E2 Tutkimus selvitti: Maahanmuuttajat oppivat kulttuuripalveluissa suomalaisuudesta

Tulokset ilmenevät Suomen Kulttuurirahaston rahoittamasta ja E2 Tutkimuksen toteuttamasta tutkimuksesta, joka tarkastelee kulttuurilaitosten merkitystä maahanmuuttajien kotoutumisessa. Aineistoina ovat ensimmäisen polven maahanmuuttajille ja kulttuuripalveluiden tarjoajille toteutetut haastattelut Helsingissä, Vantaalla, Tampereella, Oulussa ja Kuopiossa sekä valtakunnallinen maahanmuuttajille suunnattu kysely.

Maahanmuuttajat oppivat kulttuuripalveluissa suomalaisuudesta

Kulttuuripalvelut opettavat maahanmuuttajille suomalaisia tapoja ja kulttuuria. Kyselyyn vastanneista maahanmuuttajista 72 prosenttia koki oppineensa suomalaisuudesta vieraillessaan erilaisissa kulttuuritapahtumissa ja -palveluissa. Maahanmuuttajista 57 prosenttia koki, että osallistuminen on auttanut heitä suomen tai ruotsin kielen oppimisessa.

”Usein ajatellaan, että maahanmuuttajien kotoutuminen tapahtuu työn ja koulutuksen kautta, mutta tutkimustulokset osoittavat, että myös kulttuuripalveluilla on tärkeä rooli. Ne vahvistavat arjen osallisuutta ja tukevat maahanmuuttajien kiinnittymistä suomalaiseen yhteiskuntaan”, kertoo tutkimuspäällikkö Ville Pitkänen E2 Tutkimuksesta.

Kirjastot, elokuvateatterit ja konsertit ovat tutuimpia maahanmuuttajille

Tutkimuksessa maahanmuuttajilta kysyttiin, mitä kulttuuripalveluita he ovat käyttäneet Suomessa. Eniten mainintoja saivat kirjastot (75 %), elokuvateatterit (72 %), konsertit ja musiikkiesitykset (71 %), festivaalit ja muut julkiset tapahtumat (69 %) sekä museot ja taidenäyttelyt (69 %).

Suomessa asumisaika sekä kielitaito vaikuttavat tuloksiin. Pitkään maassa asuneista ja suomea hyvin puhuvista iso osa on tutustunut kaikkiin edellä mainittuihin kulttuuritapahtumiin tai -palveluihin. Vähemmän aikaa täällä asuneista näin on tehnyt selvästi harvempi. Osallistumisen esteitä ovat esimerkiksi tiedon puute, palveluiden hinta ja kielimuuri.

Kulttuuripalveluiden roolia maahanmuuttajien kotoutumisessa on varaa vahvistaa

Kulttuuripalveluilla on monia mahdollisuuksia tukea maahanmuuttajien kotoutumista. Tutkimuksen tulosten perusteella potentiaalia ei kuitenkaan ole täysimääräisesti hyödynnetty. Halua tavoittaa maahanmuuttajia ja lisätä heidän palveluiden käyttöä on enemmän kuin työhön tarvittavia resursseja.

Kuten yksi haastatelluista palveluntarjoajista toteaa: ”Tää on todella ajankohtainen aihe. Ja mä sanon, että kulttuurilaitokset on ihan jäljessä tän asian kanssa.” (haastateltu palveluntarjoaja, Helsinki)

Palveluntarjoajat tavoittavat maahanmuuttajia oman arvionsa mukaan suhteellisen heikosti, vaikka käytössä on useita räätälöityjä toimintamalleja.

Kulttuuripalvelut lisäävät asuinpaikkakuntien vetovoimaa ja viihtyisyyttä

Lähes 90 prosenttia kyselyyn vastanneista maahanmuuttajista on sitä mieltä, että kulttuuritapahtumat lisäävät asuinpaikkakunnan viihtyisyyttä ja vetovoimaa. 70 prosenttia kokee, että kulttuuritapahtumissa käyminen on vahvistanut yhteenkuuluvuuden tunnetta muiden paikkakunnalla asuvien kanssa.

Monissa kaupungeissa maahanmuuttajaväestön määrä kasvaa. Kehittämällä kulttuuripalveluita uusille yleisöille vahvistetaan palveluiden kilpailukykyä ja alueiden elinvoimaa.

”Raportin tulokset osoittavat, kuinka eri sektoreiden yhteistyö on olennaisen tärkeää. Kulttuuripalveluilla on keskeinen rooli kestävän elämän rakentamisessa kaikkialla Suomessa”, sanoo Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson.

Kulttuuripalvelujen tarjoajat kaipaavat lisää yhteistyötä yritysten, kuntien, kotoutumispalveluiden, järjestöjen ja maahanmuuttajayhteisöjen välille. Esimerkiksi sektorirajat ylittävillä tapahtumilla saavutetaan monia etuja. Ne hyödyttävät työelämää tuomalla kansainvälisiä osaajia ja yrityksiä yhteen, tarjoavat tietoa palveluista ja edistävät maahanmuuttajien kiinnittymistä alueeseen.

Tutkimusraportti

Kotouttaako kulttuuri?

Tutkimuksen aineistot on kerätty huhti-toukokuussa 2026. Haastatteluaineisto sisältää viidessä kaupungissa (Helsinki, Vantaa, Tampere, Oulu ja Kuopio) toteutetut kulttuuripalveluiden tarjoajien (N=23) sekä eri elämäntilanteissa olevien ensimmäisen polven maahanmuuttajien (N=25) yksilöhaastattelut. Haastateltujen palveluntarjoajien joukossa on museoita, teattereita, ooppera, kirjastoja, kulttuuritaloja sekä erilaisia kaupunkitapahtumia tuottavia tahoja.

Maahanmuuttajille suunnattu kyselyaineisto kerättiin huhti-toukokuussa 2026 Norstatin internetpaneelissa sekä Webropol-kyselynä. Webropol-aineisto yhdistettiin internetpaneeliaineiston kanssa. Molempiin kyselyihin oli mahdollista vasta suomeksi tai englanniksi. Lopullinen yhdistelmäaineisto pitää sisällään 591 ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajan vastauksia.

