Hae sivustolta

Aloita hakeminen kirjoittamalla hakusana. Haku ymmärtää synonyymit, välilyönnit ja eri taivutusmuodot. Ennakoiva toiminto ehdottaa hakusanoja kirjoittaessasi.
Hae sivustolta
Tiede ja taide
Ohjeet Yhteystiedot

Keski-Suomen Kulttuurirahasto tukee ennätyspotilla keskisuomalaista kulttuuria

Kärkihanke, Schildtin palkinto ja Taidetta kaikille -apuraha

Kärkihankkeena rahoitetaan Viitasaaren nykymusiikki-instituutin konseptointia ja käynnistämistä. Apuraha on suuruudeltaan 70 000 euroa. “Uskomme, että hankkeen vaikutukset ulottuvat laajemmin maakuntaan, mikä osaltaan profiloi Keski-Suomea kulttuurimaakuntana sekä kansallisella että valtakunnallisella tasolla.  Lisäksi se vahvistaa pohjoisen Keski-Suomen elinvoimaisuutta ja vetovoimaa”, kertoo hoitokunnan puheenjohtaja Raija Hämäläinen.  

Schildtin palkinnonsaaja professori Minna-Riitta Luukka on kiistatta yksi aikamme tärkeimmistä suomen kielen kehittäjistä. Hänen tutkimusalueitaan ovat kielenkäytön, tekstien ja diskurssien sekä äidinkielen opetukseen ja oppimiseen liittyvä tutkimus. Professori Luukka on tuonut tutkimustuloksiaan ja näkemyksiään poikkeuksellisen laajasti yhteiskunnan käyttöön toimien mm. Opetushallituksen opetussuunnitelmien kehittämistyössä, Ylioppilastutkintolautakunnassa sekä Suomen kielen lautakunnassa, jonka puheenjohtajana hän oli vuosina 2009–2015. Palkinto on suuruudeltaan 15 000 euroa ja se osoitettiin “suomen kielen puolustajalle ja kehittäjälle”.

Kaksi ihmistä, joilla on punainen pellen nenä ja naamiaisvaatteet

Teatteri-ilmaisun ohjaaja Pilvi Honka ja fil. maisteri Julia Petäjä toteuttavat Taidetta kaikille -apurahalla 38 osallistavaa improvisaatioteatteriesitystä ikäihmisten asumisyksiköissä Keski-Suomessa.

Taidetta kaikille -apurahan (20 000 euroa) sai työryhmä Pilvi Honka ja Julia Petäjä osallistavien improvisaatioesitysten toteuttamiseen seniorien asumisyksiköissä.

Apurahoista on kova kilpailu

Keski-Suomen rahastoon osoitettiin 584 hakemusta, joista 333 kohdentui taiteen ja 251 tieteen aloille. Hakemusten yhteissumma oli 13 miljoonaa euroa. Hakemuksen jättäneistä apurahan sai kaikkiaan 38 hakijaa, työryhmää tai hakijayhteisöä. Myönnetyistä apurahoista 25 kpl (464 000 euroa) kohdistuu taiteen aloille ja 13 kpl (325 000 euroa) tieteen aloille. Lisäksi jakosummasta jaettiin hakemuksetta Schildtin palkinto (15 000 euroa) sekä 12 opintostipendiä (6 000 euroa) Jyväskylän Lyseon abiturienteille Oy Wilh. Schauman AB:n rahastosta. Työskentelyapurahoja myönnettiin sekä kokopäivätoimiseen että osa-aikaiseen työskentelyyn ja niiden lisäksi rahoitettiin työskentelystä aiheutuvia kuluja. 

”Haettujen eurojen määrä kertoo valtavasta tarpeesta rahoitukselle sekä tieteen että taiteen kentillä. Pystymme vastaamaan tarpeeseen vain pieneltä osin, ja siksi kilpailu Keski-Suomen rahaston apurahoista on todella kova valtakunnallisestikin katsottuna. Läpimenoprosentti liikkuu 5 % paikkeilla. Joka tapauksessa suurin kiitos mahdollisuudesta rahoittaa näitä hienoja hankkeita kuuluu lahjoittajillemme”, päällikkö Antti Niskanen kertoo.

