Suomen Kulttuurirahaston maakuntarahastojen apurahojen haku alkaa 10.1. ja päättyy 10.2.2022 klo 16. Uudenmaan rahasto jakaa apurahoja kaikille taiteen aloille ja paikalliskulttuurin hankkeille, joiden tekijä tai kohde on Uudellamaalla. Uudenmaan rahasto ei tue tieteitä.
Rahasto jakaa myös Taidetta yhdessä -erityisapurahoja. Tukimuodon tavoitteena on lisätä erityistä tukea tarvitsevien ihmisten hyvinvointia ja osallisuutta korkeatasoisen taiteen keinoin. Tukea saavissa hankkeissa edellytetään taiteilijan ja osallistujaryhmän dialogista yhteistyötä, osallistujien oman äänen kuulumista ja osallistujien kohtaamista aktiivisina taiteen kanssatekijöinä ja -kokijoina.
Koska kilpailu Uudellamaalla on poikkeuksellisen kova, hoitokunta on päätynyt jakamaan apurahoja joka toinen vuosi, jolloin jaettavaa on kaksinkertainen määrä. Seuraavan kerran Uudenmaan rahaston apurahoja voi hakea Tammikuun 2024 haussa.
Uudenmaan rahaston hoitokunnan puheenjohtajana on aloittanut kirjallisuudentutkija, dosentti Sanna Nyqvist. 11-jäseninen hoitokunta koostuu eri alojen asiantuntijoista, ja sen tärkeimpänä tehtävänä on arvioida apurahahakemukset tarvittaessa ulkopuolisten asiantuntijoiden avustuksella.
Uudenmaan rahaston apurahat julkistetaan toukokuun puolessavälissä pidettävässä vuosijuhlassa Helsingissä.
Maakuntarahastot järjestävät yhteisen apurahainfotilaisuuden 27.1.2022 klo 15-17. Lisätietoa löytyy myöhemmin Tammikuun haun sivuilta.
Taidetta kaikille -apurahat pitkäjänteisiin hankkeisiin
Taidetta hoitolaitoksiin -apuraha on nykyään nimeltään Taidetta kaikille. Apurahan tarkoituksena on tavoittaa ihmisiä, joiden on vaikea päästä taiteen äärelle. Hankkeiden mahdollisia toteutusympäristöjä ovat muun muassaerilaiset laitokset ja tuki- ja palveluasumisyksiköt.
Maakuntarahastoista Tammikuun haun yhteydessä haettavan Taidetta kaikille -apurahan minimisumma on 10 000 euroa. Tavoitteena on, että rahoitettavat hankkeet ovat pitkäjänteisiä, jolloin toiminnalla olisi mahdollisimman suuri vaikutus yleisöön. Kohtaamisten määrä on toiminnassa ratkaisevaa: työskentelyn tulee tapahtua joko useiden yleisöjen kanssa tai yhden kohderyhmän kanssa pitkäkestoisesti.
Uudenmaan rahasto jakaa jatkossa apurahoja vain joka toinen vuosi
Koska kilpailu apurahoista on Uudellamaalla poikkeuksellisen kova, hoitokunta on päätynyt jakamaan apurahoja joka toinen vuosi, jolloin jaettavaa on kaksinkertainen määrä. Tammikuun 2022 haussa Uudenmaan rahasto jakaa 1 260 000 euroa, seuraavan kerran Uudenmaan rahaston apurahoja voi hakea Tammikuun 2024 haussa. Uusmaalaisilla kuten muillakin hakijoilla on edelleen mahdollisuus hakea apurahoja vuosittain myös Lokakuun hausta.
Uudenmaan rahasto myöntää apurahoja kaikkien taiteenalojen edustajien taiteelliseen työskentelyyn, taideprojekteihin sekä kulttuuriperintöön ja paikalliskulttuuriin.
Maakuntien erityisapurahat
Maakuntarahastoilla on vuosittain jaossa myös erityisapurahoja. Tänä vuonna Etelä-Pohjanmaan rahastolla on jaettavana uusi Puhu rohkeasti suomea! -apuraha, joka myönnetään taiteellisen tai tieteellisen työskentelytuen lisäksi suomen kielen opiskeluun. Apurahan suuruus on 3000 euroa ja sitä haetaan omana kuluapurahana tai työskentelyapurahan yhteydessä samalla hakemuksella.
Etelä-Savon rahasto jakaa enintään 100 000 euron suurapurahan metsätieteisiin. Hakemukset voivat käsitellä metsätieteitä eri näkökulmista, esim. metsien ekologiaa, ilmastonmuutosta tai metsävarojen kestävää käyttöä.
Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon rahastot puolestaan jakavat yhteisen, niin ikään korkeintaan 100 000 euron suurapurahan ihmis- ja yhteiskuntatieteisiin. Apuraha myönnetään eri tieteenaloja yhdistävälle hankkeelle, jossa on toimijoita kummastakin maakunnasta.
