Frame ja Suomen Kulttuurirahasto järjestävät yhteisiä opintomatkoja Suomessa toimiville nykytaiteen ammattilaisille. Opintomatkojen tavoitteena on tutustuttaa osallistujat kohdemaiden taidekenttään, vierailla kansainvälisissä nykytaidetapahtumissa, luoda verkostoja ja löytää potentiaalisia yhteistyökumppaneita. Opintomatkat on suunnattu nykytaiteen ammattilaisille, kuten kuraattoreille ja muille taidemuseoiden, taideorganisaatioiden ja vapaan kentän ammattilaisille.

Mitä ja milloin

Vuonna 2026 opintomatka järjestetään 16. Dak’Art – Dakarin biennaaliin Senegaliin ja Marrakechiin, Marokkoon. Kymmenen päivän pituinen matka järjestetään Dakarin biennaalin avajaisviikolla, arviolta 19.–28. marraskuuta 2026. Päivämäärät vahvistetaan, kun biennaali julkistaa avajaisohjelmansa.

Biennaalin lisäksi Framen laatimaan matkaohjelmaan kuuluu tapaamisia ja vierailuja paikallisiin taideorganisaatioihin. Osa ohjelmasta tapahtuu ilta-aikaan. Osallistujien odotetaan myös järjestävän omia tapaamisia kiinnostuksensa mukaan.

Vuodesta 1990 lähtien järjestetty Dakarin biennaali on Afrikan vanhin ja yksi merkittävimmistä nykytaiteen suurtapahtumista. Matka tarjoaa osallistujille mahdollisuuden tutustua biennaaliin ja luoda verkostoja kansainvälisten nykytaiteen ammattilaisten kanssa.

Kenelle

Haku on avoinna suomalaisille ja Suomessa toimiville nykytaiteen ammattilaisille, kuten kuraattoreille sekä muille taidemuseoiden, taideorganisaatioiden ja vapaan kentän ammattilaisille.

Avoimen haun kautta valitaan neljä osallistujaa, joiden matkakulut katetaan järjestäjien toimesta. Lisäksi taidealan ammattilaiset, jotka pystyvät kattamaan matkakulunsa itse tai organisaationsa kautta, voivat ilmaista kiinnostuksensa osallistua opintomatkalle omakustanteisesti. Ryhmän mukana matkustavat Framen ja Suomen Kulttuurirahaston edustajat.

Matkakulut ja tiedot

Matkalle valitut osallistujat saavat kukin 3 000 euron apurahan. Apurahaa voi käyttää matkoihin Senegaliin ja Marokkoon, majoitukseen, paikallisliikenteeseen ja muihin välittömiin matkakuluihin, kuten rokotuksiin ja vakuutuksiin. Osallistujat vastaavat itse lentojen ja majoituksen varaamisesta. Osallistujien on raportoitava apurahan käytöstä matkan jälkeen. Osallistujat vastaavat itse matkan aikana syntyvistä ateria- ja muista henkilökohtaisista kuluista.

Huhtikuusta 2026 lähtien Senegal ei vaadi matkustajilta kansainvälistä rokotustodistusta. Osallistujien on voitava matkustaa Senegaliin ja Marokkoon ja heillä on oltava tarvittavat voimassa olevat matkustusasiakirjat sekä voimassa oleva henkilökohtainen matkavakuutus. Lisätietoa ulkoministeriön sivuilta.

Hakuohjeet

Lähetä hakemus ja ansioluettelo yhtenä PDF-tiedostona, sisältäen seuraavat:

1. Englanninkielinen motivaatiokirje (enintään 1 sivu), jossa kerrot, miksi matka olisi hyödyllinen työllesi ja/tai edustamallesi organisaatiolle; minkälaisiin toimijoihin olet kiinnostunut tutustumaan; ja mikä sinua kiinnostaa Dakarin biennaalissa tai Marrakeshin nykytaidekentässä.

