnettiin FT Panu Halmeen työryhmälle tiedettä ja taidetta yhdistävän Vähin äänin -näyttämöteoksen ja tiedeviestintäprojektin toteuttamiseen. Keski-Suomen rahaston kulttuuripalkinto myönnettiin kuvataiteilija Pertti Karjalaiselle, ”värin, muodon ja tilan taitajalle, ihmisten ja taiteen yhdistäjälle”. Joka toinen vuosi jaettava palkinto on suuruudeltaan 15 000 euroa.
Kärkihanke ja Kulttuuripalkinto
Kaiken aikaa kiihtyvällä vauhdilla etenevää luonnon monimuotoisuuskriisiä käsittelevän Vähin äänin -hankkeen taustalla on ajatus toivosta, joka antaa voimia paremman tulevaisuuden rakentamiseen. Hanke koostuu kahdesta vuoropuhelussa muotoutuvasta osasta: taiteellisesta näyttämöteoksesta ja laajasta tieteellisestä tiedeviestintäkokonaisuudesta. Osiot rakentavat poikkeuksellisen hienolla tavalla uudenlaista ja tasa-arvoista taiteen ja tieteen yhteistä ilmaisutapaa. Näyttämöteos yhdistää rohkeasti tanssitaidetta, modernia kuorolaulua, rap-taidetta ja luonnonsuojelubiologiaa. Tiedeviestintäkokonaisuus sisältää mm. luonnon monimuotoisuutta käsitteleviä alustuksia, osallistavia keskustelutilaisuuksia, blogikirjoituksia sekä yliopistolla toteuttavan seminaarin.
Kuvataiteilija Pertti Karjalainen. Kuva: Jaakko Manninen
Rovaniemellä syntynyt kuvataiteilija Pertti Karjalainen on monipuolinen taiteilija, joka on vaikuttanut Jyväskylässä vuodesta 1989 lähtien. Karjalaisen mukaan pääosa hänen aiheistaan perustuu luonnonhavaintoihin, ja siksi myös valo on niin tärkeä ominaisuus hänen maalauksissaan. Oman maalaustaiteensa lisäksi Karjalainen tekee myös ympäristö- ja yhteisötaidetta, ja hänen taiteilijakuvansa monipuolisuus säteilee myös hänen työhönsä taiteen opettajana, ohjaajana ja kuraattorina. Loistava esimerkki tästä on Sepänkadun ja Sepänaukion monessa vaiheessa syntyneet ympäristöteokset, joiden tekemiseen on osallistunut useiden paikallisten koulujen ja ystävyyskaupunki Jaroslavlin taidekoulun oppilaita. Lisäksi Pertti Karjalaisella on ollut merkittävä panos Suomen ja Venäjän kulttuuriyhteistyön toteuttajana ja edistäjänä.
Apurahamyönnöissä painotettiin taidekentän toimintaa
Keski-Suomen rahastoon osoitettiin kaikkiaan 561 hakemusta, joista n. 60 % kohdentui taiteen ja n. 40 % tieteen aloille. Hakemusten yhteissumma oli n. 11,5 miljoonaa euroa. Hakemuksen jättäneistä apurahan sai kaikkiaan 51 hakijaa, työryhmää tai hakijayhteisöä. Päätöksissä huomioitiin koronapandemian vaikutukset taidekentälle. Myönnetyistä summista 61 % kohdistuu taiteen aloille, 38 % tieteen aloille ja 1 % opintostipendeihin.
Keski-Suomen rahasto myönsi kaikkiaan seitsemän kokovuotista henkilökohtaista työskentelyapurahaa kokopäivätoimiseen työskentelyyn. Näistä kaksi myönnettiin kaksivuotisen apurahan ensimmäisen vuoden apurahana kuvataiteilija Johanna Pistolle ja teatteritaiteen tohtori Satu Olkkoselle. Edellisten lisäksi myönnettiin 12 vähintään puolivuotista apurahaa kokopäivätoimiseen työskentelyyn. Kokopäivätoimisten apurahojen lisäksi apurahoja myönnettiin myös osa-aikaisina apurahoina apurahansaajan muun toimeliaisuuden rinnalle. Apurahojen lisäksi myönnettiin 12 opintostipendiä Jyväskylän Lyseon abiturienteille Oy Wilh. Schauman AB:n rahastosta.