Yliopistokorvaukset päättyvät
Kulttuurirahasto on keskusteltuaan Unifin (Yliopistojen rehtorineuvoston) kanssa irtisanonut 1.3.2022 lähtien yliopistojen kanssa vuonna 2014 solmitut sopimukset, joiden perusteella apurahatutkijat ovat voineet maksaa korvausta saamistaan työtiloista ja muista tutkimusedellytyksistä. Ensi keväänä Kulttuurirahaston apurahoista ei ole enää tarkoitus maksaa yliopistokorvausta. Tavoitteena on, että yliopistot silti edelleen toivottavat apurahansaajat tervetulleiksi ja tarjoavat heille tasapuoliset edellytykset hyvän tutkimuksen tekemiseen.
Apurahoja voidaan myöntää Varsinais-Suomessa asuville tai syntyneille hakijoille sekä maakunnassa tehtävään tai siihen kohdistuvaan tieteelliseen tutkimukseen, taiteelliseen työhön ja muuhun kulttuuritoimintaan.
Varsinais-Suomen rahaston apurahoja myönnetään taiteilijoiden ja tieteentekijöiden työskentelyyn sekä erilaisten kulttuurihankkeiden kuluihin. Apurahoja myönnetään myös erityiskohteisiin, joita ovat kotiseututyöhön liittyvät hankkeet, Taidetta kaikille -apurahat sekä maakunnallinen kärkihanke. Kotiseututyöksi katsotaan esim. kotiseudun paikalliskulttuuri- ja kulttuuriperintöhankkeet, kuten kulttuuriperinnön tallentaminen, kulttuuriympäristön esitteleminen, kaupunki- ja kaupunginosakulttuurin edistäminen sekä paikallisyhteisöjen ja -yhdistysten historiikit, näyttelyt ja tapahtumat. Taidetta kaikille -hankkeisiin on varattu vähintään 20 000 euroa. Tukimuodon tavoitteena on lisätä tukea tai hoitoa tarvitsevien ihmisten mahdollisuuksia kokea korkealaatuista taidetta ja siten edistää kulttuurista yhdenvertaisuutta. Muita suurempi yhteensä 40 000 euron kärkihankerahoitus myönnetään yhdelle tai kahdelle maakunnallisesti merkittäväksi katsottavalle hankkeelle. Kaikkien hankkeiden arvioinnissa katsotaan eduksi, jos hanke tieteen tai taiteen keinoin vahvistaa luottamusta tietoon ja edistää hyvää vuorovaikutusta yhteiskunnassa.
Apurahoja myönnetään yleisrahastosta ja nimikkorahastoista kaikille tieteen ja taiteen aloille. Osa jakovuorossa olevista nimikkorahastoista jakaa apurahoja vain tiettyihin, lahjoittajien määrittelemiin tarkoituksiin.
Apurahaa haetaan Kulttuurirahaston verkkopalvelussa osoitteessa https://skr.fi/apurahat, josta löytyvät myös tarkat hakuohjeet.
Vuonna 2017 alkanut valtakunnallinen ohjelma on vienyt lukuvuosittain noin 60 000 kahdeksasluokkalaista opettajineen muun muassa oopperan, kuvataiteen ja teatterin pariin.
– Olemme todella iloisia, että seuraavakin ikäluokka pääsee taidevierailulle, kiteyttää Taidetestaajien päällikkö Joonas Keskinen Suomen lastenkulttuurikeskusten liitosta.
Kouluille tarjotaan valmiit taidevierailumatkat, joihin kuuluvat varsinaisen vierailun lisäksi taidekokemusta syventävät ennakko- ja jälkitehtävät eli etkot ja jatkot. Vierailun jälkeen nuoret myös arvioivat kokemansa taide-elämyksen heitä varten luodulla sovelluksella. Nuorten taidearvioita voi kuka tahansa käydä lukemassa Taidetestaajien nettisivuilta.
Pysyväksi osaksi peruskoulua
Taidetestaajat-toiminnan käytännön järjestelyistä vastaa Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto. Kuluvalle lukuvuodelle mukaan ilmoitettiin ennätysmäärä osallistujia, lähes 68 000 nuorta ja opettajaa. Tahtotila saada Taidetestaajat pysyväksi osaksi suomalaista peruskoulua on vahva.
– Kaikki nuoret ansaitsevat esteettisiä kokemuksia ja pääsyn taiteen äärelle. Uusilla yleisöillä on suuri merkitys myös suomalaiselle taidekentälle, joka parhaillaan pohtii, miten onnistutaan turvaamaan laadukas kulttuurielämä Suomessa vielä koronan jälkeenkin, Keskinen toteaa.