2. Lyhyt ansioluettelo, josta käy ilmi hakijan ammatillinen tai kuratoriaalinen kokemus.

Lähetä nämä yhtenä PDF-tiedostona osoitteeseen applications@frame-finland.fi.

Hakuaika päättyy perjantaina 12. kesäkuuta 2026.

Valintaprosessi

Hakemukset arvioivat Framen ja Suomen Kulttuurirahaston edustajat. Valinnassa arvioidaan hakijan motivaatiota sekä matkan hyödyllisyyttä hakijan työlle ja/tai organisaatiolle. Jos hakija on osallistunut äskettäin Framen ja Suomen Kulttuurirahaston järjestämälle vastaavalle opintomatkalle, on epätodennäköistä, että hänet valitaan.

Hakijoille ilmoitetaan valinnasta kesäkuun loppuun mennessä ja tulokset julkaistaan myös järjestäjien verkkosivuilla.

Esteettömyys

Matkaohjelmaan kuuluu päivittäistä ohjelmaa ja liikkumista julkisilla liikennevälineillä. Matkaan sisältyy runsaasti sosiaalisia tilanteita. Ryhmän työkieli on englanti ja paikallinen kieli ranska. Ota meihin yhteyttä etukäteen, jos sinulla on kysyttävää matkan esteettömyydestä.

Frame edistää tasa-arvoa toiminnassaan. Otamme mielellämme vastaan hakemuksia eri-ikäisiltä, eri sukupuolilta, eri kielistä, eri kulttuureista ja muista vähemmistöistä tulevilta henkilöiltä. Hakemuksessasi voit ilmoittaa kuuluvasi johonkin näistä ryhmistä. Kaikki antamasi tiedot käsitellään luottamuksellisesti.

Lisätietoja:

Arvid van der Rijt, kansainvälisten verkostojen erityisasiantuntija, Frame
arvid.vanderrijt@frame-finland.fi

Johanna Ruohonen
Kehitysjohtaja, Suomen Kulttuurirahasto
johanna.ruohonen@skr.fi

Ylimarkun kylässä Närpiössä asuvat kuvataiteilijat Janne Nabb ja Maria Teeri muodostavat yhdessä nelikätisen taiteilijakollektiivin, nabbteerin, jonka taiteessa ihminen ei ole keskiössä, vaan näkökulma on moniuloitteisempi ja monilajisempi. Nabbteerin työskentely on paikkasensitiivistä, kokeilevaa ja paikallisiin materiaaleihin liittyvää. Taiteilijakollektiivia yhdistää rohkeus ja uteliaisuus – jostain odottamattomasta voi syntyä teos, usein installaatio.

Nabbteerin työskentelyssä korostuvat työskentelytavat, jossa keräillään, etsitään ja havaitaan käytöstä poistettuja materiaaleja niin ihmisten kuin luonnon jäljiltä. Kätketyistä maailmoista löytyy toisenlajisia organismeja.

Alueemme kiinnostaviin nykytaiteilijoihin kuuluvaa, kansainvälisestikin ansioitunutta nabbteeria on kuvattu yhdeksi oman sukupolvensa ekologisesti suuntautuneen kokeellisen taiteen edelläkävijöistä.

Vuoden nuori taiteilija -palkinnon nabbteeri sai vuonna 2014. Taiteilijakollektiivin teoksia on ollut esillä kotimaassa ja Euroopassa. Pohjanmaan museossa on 9.5. avautunut nabbteerin näyttely Haaskaeläinten puutarha. Näyttelyyn voi tutustua 20.9.2026 saakka.

Uusi erityiskohde

Kaikissa Kulttuurirahaston maakuntarahastoissa oli Tammikuun haussa ensimmäistä kertaa haettavina Elinvoimaa kulttuurista -apurahat. Niillä halutaan edistää kulttuurialan yrittäjyyttä – synnyttää uutta toimintaa tai vahvistaa jo hyväksi todettua. Etelä-Pohjanmaalla apurahan (50 000 euroa) sai Art in Malakta ry yhteisötaiteen resurssi- ja residenssikeskuksen toiminnan kehittämiseen.