Suomen Kulttuurirahaston apurahatoiminta perustuu lahjoituksiin

Suomen Kulttuurirahasto on yksityinen kulttuuria ja tiedettä tukeva säätiö, joka toimii Keskusrahaston ja 17 maakuntarahastonsa kautta koko Suomessa. Keski-Suomen rahastoon kuuluu 40 yhteisöjen tai yksityishenkilöiden lahjoituksiin ja testamentteihin perustuvaa nimikkorahastoa, joista myönnetään apurahoja niiden ohjesääntöjen määrittelemiin tarkoituksiin.

Kaikki Keski-Suomen rahaston apurahansaajat

Etelä-Karjalan rahastolta yli puoli miljoonaa maakunnan tieteelle ja kulttuurille

Palkinto kotikunnaiden puolustajalle

Etelä-Karjalan rahaston palkinto, arvoltaan 15 000 euroa, luovutettiin toimittaja, luova johtaja Jani Halmeelle – kotikunnaiden puolustajalle, luovuuden lähettiläälle.

Parikkalassa 1974 syntynyt Jani Halme valkoisine hiuspehkoineen on suurelle yleisölle tuttu mediapersoona. Vaikka valtakunnallinen tunnettuus onkin kasvanut julkisuuden myötä, Halmeen kotiseuturakkaus Parikkalaan ei ole jäänyt epäselväksi kenellekään. Eikä Halme pane tätä ollenkaan pahakseen. Vaikka kotipaikkoja onkin nykyisin kaksi, toinen Parikkalassa ja toinen Helsingissä, kirjat ovat edelleen Parikkalassa.

Harrastuksekseen Jani Halme on ilmoittanut paikallislehtien lukemisen. Rakkautta lajiin tarvittiin eritoten silloin, kun hän Kotimaan katsaus -nettivideosarjan taustatöitä varten tilasi työnantajansa laskuun kaikki Suomen 165 paikallislehteä. Näistä hän keräsi pieniä ja samalla inhimillisesti tärkeitä uutisia ohjelmaansa.

”Jokainen ihminen ansaitsee tulla kuulluksi”, Halme painottaa. 

Työ huomioitiin Bonnierin Suurella Journalistipalkinnolla 2016. Sittemmin Jani Halmeen meriittien ja palkintojen listaan on kertynyt lisääkin mittaa. Avarakatseisuus ja rohkea heittäytyminen ovat vieneet elämässä eteenpäin, lieneekö siinä osansa myös karjalaisella huolettomuudella ja luottamuksella tulevaan. Kävi elämässä miten tahansa, Parikkalaan voi aina palata. 

Suurapuraha yhteiskuntatieteeseen

Apurahoja henkilökohtaiseen työskentelyyn taiteen ja tieteen eri aloilla myönnettiin 28 yksityishenkilölle ja kymmenelle työryhmälle. Kuluapurahoja jaettiin seitsemälle yhteisölle erilaisten kulttuurihankkeiden toteuttamiseen. Kokovuotisia työskentelyapurahoja jaettiin seitsemän, tieteeseen neljä ja taiteeseen kolme. Kaikki kolme puolivuotista apurahaa menivät taiteeseen. Lyhytkestoiseen tai osa-aikaiseen työskentelyyn myönnettiin 12 apurahaa. 

Nainen mustassa paidassa katsoo kameraan. Vasemmalla puolella viherkasvi.

