Hämeen rahasto sai maakuntarahastojen Tammikuun haussa yhteensä 258 hakemusta, joiden yhteenlaskettu hakusumma oli yli 6,7 miljoonaa euroa.
Kärkihankkeiksi Hämeen rahasto nosti arkeologi Kati Salon ja työryhmän Kanta-Hämeen muumiotutkimusprojektin (36 000 euroa) ja muusikko Jonna Tervomaa Grayn, muusikko Darin Grayn ja master of culture and arts (YAMK) Noora Tuomisen kansainvälisen kulttuurivaihdon käynnistämisen ja monipuolisen taide- ja kulttuurisisällön tuottamisen (40 000 euroa).
Tammelan muurihaudasta on nostettu 82 muumiota, jotka on tutkimusten jälkeen haudattu uudelleen. Kuvat: Hanna-Maria Pellinen ja Kati Salo
Kokovuotisia (32 000 euroa) apurahoja jaettiin yksitoista, joista kuusi myönnettiin taiteeseen ja viisi tieteeseen. Taiteen apuraha myönnettiin mm. fil. maisteri Mariia Niskavaaralle kaunokirjalliseen työskentelyyn ja tait. maisteri Teemu Vidgrenille taiteelliseen työskentelyyn. Tieteen kokovuotisen apurahan sai mm. psykol. maisteri Anna Korelin, jonka väitöskirja käsittelee päihdeäitien ja lasten vuorovaikutusta sekä kiintymyksen ja sosiaalisen kognition ylisukupolvista siirtymää.
Hämeenlinnalainen kirjailija Mariia Niskavaara (vas. Kuva: Meri Björn) kirjoittaa apurahalla toista romaaniaan. Muotoilija, sisusturarkkitehti Teemu Vidgren (kuva: Fanni Laukkanen), työskentelee käsityö- ja materiaalilähtöisen muotoilun parissa.
Myönnetyistä apurahoista 70 % jaettiin tänä vuonna taiteelle ja 30 % tieteelle. Myöntöjen keskikoko oli 19 600 euroa. Apurahat jakautuvat Hämeen rahaston alueelle ympäri Kanta-Hämettä.
Kulttuurirahastosta voi lokakuusta 2026 alkaen hakea sekä maakuntarahastojen että keskusrahaston apurahoja yhdessä valtakunnallisessa haussa, jonka hakuaika on 15.–30.10.2026. Erillistä tammikuun hakua ei enää jatkossa järjestetä.
Rahasto vastaanotti maakuntarahastojen Tammikuun haussa 574 apurahahakemusta, joiden yhteenlaskettu hakusumma oli yli 17 miljoonaa euroa. Apurahanhakijoista 10,5 prosenttia sai apurahan.
Tiedeapuraha edistää saimaannorpan suojelua
Dosentti Steffi Goffart. Kuva: Harri Mäenpää
Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan rahastot ovat jakaneet vuodesta 2018 alkaen joka toinen vuosi yhteisen 100 000 euron Tiedeapurahan. Sen sai tänä vuonna tutkimusryhmä dosentti Steffi Goffart, M.Sc. Katriina Nurminen ja fil. maisteri Petra Tikkanen. Apuraha myönnettiin kantasoluteknologiaa uhanalaisille eläimille kuten saimaannorpalle kehittävään ja soveltavaan tutkimukseen, joka tuo käyttöön eettisen ja kestävän tavan tutkia uhanalaisia eläimiä. Saimaannorpan avulla voidaan selvittää, miten elimistö kestää hapenpuutetta. Tieto auttaa paitsi lajin suojelussa, myös ihmisten vakavien sydän‑ ja aivovaurioiden tutkimuksessa.
Maakunnallisen Kärkihankeapurahan (45 000 euroa), sai Kuopion Lasten Sirkus ry uuden tuottajamallin kehittämiseen sirkustoiminnan vahvistamiseksi Kuopiossa ja Pohjois-Savossa. Maakuntarahastojen Tammikuun haussa ensimmäistä kertaa haettavana olleen Elinvoimaa Kulttuurista -apurahan sai savonlinnalainen Nova Records oy Mestarimyrsky-hankkeen toteuttamiseen ja tuottaja–agentuurimallin kehittämiseen Pohjois-Savossa (40 000 euroa).
Kaksivuotisen työskentelyapurahan saaneen taiteilija Riikka Viinikanojan teos ”Kaikesta huolimatta”, 2026.
Tieteen puolella eniten apurahoja myönnettiin lääketieteisiin (41 %) ja luonnontieteisiin (16 %), taiteissa visuaalisiin taiteisiin (38 %) ja esittäviin taiteisiin (27 %). Yksivuotisen työskentelyapurahan sai yhteensä 16 hakijaa. Näistä 11 myönnettiin tieteen väitöskirja- ja post doc -tutkimuksiin ja viisi taiteisiin. Lisäksi kuvataiteilija Riikka Viinikanoja sai kaksivuotisen työskentelyapurahan ja kaksivuotisen apurahan toisen vuoden apurahalla työskentelyä jatkaa taiteilija Reijo Kärkkäinen.