”Toivomme, että uusi Elinvoimaa kulttuurista -rahoitus osaltaan innostaa yhä useampia luovien alojen yrittäjiä toteuttamaan alueemme elinvoimaa rikastuttavia hankkeita. Kulttuurirahaston haku tarjoaa kulttuurialan yrittäjille rahoitusväylän, jota monet eivät ehkä ole tulleet ajatelleeksi”, kertoo rahaston päällikkö Silja Minkkinen-Poikolainen.

Apurahoja ajankohtaisiin tutkimushankkeisiin ja lastenkulttuuriin, kärkihanke media- ja viestintätieteisiin

Etelä-Pohjanmaan rahasto myönsi kokovuotisia – eli vähintään yhdeksän kuukauden kokoaikaiseen työskentelyyn tarkoitettuja – apurahoja 11 hakijalle ja puolivuotisia 8:lle.

Kokovuotisen apurahan saivat mm. fil. tohtori Jenni Räikkönen arkipäiväistä nationalismia ja kansainvälisyyttä käsittelevään kielitieteelliseen väitöksen jälkeiseen tutkimukseen ja M.Sc. Muhammad Kamran Khan testausmenetelmiä uusiutuvien energiateknologioiden turvalliseen ja luotettavaan integrointiin sähköverkkoon käsittelevään väitöskirjatyöhön.

Professori Tanja Sihvosen työryhmä sai Kärkihankerahoituksen (66 000 euroa) sosiaalisen median poliittisia sisältöjä tekoälyn aikakaudella käsittelevään tutkimukseen.

Lastenkulttuurissa tuettiin mm. Elokuvakeskus Botnia ry:n Liikkuva Minikino -hanketta, Mukula ry:n lasten harrastajateatterin yleisö- ja palvelutaloesitysten toteuttamista sekä Life Circus Oy:n Pelle ja Pilvi -sirkuskiertueen toteuttamista.

Lapua-Seura ry sai apurahan perinneleikkien 25-vuotisjuhlavuoden toteuttamiseen ja opiskelija Juho Honkanen ja työryhmä lavatanssitapahtuman järjestämiseen.

Apurahoja 18 kuntaan

Etelä-Pohjanmaan rahasto vastaanotti Tammikuun haussa 525 hakemusta, joiden yhteenlaskettu hakusumma oli 12,5 miljoonaa euroa. Viime vuonna hakemusmäärä oli 511 ja hakusumma noin 11,8 miljoonaa euroa. Apurahansaajista noin 60 % oli Seinäjoelta tai Vaasasta, mutta vähintään yksi apuraha myönnettiin myös 16 muuhun Etelä-Pohjanmaan tai Pohjanmaan kuntaan.

Vuosijuhlan puhujana tietokirjailija Tuomas Palonen

Etelä-Pohjanmaan rahaston apurahat ja palkinto julkistettiin rahaston vuosijuhlassa 20.5.2026 Ravintola Mathildassa Vaasan yliopistolla. Vuosijuhlassa esiintyivät Vaasa Baroque Ensemble, Kpanlogo Yede -rumputaiteilija Francis Oyeyiola sekä nykytanssiryhmä Malviniemi Company. Juhlapuheen piti tietokirjailija Tuomas Palonen otsikolla Mistä sanat tulevat?

Kulttuurirahastosta voi lokakuusta 2026 alkaen hakea sekä maakuntarahastojen että keskusrahaston apurahoja yhdessä valtakunnallisessa haussa, jonka hakuaika on 15.–30.10.2026. Erillistä tammikuun hakua ei enää jatkossa järjestetä.

Rahasto vastaanotti Tammikuun haussa 282 hakemusta, joiden yhteenlaskettu summa oli ennätyksellisen suuri, noin 6,2 miljoonaa euroa. Hakusumma nousi edellisvuodesta lähes 7 prosenttia. Juhlapuheen piti toimittaja Leena Reikko.