Yhteiskuntat. tohtori Nina Savela. Kuva: Teemu Leinonen

Maakuntarahaston kaikkien aikojen suurin apuraha, 76 500 euroa, myönnettiin työryhmälle yhteiskuntat. tohtori Nina Savela, yhteiskuntat. maisteri Rita Latikka ja yhteiskuntat. tohtori Reetta Oksa työhyvinvoinnin tukemista digitalisoituneessa työelämässä käsittelevään väitöksen jälkeiseen tutkimukseen. Kilpailukykyä sosiaalipsykologiasta -hankkeessa selvitetään psykososiaalisten tekijöiden merkitystä työuupumuksen ehkäisemisessä, työhyvinvoinnin tukemisessa sekä tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamisessa. Tavoitteena on tuottaa tuoretta empiiristä tietoa työnantajille ja päättäjille, jotka keskustelevat erilaisista ratkaisuista digitalisoituneen työelämän ja työhyvinvoinnin haasteisiin.

Taidetta kaikille -apurahaa myönnettiin yhteensä 26 000 euroa.  Tanssinopettaja AMK Anna-Maria Paadar ja LATE-kiertueteatteri saivat 16 000 euron apurahan Herra Suden Maagillinen teatteri -esitysten valmistamiseen sekä draamatyöpajoihin eteläkarjalaisissa lastensuojelu­yksiköissä. Hyppy! ry sai puolestaan 10 000 euroa kehitysvammaisten vuoden 2025 näyttämötaiteen tapahtuman järjestämiseen. 

Tammikuun haussa Etelä-Karjalan rahasto vastaanotti 224 (2023: 238) hakemusta, joista 42 sai myönteisen päätöksen. Apurahoja haettiin yhteensä n. 4,7 milj. eurolla jakosumman ollessa 600 000 euroa. Jaettava euromäärä on noin 12,5 % haetusta määrästä. Taiteen osuus apurahoista oli 56 % ja tieteen 44 % (2023: 69 % / 31 %). Tieteessä eniten tuettiin yhteiskuntatieteitä (47 %), lääketieteitä (20 %) ja humanistisia tieteitä (20 %). Taiteessa eniten tukea saivat kuvataiteet (39 %), säveltaiteet (14 %) ja näyttämötaiteet (13 %). Apurahojen läpimenoprosentti oli noin 19 ja keskikoko noin 14 000 euroa. 

Kaikki Etelä-Karjalan rahaston apurahansaajat

Satakunnan tieteelle ja taiteelle 755 000 euroa

Satakunnan Kulttuurirahaston palkinto KarmaRockille, karman verran paremmalle festivaalille

Satakunnan Kulttuurirahaston 15 000 euron palkinto myönnettiin Harjavallassa vuodesta 1992 järjestetyn festivaalin taustaorganisaatiolle KarmaRock-yhdistys ry:lle. KarmaRock-festivaali on vakiinnuttanut asemansa yhtenä Suomen tunnetuimmista musiikkitapahtumista, ja se on tuonut Satakuntaan monipuolista festivaaliohjelmaa ja tarjonnut esiintymismahdollisuuksia lukuisille artisteille ja yhtyeille.

KarmaRock on osoitus alueen kulttuuritoimijoiden innovatiivisuudesta ja rohkeudesta. Ohjelmisto on uskallettu laatia musiikki edellä sen sijaan, että olisi turvauduttu pelkästään kaikkien tuntemiin yleisömagneetteihin. Festivaalin ohjelmisto on aina ollut taiteellisesti kunnianhimoinen. Satakunnan Kulttuurirahasto on kiinnittänyt erityisesti huomiota siihen, että festivaalilla on ollut merkittävä rooli alueen elinvoiman ja hyvinvoinnin lähteenä. Suurella sydämellä järjestetyssä festivaalissa merkittävää on ollut lämminhenkinen ja kotoisa ilmapiiri, sekä tapahtuman järjestelyihin osallistuneiden talkoolaisten vahva sitoutuminen tapahtuman järjestämiseen vuodesta toiseen. KarmaRock-festivaali on tärkeä osa Satakunnan kulttuurikenttää ja se on merkittävä tekijä alueen kulttuurisen identiteetin ja elinvoiman ylläpitämisessä.