Matkalla Suomessa – maakuntarahastojen yhteinen vuosijuhla
Maakuntarahastot järjestävät tänä vuonna yhteisen virtuaalisen vuosijuhlan. Matkalla Suomessa -tapahtuman ensilähetys on keskiviikkona 26.5. klo 18. Mukana on apurahansaajia eri vuosilta ja jokaisesta maakunnasta. Parituntisen verkkolähetyksen aikana toimittaja Kimmo Ohtonen, apurahansaajat ja muut kiinnostavat vieraat puhuvat maakuntien perinnöstä globaalissa maailmassa sekä luovuuden salaisuudesta ja voimasta. Lisätietoja vuosijuhlasta sekä ohjelmasisällöstä skr.fi/matkallasuomessa
Suomen Kulttuurirahaston apurahatoiminta perustuu lahjoituksiin
Suomen Kulttuurirahasto on merkittävä yksityinen kulttuuria tukeva säätiö, joka toimii Keskusrahaston kautta valtakunnallisesti ja 17 maakuntarahastonsa kautta maakunnissa. Sen omaisuus on karttunut yksityisten ja yhteisöjen tekemien testamenttien ja lahjoitusten turvin. Keski-Suomen rahastoon kuuluu 38 lahjoituksiin perustuvaa nimikkorahastoa. Rahastoon perustettiin viime vuoden aikana kaksi uutta nimikkorahastoa: Keski-Suomen Kansanopiston Kannatusyhdistys ry:n lahjoituspäätökseen perustuva Keski-Suomen Opiston 125-vuotisrahasto sekä Laukaan kunnan lahjoitukseen perustuva Heikkilän tyttöjen rahasto.
Uudenmaan rahastolta apurahaa haki Suomen Kulttuurirahaston Tammikuun haussa 2 836 henkilöä, yhteisöä tai työryhmää. Hakijamäärä kasvoi 30 %:lla vuodesta 2020 ja hakusumma oli yli 51 000 000 euroa, ilmentäen koronapandemian aiheuttamaa taidekentän ahdinkoa. Suomen Kulttuurirahasto reagoi nopeasti kasvaneeseen hakijamäärään ja kaksinkertaisti Uudenmaan rahaston jaettavissa olevan rahamäärän.
Apurahansaajia oli 190 eli vajaa 7 % hakijoista. Apurahoista 121 kpl myönnettiin yksityishenkilöille vähintään puolivuotisina työskentelyapurahoina. Näistä 21 oli kokovuotisia apurahoja. Apurahansaajista 25 % edusti kuvataiteita, 21 % säveltaiteita, 18 % näyttämötaiteita, 10 % kirjallisuutta ja 1-7% elokuva- ja valokuvataiteita, kotiseututyötä, lastenkulttuuria, muotoilua, pelitaidetta ja arkkitehtuuria. Apurahan keskisuuruus oli 13 000 euroa.
Kerava Jazz ry on järjestänyt Kerava Jazz -festivaaleja jo vuodesta 1998 asti. Kuva: Timo Huttunen
Kärkihankeapuraha 40 000 euroa myönnettiin Kulttuurin ja hyvinvoinnin liittoKukunori ry:lle Game Jamming Laboratory -projektin toteuttamiseen. Hanke toteutetaan yhteistyönä Kukunori ry:n, SICK!-festivaalin ja Suomen Britannian ja Irlannin instituutin kanssa. Tavoitteena on lisätä nuorten osallisuutta pelitaiteen keinoin sekä kehittää toimiva prototyyppi pelistä, joka tukee mielenterveyttä, hyvinvointia ja elämänhallintaa yhdessä koodaustaitoisten syrjäytymisriskissä olevien nuorten kanssa.
Uudenmaan rahasto jakoi toista kertaa Taidetta Yhdessä -erityisapurahoja. Tukimuodon tavoitteena on edistää osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja kulttuurista yhdenvertaisuutta tai lisätä vähemmistöjen, erityistä tukea tai hoitoa tarvitsevien taikka muutoin haavoittuvassa yhteiskunnallisessa asemassa olevien ihmisten elämänlaatua korkeatasoisen taiteen ja kulttuurin keinoin. Taidetta yhdessä -apuraha myönnettiin mm. kirjoitus- ja koreografiatyöpajojen, katuteatteriesitysten, tanssi- ja elokuvahankkeen, monikulttuurisen kesäleirin sekä draamallisen audiodokumenttisarjan toteuttamiseen. Osallistujina hankkeissa on mm. kehitysvammaisia, lapsia, nuoria, mielenterveyskuntoutujia, ikääntyneitä ja vankeja.
Apurahojen avulla toteutetaan useita tapahtumia kuten Defunenensemblen festivaali, Liebestod -oopperailta ja Klang-konserttisarja Helsingissä, Kerava Jazz -festivaali, nuorille sellisteille suunnattu Porvoon sellokilpailu, Loviisan Sibeliuspäivät, Le Petit -monitaidefestivaali Hangossa, Tammisaaren kesäkonsertit, Meri ja Musiikki -kamarimusiikkifestivaalit Inkoossa, Kuplat-Juhlat -esitystapahtuma Järvenpäässä sekä useita tanssi- ja teatterityöryhmien esityksiä eri puolilla Uuttamaata.
Kulttuurirahaston kaikkien maakuntarahastojen yhteinen virtuaalinen vuosijuhla on katsottavissa 26.5. klo 18 alkaen osoitteessa skr.fi/matkallasuomessa. Uusmaalaisia taiteilijoita tapahtumassa edustaa Karina-yhtye.