Pohjois-Savon rahaston vuosijuhla ja apurahojen jakotilaisuus järjestettiin 13.5.2026 Kuopion Musiikkikeskuksen Valohallissa. Juhlapuheen piti fil. tohtori Pekka Vähäkangas aiheesta Itseisarvoa ja vaikuttavuutta – Kulttuurin merkitys yhteiskunnalle. Juhlassa esiintyi myös Tanssiteatteri Minimi otteella teoksesta Orange ja pianoa soitti musiikinopiskelija Arijus Sereckis.
Maakuntarahastojen Tammikuun haku järjestettiin nyt viimeistä kertaa. Kulttuurirahastosta voi lokakuusta 2026 alkaen hakea sekä maakuntarahastojen että keskusrahaston apurahoja yhdessä valtakunnallisessa haussa, jonka hakuaika on 15.–30.10.2026.
Kärkihanke, Elinvoimaa kulttuurista -apuraha ja Schildtin palkinto
Kärkihankkeena rahoitettiin Yläkulttuuri ry:n Kohtaamispaikkana Kramsu -hanketta 70 000 eurolla.
Yläkaupungin Yöstä kesältä 2025, kun Alakulttuuritalo Kramsun pihassa oli Punk Piknik. Kuva: Tapio-Laitinen
”Kramsu on kehittymässä merkittäväksi Keski-Suomen kulttuurialan yhteistyötä vahvistavaksi kokonaisuudeksi, joka kokoaa taiteentekijöitä ja kulttuurialan toimijoita yhteen. Elinvoimaa kulttuurista -apuraha on puolestaan uusi avaus kulttuurialan yritystoiminnan vahvistamiseksi. Design Alonen Oy sai 50 000 euroa näyttelytoiminnan kehittämiseen ja uusien taiteilijoiden esiin tuomiseen”, kertoo hoitokunnan puheenjohtaja Raija Hämäläinen.
Keski-Suomen rahasto jakaa joka toinen vuosi Schildtin palkinnon ansiokkaasta toiminnasta piirilääkäri Wolmar Schildtin edustamilla tieteen ja kulttuurin aloilla. Professori Terhi-Anna Wilska on valmistunut kauppat. maisteriksi Turun kauppakorkeakoulusta 1992 ja fil. tohtoriksi sosiologian alalta Lancasterin yliopistosta 1999. Jyväskylän yliopistossa Wilska on toiminut professorina vuodesta 2009 alkaen.
Terhi-Anna Wilska. Kuva: Petteri Kivimäki
Yhdistävä tekijä Wilskan tutkimusuralla on ollut kulutuksen tutkimus muuttuvassa, digitalisoituvassa maailmassa ja erilaisten globaalien kriisien keskellä. Mittavan tutkimusuran lisäksi Wilska on tehnyt kulutuskysymyksiä tutuksi suurelle yleisölle laajasti mediassa, esimerkiksi sanomalehti Keskisuomalaisen kolumneissaan. Wilska on hyödyntänyt tutkimustaan yhteiskunnan ajankohtaisten teemojen selittäjänä ja ansioitunut yhteiskunnallisten ilmiöiden avaajana. Schildtin palkinto osoitettiin taloudellisen tietämyksen laajentajalle, arjen ilmiöiden sanoittajalle.
Apurahoista on vuosittain kova kilpailu
Keski-Suomen rahasto vastaanotti maakuntarahastojen Tammikuun haussa 632 hakemusta. Hakemuksen jättäneistä apurahan sai kaikkiaan 33 hakijaa, työryhmää tai hakijayhteisöä. Myönnetyistä apurahoista taiteen aloille kohdistui 19 (382 500 euroa) ja tieteen aloille 14 (332 500 euroa). Opintostipendejä jaettiin 12 (6 000 euroa) Jyväskylän Lyseon abiturienteille Oy Wilh. Schauman AB:n rahastosta.
Teatteri-ilmaisun ohjaaja AMK Tanja Drabczyk työryhmineen sai apurahan Tyttäreni söi pullan! – tanssi-nukketeatteriteoksen toteuttamiseen. Kuvassa Agnes ja Tanja Drabczyk. Kuva: Terhi Takkinen
”Edellisvuoteen verrattuna hakemusten määrä nousi 40:llä. Haettujen eurojen määrä – miltei 19 miljoonaa – oli puolestaan noin 2 miljoonaa suurempi. Tämä kertoo valtavasta tarpeesta rahoitukselle sekä tieteen että taiteen kentillä. Kilpailu apurahoista on todella kovaa – paljon jäi hyvin tasokkaita hakemuksia rahoittamatta”, Keski-Suomen rahaston päällikkö Antti Niskanen kertoo.