Ysit kulttuurikriitikkoina
Kevätlukukaudella 2022 Taidetestaajat tarjoaa kahdeksasluokkalaisten lisäksi kaikille viime lukuvuonna koronan vuoksi vierailutta jääneille noin 51 000 nykyiselle yhdeksäsluokkalaiselle opettajineen taide-elämyksen joko etänä tai paikan päällä taidelaitoksissa.
– Parhaassa tapauksessa saattelemme siis ensi keväänä noin 119 000 yläkoululaista ja valvojaa taiteen äärelle. Saimme ylimääräisen haun kautta ohjelmistoomme useita upeita etäelämyskokonaisuuksia, joiden avulla voimme täydentää kevään vierailutoimintaa. Samalla etsimme uusia keinoja tehdä taiteesta saavutettavaa myös poikkeusoloissa, Keskinen kertoo.
Tasa-arvoista taidetta
– Taide- ja kulttuurielämykset voivat puhutella ketä tahansa hänen asuinpaikastaan ja sosioekonomisesta taustastaan riippumatta. Siksi haluamme jatkaa työtä sen eteen, että jokaisella suomalaisella nuorella olisi tasa-arvoinen mahdollisuus tutustua taiteeseen ja tulla nähdyksi taiteen yleisönä, toteaa Suomen Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava.
– Juuri tasa-arvon vuoksi on oleellista, että taidetestaus tapahtuu peruskoulun puitteissa. Valitettavasti suurimmalla osalla Suomen kunnista ja kouluista ei ilman kansallista ohjelmaa ole taloudellista mahdollisuutta viedä oppilaita taideretkille tai muillekaan luokkaretkille. Tämän takia Taidetestaajat on olemassa, jatkaa Svenska kulturfondenin toimitusjohtaja Sören Lillkung.
Taidetestaajien uusien vierailukohteiden haku on avoinna joulu-tammikuussa. Mukaan voivat hakea kaikki oikeuskelpoiset taideorganisaatiot. Koulujen ilmoittautuminen järjestetään tammi-helmikuussa 2022.
Tulevaisuuden haasteet Pohjolassa on seitsenvuotinen tutkimusohjelma, joka rahoittaa humanistista ja yhteiskuntatieteellistä tutkimusta Pohjoismaissa. Ohjelma suuntautuu 2000-luvun suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin sekä siihen, miten ne ymmärretään ja käsitellään pohjoismaisissa yhteiskunnissa. Ohjelma sai kevään aikana 449 hakemusta, ja nyt 11 niistä on valittu rahoituksen saajiksi.
Tutkimusohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Tom Moring.
Tutkimusohjelma painottaa monitieteisyyttä ja pohjoismaista rajat ylittävää yhteistyötä. Rahoitettaviksi valituissa hankkeissa on mukana tutkijoita Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta, ja edustettuna on kolmisenkymmentä tutkimusalaa. Tom Moring, tutkimusohjelman johtoryhmän puheenjohtaja, on erittäin tyytyväinen rahoitettaviin hankkeisiin.
– Valitut hankkeet ovat monitieteellisiä ja ne yhdistävät yhteiskuntatieteitä ja humanistisia tieteitä uudella tavalla. Niillä on myös selkeästi yhteiskunnallista merkitystä. Ne edustavat laajasti eri tutkimusaloja. Tutkijoiden kiinnostus ohjelmaan oli niin valtavaa ja hakemukset niin korkealuokkaisia, että rahoittajat päättivät nostaa alkuperäisiä rahoitussummiaan. Saimme lisäksi hakuprosessin loppusuoralla mukaan Familjen Kamprads stiftelsen uutena rahoittajana.
Tutkimusohjelmaa rahoittavat seuraavat suomalaiset säätiöt ja yhdistykset: Svenska litteratursällskapet i Finland, Svenska kulturfonden, Suomen Kulttuurirahasto ja Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne, sekä ruotsalaiset säätiöt Riksbankens Jubileumsfond ja Familjen Kamprads stiftelse. Tulevaisuuden haasteet Pohjolassa -ohjelman tavoitteena on, korkeatasoisen tieteellisen panoksen lisäksi, että sen puitteissa harjoitettu tutkimus tuo mukanaan myös konkreettista yhteiskunnallista hyötyä.
Lisätietoa ohjelmasta Tulevaisuuden haasteet Pohjolassa – ihminen, kulttuuri ja yhteiskunta osoitteesta futurenordics.org
Yhdestätoista hankkeesta neljä on suomalaisista yliopistoista ja seitsemän ruotsalaisista
Hankkeessa Ethnic stereotypes over time – a Nordic comparison (Etniset stereotypiat ennen ja nyt – pohjoismainen vertailu) tutkijat Ruotsista ja Suomesta tutkivat miten ja miksi kansallisiin vähemmistöihin ja maahanmuuttajaryhmiin liittyvät stereotypiat ovat muuttuneet vuodesta 1955 tähän päivään. Tarkoituksena on lisätä tietämystä etnisten ryhmien välisistä suhteista ja siten pystyä ennustamaan, miten suhteet kehittyvät tulevaisuudessa. Hankkeesta vastaa Institutet för framtidsstudier Ruotsissa ja sen hankejohtajana toimii FT Moa Bursell. Hankkeen tutkijat edustavat sosiologiaa ja Pohjoismaiden tutkimusta. Hankkeelle myönnettiin 670 000 euroa neljälle vuodelle.