Kulttuuripalkinto puuseppä Matti Salmiselle ”kiireettömän puun käsittäjälle, syyn ja seurausten selvittäjälle”
Matti Salminen, kuva: Jonna Öhrnberg
Matti ”Masa” Salminen (s. 1975)on Helsingissä toimiva puuseppä. Ammatinvalinta oli hänelle selviö jo 13-vuotiaana, jolloin hänen teknisen työn opettajansa sai hänet innostumaan puutöistä. Jo yläkoululaisena hän teki ensimmäiset tilaustyönsä ulkopuolisille. Puusepäksi hän valmistui Vihdin käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksesta, jossa hän tutustui muotoilija Mikko Paakkaseen. He perustivat Vihdissä ensimmäisen puutyöverstaansa ja työskentelevät edelleen yhdessä 8. yhteisessä verstaassaan. Tutustuttuaan arboristi Kai Vogtiin he aloittivat kaadettavien puistopuiden hyödyntämisen tuotteiden valmistamiseen – puut muussa tapauksessa pääosin haketetaan. 2000-luvun alkupuolella lastensa ollessa pieniä Salminen siirtyi puutyön opettajaksi eri peruskouluihin. Mm. ranskalais-suomalaisessa koulussa hän toimi opettajana seitsemän vuotta; tänä aikana hän ryhtyi kehittämään Pekki-pöydän ideaa ja brandiä. Ammatillisen koulutuksen uudistuksen tultua voimaan hän on suunnitellut puualan koulutusta ja sen järjestämistä Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian puualan tutkintovastaavana ja opettajana.
Matti Salmisella on puusepänverstas Malmilla idyllisen Longinojan (ent. Pekki) varrella. Siellä on myös Salmisen yhteisomistuksessa oleva tukkisaha. Kiinteistössä toimivat saha, puutavaravarasto, puusepänverstas, Pekki-showroom ja kattava puutyöteemainen kirjasto. Kokonaisuus huokuu syventyneisyyttä, rauhaa, kädentaitoja, tyylitajua, yhteisöllisyyttä ja huippumuotoilua. Malmin Sahalla on myös järjestetty perinteisestä puukäsityöstä kiinnostuneille sahauspäiviä. Aika pysähtyy, taimenet polskivat purossa, pannukahvi porisee nuotiolla, vaikka kehätien huminan voi kuulla. Tukeista sahataan lankkuja, mielessä kenties jokin tuonnempana valmistuva esine. Lankut ladotaan suuliin odottamaan – mänty Porkkalasta, lehtikuusi Fiskarsista, tammi Sipoosta, saarni Pakilasta, puutavaraa eri puolilta Uuttamaata, puita, jotka olisi muutenkin kaadettu.
Salminen haluaa edistää ekologista ajattelua valmistamalla pitkäikäisiä tuotteita, jotka kuluttavat mahdollisimman vähän luontoa. Hän käyttää materiaalina mahdollisimman pitkälle vain massiivipuuta ilman liimoja tai metalliosia. Vastalauseena kertakäyttökulttuurille, jossa tavarat heitetään vaihtelunhalusta mieluummin pois kuin korjataan ja huolletaan, hän haluaa tehdä laadukkaita, pitkäikäisiä huonekaluja, jotka säilyvät ja halutaan säilyttää sukupolvelta toiselle.
Matti Salminen valmistaa verstaallaan suunnittelemiaan Pekki-pöytiä käsityönä tilauksesta. Hän aikoo valmistaa 100 numeroitua pöytää, ei yhtään enempää. Hän käyttää tuotteissaan urbaaniympäristössä kasvanutta puuta, joka olisi joka tapauksessa kaadettu, aiheuttaen näin mahdollisimman vähän hävikkiä. Asiakas voi myös tilata pöydän esimerkiksi omasta tärkeästä pihapuustaan, jolloin puu jatkaa elämäänsä asiakkaan kodissa. Pöytä valmistuu puun omassa, luonnollisessa tahdissa ja puu on valmis työstettäväksi hitaan kuivumisen ja eri työvaiheiden jälkeen aikaisintaan noin viiden vuoden kuluttua. Esimerkiksi tammella kuivumiseen menee kuusi vuotta. Salmisen mukaan puun luonnollisen kuivumisen odottamisella on tarkoitus: kun ihminen joutuu odottamaan jotain asiaa, siitä tulee luultavasti hänelle merkityksellisempi. Salmisella menee pöydän varsinaiseen tekemiseen vähintään kuukausi. Pöydät ovat yksilöitä, joissa huomioidaan puulajin ja kyseisen rungon erityispiirteet. Yksi erityinen puu saa uuden elämän erityisenä kalusteena. Valmistamalleen Pekki-pöydälle hän antaakin elinikäisen takuun ja huollon. Pekki-pöytä oli myös yhtenä tutkimuskohteena juuri tarkistetussa Helsingin Yliopiston, Laia Saló i Nevadon väitöskirjassa: Problem Solving and Use of Mathematics at Work.