Kulttuurirahastosta voi lokakuusta 2026 alkaen hakea sekä maakuntarahastojen että keskusrahaston apurahoja yhdessä valtakunnallisessa haussa, jonka hakuaika on 15.–30.10.2026. Erillistä Tammikuun hakua ei enää jatkossa järjestetä.
Reijo Hukkaselta ja Sinikka Tuomiselta merkittävä testamenttilahjoitus
Suomen Kulttuurirahasto on yksi Suomen merkittävimmistä tieteen, taiteen ja kulttuurin tukijoista. Sen mahdollistavat vuosikymmenten aikana saadut lahjoitukset ja testamentit.
”Jo Kulttuurirahaston perustamiskeräykseen vuonna 1938 osallistui 170 000 suomalaista. Lahjoittamisen perinne jatkuu edelleen, ja huolehdimme tarkasti siitä, että saamamme lahjoitukset käytetään antajansa tahdon mukaisesti tieteen ja taiteen hyväksi”, sanoo Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson.
Reijo Hukkanen (1946–2024) ja Sinikka Tuominen (1947–2024) olivat palkittuja taiteilijoita ja suomalaisen nykytaiteen keskeisiä vaikuttajia.
Hailuodon asunoon pihapiirissä sijaitsevan vajan seinäkoristeita.
Kuvanveistäjä ja taidemaalari Reijo Hukkanen tunnetaan muun muassa Helsingin Musiikkitalon edustalla sijaitsevasta Laulupuut-veistoksesta. Hän sai Kuvataiteen valtionpalkinnon vuonna 1987 ja Pro Finlandia -mitalin 2012, ja hänet valittiin Vuoden taiteilijaksi vuonna 1991. Hukkasen veistokset ovat kekseliäisyydessään aivan omassa luokassaan: niissä tutut materiaalit taipuvat akrobaattisiin muotoihin ja romu ylevöityy kurittoman huumorin siivittämänä teoksiksi.
Laajasti arvostettu taidemaalari Sinikka Tuominen sai Suomi-palkinnon 1995. Hän oli myös Ars Fennica -ehdokas 1996 ja Carnegie Art Award -ehdokas 2000. Vuonna 2019 hänelle myönnettiin pohjoismaisittain merkittävä tunnustus, Prinssi Eugenin mitali, jolla haluttiin kunnioittaa Tuomisen pelkäämätöntä ja omakielistä taidemaalarin uraa.
Hailuodon asunto ulkoa ja sisältä.
Oululaislähtöisen taiteilijapariskunnan testamenttilahjoitukseen kuuluu laajan teoskokoelman lisäksi muun muassa asunto, Hailuodon kiinteistö sekä mittava arkistomateriaali. Hailuodossa taiteilijoilla oli kesäpaikka, missä molemmilla oli oma ateljee.
”Reijo Hukkasen ja Sinikka Tuomisen lahjoitus on osoitus tieteen ja taiteen arvostuksesta sekä halusta tukea tulevien sukupolvien tieteen ja taiteen ammattilaisten työtä. Yli puolen miljoonan euron lahjoitus on taloudellisesti merkittävä, mutta sen kulttuurihistoriallista arvoa ei voi mitata euroissa”, sanoo Pettersson.
Kulttuurirahasto on lahjoittanut Hukkasen ja Tuomisen teoksia Oulun taidemuseoon ja Nykytaiteen museo Kiasmaan. Lisäksi muutamia teoksista on liitetty Kulttuurirahaston omaan kokoelmaan. Osalle tavoitellaan ostajia huutokaupan kautta.
”Laaja teoslahjoitus täydentää hienosti nykytaiteen kokoelmaamme. Teokset tulevat osaksi Kansallisgallerian kokoelmaa ja tuleville sukupolville säilyvää yhteistä kulttuuriperintöämme”, Kiasman museonjohtaja Kiira Miesmaa sanoo.
Erittäin laaja ja taidehistoriallisesti merkittävä arkistokokonaisuus, joka sisältää lehtileikkeitä, kuvia ja muuta taidehistoriallista materiaalia, on inventoitu ja lahjoitettu Kansallisgalleriaan. Arkistokokonaisuus luo hyvät edellytykset taiteilijoiden tuotannon tutkimiselle.
Oulun kodista. Pöytä on Reijo Hukkasen käsialaa.
Kulttuurirahasto saa noin 10 miljoonaa euroa vuodessa lahjoituksina ja testamentteina. Lahjoitusten tuotoilla Kulttuurirahasto tukee tiedettä, taidetta ja kulttuuria esimerkiksi myöntämällä apurahoja yli 50 miljoonalla eurolla vuodessa.
Palkintopäätöksessään Pirkanmaan rahaston hoitokunta nosti esiin ylöjärveläisyhtyeen merkittävän aseman suomalaisessa musiikki- ja kulttuurikentässä sekä yhtyeen pitkän uran.