Kuvataide ja säveltaiteet saivat eniten rahoitusta 

Satakunnan Kulttuurirahaston apurahan sai 50 hakijaa. Apurahan saajien lukumäärä nousi viime vuoteen nähden +11%, jonka mahdollisti edellistä vuotta suurempi jakosumma. Kokovuotisia henkilökohtaisia työskentelyapurahoja myönnettiin yhteensä 10 kappaletta. Kokovuotisten apurahojen lisäksi vähintään puolivuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin 11 kappaletta. Euromääräisesti eniten apurahoja myönnettiin kuvataiteisiin (114 000€), säveltaiteisiin (101 500€), luonnontieteisiin (90 000€) ja humanistisiin tieteisiin (87 000€). Nuorin apurahan saaja on 17-vuotias, hänelle myönnettiin apuraha sellon jousen hankintaan. Kappalemääräisesti eniten apurahoja myönnettiin Poriin (20 kpl), Helsinkiin (8 kpl), Raumalle (7 kpl) ja Turkuun (4 kpl).

Satakunnan rahaston kärkihankeapurahaa kolmelle toimijalle yhteensä 80 000 euroa

4 ihmistä pöydän ääressä, kuva otettu yläviistosta. Pöydällä vanhoja sanomalehtiä ja vaakunoita

Pori Jazz -festivaalin historiaa ja kulttuuriperintöä tutkivat väitöskirjatutkija Anna Peltomäki (vas.), DI Jere Grönman, väitöskirjatutkija Tommi Iivonen sekä yliopistonlehtori sekä hankkeen johtaja Petri Saarikoski (oik.). Kuva: Henri Kari

Satakunnan Kulttuurirahaston Kärkihankerahoitus myönnettiin tänä vuonna kolmelle hakijalle. Petri Saarikosken työryhmälle myönnettiin 40 000 euroa Pori Jazz -festivaalia koskevaan monitieteiseen tutkimushakkeeseen. Satasirkus ry:lle myönnettiin 20 000 euroa Sirkumpro-festivaalin toteuttamiseen ja Sensommar Film Festival ry:lle 20 000 euroa kärkihankkeena elokuvafestivaalin tuottamiseen ja toiminnan kehittämiseen. 

Taidetta kaikille -apuraha myönnettiin kolmelle hakijalle: Anu Sukaselle valokuvaprojisointiin ja tapahtumien järjestämiseen ikäihmisten hoitolaitoksissa 13 000 euroa, Heli Vehkaperälle ja Minä olen taide -hankkeelle kehitysvammaisten toimintakeskuksessa 20 000 euroa ja Satasoittoyhdistys ry:lle Monikulttuurisia kohtaamisia musiikin kielellä -konserttisarjan järjestämiseen 10 000 euroa.

Keskimääräisen apurahan summa 14 800 euroa

Tänä vuonna taiteelle myönnettiin apurahaeuroista 51% ja tieteelle 49%. Kappalemäärinä vastaavat luvut ovat taide 32 apurahaa ja tiede 18 apurahaa. Keskimääräinen myönnetty apuraha oli noin 14 800 euroa. Satakunnan Kulttuurirahasto on apurahoja myöntäessään pitänyt tärkeänä erityisesti sitä, että apurahoilla kyetään mahdollistamaan ja edistämään lahjakkaiden tieteen- ja taiteenharjoittajien työskentelymahdollisuuksia Satakunnassa. 

Satakunnan Kulttuurirahasto vastaanotti tänä vuonna 270 hakemusta, joiden yhteenlaskettu summa oli 5 032 897 euroa. Satakunnan rahasto jakoi tänä vuonna aiempia vuosia enemmän apurahoja Satakunnassa järjestettäville tapahtumille ja festivaaleille. 

Suomen Kulttuurirahaston Satakunnan rahasto on perustettu 65 vuotta sitten, neljäntenä Kulttuurirahaston 17 maakuntarahastosta. Maakuntarahastoa perustettaessa sen tehtäväksi asetettiin maakunnan henkisen ja taloudellisen kulttuurin vaaliminen ja kehittäminen. Rahasto on täyttänyt sille asetetun tehtävän jakamalla apurahoja ja palkintoja tieteen ja taiteen tekijöille ja työryhmille, sekä tukemalla laajoja kulttuurihankkeita ja osallistumalla kulttuuripoliittiseen toimintaan maakunnassa.