Lapin nuorten kulttuurikesä avaa ovia festivaaleille, joihin moni ei muuten pääsisi

”Lapin nuorten kulttuurikesä -hankkeen tavoitteena on tuoda pohjoisen taidetta ja tapahtumia tutuksi lappilaisille nuorille. Samalla madalletaan kynnystä omaehtoiseen osallistumiseen. Taide-elämyksen lisäksi nuoret tapaavat myös taiteilijoita”, kertoo päällikkö Susanna Jänkälä Lapin rahastosta.

Kesän ensimmäiset tapahtumat ovat jo keränneet mukaan nuoria eri puolilta maakuntaa. Toukokuussa Torniossa järjestettyyn Arctic Ensemblen esitykseen osallistui nuoria Keminmaalta, Ranualta, Tervolasta, Simosta, Ylitorniolta ja Pellosta. Kesäkuussa Hiljaisuus-festivaaleille Kittilän Kaukoseen kuljetettiin nuoria Kittilästä, Kolarista ja Rovaniemeltä.

Sodankylän elokuvajuhlilla puolestaan vieraili nuoria Pelkosenniemeltä, Kemijärveltä, Sallasta ja Sodankylästä. Elokuvan maailmaan tutustuttiin paitsi valkokankaan äärellä myös tekemällä itse: nuoret osallistuivat äänitaiteilija Heikki Kossin ohjaamaan työpajaan, jossa he pääsivät tuottamaan ääniä elokuvakohtauksiin. Elokuvajuhlien ohjelmistosta nuorille oli valittu katsottavaksi klassikkomykkäelokuva Chaplinin Poika.

Nuoria ihmisiä ryhmänä sinivalkoisen sirkusteltan edustalla
Nuoria Hiljaisuus-Festivaaleilla, taustalla Arctic Ensemblen sirkusteltta.

Kesän aikana nuoria viedään vielä Inarin Ijahis Idjaan sekä Rovaniemen Jutajaisiin.

Nuorten palaute tapahtumista on ollut erittäin myönteistä. ”Tätä lisää!” kiteytti eräs rovaniemeläinen nuori kokemuksensa Arctic Ensemblen esityksestä Hiljaisuus-festivaaleilla.

”Kiitos kuuluu myös tapahtumien järjestäjille ja taitaville artisteille. On tärkeää, että Lapissa järjestetään kulttuuritapahtumia ja että ylipäätään on paikkoja, joihin nuoria voidaan tuoda kokemaan taidetta ja kulttuuria”, sanoo Kulttuurikattilan toiminnanjohtaja Mette Ylikorva.

Hiljaisuus-festivaalin toiminnanjohtaja Jonna Leppänen pitää yhteistyötä merkityksellisenä.

”Kulttuurikattilan tekemä työ on tärkeää. On hienoa, että nuorille mahdollistetaan kulttuurielämyksiä ja osallistumista tapahtumiin. Tällaiselle yhteistyölle on selkeä tarve myös tapahtumien näkökulmasta”, Leppänen toteaa.

Lisätietoja: toiminnanjohtaja Mette Ylikorva, mette@kulttuurikattila.fi, 0405738864

Kulttuurirahaston residenssiohjelma on yksi Euroopan laajimmista – haku aukeaa elokuussa

Kulttuurirahaston residenssiohjelma, SKR Residencies, on yksi Euroopan laajimmista taiteilijoille suunnatuista residenssiohjelmista, ulottuen Lofooteilta Lagosiin ja New Yorkista Tokioon. Monipuolinen kohdevalikoima tarjoaa ainutlaatuisia mahdollisuuksia työskentelyyn erilaisissa kulttuuriympäristöissä, ja tukee taiteilijoita kansainvälisten verkostojen rakentamisessa.

Residenssijaksot antavat tilaa uusille oivalluksille, verkostoitumiselle ja oman työn syventämiselle. Jokainen residenssikohde tarjoaa omanlaisensa työskentely-ympäristön ja mahdollisuudet.

Elokuussa 2026 haettavat residenssit:

  • Acme, Lontoo, Englanti, 3kk, kuvataide
  • Fabrikken, Kööpenhamina, Tanska, 2kk, kuvataide/muut alat
  • G. A. S. / Yinka Shonibare Foundation, Lagos, Nigeria, 2kk, kuvataide/muut alat
  • Kanuti Gildi SAAL, Tallinna, Viro, 2 vko, kaikki näyttämötaiteen alat, työryhmät (2–6 henkilöä)
  • MJF, Lofootit, Norja, 1–2 kk, kuvataide
  • MORPHO, Antwerpen, Belgia, 5kk, kuvataide/muut alat
  • NART, Narva, Viro, 3kk, kuvataide/muut alat, taiteilija tai työpari
  • SÍM, Reykjavik, Islanti, 3kk, kuvataide/muut alat
  • Tokyo Arts and Space Residency, Japani, 3kk, kuvataide/muut alat, taiteilija tai työpari
  • Triangle, New York, Yhdysvallat, 3kk, kuvataide/muut alat

Päivittyvä ohjelma

Kulttuurirahaston residenssiohjelma myös päivittyy vuosittain. Tulevasta vuodesta alkaen residenssi Fabrikkenissa yhdistyy Suomen Tanskan kulttuuri-instituutin residenssiohjelman kanssa yhteiseksi studio- ja verkostoitumisresidenssiksi, jonka tarkoituksena on vauhdittaa taiteilijan kansainvälistä uraa.

suuri valkoinen halli, jossa korkea katto
Fabrikkenissa sijaitseva näyttelyhalli.

“Tämä uusi yhteistyömalli tarjoaa residenssitaiteilijoille paitsi studiotyöskentelyaikaa myös portfoliotapaamisia, joissa taiteilija pääsee esittelemään työskentelyään paikallisille ammattilaisille, ja se on tarkoitettu kuvataiteilijoille, jotka pyrkivät kansainvälisille taidemarkkinoille”, sanoo Kulttuurirahaston kehitysjohtaja Johanna Ruohonen.