”Eppu Normaali on pitkällä urallaan tehnyt suomalaista populaarimusiikin historiaa. Historiallinen on myös Pirkanmaan rahaston tämän vuoden palkinto: se myönnetään ensimmäisen kerran populaarimusiikin esiintyjälle – ja ensi kerran yhtyeelle”, sanoo Pirkanmaan rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Helena Hiilivirta.
Eppu Normaalin tuotanto on kulkenut 1970‑luvun lopun punk‑ilmaisusta kohti musiikillisesti herkempää ja melodisempaa rockia. Erityisesti 1980‑luvun alussa julkaistut levyt merkitsivät yhtyeen uralla käännekohtaa, ja sen jälkeen Eppujen tuotannosta on noussut useita kaikkien suomalaisten tuntemia klassikoita.
Yhtyeen kielellisesti kekseliäät, runolliset ja sisällöllisesti vahvat sanoitukset eivät ole vain aikansa tulkintoja. Ne ovat ottaneet kantaa yhteiskunnallisiin ilmiöihin ja jäsentäneet lukemattomien ihmisten yksityisiä tunteita ja kokemuksia. Ne ovat säilyttäneet ajankohtaisuutensa ja puhuttelevuutensa yli sukupolvien ja jatkavat elämäänsä myös sen jälkeen, kun yhtye loppukesällä päättää 50‑vuotisen uransa.
Kulttuurirahaston kaikissa maakuntarahastoissa oli ensimmäistä kertaa jaettavina Elinvoimaa kulttuurista -apurahat. Pirkanmaalla kulttuurialan yrittäjyyttä edistävät apurahat myönnettiin Kulttuuriyhdistys Vähä-Pourun piha ry:lle kulttuuritoiminnan käynnistämiseen (20 000 euroa) ja Lördag Oy:lle Hatanpään huvilan saneeraamiseen kulttuurialan työtiloiksi ja kansainväliseksi taiteilijaresidenssiksi (30 000 euroa).
Marika Oksanen sai ensimmäisen apurahan uudesta Orvokki Kauppilan nimikkorahastosta. Kuva: Harri Hinkka
Tänä vuonna jaettiin ensimmäiset apurahat uudesta Orvokki Kauppilan nimikkorahastosta, joka tukee lääketieteellistä tutkimusta. Apurahan sai fil. tohtori Marika Oksanen RNA:n säätelyn merkitystä verihiutaleita tuottavien solujen erilaistumisessa käsittelevään väitöksen jälkeiseen tutkimukseen.
Musiikille merkittäviä apurahoja
Kärkihanke-apuraha myönnettiin kahdelle musiikkihankkeelle: Sastamala Gregoriana ry:lle vanhan musiikin festivaalin 30-vuotisjuhlavuoden tapahtumien toteuttamiseen ja Tampere-talo Oy:lle Naisen ääni -pienoisoopperan kantaesityksen toteuttamiseen ja täyspitkän oopperan uuden taiteellisen tuotantomallin kehittämiseen. Kumpikin apuraha on 40 000 euroa.
Setlementti Tampere sai apurahan kehitysvammaisten ihmisten työllistymistä ja harrastamista tukevan mallin kehittämiseen ja toteuttamiseen teatteritaiteessa. Viime vuonna Teatteri Neon ammatillinen produktio oli ”Orlando, Oodi luonnolle”, joka toteutettiin yhteistyössä Tampereen Tanssin Keskuksen ja Tampereen Teatterin kanssa. Kuvassa Riikka Papunen, Lasse Viitamäki, Noora Hakala, Kardo Shiwan, Mari Heinilä, Leevi Paalanen. Kuva: Maria Atosuo / Tampereen Teatteri
Simbergin unet -oopperan valmistamista Pirkanmaan rahasto rahoittaa kahdella apurahalla. Hämeenkyrön FEStiwaalit ry sai apurahan oopperan tuottamiseen Tampereen tuomiokirkkoon syksyllä 2027 ja kirjailija Johanna Sinisalo sen libreton kirjoittamiseen.
Lisäksi Irmeli Näsäsen rahastosta myönnettiin yhteensä 70 000 euroa nuorten, lahjakkaiden musiikinopiskelijoiden opintoihin ja soitinhankintoihin.
Kestävyys yksi näkyvistä teemoista
Tämän vuoden apurahahakemuksissa nousivat esiin muun muassa ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden teemat, joita lähestyttiin eri näkökulmista. Apurahansaajista esimerkiksi fil. maisteri Tapio Santala tutkii merkityksellisen ja ekologisesti kestävän elämän mahdollisuuksia Buddhan ja Friedrich Nietzschen elämänfilosofioissa, kauppat. maisteri Roosa Luukkonen kiertotaloutta edistäviä kulutusyhteisöjä ja fil. maisteri Juulia Erämo kaupungistumista ja ympäristösuhteen muutosta 1800-luvun lopun Suomessa. Yhteiskuntat. tohtori Marika Haataja kirjoittaa pölyttäjien merkitystä käsittelevän lasten tietokirjan, ja fil. tohtori Tiina Joki sai apurahan lasten kulttuuripolun toteuttamiseen Ylisen kotieläinpihalle.