Satakunnan rahaston apurahansaajat

Maakuntarahastojen haku alkaa – jaossa 13 miljoonaa euroa

Tammikuun haussa maakuntarahastot jakavat apurahoja oman maakuntansa tieteen ja taiteen tukemiseksi. Tällä kertaa mukana on 16 maakuntarahastoa, sillä Uudenmaan rahasto jakaa apurahoja vain joka toinen vuosi, seuraavan kerran tammikuussa 2024.

Maakuntarahastot myöntävät apurahoja maakunnassa asuville tai syntyneille hakijoille sekä siellä suoritettavaan tai siihen kohdistuvaan tieteelliseen tai taiteelliseen työhön ja erilaisiin kulttuurihankkeisiin.

Kaikille maakuntarahastoille yhteisiä erityiskohteita ovat kotiseututyöhön kohdistuvat hankkeet, Taidetta kaikille -apurahat ja Kärkihankeapurahat. Lisämiljoona sydän- ja verisuonitautien tutkimukseen on haettavana kaikkien maakuntien alueella. Maakunnilla saattaa olla myös omia erityiskohteita.

Tukea sydän- ja verisuonitautien tutkimukseen

Tammikuussa kaikkien maakuntien alueella on haettavana maakuntarahastojen yhteinen lisämiljoona sydän- ja verisuonitautien tutkimukseen. Lisämiljoona kohdistuu lääketieteiden aloille, mutta hakemukset voivat sisältää sydän- ja verisuonitautien erityisaloihin tai lähitieteisiin liittyviä komponentteja.

Tukea voi hakea esimerkiksi tutkimusryhmien perustamiseen ja hankkeiden toteuttamiseen. Hakijana voi olla myös työryhmä tai tutkimuskonsortio, ja rahoitusta voi hakea monivuotisena. Tyypillisesti lisämiljoona-rahoitus on ollut 100 000 – 250 000 euroa hanketta kohden, mutta myös suurempiin hankkeisiin voi hakea apurahaa. Hakemukset arvioidaan lääketieteellisin perustein ja kansallisen tai kansainvälisen merkittävyyden pohjalta ilman maakunnallista näkökulmaa.

Taidetta kaikille -apurahat pitkäjänteisiin hankkeisiin

Taidetta kaikille -apurahan tarkoituksena on tavoittaa ihmisiä, joiden on vaikea päästä taiteen äärelle. Hankkeiden mahdollisia toteutusympäristöjä ovat muun muassa erilaiset laitokset ja tuki- ja palveluasumisyksiköt.

Maakuntarahastoista Tammikuun haun yhteydessä haettavan Taidetta kaikille -apurahan minimisumma on 10 000 euroa. Tavoitteena on, että rahoitettavat hankkeet ovat pitkäjänteisiä, jolloin toiminnalla olisi mahdollisimman suuri vaikutus. Työskentelyn tulee tapahtua joko useiden yleisöjen kanssa tai yhden kohderyhmän kanssa pitkäkestoisesti.

Maakuntien erityisapurahat

Suurapuraha kestävämmän tulevaisuuden kehittämiseen

Etelä-Karjalan rahasto tukee enintään 100 000 euron hankkeita, jotka yhdistävät taidetta, tiedettä ja teknologiaa sekä kohdistuvat ekologisuuteen, kiertotalouteen tai yhteiskunnalliseen resilienssiin.

Suurapuraha energia-alan tutkimukseen

Etelä-Savon rahasto jakaa enintään 100 000 euron suurapurahan energia-alan tutkimukseen. Hankkeessa voidaan selvittää esimerkiksi uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä, energian varastointia tai muita huoltovarmuuteen liittyviä ratkaisuja.

Puhu rohkeasti suomea!