“Teemme läheistä yhteistyötä kulttuuri-instituuttiemme kanssa myös esimerkiksi New Yorkin, Tokion ja Antwerpenin kohteidemme kanssa.”

AIT-residenssi Tokiossa ei ole haettavissa vuodelle 2027.

Uutta on lisäksi mahdollisuus hakea kuluapurahaa residenssijakson aikana syntyviin työskentelyn kuluihin, enintään 2 000 euroa. Kuten aiemminkin, residenssiohjelmaan valitut taiteilijat saavat residenssin keston ajaksi työskentelyapurahan sekä matka-apurahan, jonka suuruus riippuu valitusta matkustustavasta.

Kenelle residenssit on tarkoitettu?

Residensseihin voivat hakea suomalaiset sekä Suomessa asuvat tai toimivat eri alojen taiteilijat ja tutkijat. Tarkemmat ohjeet ja residenssikohtaiset tiedot löytyvät residenssiohjelmamme sivuilta.

Hakuaika on 10.–31.8.2026. Voit lähettää hakemuksen Hakijan verkkopalvelussa viimeiseen hakupäivään klo 16 mennessä. Tutustu kohteisiin huolellisesti ja perustele hakemuksessa, miksi haet juuri kyseiseen kohteeseen. Yhdellä hakukierroksella voi jättää hakuun yhden hakemuksen.

Turun musiikkijuhlat tuo Berliner Philharmonikerin Europakonzertin Turun Fuugaan 1.5.2027 

Europakonzert on Berliner Philharmonikerin kansainvälinen konserttisarja, joka järjestetään vuosittain kulttuurihistoriallisesti merkittävissä kohteissa eri puolilla Eurooppaa. Samalla konsertti juhlistaa Berliner Philharmonikerin perustamista 1.5.1882. Vuodesta 1991 lähtien järjestetystä Europakonzertista on kasvanut yksi maailman laajimmin lähetetyistä klassisen musiikin tapahtumista.

Turussa vappuna 2027 järjestettävä konsertti välitetään laajasti kansainvälisissä televisio- ja suoratoistokanavissa. Yle vastaa konsertin televisiotuotannosta ja kansainvälisestä jakelusta yhteistyössä EuroArtsin kanssa. Maailmanlaajuisten televisiolähetysten lisäksi konsertti välitetään suorana myös Berliner Philharmonikerin Digital Concert Hall -palvelussa, jolla on noin 2,4 miljoonaa rekisteröitynyttä käyttäjää.

“Europakonzert Fuugassa on Turulle historiallinen tapaus ja samalla suuri hetki koko suomalaiselle musiikkielämälle. Olemme erittäin iloisia siitä, että Berliner Philharmoniker tulee esiintymään Fuugaan. Olemme ylpeitä siitä, että Turun musiikkijuhlat rakentaa Turkuun taiteellisia kohtaamisia, joissa kansainvälinen huipputaso, kaupungin oma identiteetti ja yleisö kohtaavat mitä parhaimmalla tavalla”, sanoo Turun pormestari Piia Elo.

Kapellimestari tummissa vaatteissa kädet ylhäällä, tausta on musta
Berliner Philharmonikerin ylikapellimestari Kirill Petrenko. Kuva: Chris Christodoulou

Konsertin johtaa Berliner Philharmonikerin ylikapellimestari Kirill Petrenko ja solistina esiintyy norjalainen pianisti Leif Ove Andsnes. Ohjelmassa kuullaan Jean Sibeliuksen Öinen ratsastus ja auringonnousu –sävelruno orkesterille, Edvard Griegin pianokonsertto sekä Ludwig van Beethovenin kuudes sinfonia ”Pastoraali”.

Berliner Philharmonikerin säätiön mediajohdossa Europakonzertin saapumista Suomeen pidetään luontevana jatkona konserttisarjan kansainväliselle tehtävälle:

”Vuodesta 1991 lähtien kulttuurihistoriallisesti merkittävissä kohteissa järjestettävät konsertit ovat yhdistäneet taiteellisen huippuosaamisen viestiin yhteydestä, rauhasta ja yhteisestä eurooppalaisesta kulttuuriperinnöstämme. Uuden konserttitalon rakentaminen on tänä päivänä kauaskantoinen päätös, sillä fyysinen infrastruktuuri ja digitaalinen saavutettavuus ovat riippuvaisia toisistaan. Vaikka korkeatasoiset televisio- ja verkkolähetykset tuovat taiteellisen huippuosaamisen maailmanlaajuisen yleisön ulottuville, musiikin syntyminen edellyttää ennen kaikkea akustisesti täydellistä fyysistä tilaa. Investoimalla Fuugan konserttisaliin Turku luo maailmanluokan kulttuurielämyksen välttämättömän perustan. Tätä kokemusta voimme puolestamme jakaa maailmanlaajuiselle yleisölle konserttilähetysten kautta.”

Mies nojaa flyygeliin, tausta on tumma.
Pianisti Leif Ove Andsnes. Kuva: Helge Hansen

Europakonzertin Turkuun tuomisessa keskeisessä roolissa ollut Turun musiikkijuhlien toimitusjohtaja Jussi Merikanto näkee hankkeen samalla merkittävänä kulttuuritekona ja uuden aikakauden avauksena Turulle:

”Tämä konsertti on enemmän kuin vierailu: se on taiteellinen manifesti luonnon, rauhan, sivistyksen ja eurooppalaisen yhteyden puolesta. Turun kaupungin, Suomen Kulttuurirahaston ja Ylen mukanaolo tekee siitä yhteisen kulttuuriteon ja samalla vahvan avauksen Turun musiikkijuhlien tulevaisuuteen Fuugan ja kansainvälisten yhteistyömahdollisuuksien keskellä. Turun yliopiston perinteistä mottoa mukaillen konsertti on vapaan taiteen lahja vapaalle kansalle”.