Marika Haataja kirjoittaa apurahakaudellaan pölyttäjien merkitystä käsittelevän lasten tietokirjan. Kuva: Harri Hinkka
Paikallisen historian ja kulttuuriperinnön säilyttämiseksi myönnettiin kolme kotiseututyön apurahaa. Eläköön Eteläpuisto ry sai apurahan Eteläpuiston historiikin kirjoittamiseen, fil. tohtori Antti Malinen ja työryhmä Pikku Kakkosen tekijöiden aineistojen tallentamiseen ja arkistointiin ja Lempäälän Luontaiskylpylä Oy kylpylän 100-vuotista historiaa esittelevän nukketeatteriesityksen valmistamiseen.
Dosentti, fil. tohtori Ella Viitaniemi ja Tampere 250 -työryhmä sai apurahan Tampereen kaupungin perustamista ja varhaisvaiheita käsittelevään tutkimukseen.
Apurahoja 13 kuntaan Pirkanmaalla
Filosofian tohtori Antti Malisen ja professori Kaija Puuran hanke kunnioittaa suomalaista lapsuuden kulttuuriperintöä. He saivat apurahan lastenohjelma Pikku Kakkosen tekijöiden aineistojen tallentamiseen ja arkistointiin. Kuva: Harri Hinkka
Rahasto vastaanotti Tammikuun haussa 1 272 hakemusta, joiden yhteenlaskettu hakusumma oli 36,5 miljoonaa euroa. Viime vuonna hakemusmäärä oli 1 180 ja hakusumma noin 30 miljoonaa euroa.
Lähes 70 prosenttia apurahanhakijoista ja -saajista oli tamperelaisia, mutta vähintään yksi apuraha myönnettiin myös 12 muuhun pirkanmaalaiseen kuntaan.
Henkilökohtaiset apurahat turvaavat saajalleen mahdollisuuden keskittyä työhönsä pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti. Pirkanmaan rahasto myönsi kokovuotisia eli vähintään yhdeksän kuukauden kokoaikaiseen työskentelyyn tarkoitettuja apurahoja 23 ja puolivuotisia 13.
Tieteen aloille myönnettiin kaikkiaan 33 apurahaa, yhteensä 791 000 euroa, taiteen aloille 46 apurahaa, yhteensä 689 000 euroa. Tieteen ja taiteen perusopintoihin myönnettiin 6 apurahaa, yhteensä 20 000 euroa.
Vuosijuhlan juhlapuhujana taiteilija Tuula Lehtinen
Perjantaina Tampere-talossa järjestetty juhla oli Pirkanmaan rahaston 64. vuosijuhla.
Ennen vuosijuhlan alkua Pirkanmaan rahaston hoitokunnan jäsen Terhi Asumaniemi avasi japanilaisen kuvittajan Kaho Suzukin ONES-näyttelyn, jossa Suzuki tarkastelee enemmistön ja vähemmistön suhdetta maahanmuuttajan näkökulmasta. Näyttely on avoinna 24.5.2026 saakka Tampere-talon Talvipuutarhassa. Suzuki sai Pirkanmaan rahaston apurahan viime vuonna.
Juhlapuheen piti taiteilija Tuula Lehtinen otsikolla Taide on läsnä.
Juhlassa esiintyivät sirkustaitelija Saana Leppänen ja kanteleensoittaja Eveliina Virtanen.
Kulttuurirahastosta voi lokakuusta 2026 alkaen hakea sekä maakuntarahastojen että keskusrahaston apurahoja yhdessä valtakunnallisessa haussa, jonka hakuaika on 15.–30.10.2026. Erillistä Tammikuun hakua ei enää jatkossa järjestetä.
Kainuun rahasto vastaanotti Tammikuun haussa yhteensä 162 apurahahakemusta, joiden yhteenlaskettu kokonaissumma oli yli 3,3 miljoonaa euroa. Apurahanhakijoista 16 prosenttia sai apurahan. Kainuun rahaston jakovara oli 8 prosenttia haetusta kokonaissummasta.
Maakunnallisen Kärkihankeapurahan (20 000 euroa) saivat Kuhmon Musiikkiyhdistys ja Kulttuuriosuuskunta G-voima. Kuhmon Musiikkiyhdistys aloittaa hankkeen, jossa kehitetään Kuhmon Kamarimusiikin kansainvälistä matkanjärjestäjäkauppaa. Kulttuuriosuuskunta G-voiman apurahalla Vaara-kollektiivi toteuttaa lastenteatterikantaesityksen ja esityskiertueen Kainuussa.
Kulttuuriosuuskunta G-voiman saamalla kärkihankepurahalla toteutetaan kantaesitys Liisa Louhelan lastenromaanista Ronttiäiti ja Ahkera Tiikeri (WSOY 2025).