Etelä-Pohjanmaan rahasto myöntää Puhu rohkeasti suomea! -apurahaa taiteellisen tai tieteellisen työskentelytuen lisäksi. Apurahan suuruus on 3000 euroa, ja sen saaja sitoutuu kehittämään suomen kielen taitoaan apurahakauden aikana.

Valmisteluapuraha

Pirkanmaan rahastosta voi hakea vuoden 2024 Kärki- ja Suurhankkeiden valmisteluapurahaa. Valmisteluapurahan suuruus on 2500 euroa, ja sen tarkoituksena on helpottaa tavallista vaativampien hankkeiden suunnittelemista ja kehittämistä.

Lisätietoja

Maakuntarahastojen apurahoista saa lisätietoa kunkin maakunnan alasivuilta sekä Kulttuurirahaston YouTube-kanavan maakuntarahastokohtaisista apurahatietoiskuista. 

Maakuntarahastot järjestävät yhteisen apurahainfotilaisuuden ti 31.1. klo 14–16. Lisätietoa löytyy myöhemmin Tammikuun haun sivuilta.

Vahva kulttuuri, vahva identiteetti

Hilja Grönfors

Romanilapset ovat yliedustettuina sosiaalihuollon asiakkaissa, ja nuoret romanit päätyvät vankilaan useammin kuin vastaavan ikäiset valtaväestön edustajat. Vapaaehtoistyötä muun muassa vankiloissa tehneen laulaja, muusikko Hilja Grönforsin mukaan monilla tämän päivän romaninuorilla on identiteetti hukassa, huumeongelma on räjähtänyt käsiin ja jengiytyminen vie pohjaa romanikulttuurin perinteisiltä kasvatusperiaatteilta, joissa keskeistä on toisten, erityisesti vanhempien ihmisten kunnioittaminen.

Grönfors ja hänen moniammatillinen työryhmänsä toteuttavat romanikulttuurista kertovan musiikki- ja elokuvakiertueen lastensuojelun vastaanottopisteissä, sairaaloissa ja vankiloissa. Hankkeessa on mukana myös elokuvaohjaaja Katariina Lillqvist, Elokuvaosuuskunta Camera Cagliostro sekä Romanikulttuurin museo.

– Olemme todella onnellisia ja otettuja apurahasta. Se mahdollistaa tämän tärkeän hankkeen toteutumisen. Syrjäytyneiden romanilasten ja -nuorten pahoinvointi on aikapommi, johon pitää puuttua nopeasti.

Romanilapsille ja -nuorille esitetään vanhoista romanilauluista ja romaniaiheisista elokuvadokumenteista koostettuja esityksiä, joissa heille kerrotaan heidän omasta kulttuuristaan. Romanilapsi tai -nuori, joka ei tiedä, kuuluuko hän valtaväestöön vai romaniheimoon, on Grönforsin mukaan kaikkein suurimmassa vaarassa syrjäytyä.

– Kulttuuri, kuten musiikki, on identiteetin perusta. Musiikki ja elokuva ovat työkaluja, joiden avulla pyrimme vahvistamaan romanilasten ja -nuorten kulttuurisia juuria.

Kiertueen yhteydessä järjestetään myös musiikkityöpajoja, joihin lapset ja nuoret voivat osallistua. Musiikilla on perinteisesti ollut keskeinen asema romanikulttuurissa. Lapsia ja nuoria on aina opastettu laulujen avulla. Opetuslaulujen ohella on markkinalauluja ja rakkauslauluja. Tosin rakkautta ei romanilauluissa käsitellä suoraan, vaan vertauskuvien, kuten kukkasymbolien avulla.

Romanien yhteiskunnallinen asema koheni 1980-luvulla. Kiertelevästä elämäntavasta luopuminen ja muuttaminen kerrostaloihin perhekohtaisiin asuntoihin merkitsi elintason nousua, mutta samalla yhteisöllisyys ja sen myötä lauluperinne alkoi heikentyä.