”Tämä konsertti on enemmän kuin vierailu: se on taiteellinen manifesti luonnon, rauhan, sivistyksen ja eurooppalaisen yhteyden puolesta. Turun kaupungin, Suomen Kulttuurirahaston ja Ylen mukanaolo tekee siitä yhteisen kulttuuriteon ja samalla vahvan avauksen Turun musiikkijuhlien tulevaisuuteen.”

Jussi Merikanto Turun musiikkijuhlien toimitusjohtaja

Europakonzert tunnetaan konserttisarjana, joka yhdistää korkeatasoisen musiikillisen sisällön eurooppalaiseen kulttuuriperintöön sekä historiallisiin ja arkkitehtonisesti merkittäviin tapahtumapaikkoihin. Aiemmat konserttipaikat ovat olleet historiallisia linnoja, kirkkoja ja merkittäviä konserttitaloja eri puolilla Eurooppaa.

Parrakas mies nojaa leukaansa käteen ja istuu tuolilla. Tausta on tumma.
Turun musiikkijuhlien toimitusjohtaja Jussi Merikanto. Kuva: Merja Yeung

Turun Europakonzert nostaa samalla uuden musiikkitalo Fuugan osaksi kansainvälisten konserttitalojen ja kulttuuritapahtumien verkostoa. Kansainvälisen televisio- ja suoratoistolähetyksen yhteydessä myös Turku ja suomalainen kulttuuriympäristö näkyvät maailmanlaajuiselle yleisölle. Yle välittää konsertin suomalaisyleisölle omilla kanavillaan.

Turun musiikkijuhlat ja Berliner Philharmoniker toteuttavat Europakonzertin yhteistyössä Fuugan ja Ylen kanssa. Hanketta rahoittavat Turun kaupunki ja Suomen Kulttuurirahasto. Berliner Philharmonikerin Europakonzertia tukee vuonna 2027 Postcode Lotterie ja Karolina Blaberg Stiftung.

Liput

Europakonzertin lippujen ennakkomyynti Turun musiikkijuhlien uutiskirjeen tilaajille käynnistyy torstaina 11.6.2026 klo 10 Kulttuurirannan lipunmyynnissä. Liput avautuvat julkiseen myyntiin maanantaina 15.6.2026. klo 10. Liput 124–139 €. TMJ:n uutiskirjeen voi tilata osoitteessa turunmusiikkijuhlat.fi/

Kymenlaaksoon on perustettu Suomen ensimmäinen Empatiavaltuusto

Tiistaina 2.6.2026 Kotkan konserttitalolla järjestettiin Empatia päätöksenteossa -seminaari, johon osallistui yli 40 kunnanvaltuutettua, nuorisovaltuutettua sekä virkahenkilöä ympäri maakuntaa. Seminaarissa Kymenlaaksoon perustettiin Empatiavaltuusto, johon liittyi suurin osa osallistujista. Jokainen kunta ja kaupunki on edustettuina.

Empatiavaltuusto on Suomen Kulttuurirahaston Kymenlaakson rahaston hanke, joka käynnistyi 2025 ja jatkuu kesään 2027 asti. Hankkeen toteuttaa kotkalaissyntyinen empatiataiteilija Enni-Kukka Tuomala.

Empatiavaltuusto toimii ajatushautomona, jossa Kymenlaakson nykyiset ja tulevat päättäjät pohtivat empatian roolia ja tarvetta paikallisessa päätöksenteko- ja keskustelukulttuurissa sekä yleisemmin Kymenlaakossa. Valtuustossa kehitetään empatiaa ja yhteistyötä edistäviä toimintatapoja, jotka jäävät valtuustojen, kaupunkien ja kuntien käyttöön. Empatiavaltuusto tapaa sekä etänä että eri puolilla maakuntaa. Tapaamisissa ja työpajoissa hyödynnetään erilaisia taiteellisia työskentelytapoja Enni-Kukka Tuomalan johdolla.

Seminaarin osallistujat pohtivat empatian tärkeyttä päätöksenteossa muuttuvassa maailmassa:

Kouvolan nuorisovaltuuston puheenjohtaja

Sinishash Nio

“Empatiavaltuusto on tärkeä tässä maailmantilanteessa, jossa julkisessa puheessa kuulee mainittavan, ettei empatia kuulu päätöksentekoon. Olen taas aivan päinvastaista mieltä – empatian pitää ehdottomasti olla osa päätöksentekoa. Kaikkien päätösten pitäisi pohjautua inhimillisyyteen ja ihmisten kohtaamiseen ihmisinä.”

Ihmisiä keskustelemassa

Virolahden kunnanvaltuuston puheenjohtaja

Tomi Kokkola

“Empatian pitäisi olla päätöksenteossa aina mukana – etenkin tällaisessa tilanteessa, jossa meidän pitää koko ajan päättää vaikeista asioista. Seminaari avasi minulle vielä enemmän sitä, että taidan itsekin olla hyvin empaattinen ihminen.”

Kirjoitusta sisältävää valkoista paperia pitelevät kädet.

Miehikkälän kunnanvaltuuston puheenjohtaja

Reino Pietikäinen

“Empatiavaltuusto on erityisen tärkeä juuri nyt eläessämme ajassa, jossa taloutta kiristetään ja samalla väki vähenee ja vanhenee, minkä myötä lasten ja nuorten merkitys kasvaa. Tällöin päätöksenteossa on ennen kaikkea otettava huomioon kokonaiskuva sen sijaan, että antaisimme talouden aina mennä etusijalle.

Toiveina tulevaisuuden Kymenlaaksosta ilmaistiin:

Pyhtään nuorisovaltuuston varasihteeri  

Maria Louko

“On mahtavaa, että kaikkea uutta tulee Kymenlaaksoon. Toivon, että Empatiavaltuusto tuo mukanaan hyvää muutosta. Toivon, että Kymenlaakson keskustelukulttuuri muuttuisi aktiivisemmaksi ja empaattisemmaksi.”

