Tammikuun haun lisämiljoona

Haun aikataulu

Tammikuun haun lisämiljoona sydän- ja verisuonitautien tutkimukseen -apuraha on haettavissa Tammikuun haun yhteydessä. Hakuaika päättyy viimeisenä hakupäivänä klo 16 Suomen aikaa.

Kuka voi hakea apurahaa

Tammikuun haun lisämiljoona sydän- ja verisuonitautien tutkimukseen on avoinna lääketieteiden aloilla. Rahoitushakemukset voivat kuitenkin sisältää sydän- ja verisuonitautien erityisaloihin tai lähitieteisiin liittyviä komponentteja sillä edellytyksellä, että ne perustellusti linkittyvät sydän- ja verisuonitautien alaan kuuluvaksi.

Myönnettävät apurahat kohdennetaan ensisijaisesti ansioituneille tutkijoille suurempien tutkimusryhmien tai nuoremmille post-doc -tutkijoille uusien tutkimusryhmien perustamiseen ja hankkeiden toteuttamiseen. Hakija voi olla useammasta tutkijasta koostuva työryhmä, mutta ei yliopisto tai tutkimuslaitos. Lisäksi hakijana voi olla myös työryhmistä koostuva tutkimuskonsortio.

Millaista apurahaa voi hakea

Lisärahoituksella rahoitettavien hankkeiden määrää ei lähtökohtaisesti määritetä. Kulttuurirahaston lisämiljoona -rahoitus on tyypillisesti ollut noin 100 000–250 000 euroa tutkimushanketta kohden, mutta mikään ei estä myöntämästä rahoitusta vain yhdelle tai kahdelle selvästi suuremmalle hankkeelle. Rahoitus voi olla myös monivuotinen. Kaikki työskentely hankkeessa maksetaan apurahoina, ei palkkana.

Hakuohjeet

Haku on auki kaikkien maakuntarahastojen alueilla. Hakemus tehdään Apurahanhakijan verkkopalvelussa Tammikuun haun hakuaikana. Tätä apurahaa hakevat valitsevat maakuntarahaston sijaan maakuntarahastojen erityiskohteen, eli sydän- ja verisuonitautien tutkimus -apurahan. Hakemukseen liitettävä tutkimussuunnitelma tulee jättää joko suomen- tai englanninkielisenä, hakemuslomakkeelle tuleva tutkimuksen aihe ja tiivistelmä tulee laatia suomeksi. Hakemuksessa tulee perustella tutkimuksen merkitys kansallisella tai kansainvälisellä tutkimuskentällä.

Vaikka joissain kohdin sydän- ja verisuonitautien osalta tunnistetaan myös maakunnallisia eroja, nähdään niiden geneettisessä taustassa myös yhdistävä suomalainen tautiperimä. Näin ollen rahoituksen voidaan katsoa hyödyttävän koko Suomea ja suomalaisia riippumatta siitä, missä tutkimus tehdään, ja siten hakemukset arvioidaan puhtaasti lääketieteellisin perustein ja niiden kansallisen tai kansainvälisen merkittävyyden pohjalta ilman maakunnallista näkökulmaa.