– Tavoitteenani on elvyttää jo lähes kadonnutta perinnettä keräämällä ja tallentamalla romanilauluja, sekä säveltämällä ja sanoittamalla uusia. Nytkin minulla on työn alla neljä uutta lauluja.

Hilja Grönforsia voi hyvällä syyllä kutsua romanimusiikin Grand Old Ladyksi. Vuonna 2005 Kaustisen kansanmusiikkijuhlat myönsivät hänelle mestarikansanlaulaja-arvonimen, ja vuonna 2014 hän sai Suomi-palkinnon romanien kulttuuriperinnön hyväksi tehdystä työstä.

– Laulut kuvaavat romanien elämää, ja niissä kaikissa on läsnä toivo. Sitkeys ja toivo on aina ollut tärkeässä osassa romanikulttuuria – eihän meitä muuten enää olisi olemassakaan, niin kovaa romanien kohtelu on aina ollut, Grönfors summaa.

Muusikko Hilja Grönfors ja työryhmä saivat 71 000 euron apurahan vuonna 2022 romanikulttuurista kertovan musiikki- ja elokuvakiertueen järjestämiseen vankiloissa, lastensuojelun vastaanottopisteissä ja sairaaloissa, Taidetta kaikille -apurahana.

Nuorten ääni kuuluu musiikin välityksellä

Teksti: Laura Iisalo
Kuvat: Robert Seger

Musiikin ammattilaiset Valtteri Lipasti ja Nina Erjossaari järjestävät biisipajoja nuorille antaakseen heille mahdollisuuden tulla kuulluiksi. Kuva: Robert Seger

Musiikki on läsnä kaikkien elämässä, ja sen avulla on kautta aikojen käsitelty tunteita, joita voi olla vaikea muuten ilmaista. Nina Erjossaari, taiteilijanimeltään Neiti Ö, ja Valtteri Lipasti ovat tehneet pitkän uran aiheen parissa. Erjossaari on lauluntekijä, dramaturgi, näyttelijä ja teatteriohjaaja, Lipasti lauluntekijä, laulaja, muusikko ja teatterisäveltäjä.

Kaksikko hyödyntää musiikkia paitsi omassa ilmaisussaan, myös työskennellessään nuorten parissa. Erjossaari on jo pitkään järjestänyt 12–18-vuotiaille nuorille biisileirejä Kaarinassa, Kuusiston saarella, ja vuonna 2014 hän pyysi Lipastin mukaan opettajaksi ja työparikseen.

– Leireillä nuoret saavat pohtia ihmisyyden perusasioita. Musiikki menee suoraan tunnekeskukseen ja se vaikuttaa heti. Nuoret on myös helppo saada mukaan musiikintekoon, sillä musiikki on heille tärkeää, Erjossaari sanoo.

Yhdessä työstetyt laulut kertovat nuorten tunteista, kokemuksista, havainnoista ja maailmasta – aiheista, jotka koskettavat yleensä kaikkia osallistujia. Kun sanoituksen kanssa päästään alkuun, Lipasti aloittaa sävellystyön, jota muokataan yhdessä paremmaksi. Lipastin mukaan laulujen parissa työskentely pakottaa olemaan läsnä ja auttaa löytämään vastauksia omiin pohdintoihin.

– Musiikin tekeminen viisastaa ja kasvattaa ihmistä, se vahvistaa itsetuntoa ja omaa minäkuvaa, hän toteaa.

Itsetutkiskelu auttaa ymmärtämään maailmaa

Musiikin ammattilaiset Valtteri Lipasti ja Nina Erjossaari järjestävät biisipajoja nuorille antaakseen heille mahdollisuuden tulla kuulluiksi. Kuva: Robert Seger

Lipasti ja Erjossaari haluavat työskennellä nimenomaan nuorten parissa, koska nuoret ovat heidän mukaansa niitä, jotka ovat vaarassa pudota yhteiskunnan kelkasta. He tukevat nuoria luomalla turvallisen tilanteen, jossa he voivat ilmaista itseään ja tunteitaan ilman pelkoa torjutuksi, leimatuksi tai kiusatuksi tulemisesta.