Haminan kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja

Hannah Honkanen

“Mielestäni Empatiavaltuusto tuo valtuustojen ja päättäjien keskuuteen juuri sellaista luovaa, välitöntä ja avointa ilmapiiriä, joka auttaa meitä ymmärtämään toisiamme.”

Pyhtään kunnanjohtaja

Terhi Lindholm

“Mielestäni on mahtavaa, että olemme päässeet mukaan Empatiavaltuustoon, jonka idea on syntynyt juuri Kymenlaakson kontekstissa. Olemme tekemässä jotain aivan uutta.”

Kymenlaakson liiton mukaan Kymenlaakso on “Suomen välittävin maakunta”. Empatiavaltuusto kysyy, voisiko Kymenlaakso olla myös Suomen empaattisin maakunta. Kymenlaakson rahasto haluaa hankkeella kannustaa ja kutsua Suomen muita maakuntia perustamaan empatiavaltuustoja.

Maaliskuun haun liikkuvuusapurahat myönnettiin 59 hakijalle – elokuussa käynnistyy viimeinen perinteinen liikkuvuushaku

Kansainväliset hankkeet ja matkat ympäri maailmaa

Kulttuurirahaston liikkuvuusapurahoja voi käyttää esimerkiksi kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin, residenssijaksoihin, näyttelyprojekteihin tai festivaaliosallistumisiin liittyviin kuluihin. Maaliskuun hakukierroksella noin 13 prosenttia hakijoista sai apurahan. Apurahalla toteutettavat matkat suuntautuvat 31 eri maahan ympäri maailmaa.

Haun suurimmat apurahat olivat tällä kertaa 8 000 euroa, ja niitä myönnettiin neljä kappaletta.

Kaksi värikästä maalausta vierekkäin
Kuvia taiteilija Pia Lindmanin digitaalisista maalauksista sarjasta ”Subsensorial Sessions for the Village of Peize” jotka tulevat esille Haunted by Waters -näyttelyyn.

Tanssitaiteilija Jonna Eiskonen matkustaa työparinsa, muusikko ja säveltäjä Ilmari Heikinheimon kanssa kolmen viikon mittaiselle opinto- ja residenssimatkalle Senegaliin, Dakariin.

Nykytaiteilija Essi Kausalainen toteuttaa vuosina 2026–2027 neljä työskentelyjaksoa Chicagossa. Hän työskentelee omatoimiresidensseissä kahden teoskokonaisuuden parissa kuvataiteen ja esitystaiteen konteksteissa.

Taiteilija Pia Lindman sai apurahan näyttelymatkan kuluihin Kölnissä Saksassa sekä Drenthessä Alankomaissa. Hän tutkii näyttelyssään muun muassa mahdollisuuksia luoda toipumisen ja parantamisen tiloja monimuotoisille kehoille ja eliöille kaupunkimaisemassa.

Sirkus- ja tanssitaiteilijat Riia Kivimäki & Saku Mäkelä työryhmineen lähtevät maaliskuussa kiertueelle pohjoismaihin. Maaliskuussa 2027 toteutuva GLG & Only Bones 2.0 ‑esityskiertue toteutetaan Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. Kiertue on osa Nordic Touring Network ‑verkostoa, jonka tavoitteena on kehittää kestävämpiä pohjoismaisia kiertuemalleja, jotta vierailu esitysten edestakainen matkustaminen vähenee.

Sirkus- ja tanssitaiteilijat Riia Kivimäki & Saku Mäkelä työryhmineen lähtevät maaliskuussa kiertueelle pohjoismaihin. Saku Mäkelän (vas.) kuva Luis Sarto do Vale. Riia Kivimäki (oik.) teoksessa GLG. Kuva: Kai Kuusisto

Pitkäjänteistä työtä ja kansainvälisiä kohtaamisia

Marko Vuoriheimo, tunnettu kuuro räppäri ja artisti Signmark, on tehnyt uraauurtavaa työtä kuurojen kulttuurin ja oikeuksien puolestapuhujana. Hänen taiteellinen toimintansa ja esiintymisensä ovat tehneet kuurojen kulttuurista näkyvää ja helposti lähestyttävää sekä kuuroille että kuuleville yleisöille. Laulaja, muusikko Olli Hartonen on toiminut Signmarkin äänenä keikoilla ja studiossa yli kymmenen vuoden ajan, ja videotaiteilija Ville Heikkilä on luonut Signmarkin keikoilla suurilla näytöillä esitettävät kappalekohtaiset videot. Signmark päättää musiikillisen uransa vuonna 2026, ja osana maailmanlaajuista jäähyväiskiertuetta kolmikko lähtee syksyllä liikkuvuusapurahan tuella kiertueelle Yhdysvaltoihin.

Lagos Studio Archives on taiteilijoiden Karl Ohirin ja Riikka Kassisen valokuva-arkistoprojekti, jossa tallennetaan tuhansia Lagosin elämää kuvaavia negatiiveja. Ohiri ja Kassinen vievät loppuvuodesta 2026 ”Archive of Becoming” -sarjan teoksia Nigeriaan viidenteen Lagosin biennaaliin, jonka teemana on ”The Museum of Things Unseen” (näkymättömien asioiden museo). Teoskokonaisuuden keskiössä on kokoelma vahingoittuneita studionegatiiveja, joihin kosteus, home ja ajan kuluminen ovat jättäneet jälkensä. Sarja pohtii arkistojen haavoittuvaa tilaa ja kutsuu yleisön pohtimaan visuaalisen historian haurautta.

Kuvataiteilija Anni Laukka osallistuu valotaidefestivaaleille Ruotsissa. Teos: Waves of this Generation. Kuvat: Anni Laukka

Liikkuvuusapurahojen hakemiseen muutos syksystä 2026 alkaen

Kulttuurirahaston liikkuvuusapurahaa voivat hakea ammattitaiteilijat ja taidekriitikot kaikilta taiteen aloilta. Tuen tavoitteena on edistää heidän kansainvälistymistään, verkostoitumistaan ja ammatillista kehittymistään globaaleilla areenoilla.