HankeTackling Precarious and Informal Work in the Nordic Countries (PrecaNord) (Epävarmaan ja epäviralliseen työhön puuttuminen Pohjoismaissa) tutkii kuinka kestävä pohjoismainen malli on työmarkkinoiden muutoksissa, joissa yhä useammalla on epävarmat tai epäviralliset työolot. Sosiologian, sosiaaliantropologian, talouden ja siirtolaisuuden tutkijat Suomesta, Ruotsista ja Norjasta tutkivat epävarman ja epämuodollisen työn esiintyvyyttä ja trendejä näissä maissa. Hanke toteutetaan Helsingin yliopistossa ja sen hankejohtajana toimii sosiologian apulaisprofessori Lena Näre. Hankkeelle myönnettiin 950 000 euroa neljälle vuodelle.
Hanke The Automated Administration: Governance of ADM in the public sector(Automatisoitu hallinto: ADM:n [automaattisen päätöksenteon] ohjaaminen julkisella sektorilla) tutkii miten automatisoitu päätöksenteko voidaan ottaa käyttöön vaarantamatta perusoikeuksia, hyvää hallintotapaa ja luottamusta julkisiin toimijoihin. Hankkeeseen osallistuu oikeussosiologian, valtiotieteiden, medioiden ja viestinnän sekä tekniikan ja tieteen tutkimuksen ja oikeusdogmatiikan tutkijoita Ruotsista ja Suomesta. Hanke toteutetaan Lundin yliopistossa ja sen hankejohtajana toimii teknologian ja sosiaalisen muutoksen dosentti Stefan Larsson. Hankkeelle myönnettiin 950 000 euroa neljälle vuodelle.
Hankkeessa Demography and democracy – Healthy ageing in a digital world(Väestötiede ja demokratia – terve ikääntyminen digitaalisessa maailmassa) tutkitaan, miten yli 75-vuotiaat pääsevät digitaalisiin terveyspalveluihin tavoitteena ehkäistä digitalisoinnin aiheuttamia terveyseroja ja digitaalisia kuiluja ikääntyneen väestön keskuudessa Pohjoismaissa. Hanke toteutetaan Lundin yliopistossa ja siinä on mukana mm. viestinnän, digitaalisen terveyden, terveyssosiologian, sosiaalityön ja gerontologisen työn tutkijoita Ruotsista, Tanskasta ja Suomesta. Hankejohtajana toimii media- ja viestintätieteiden dosentti Helena Sandberg. Hankkeelle myönnettiin 990 000 euroa neljälle vuodelle. Hanketta rahoittaa Familjen Kamprads stiftelse.
Hanke Peripheral Visions: When global agendas meet Nordic energy peripheries(Syrjäseutujen visiot: Kun globaalit tavoitteet kohtaavat pohjoismaiset energiaperiferiat) tutkii mitä uusiutuvaan energiaan siirtymisestä ajatellaan, miten se toteutetaan ja miten sitä kyseenalaistetaan Ruotsin ja Suomen pohjoisosissa sekä Grönlannissa. Hankkeeseen osallistuu aate- ja teknologiahistorian, ympäristöhistorian, sosiaaliantropologian, ympäristöekologian, valtiotieteiden, ekologian ja sosiaalitieteellisen energiatutkimuksen tutkijoita. Hankejohtajana toimii aatehistorian professori Erland Mårald Uumajan yliopistosta. Uumajan yliopisto on myös hankkeen kotipaikka. Hankkeelle myönnettiin 950 000 euroa kolmelle vuodelle.
Hanke Unpacking the contention between openness and security in the Nordic region: Digital public surveillance practices at three state borders (Avoimuuden ja turvallisuuden välisen ristiriidan purkaminen Pohjoismaissa: digitaaliset julkisen valvonnan käytännöt kolmen valtion rajalla) tutkii miten tekoälyyn ja koneoppimiseen perustuvilla menetelmillä tapahtuvaa valvontaa käytetään valtioiden rajoilla Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Tarkoituksena on osoittaa avoimuuden ja turvallisuuden välinen jännite, jossa lisääntynyt turvallisuus uhkaa loukata yksilön koskemattomuutta. Hanke toteutetaan Göteborgin yliopistossa ja hankejohtajana toimii muotoilujohtamisen professori Elena Raviola. Hankkeeseen osallistuu muotoiluntutkimuksen, tietojenkäsittelytieteen, sosiologian, oikeustieteiden, tekniikan ja tieteen tutkimuksen sekä organisaatiotutkimuksen tutkijoita Ruotsista, Tanskasta ja Norjasta. Hankkeelle myönnettiin 990 000 euroa neljälle vuodelle.