Leireillä on vuosittain ollut nuoria, jotka ovat tavalla tai toisella olleet tekemisissä lastensuojelun kanssa. Nuoret, jotka ovat jääneet vähälle aikuisten läsnäololle, rajoille ja rakkaudelle ovat Erjossaaren mukaan yleensä niitä, jotka loistavat biisileireillä ja -pajoissa.

”Ihmisen tehtävä on löytää se, mitä voi maailmaan antaa”, Valtteri Lipasti.

– Siitä tulee hyvä olo, kun rakkaus ja luottamus ovat läsnä, ja nuoret voivat sanoa mitä ajattelevat ja kokevat. Kuka minä olen ja millainen maailma on, ovat taiteen peruskysymyksiä. Itseä tutkitaan, jotta voi ymmärtää muita ihmisiä, maailmaa ja koko ihmiskuvaa, hän sanoo.

Kun Erjossaari ja Lipasti huomasivat, kuinka paljon hyvää biisileireillä syntyy, he halusivat viedä konseptin myös niille nuorille, jotka eivät välttämättä tule osallistuneeksi leirille.

Monivuotinen Biisipajoja lastensuojeluyksiköihin -hanke käynnistyi vuonna 2020 ja tavoitteena on julkaista nuorten kanssa tehtyjä biisejä ja toteuttaa niiden pohjalta tarinallinen konserttikokonaisuus. Tähän mennessä mukana on ollut kymmeniä nuoria Varsinais-Suomen lastensuojeluyksiköistä. Yksi heistä antoi Lipastille löytämänsä sydämenmuotoisen kiven.

– Se oli häneltä hieno palaute. Ihmisen tehtävä on löytää se, mitä voi maailmaan antaa, ja tässä se toteutuu. Se tuntuu tosi merkittävältä, hän sanoo.

Valtteri Lipasti sai 9 000 euron Taidetta kaikille -työskentelyapurahan Biisipajoja lastensuojelun yksiköihin -hankkeeseen. Nina Erjossaari on saanut Varsinais-Suomen maakuntarahastolta kuukauden työskentelyapurahan hankkeen käynnistämiseen vuonna 2020 ja työskentelyapurahan vuodeksi vuonna 2021.

Taidetta hoitolaitoksiin on jatkossa Taidetta kaikille

Kulttuurikeskus PiiPoon TEIJO-hanke toteutui Taidetta hoitolaitoksiin -apurahan turvin. Kuva: Kulttuurikeskus PiiPoo

Kulttuurikeskus PiiPoon TEIJO-hanke toteutui Taidetta hoitolaitoksiin -apurahan turvin. Kuva: Kulttuurikeskus PiiPoo

Tukimuodon tavoitteena on lisätä tukea tai hoitoa tarvitsevien ihmisten mahdollisuuksia kokea korkealaatuista taidetta ja siten edistää kulttuurista yhdenvertaisuutta.

– Taidetta hoitolaitoksiin -nimi suuntasi hakijoiden ajattelun liiaksi vain hoito- ja hoivakoteihin. Kohderyhmänä ovat kuitenkin kaikki sellaiset ihmiset, joiden on vaikea päästä taiteen äärelle, kertoo kulttuurisihteeri Jaana Ortju.

Hoitolaitosten lisäksi esimerkiksi sairaalat, vankilat tai vaikkapa vastaanottokeskukset voivat olla apurahaa hakevien taiteilijoiden työskentelyn kohteita, kuten myös päihdetyön ja lastensuojelun yksiköt.

Apuraha on tarkoitettu kaikille taiteen aloille. Hakijoina voivat yksittäisten taiteilijoiden lisäksi olla myös työryhmät tai taiteen ammatilliset rekisteröityneet yhteisöt.

Taidetta kaikille -apurahaa voi hakea seuraavan kerran Lokakuun haun yhteydessä 1.–29.10. Se on mukana myös maakuntien haussa tammikuussa 2022. Lisätietoja apurahasta.