Kainuun rahasto myönsi myös kolme Elinvoimaa Kulttuurista -apurahaa. Yksi tuen saajista on Mustarinda-seura, joka järjestää kansainvälisen kesänäyttelyn ja edistää Vaara-Kainuun taidekansallispuiston valmisteluhanketta.
Kokovuotinen apuraha 32 000 euroa myönnettiin kasvatust. maisteri Helena Laurinkarille opettajien geneerisiä taitoja, niiden kehittymistä sekä taitojen merkitystä työssä ja työelämäsiirtymässä käsittelevään väitöskirjatyöhön.
Apurahoilla tuetaan myös uusia tapahtumia. Rauniokaupunki järjestää mysteerimatkan, eli Night on Earth -musiikillisen bussiseikkailun. Tarinateatteri Vox toteuttaa apurahalla tarinateatteriesityksiä Pride-tapahtumien yhteydessä Kainuussa.
Maakuntarahastojen Tammikuun haku järjestettiin nyt viimeistä kertaa. Kulttuurirahastosta voi lokakuusta 2026 alkaen hakea sekä maakuntarahastojen että keskusrahaston apurahoja yhdessä valtakunnallisessa haussa, jonka hakuaika on 15.–30.10.2026.
Elias Lönnrot -mitali Veikko Leinoselle
Kainuulaisen kulttuurin rehevöittäjälle ja rohkealle toteuttajalle
Kainuun rahaston vuosijuhlassa ja apurahojen jakotilaisuudessa luovutettiin Suomen Kulttuurirahaston myöntämä Elias Lönnrot-mitali kainuulaisen kulttuurin rehevöittäjälle ja rohkealle toteuttajalle Veikko Leinoselle tunnustuksena työstä aktiivisen, monipuolisen ja elävän kainuulaisen kulttuurin hyväksi. Veikko Leinonen (s. 1982) on tuottaja, teatterintekijä, käsikirjoittaja ja ohjaaja. Vaara-kollektiivin lisäksi hän on toiminut mm. Kajaanin Harrastajateatterilla, Kajaanin Kaupunginteatterilla sekä Metsähallituksen Luontopalveluilla. Teatterin ohella Leinosen työn tuloksia voi nähdä useiden kajaanilaisten tapahtumien taustalla. Leinonen on työllään elävöittänyt, uudistanut ja monipuolistanut tapahtumakenttää, sekä luonut myönteistä mielikuvaa ja ylpeyttä Kainuusta.
Kuva: Anna Laakkonen
Kainuun rahaston vuosijuhla ja apurahojen jakotilaisuus järjestettiin 7.5.2026 Ristijärven Monitoimitalo Virtaalassa. Juhlapuheen piti vastaava päätoimittaja Anne Moilanen ja musiikista vastasi duo Eevalotta Matikainen ja Martin Söderbackan.
Mirjam Helin -akatemian laulajisto vahvistuu kahdella uudella lahjakkuudella. Akatemiaan valittiin täydennyshaussa sopraano Heta Sammalisto ja mezzosopraano Melike Uludag.
Opiskelijat valinneeseen raatiin kuuluivat bassobaritoni Luca Pisaroni, sopraano Anna Bonitatibus sekä baritoni, Wienin valtionoopperan studion uusi johtaja Adrian Eröd.
Mirjam Helin -akatemia on Suomen Kulttuurirahaston lahjakkuusohjelma kansainvälistä uraa tavoitteleville klassisen laulun opiskelijoille ja ammattilaisille. Akatemia tarjoaa laulajilleen pitkäjänteistä, yksilöllistä tukea taiteelliseen kasvuun ja ammatilliseen kehittymiseen.
”Mirjam Helin -akatemiassa tavoitteelliset laulajat saavat aikaa, tilaa ja asiantuntevaa ohjausta oman taiteellisen identiteettinsä rakentamiseen. Tulokset näkyvät jo, sillä osa akatemian nykyisistä opiskelijoista siirtyy ensi syksynä työharjoitteluun ja jatko-opintoihin Keski-Eurooppaan ja Iso-Britanniaan”,sanoo Mirjam Helin -akatemian vastaava tuottaja Helianna Herkkola.
Mirjam Helin -akatemiaan valituille tarjotaan laulutekniikan ja musiikillisen valmennuksen ohella henkistä valmennusta ja henkilökohtainen mentori, joka on kansainvälistä uraa tekevä suomalainen laulaja. Opetusohjelmassa on myös kieltenopetusta, ohjelmistotietoutta, kehon hallintaa sekä koelaulu-, musiikkibisnes- ja esiintymisvalmennusta.
Akatemia tarjoaa opetusta eri puolilla Suomea. Seuraavat opetusperiodit ovat Savonlinnassa, Kaustisella ja Vaasassa. Periodien aikana laulajat työskentelevät kansainvälisten huippuopettajien ja asiantuntijoiden kanssa sekä esiintyvät yleisölle.