Hankkeessa The Future of Nordic Youth in Rural Regions: A Cross-national Qualitative Longitudinal Study in four Nordic Countries(Pohjoismaisten nuorten tulevaisuus maaseudulla: ylikansallinen laadullinen pitkittäistutkimus neljässä Pohjoismaassa) tutkijat Suomesta, Ruotsista, Tanskasta ja Norjasta tutkivat nuorten elämänkokemuksia, tulevaisuudensuunnitelmia ja kuuluvuuttaan maaseudulle, jolle kaikissa Pohjoismaissa tyypillistä on autioituminen ja väestön ikääntyminen. Tutkimus koskettaa historiaa, sosiologiaa, kasvatustieteitä, kulttuurintutkimusta ja maantiedettä. Hanke toteutetaan Jyväskylän yliopistossa ja hankejohtajana toimii kulttuuri- ja sosiaalihistorian dosentti Kaisa Vehkalahti. Hankkeelle myönnettiin 900 000 euroa kolmelle vuodelle ja kahdeksalle kuukaudelle.
Hanke Nordic basic schools as past, present and future sites for solving the challenges of making diverse inclusive knowledge-based societies(Pohjoismaiset peruskoulut ennen, nyt ja tulevaisuudessa paikkoina, joissa ratkaistaan osallistavien moninaisten tietoyhteiskuntien rakentamisen haasteita) tutkii, miten peruskoulu fyysisenä paikkana on edistänyt sosiaalista yhteenkuuluvuutta, osallisuutta ja syrjäytymistä 1970-luvulta tähän päivään. Huomiota kiinnitetään erityisesti siihen, miten aineelliset muutokset ja digitalisaatio ovat vaikuttaneet ja muuttaneet sosiaalista yhdessäoloa pohjoismaisissa kouluissa. Hankkeessa on mukana tutkijoita Suomesta, Ruotsista, Tanskasta ja Norjasta, ja he edustavat kasvatustieteitä, historiaa ja soveltavaa kielitiedettä. Hanke, jolle myönnettiin 900 000 euroa neljälle vuodelle, toteutetaan Åbo Akademissa ja sitä johtaa kasvatustieteiden professori Fritjof Sahlström.
Hanke Fossil Free Futures: Divestment across the Nordic countries (Fossiilivapaa tulevaisuus: Divestointi Pohjoismaissa) tutkii niitä kannustimia, jotka motivoivat pohjoismaisia eläkerahastoja luopumaan sijoittamisesta fossiilisiin polttoaineisiin, eli divestoimaan ne. Hankkeen tarkoituksena on ymmärtää paremmin muutosta ajavia toimijoita, miten he arvioivat sijoitukset ja mitä työkaluja he käyttävät. Hanke toteutetaan Tukholman yliopistossa ja sille myönnettiin 870 000 euroa kolmelle vuodelle. Hankejohtajana toimii sosiologian professori Linda Sonderyd, ja hankkeen muut osallistujat ovat sosiologian, tekniikan ja tieteen tutkimuksen, taloussosiologian ja ilmastotutkimuksen tutkijoita Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta.
Hanke The Future of Diverse and Disadvantaged Neighborhoods in the Nordic Welfare States – The Voices of Residents(Pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden monimuotoisten ja heikossa asemassa olevien asuinalueiden tulevaisuus – asukkaiden ääni) toteuttaa haastattelututkimuksia etnisesti monimuotoisten urbaanien asuinalueiden asukkaiden keskuudessa kuullakseen heidän mielipiteensä ympäristöstään. Samalla hankkeen tavoitteena on luoda menetelmiä sellaisten ihmisten kuulemiseen, jotka eivät yleensä osallistu tutkimuksiin. Hanke toteutetaan Göteborgin yliopistossa, ja sen hankejohtajana toimii valtio-opin professori Peter Esaiasson. Hankkeelle myönnettiin 850 00 euroa kolmelle vuodelle. Hankkeeseen osallistuu valtio-opin ja kaupunkimaantieteen tutkijoita Ruotsista, Tanskasta, Norjasta ja Suomesta.