Liikkuvuusapurahoja voi hakea nykyisellä tavalla vielä elokuun haussa 10.–31.8.2026. Lokakuusta alkaen liikkuvuusapurahoja voi hakea aiempaa joustavammin ympäri vuoden. Päätökset liikkuvuusapurahoista tehdään kolmesti vuodessa. Lisätietoa syksyn hausta löytyy kotisivuiltamme viimeistään syyskuussa 2026.

Neljä pilottikuntaa näyttää mallia: näin Suomesta tehdään laulavampi maa

Laulamisella on tutkitusti laajoja hyvinvointivaikutuksia. Yhdessä laulaminen vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vähentää yksinäisyyttä. Se voi lievittää masennusta ja ahdistusta sekä auttaa keskittymään ja rauhoittumaan. Erityisesti ikääntyneillä laulaminen voi tukea kognitiivisia toimintoja ja monikielisissä ryhmissä kielen oppimista. Laulaminen voi laskea myös verenpainetta ja sykettä.

Piirroskuva, jossa ihminen laulaa, edessä sydän ja tahtiviiva

Kaikki laulaa – Alla sjunger -hankkeen tavoitteena on, että yhä useampi suomalainen uskaltaisi laulaa ja voisi kokea iloa ja yhteisöllisyyttä laulun kautta. Hanke luo uusia toimintamalleja ja tapahtumia, jotka tuovat yhdessä laulamisen osaksi eri-ikäisten ja eri elämäntilanteissa olevien ihmisten arkea. Hanketta rahoittavat Suomen Kulttuurirahasto ja Svenska kulturfonden, ja sen toteuttavat Finlands svenska sång- och musikförbund sekä Sulasol.

Kaikki laulaa -hankkeessa on kaksi pääkokonaisuutta: Laulava kunta -malli sekä eri puolilla Suomea järjestettävät avoimet yhteislaulutapahtumat.

Laulavat kunnat sitoutuvat lisäämään laulamista alueellaan, ja ne saavat siihen tukea Kaikki laulaa -hankkeelta. Ensimmäiset pilottikunnat ovat Jyväskylä, Kristiinankaupunki, Oulainen ja Savonlinna, ja ne aloittavat toimintansa syksyllä 2026. Pilottikuntien kokemuksia hyödynnetään, kun Laulava kunta -malliin tulee mukaan uusia kuntia. Haku kunnille avautuu syyskuussa 2026.

Piirroskuva, jossa mummo soittaa haitaria ja muut laulavat ympärillä.

Kaikki laulaa järjestää yhteislaulutapahtumia, jotka tuovat laulun luontevaksi osaksi erilaisia ympäristöjä ja arjen tilanteita. Hanke kannustaa myös yhdistyksiä ja yhteisöjä järjestämään laulutapahtumia kaikkialla Suomessa. Tapahtumat saavat näkyvyyttä Kaikki laulaa – Alla sjunger -hankkeen verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavissa. Näin muodostuu koko Suomen kattava ja jatkuvasti kasvava laulutapahtumien verkosto.

Ensimmäinen Kaikki laulaa -tapahtuma järjestetään osana Kuopio Tanssii ja Soi -festivaalia 9.6. klo 14–15 Cirkus Livessä Kuopiossa. Yhteislaulutilaisuudessa palkittu musikaaliartisti Reeta Vestman johdattaa osallistujat tunnettujen hittikappaleiden ja tanssiliikkeiden pariin.

Tietoa Kaikki laulaa – Alla sjunger -hankkeesta

Kaikki laulaa – Alla sjunger on valtakunnallinen nelivuotinen hanke, joka edistää laulamista Suomessa. Hanke kehittää toimintamalleja laulaville kunnille sekä tuottaa materiaaleja ja työkaluja, jotka tekevät laulamisesta saavutettavaa mahdollisimman monelle. Tavoitteena on vahvistaa hyvinvointia, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja osallistumisen mahdollisuuksia matalan kynnyksen toiminnan avulla.

Mukaan toivotaan myös ihmisiä, jotka eivät juuri ole laulaneet, jotka ajattelevat, etteivät osaa laulaa tai joilta puuttuu turvallinen ympäristö luovaan tekemiseen. Ydinajatus on yksinkertainen: kaikki saavat olla mukana.

Ainutlaatuinen kuvakirja jaetaan neuvolasta kaikkiin vauvaperheisiin

Lukulahja lapselle -kirjakassissa jaetaan kaksi kirjaa, jotka Lukukeskus on kustantanut juuri kirjalahjaa varten. Kassin mukana jaettava iltasatukirja uudistuu keväällä 2026 Suomen Kulttuurirahaston ja Svenska Kulturfondenin rahoittamana.

Tilkkutäkin alla on taaperoikäisten lumoava satukirja, joka tuo maailman sadut yhteen. Korkeatasoinen ja lukemaan innostava kuvakirja ilmestyy samaan aikaan suomeksi, ruotsiksi, ukrainaksi, viroksi, venäjäksi, somaliksi, arabiaksi sekä kolmella saamen kielellä. Lisäksi kirjasta toteutetaan oma versio romanikielellä. Kirjan tekijät ovat Suomessa asuvia lastenkirjallisuuden ammattilaisia, jotka edustavat äidinkieleltään ja kulttuuritaustaltaan samoja kieliryhmiä, joilla kirja julkaistaan. Kirjan ovat Lukukeskuksen kanssa toimittaneet kirjailija Katri Tapola ja kirjailija-kuvittaja Sanna Pelliccioni. Kirjan kirjoittajia ovat Tapolan lisäksi mm. Maaria Päivinen, Frank Furu, Inger-Mari Aikio, Salaado Qasim ja Carmen Baltzar. Kirjaan ovat tehneet kuvituksia Pellicionin lisäksi mm. Malin Alshved ja Julia Savtchenko.

Kädet, jotka pitävät lastenkirjaa auki.

Kirjakassin sisällöt pysyvät muuten samanlaisina kuin aiemmin. Rakastetut runokirjat Lorulahja ja Liten säilyvät sellaisenaan mukana kirjakassissa, ja kirjojen lisäksi vanhemmille jaetaan tutkittua tietoa lukemisen merkityksestä.