Pakinto kehitysjohtaja, näyttelijä Kai Tannerille

Satakunnan rahaston palkinnon sai Porissa asuva teatterintekijä Kai Tanner (s. 1969) merkittävästä elämäntyöstä esittävän taiteen saralla. Tanner on pitkän linjan teatteriammattilainen, joka aloitti näyttelijäharjoittelijana jo 1985 vasta perustetussa Teatteri 2000:ssa Tampereella. Lahden kaupunginteatteriin Tanner siirtyi 1987 ja sieltä samana vuonna Porin Teatteriin. Hän on useaan otteeseen ollut kiinnitettynä myös Turun Kaupunginteatteriin. Vuodesta 1991 Tanner on luotsannut Porissa toimivaa Rakastajat-teatteria. Elokuvakankaalla ja televisiossa hänet on nähty elokuvissa Pirtua Pirtua (1991), Kulkuri ja Joutsen (1999), Rentun Ruusu (2001), Sibelius (2003) ja Iskelmä Suomi (2013). Tanner on palkittu mm. Suomen Näyttelijäliiton kultaisella taiteilijamerkillä 2013.

Kärkihankeapuraha Ars Pori ry:lle ja Elävien Kuvien ry:lle

Kärkihankerahoituksen sai kaksi kulttuuritoimijaa. Ars Pori ry:lle myönnettiin 30 000 euroa Porin keskustassa sijaitsevan kulttuuritilan toiminnan ja ammattitaiteilijoiden johtaman toimintamallin vakiinnuttamiseen ja Elävien Kuvien ry:lle (Huittinen) 20 000 euroa Sikatila-elokuvahankkeen kehittämiseen ja yhteisöllisen tuotantomallin rakentamiseen.

Humanistiselle tieteelle ja säveltaiteelle eniten rahoitusta

Kokovuotisia henkilökohtaisia työskentelyapurahoja myönnettiin 7 hakijalle. Vähintään puolivuotisen työskentelyapurahan sai 7 hakijaa. Euromääräisesti eniten apurahoja myönnettiin humanistisille tieteille (104 000 euroa), säveltaiteille (103 500 euroa), visuaaliselle taiteelle (98 000 euroa) ja esittävälle taiteelle (91 500 euroa). Kappalemääräisesti eniten apurahoja myönnettiin Poriin (19), Helsinkiin (6l) Raumalle (4l) ja Turkuun (3l). Nuorin apurahan saaja oli 22-vuotias ja vanhin 67-vuotias. Apurahan sai yhteensä 31 taiteilijaa tai tutkijaa, 12 yhdistystä ja kaksi työryhmää. Tieteen osuus myönnetyistä apurahoista oli 45 % (16 apurahaa) ja taiteen 55 % (29 apurahaa). Keskimääräinen myönnetty apuraha oli suuruudeltaan 15 000 euroa.

Kulttuurirahastosta voi lokakuusta 2026 alkaen hakea sekä maakuntarahastojen että keskusrahaston apurahoja yhdessä valtakunnallisessa haussa, jonka hakuaika on 15.–30.10.2026. Erillistä tammikuun hakua ei enää jatkossa järjestetä. 

Pro Sunila ry on Kotkan Sunilan asuinalueen asukkaiden sekä Alvar ja Aino Aalto -arkkitehtuurin intohimoisten edistäjien yhteisö. Yhdistyksen aktiivit ovat nostaneet viime vuosina Aaltojen 1930–40-luvulla suunnitteleman tehdas- ja asuinaluekokonaisuuden uuteen kukoistukseen muun muassa alueen julkisten rakennusten kunnostamisen ja tietouden lisäämisen kautta sekä edistämällä asukkaiden yhteishenkeä ja yhteisöllisyyttä.

Vuodesta 2022 yhdistyksen puheenjohtajana toiminut Anne Stocker kertoo uudenajan alkaneen Sunilassa 2020-luvun alussa, kun yhdistyksen toiminnan johtotähdeksi otettiin slogan ”Sunila uudessa valossa”.