Hanke Keeping New Money on Board. The New Nordic Wealth Elites and the Future of the Welfare Mode(Uuden rahan pitäminen matkassa. Uudet varakkaat eliitit Pohjoismaissa ja hyvinvointimallin tulevaisuus) tutkii uusia varakkaita eliittejä, erityisesti IT- ja finanssieliittejä, ja heidän asennettaan pohjoismaisen hyvinvointivaltion perustana oleviin arvoihin. Tulevatko nämä eliitit muuttamaan tai haastamaan pohjoismaista mallia ja sen tunnusmerkkejä, kuten korkeaa verotusta ja suurta julkista sektoria? Hanke toteutetaan Tampereen yliopistossa. Hankejohtajana toimii mediakulttuurin dosentti Hanna Kuusela. Hankkeen tutkijat tulevat Suomesta ja Ruotsista ja he ovat erikoistuneet sosiologiaan, viestintätutkimukseen, kulttuurintutkimukseen ja yrityshallintoon. Hankkeelle myönnettiin 900 000 euroa kolmelle vuodelle ja yhdeksälle kuukaudelle.
Tulevaisuuden haasteet Pohjolassa – ihminen, kulttuuri ja yhteiskunta on seitsenvuotinen tutkimusohjelma, joka vahvistaa humanistista ja yhteiskuntatieteellistä tutkimusta Pohjoismaissa. Ohjelma suuntautuu 2000-luvun suuriin yhteiskunnallisiin ongelmiin, ja siihen, miten ne ymmärretään ja käsitellään pohjoismaisissa yhteiskunnissamme. Tutkimusohjelma rahoittaa 11 tutkimushanketta yhteensä 10,5 miljoonalla eurolla. Ohjelman tavoitteena on, että tutkimus hyödyttää yhteiskuntaa tuottamalla helposti saatavilla olevaa tietoa kansalaisille ja päättäjille. Tutkimusohjelmaa rahoittaa Svenska litteratursällskapet i Finland, Suomen Kulttuurirahasto, Svenska kulturfonden, Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne, Riksbankens Jubileumsfond ja Familjen Kamprads stiftelse.
Apurahaa voivat hakea maakuntarahaston yleiset hakukriteerit täyttävät tutkimusryhmät ja yhteisöt. Tukea voidaan myöntää yhteen tai useampaan maakunnassa suoritettavaan tai siihen kohdistuvaan hankkeeseen.
Suurapurahan lisäksi tammikuussa on jaossa myös useita apurahoja lääketieteen eri aloille sekä Kärkihanke- ja Taidetta kaikille -apurahat. Vuoden 2022 hakukierroksella maakunnan taidetta, tiedettä ja erilaisia kulttuurielämää edistäviä hankkeita tuetaan yhteensä 780 000 eurolla. Apurahoja haetaan apurahanhakijan verkkopalvelussa maakuntarahaston hakuaikana 10.1.-10.2.2022. Myönnettävän apurahan alaraja on 2 000 euroa. Hakuohjeet löytyvät tutusti Kulttuurirahaston kotisivuilta osoitteesta www.skr.fi/yleiset-hakuohjeet. Apurahat jaetaan maakuntarahaston vuosijuhlassa toukokuussa 2022.
Duus-elokuvan valmistaminen korona-aikana on vaatinut rohkeutta, uskoa yhteiseen tekemiseen sekä on osaltaan luonut vahvaa yhteishenkeä, omaleimaisuutta ja ylpeyttä kotiseutua kohtaan.
– Elokuva on tehty suurelta osin talkoohengessä. Se on mitä suurimmissa määrin kotiseututyötä, jota Pohjois-Savon rahasto mielellään tukee. Lisäksi elokuva tarinallistaa ja elävöittää historiaa, rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Anitta Mahonen toteaa.
Taiteilija Eemil Halosen teos Sotkottaret on Pohjois-Savon rahaston kiertävä tunnustuspalkinto
Tuusniemen Kylät ry:n puheenjohtaja Hannu Hyvärinen, asiamies Antti Niskanen (takana), hoitokunnan jäsen Marianna Huttunen, tekninen johtaja Paula Rissanen (takana), toimistosihteeri Sari Joutsen, kunnanjohtaja Timo Kiviluoma ja vapaa-aikasihteeri Antti Syrjäläinen. Kuva: Piia Julkunen
Pohjois-Savon rahasto hankki pronssisen patsaan vuonna 1975 Halosten Museosäätiöltä ja teki siitä maakuntarahaston kiertävän tunnustuspalkinnon. Patsashankinta rahoitettiin H. J. Aminoffin nimikkorahastosta. Patsaassa kuvatut sotkottaret ovat Kalevalan taruhahmoja, jotka kuuntelevat lumoutuneina Väinämöisen kanteleen säveliä.
Pohjois-Savon Kulttuurirahasto on myöntänyt Sotkottaret-patsaan vuodeksi kerrallaan pohjoissavolaiselle kunnalle tunnustuksena kulttuurimyönteisyydestä vuodesta 1976 alkaen.