Uuden kirjan myötä kirjakassi saatavilla jälleen vähemmistökielillä

Uuden kirjan myötä kirjakassi saatavilla jälleen vähemmistökielillä

Lukulahja lapselle -ohjelma on onnistuneesti tukenut suomalaisperheiden lukutottumuksia. Perheistä 63 % kertoo lukevansa kirjakassin ansiosta aiempaa enemmän. Kassilla on selvitysten mukaan myös pitkäaikaisvaikutuksia. Kassin saaneiden 5-vuotiaiden lasten vanhemmista puolet kokee lapsen lukuinnon perustuvan vauvavuonna saatuun kirjakassiin ja yhteisiin lukuhetkiin.

Ohjelman tavoitteena on alusta asti ollut tukea myös monikielisten ja vähemmistökielisten perheiden lukemista. Oman äidinkielen vahvistaminen on ratkaisevan tärkeää lapsen kielelliselle kehitykselle, identiteetin muodostumiselle ja myös uuden kielen, kuten suomen, oppimiselle. Kirjakassi olikin ensimmäisten kolmen vuoden aikana saatavilla suomen ja ruotsin lisäksi somaliksi, arabiaksi, viroksi ja venäjäksi.

Lukukeskus on selvittänyt kirjakassiohjelman vaikutuksia ohjelman alkamisesta lähtien. Terveydenhoitajielle tehdyt kyselyt osoittavat, että neuvoloissa tunnistetaan hyvin maahanmuuttajaperheiden tarpeet ja kasseja on toivottu uudelleen jakoon vähemmistökielillä. Nyt julkaistava kirja vastaa laajaan toiveeseen ja tarpeeseen tukea myös maahanmuuttajaperheiden lukuintoa.

“Lukulahja lapselle -neuvolaohjelma on laajuudeltaan ja vaikutuksiltaan ainutlaatuinen. Vielä erityisemmän ohjelmasta tekee se, että voimme nyt tavoittaa kirjalahjalla myös ne perheet, joiden lukutaito tarvitsee aivan erityistä tukea”, Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Emmi Jäkkö toteaa.

Kirjalahjan laajeneminen uusiin kieliryhmiin on mahdollista julkisen ja yksityisen rahoituksen yhteistyöllä. Hallitusohjelmaan kirjatulle neuvolaohjelmalle on myönnetty pysyvä rahoitus valtionbudjetista. Uudet kirjat taas rahoitetaan Suomen Kulttuurirahaston ja Svenska Kulturfondenin yhteispanostuksella.

”Lukeminen on tulevaisuuteen sijoittamista. Lapsi saa mallin lukemiseen aikuisilta. Säätiönä haluamme olla rakentamassa yhteiskuntaa, joka on osaava, utelias ja moniääninen myös tulevaisuudessa”, sanoo toimitusjohtaja Susanna Pettersson Suomen Kulttuurirahastosta.

Lukulahja lapselle ­-kirjakassin mukana jaetaan myös suomen- tai ruotsinkielinen lorukirja sekä tietoa vanhemmalle yhdessä lukemisen merkityksestä. kirjakassin sisällöt on tuotettu moniammatillisen asiantuntijaryhmän tuella. Ohjelman sisällöt perustuvat tutkittuun tietoon sekä kansainvälisten vastaavien kirjalahjaohjelmien vaikuttaviksi todettuihin toimintamalleihin.

Lukulahja lapselle -vaikuttavuusselvitysten tuloksia:

Lisää laatukirjallisuutta suomeksi – viisitoista teosta sai maailmankirjallisuuden suomennostukea

Suomen Kulttuurirahasto on vuodesta 2022 asti myöntänyt kustantamoille tukea laadukkaan käännöskirjallisuuden julkaisemiseksi. Pääpaino on muussa kuin englannin kielestä käännetyssä kirjallisuudessa, jota jo julkaistaan Suomessa runsaasti.

Kymmenen vuoden aikana on tarkoitus saada suomalaisten lukijoiden käsiin sadan käännöskirjan valikoima nykykaunokirjallisuutta eri puolilta maailmaa. Nyt ollaan jo yli puolenvälin, sillä tukea on myönnetty 60 teokselle, joista 32 on päässyt kirjakauppoihin ja kirjastoihin asti.

Tähän mennessä rahoitetut teokset ovat voittopuolisesti Euroopasta. Joukossa on myös harvinaisempia eurooppalaisia kieliä. Tukea ovat saaneet myös eteläamerikkalaiset ja aasialaiset teokset. Lähtökielten valikoima kasvaa tämän hakukierroksen myötä yhdeksääntoista, sillä rahoitusta myönnettiin nyt ensimmäisille turkin-, norjan- ja slovakinkielisille teoksille.

Tummahiuksinen nainen mustassa paidassa seisoo tilliseinän edessä.
Hertta Kustannus Oy sai apurahan espanjalaisen Layla Martínezin Carcoma -romaanin kääntämiseen ja julkaisemiseen Kopioston nimikkoapurahana. Suomentaja Emmi Ketonen.

”Tukimuodolla haluamme madaltaa kustantamoiden kynnystä julkaista sellaistakin käännöskirjallisuutta, jonka taloudellinen kannattavuus nykyisillä kirjamarkkinoilla on epävarmaa. Tuki voi olla se viimeinen sysäys, joka saa teoksen julkaisukynnyksen yli”, sanoo käännöstuesta vastaava erityisasiantuntija Eriika Johansson Suomen Kulttuurirahastosta.

Lähivuosina suomeksi saadaan lukea muun muassa palestiinalaisen Karim Kattanin queer-rakkaustarina Eedenin aamunkoitto (Kosmos). Palestiinalaiskirjailijan kaunokirjallinen romaani kertoo kahden miehen rakkaustarinan keskellä Israelin miehittämiä siirtokuntia. Se paitsi avaa palestiinalaisten nykytodellisuutta, myös näyttää, miten rikas kulttuuriperintö on häviämässä Palestiinan kansan mukana. Alun perin ranskaksi julkaistun romaanin suomentaa Lotta Toivanen.