Tähän mennessä opettajia ovat olleet mm. suomalainen sopraano Camilla Nylund, amerikkalainen sopraano Linda Watson, italialainen bassobaritoni Luca Pisaroni, ranskalainen vocal coach ja kapellimestari Audrey Saint-Gil sekä italialainen pianisti ja vocal coach Alessandro Misciasci,pianisti ja vocal coach, bel canto -spesialisti Hana Lee, Alankomaiden kansallisoopperan studion johtaja, sopraano Rosemary Joshuasekä näyttelijä Tommi Korpela. Akatemiassa vierailee lisäksi kansainvälisiä ooppera-agentteja ja oopperatalojen casting directoreja.
Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan rahastot ovat käynnistäneet mittavan yhteishankkeen, jolla tavoitellaan pysyvää muutosta esittävän taiteen vierailukäytäntöihin. Vuosina 2026–2028 toteutettavan Vuoroin vierailulla -hankkeen käytännön toteutuksesta vastaavat Läntinen tanssin aluekeskus (LTA) ja Pirkanmaan Tanssin Keskus (PTK).
Uusi toimintamalli vapaan kentän tueksi
Vuoroin vierailulla vastaa esittävän taiteen vapaan kentän kriittiseen haasteeseen: Suomesta puuttuu säännöllinen ja vakiintunut malli teosvierailujen toteuttamiseen. Nykyisellään vierailujen ehdot neuvotellaan joka kerta uudelleen, mikä kuluttaa resursseja ja lyhentää teosten elinkaarta.
”Tarkoituksena on mallintaa erilaisia tapoja toteuttaa yhteistyötä kuntien kanssa, pidentää produktioiden elinkaarta ja luoda esittävän taiteen vapaalle kentälle työkaluja, joiden avulla vierailutoiminnan kynnys madaltuu”, kertovat hankkeen vastuuhenkilöt, toiminnanjohtajat Sanna Meska (LTA) ja Maija Hoisko (PTK).
Teos: Hesperidien puutarhasta pohjoiseen. Kuvaaja: Ville Kurki.
Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla 20 vierailua
Syyskuussa 2026 alkavalla esityskaudella toteutetaan yhteensä 20 vierailukokonaisuutta, jotka jakautuvat tasan molempien maakuntien kesken. Hankkeessa on jo sovittu yhteistyöstä viiden Varsinais-Suomen ja neljän Pirkanmaan kunnan kanssa.
Vierailujen keskiössä ovat olemassa olevat, yleisöä jo saavuttaneet tanssituotannot. Hankkeessa kehitetään kuntien tarpeista lähtöisin olevat asiakasprofiilit, joiden avulla tunnistetaan kullekin väestöpohjalle – kuten lapsille tai ikäihmisille – sopivimmat sisällöt. Avoin haku teoksille avataan kansainvälisenä tanssin päivänä 29.4.2026.
”Taiteen saavutettavuus ei saa olla kiinni asuinpaikasta. Vuoroin vierailulla -hanke tuo korkeatasoista esittävää taidetta myös sellaisille paikkakunnille, joilla ammattitanssia on harvoin tarjolla. Kulttuurirahaston tavoite on vahvistaa taiteen elinvoimaa eri puolilla Suomea. Siinä kiertuetoiminnan ja taiteilijoiden liikkuvuuden tukeminen on ratkaisevan tärkeää”, sanovat Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahaston päällikkö Silja Minkkinen-Poikolainen ja Varsinais-Suomen rahaston päällikkö Timo Vuorisalo.
Avoin haku teoksille avataan kansainvälisenä tanssin päivänä 29.4.2026.
Oppiva pilotti koko taidealan käyttöön
Kyseessä on ”lean-periaatteella” etenevä oppiva prosessi, jonka lopputuloksena syntyvä toimintamalli on monistettavissa myös muille esittävän taiteen aloille. Hankkeen aikana luodaan selkeät toimintaohjeet ja tarkistuslistat niin taiteilijoille, kunnille kuin kulttuuriorganisaatioille. Työkaluja voi hyödyntää koko Suomen taidekenttä.
Tulokset, mallit ja dokumentaatio julkaistaan avoimesti hankkeen verkkosivuilla osoitteessa www.vuoroinvierailulla.fi, ja työ huipentuu loppuseminaariin alkuvuodesta 2029.
Kevään kierroksella myönnetyistä Post doc -poolin apurahoista kolme on jatkoapurahoja ja yhdeksän kahden vuoden apurahoja. Poolin kevään hakukierrokselle osallistui ennätykselliset 196 tohtoria eri puolilta Suomea. Kahden vuoden kuluessa poolin hakijamäärät ovat nousseet 70 prosenttia. Apuraha voitiin tällä kertaa myöntää 10 prosentille hakijoista.
Pooliin kuuluvat säätiöt jakavat ulkomaisiin tutkimusjaksoihin vuosittain yhteensä 3,2 miljoona euroa. Post doc -tutkimusjaksojen pituudet vaihtelevat puolesta vuodesta kahteen vuoteen.