– Patsas myönnetään nyt ensimmäistä kertaa Tuusniemelle, mikä on meille suuri ilo. Patsas on vuosien saatossa ollut sijoitettuna lähes kaikissa pohjoissavolaisissa kunnissa. Toivomme myös, että vuosittain myönnettävä tunnustuspalkinto kannustaisi kaikkia toimialueemme kuntia tekemään kulttuurimyönteisiä tekoja ja linjauksia, rahaston asiamies Antti Niskanen kertoo.
Patsas myönnettiin edellisen kerran v. 2019. Tuolloin sen sai Kuopion kaupunki, jossa se oli sijoitettuna Valtuustotalon aulaan koronan aiheuttamasta poikkeamasta johtuen aina näihin päiviin asti.
Tuusniemellä patsas luovutettiin kunnanjohtaja Timo Kiviluomalle 2.12.2021 kunnanvirastossa, jonne patsas myös sijoitettiin.
– Virastotalon aulassa patsas on keskeisellä paikalla, jossa kaikki kuntalaiset pääsevät sitä katsomaan, Kiviluoma kertoo.
Residenssiohjelmassa on tällä hetkellä yksitoista kohdetta kymmenessä maassa. Koronan vuoksi useaan kohdemaahan matkustaminen on kuitenkin edelleen käytännössä katsoen mahdotonta. Vuonna 2021 vain osaan residenssikohteista pystyttiin valitsemaan uusia taiteilijoita, sillä kaikki vuoden 2020 residenssijaksot jouduttiin siirtämään vuodella eteenpäin. Tämä heijastuu edelleen residenssitoimintaan, vaikka lähtijöitä olisi enemmän kuin viime vuonna. Elokuun 2021 haussa oli mukana vain kolme hakukohdetta, joihin hakemuksia saatiin 127.
Residensseihin jo valitut 4 taiteilijaa ovat äänitaiteilija Jaakko Autio NART-residenssiin Narvaan, kuvataiteilija Essi Maaria Orpana ja taiteiden maisteri Hanna Råst Fabrikken-residenssiin Kööpenhaminaan sekä kuvataiteiden maisteri Kaarlo Stauffer Triangle-residenssiin New Yorkiin. Toinen NART-residenssiin lähtevä taiteilija valitaan vuoden loppuun mennessä.
Kuvataiteilija Kaarlo Stauffer. Kuva: Mathias Foster
Työskentelyjakso Kulttuurirahaston residensseissä kestää kolme kuukautta. Kausi voi olla taiteilijalle se hetki uralla, jolloin ei ole paineita tuottaa mitään valmista, vaan on uudenlainen vapaus ideointiin ja opetteluun. Kaarlo Stauffer ei ole aiemmin viettänyt pitkää yhtäjaksoista aikaa ulkomailla, vaikka onkin haaveillut työskentelymahdollisuudesta Suomen ulkopuolella jo pidempään.
– Nyt tuntuu olevan oikea hetki ottaa etäisyyttä kotikulmien tuttuihin kuvioihin ja antaa aikaa uuden etsimiselle. Residenssikaudella olenkin ajatellut pistää öljymaalit hetkeksi syrjään ja esimerkiksi piirtää, mihin minulla ei ole ollut tarmoa pitkiin aikoihin, Stauffer toteaa.
Kuvataiteilija Essi Maaria Orpana on valmistumassa taiteen maisteriksi ja hänen tarkoituksenaan on työstää uutta teoskokonaisuutta residenssin aikana.
– On ihanaa tietää, että valmistumisen jälkeen on jotain näin kivaa ja jännittävää tiedossa, ja että pääsee syventymään työhön uusien ideoiden ja ajatusten äärelle pidemmäksi aikaa. Olen kiinnostunut (taide)objektien ja tilan välisestä suhteesta ja niiden välille syntyvästä dialogista. Työskentelyn keskiössä tulee olemaan kokeilevuus ja ennalta määrittelemättömyys.
Äänitaiteilija Jaakko Autio. Kuva: Harri Heinonen
Jaakko Autio puolestaan on suunnitellut työstävänsä uutta ääni-installaatiota, jossa vierailija pääsee kulkemaan 20 ääniveistoksen keskellä. Jokaisella veistoksella on oma äänensä.
– Apurahan saaminen merkitsee minulle mahdollisuutta syventyä immersiivisen taiteen mahdollisuuksiin käsitellä ihmisten välistä empatiaa ja kaipuuta toiseen. Kaipuu toiseen näyttäytyy laulajien pyrkimyksenä löytää merkityksellinen suhde toisiinsa ja yhteiseen sointiin, Autio kertoo tulevasta teoksestaan.
Hanna Råst teoksensa kanssa Mäntän kuvataideviikoilla. Kuva: Susa Pääkkönen
Osa residenssitoiminnan tarkoitusta on auttaa taiteilijoita luomaan kontakteja ulkomaisiin taidepiireihin. Hanna Råst odottaakin jo innolla Fabrikkenin residenssikautta, jolloin on mahdollista käydä vuoropuhelua paikallisen taidekentän kanssa.