Särötär julkaisee slovakialaisen Nicol Hochholczerován osin omaelämäkerrallisen esikoisromaanin Táto izba sa nedá zjest (”Tätä huonetta ei voi syödä”). Se kertoo teini-ikäisen Terezan ja hänen 50-vuotiaan opettajansa suhteesta, jota seurataan kirjassa kuuden vuoden ajan. Suhde on hyväksikäyttöä, mutta myös rakkautta, hyväksytyksi tulemisen kaipuuta ja intohimoa. Teoksen suomentaa Eero Balk.

Gummerukselta saadaan Suomessa jo tutun italialaiskirjailija Beatrice Salvionin La Malacarne. Teoksen kääntää Leena Taavitsainen-Petäjä. Teos jatkaa Salvionin esikoisteoksen En pelkää mitään (La Malnata) tarinaa nousevan 1930-luvulla fasismin ikeessä Monzassa kasvavista kahdesta tytöstä. Uusi teos jatkaa tyttöjen elämän seuraamista toisen maailmansodan aikana ja 1940-luvulla.

Laajaa tukea lukemiselle

Suomen Kulttuurirahasto on jo pitkään innostanut suomalaisia lukemaan ja tukenut vuosien mittaan lukemista ja kirjallisuutta miljoonilla euroilla. Viime vuosina on esimerkiksi kannustettu ääneen lukemiseen pikkulapsiperheissä, laajennettu koulukirjastojen kirjavalikoimaa sekä tuotu selko- ja helppolukuisia kirjoja yläkoululaisten saataville. Maailmankirjallisuuden suomennostuki kustantamoille taas tuo aikuisten lukijoiden käsiin kiinnostavia käännöskirjoja sellaisista kielistä, joita harva suomalainen pystyisi alkukielellä lukemaan.

Neljän ihmisen kuvat yhdistettynä samaan.
Käännöskirjallisuutta saadaan tulevaisuudessa mm. Per Pettersonilta (vas. kuva Baard Henriksen), Thomas Schlesseriltä, (kuva Pascal Ito), Olga Tokarczukilta (kuva Karpati & Zarewicz ZAiKS) ja Timothée de Fombelleltä (kuva Francesca Mantovani).

Maailmankirjallisuuden suomennostuki kustantamoille -tuen saajat 2026

Suomentajan nimi on mainittu, jos se on ollut tiedossa hakuaikana.

Osa apurahoista on myönnetty Kopioston nimikkoapurahana Kopioston kansallisista varoista, jotka on tarkoitettu kotimaisten luovan alan hankkeiden edistämiseen.

  • Gummerus Kustannus Oy italialaisen Beatrice Salvionin romaanin La Malacarne kääntämiseen. Suomentaja Leena Taavitsainen-Petäjä.
  • Hertta Kustannus Oy espanjalaisen Layla Martínezin Carcoma -romaanin kääntämiseen ja julkaisemiseen Kopioston nimikkoapurahana. Suomentaja Emmi Ketonen.
  • Kirjallisuus- ja kulttuuriyhdistys Särö ry puolalaisen Olga Tokarczukin romaanin Viimeiset kertomukset kääntämiseen ja julkaisemiseen. Suomentaja Tapani Kärkkäinen.
  • Kirjallisuus- ja kulttuuriyhdistys Särö ry slovakialaisen Nicol Hochholczerován romaanin Táto izba sa nedá zjest (Tätä huonetta ei voi syödä) kääntämiseen ja julkaisemiseen. Suomentaja Eero Balk.
  • Kustannusosakeyhtiö Aula & Co ukrainalaisen Illarion Pavljukin romaanin Näen että teitä kiinnostaa pimeys kääntämiseen ja julkaisemiseen. Suomentaja Eero Balk.
  • Kustannusosakeyhtiö Otava norjalaisen Per Pettersonin romaanin Nyt olet kotona kääntämiseen ja julkaisemiseen. Suomentaja Katriina Huttunen.
  • Kustannusosakeyhtiö Otava ranskalaisen Thomas Schlesserin romaanin Puutarhurin kissa kääntämiseen Kopioston nimikkoapurahana. Suomentaja Lotta Toivanen.
  • Kustannusosakeyhtiö Otava ranskalaisen Timothée de Fombellen romaanin Koko elämä kääntämiseen ja julkaisemiseen. Suomentaja Lotta Toivanen.
  • Kustannusosakeyhtiö Sammakko chileläisen Roberto Bolañon novellikokoelman Sepulcros de vaqueros (Karjapaimenten haudat) kääntämiseen. Suomentaja Emmi Ketonen.
  • Kustannusosakeyhtiö Siltala venäläis-saksalaisen Maria Stepanovan romaanin Anna laatikossa kääntämiseen ja julkaisemiseen. Suomentaja Pauli Tapio.
  • Kustannusosakeyhtiö Siltala ranskalaisen Adèle Yonin romaanin Mon vrai nom est Élisabeth kääntämiseen ja julkaisemiseen. Suomentaja Lotta Toivanen.
  • Kustannusyhtiö Kosmos palestiinalaisen Karim Kattanin queer-rakkaustarinan Eedenin aamunkoitto julkaisemiseen. Suomentaja Lotta Toivanen.  
  • Moebius turkkilaisen Ahmet Hamdi Tanpinarin romaanin Saatleri Ayarlama Enstitüsü julkaisemiseen. Suomentaja Tuula Kojo.
  • Tammi saksalaisen Jenny Erpenbeckin teoksen Dinge, die verschwinden (Katoavat asiat) kääntämiseen ja julkaisemiseen. Suomentaja Jukka-Pekka Pajunen.
  • WSOY puolalaisen Olga Tokarczukin romaanin Księgi Jakubowe (Jakobin kirjat) kääntämiseen Kopioston nimikkoapurahana. Suomentaja Tapani Kärkkäinen.