Poolin seuraava hakukierros järjestetään 15.8.–15.9.2026, jolloin jaettavana on noin 1,6 miljoonaa euroa. Haun tulokset julkistetaan joulukuussa 2026.
Yhden Kulttuurirahaston myöntämistä apurahoista sai filosofian tohtori Krista Juurikka, joka muuttaa Kanadaan työskentelemään keskushermoston kroonista tulehdusta käsittelevän tutkimuksen parissa.
Fil. tohtori Krista Juurikka. Kuva: Oulun yliopisto
”Neuroinflammaatio, eli keskushermoston krooninen tulehdus, on haitallista aivoille ja se on liitetty kroonisiin sairauksiin kuten dementiaan. Toisaalta viruksiin kohdistuvien rokotteiden on havaittu suojaavan dementialta, mikä kertoo virusinfektioilla olevan rooli keskushermoston sairauksien synnyssä. Keskushermoston immuunipuolustuksen solujen, mikrogliojen, tiedetään suojaavan keskushermostoa infektioilta, mutta niiden virusinfektion aikaisia toimintamekanismeja ei vielä tunneta tarkasti. Tämä tutkimus selvittää mikrogliasolujen toimintaa keskushermoston virusinfektion aikana solu- ja molekyylitasolla,” Juurikka kertoo.
Mikä on Säätiöiden post doc -pooli?
Säätiöiden post doc -pooli perustettiin vuonna 2009 edistämään tutkijoiden ja Suomen tieteen kansainvälistymistä. Tänä aikana pooliin kuuluvat säätiöt ovat jakaneet yli 40 miljoonaa euroa Suomesta ulkomaille lähteville tohtoreille. 33 hakukierroksen jälkeen apurahoja on saanut jo yli 850 tohtoria. Heistä yli kolmannes on saanut kaksivuotisen rahoituksen.
Säätiöiden post doc -pooli on osoittautunut tärkeäksi tiederahoituksen instrumentiksi, jonka avulla nuoret perheelliset tutkijat voivat rahoittaa tutkimusjakson ulkomaisessa huippuyliopistossa. Poolin kautta myönnetyt apurahat määräytyvät joustavasti hakijan tarpeen mukaan ja niihin voidaan sisällyttää esimerkiksi perheen muuttokulut sekä lasten hoito- tai koulumaksut.
Säätiöiden post doc -pooliin kuuluu kaudella 2025–2027 kolmetoista säätiötä. Mukana ovat Ella ja Georg Ehrnroothin Säätiö, Emil Aaltosen Säätiö, Alfred Kordelinin Säätiö, Liikesivistysrahasto, Päivikki ja Sakari Sohlbergin Säätiö, Suomalainen Tiedeakatemia, Suomen Kulttuurirahasto, Suomen Lääketieteen Säätiö, Svenska Kulturfonden, Svenska litteratursällskapet, Tekniikan edistämissäätiö, Jenny ja Antti Wihurin rahasto sekä Ulla Tuomisen Säätiö.
Kulttuurirahaston kevään 2026 post doc -apurahat
Fil. tohtori Ashwini Kedari.
Kulttuurirahasto myönsi tänä keväänä 7 post doc -apurahaa. Yksi apurahansaajista, fil. tohtori Ashwini Kedari, lähtee Tanskaan tutkimaan konneksiinikanavien ja -proteiinien sitojien tekoälyavusteista suunnittelua. Konneksiinit välittävät solujen välistä viestintää, ja niiden toimintahäiriöt liittyvät useisiin sairauksiin, kuten haavan paranemisen häiriöihin, sydämen rytmihäiriöihin ja neurofysiologisiin sairauksiin. Tutkimusta vaikeuttavat kanavien dynaaminen rakenne ja sopivien molekyylityökalujen puute. Kedarin tavoitteena on kehittää ensimmäinen sukupolvi tekoälyavusteisia de novo -proteiinin sitojia.
Fil. tohtori Aylin Rosberg. Kuva: Daniel Carlsson
Fil. tohtori Aylin Rosberg matkustaa Isoon-Britanniaan tutkimaan kognitiivisen toimintakyvyn yksilöllisiä eroja ja masennusalttiutta laajoissa väestötason aivokuvantamisaineistoissa. Tutkimus perustuu konnektomiharmoniikkoihin, eli matemaattiseen menetelmään, jolla kuvataan aivoalueiden välisiä yhteyksiä ja tarkastellaan aivojen toimintaa verkostotasolla. Menetelmää on toistaiseksi käytetty lähinnä pienissä aineistoissa, eikä sen potentiaalia väestötason tutkimuksessa ole vielä laajasti hyödynnetty. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä aivojen yhteyksien organisoinnista ja tunnistaa uusia biomarkkereita kognitiivisen ja mielenterveyden tutkimukseen.