– Apuraha mahdollistaa erillisen ajan ja paikan keskittyä taiteelliseen työhön sekä mahdollisuuden syventää omaa ilmaisua ja pohtia uusia suuntia sille. Alustavana tavoitteenani on tehdä kineettinen veistos residenssin aikana, Råst kertoo.
Työskentelyapuraha Kulttuurirahaston residensseissä on 7 000 euroa kolmen kuukauden jaksolta. Lisäksi myönnetään matka-apuraha, jonka suuruus kaukokohteisiin on 1 000 euroa, mikäli matka tehdään lentäen. Kulttuurirahasto kannustaa residenssiin lähteviä taiteilijoita valitsemaan mahdollisimman ilmastoystävällisiä matkustusvälineitä, minkä vuoksi raide- ja lauttaliikenteellä saavutettaviin kohteisiin valituille taiteilijoille myönnetään korotettu matka-apuraha, jos kohteeseen matkustetaan lentämättä.
Uusina jäseninä hoitokunnassa aloittavat työ- ja päivätoiminnan johtaja Juha Hemminki (Pieksämäki), yksikön päällikkö Ilpo Lehtinen (Mikkeli), viestinnän asiantuntija Hanna Moilanen (Pieksämäki) sekä mus. maisteri Sanna Pirttisalo (Savonlinna). Hoitokunnassa jatkavat kasvatust. maisteri Tiina Kerminen (Pieksämäki), kasvatust. maisteri Hannu Korhonen (Mikkeli), valtiot. maisteri Annakaisa Tavast (Espoo) sekä maat. ja metsät. tohtori Petteri Vanninen (Savonlinna). Hoitokunnan jäsenten toimikausi on kolme vuotta, ja perättäisiä kausia voi olla enintään kolme. Etelä-Savon rahaston asiamiehenä toimii fil. tohtori Päivikki Eskelinen-Rönkä.
Etelä-Savon Kulttuurirahasto jakaa Tammikuun haussa 780 000 euroa tieteeseen ja taiteeseen sekä erilaisiin maakunnan kulttuurielämää edistäviin hankkeisiin. Jaossa on mm. 40 000 euroa Kärkihankkeeseen sekä vähintään 20 000 euroa Taidetta kaikille -hankkeisiin. Myönnettävän apurahan alaraja on 2 000 euroa. Apurahanhakijan verkkopalvelu on avoinna 10.1.-10.2.2022 ja hakuohjeet löytyvät tutusti Kulttuurirahaston kotisivuilta osoitteesta www.skr.fi/yleiset-hakuohjeet.
Apurahapäätökset tekee Etelä-Savon Kulttuurirahaston hoitokunta. Hakemusten arvioinnissa käytetään apuna ulkopuolisia asiantuntijoita. Apurahat jaetaan maakuntarahaston vuosijuhlassa toukokuussa 2022.
Etelä-Savon Kulttuurirahaston 2019 käynnistämä Perheiden tiedepäiväkiertue starttaa jälleen marraskuussa. Savonlinnan, Pieksämäen ja Mikkelin kirjastoissa vierailevan kiertueen tavoitteena on innostaa perheitä tieteen pariin. Päivien ohjelmassa on ollut tiedepulmien ratkaisemista ja erilaisia rakentelutehtäviä sekä tutkija Piin (DI Kirsi Puustinen) Tiedeshow. Hankkeen toteuttaa tuottaja Saara Vauhkonen. Tapahtumiin on vapaa pääsy.
Pirkanmaan rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Helena Hiilivirta. Kuva: Antero Tenhunen
Pirkanmaan rahaston hoitokunnan varapuheenjohtaja Jari Andersson. Kuva: Antero Tenhunen
Hiilivirta on ollut Pirkanmaan rahaston hoitokunnan jäsen vuodesta 2018. Hän on aiemmin toiminut Kulttuurirahaston säätiön hallituksessa 2005–2014 ja hallintoneuvostossa 2014–2020.
Andersson on ollut Pirkanmaan rahaston hoitokunnan jäsen vuodesta 2015.
Hoitokunnan uusina jäseninä aloittivat toimitusjohtaja Timo Mäki-Ullakko Hämeenkyröstä sekä valokuvataiteilija, toiminnanjohtaja Terhi Asumaniemi, teatterinjohtaja Panu Raipia ja dekaani Tapio Visakorpi, kukin Tampereelta.
Edelliseltä kaudelta hoitokunnassa jatkavat dosentti Katariina Mustakallio, päätoimittaja Matti Posio, professori emerita Ulla Ruotsalainen, johtaja Pauli Sivonen ja Keskusrahaston edustajana asiamies Ralf Sunell.