”Edellytyksenä sille, että Sunilan on noussut valovoimaiseksi alueeksi sekä Pro Sunila varteenotettavaksi toimijaksi, on ollut aktiivinen vapaaehtoistyö, toimiva tiimityöskentely ja yhteistyö alueen asukkaiden kanssa” korostaa Stocker.

Yhdistyksen toiminnassa kuuluu ja näkyy korkea ammatillinen näkemys, syvä ymmärrys ja kunnioitus Aaltojen työhön sekä rohkeasti uutta etsivä sekä löytävä heittäytyminen alueen kehittämiseen. Pro Sunila ry järjestää alueella vuosittain Sunilan Aalto-kodit -tapahtuman, jossa alueen asukkaat avaavat kotinsa tuhatpäiselle osallistujajoukolle. Sunila Biennale-näyttelyssä yhdistys esittelee kuvataidetta ja arkkitehtuuria. Pro Sunila ry on vahva edelläkävijä ja moottori aloitteessa, jossa Sunilalle haetaan UNESCOn maailmanperintökohteen statusta.

Suomen Kulttuurirahasto ja sen 17 maakuntarahastoa nostavat myöntämillään palkinnoillaan esiin tekijöitä, jotka edistävät esimerkillisesti tiedettä, taidetta ja kulttuuria. Palkintojen perusteina ovat Kulttuurirahaston kolme strategista painopistealuetta, koko Suomi, vahva tiede ja taide sekä tulevaisuuden huiput.

Maakuntarahastojen myöntämillä apurahoilla ja palkinnoilla vahvistetaan tieteen, taiteen ja kulttuurin asemaa koko Suomessa. Pro Sunilan palkinnolla Kymenlaakson rahaston hoitokunta tukee myös vahvaa taidetta. Palkinto on sekä kiitos että kannustus maakunnan aktiivisille kansalaisille, jotka pitävät huolta suomalaisesta huippuarkkitehtuurista ja lujittavat sen asemaa osana kansainvälistä kulttuuriperintöä.

Varsinais-Suomen rahasto jakoi vuosijuhlassaan 19.5. Turussa apurahoina ja opintostipendeinä yhteensä 1 360 000 euroa. Rahasto vastaanotti maakuntarahastojen Tammikuun haussa 1 211 hakemusta, joiden yhteissumma oli miltei 33 miljoonaa euroa. Hakemusten määrä oli hieman viimevuotista pienempi. Apurahan sai yhteensä 75 tieteen- ja taiteentekijää sekä yhteisöä.

Huomattava osa apurahoista myönnettiin henkilökohtaisina työskentelyapurahoina tieteen- ja taiteenharjoittajille. Kokovuotisen apurahan sai 14 hakijaa ja puolivuotisen 6. Muut apurahat osoitettiin erilaisten tutkimus- ja kulttuurihankkeiden kuluihin. Suurin osa apurahoista myönnettiin maakuntarahaston 40 nimikkorahastosta, jotka perustuvat yksityishenkilöiden ja yhteisöjen lahjoituksiin.

Erityisapurahat nuorten hyvinvoinnin seurantaan sekä yritysten ja kulttuuritoimijoiden kumppanuuden edistämiseen

Kärkihankehanke-apuraha (40 000 euroa) myönnettiin dosentti, erikoistutkija Hanna Lagströmin johtamalle Hyvän kasvun avaimet -hankkeelle. Monitieteinen pitkittäistutkimus tarkastelee laaja-alaisesti hyvinvoinnin rakentumista syntymästä aikuisuuden kynnykselle. Tutkimuksen perustan muodostavat kaikki Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella vuosina 2008–2010 syntyneet lapset perheineen. Tutkimukseen sisältyvä seuranta vauvasta täysi-ikäisyyteen mahdollistaa lasten ja nuorten kehityksen ja elämänkulun kokonaisvaltaisen ymmärtämisen, ja antaa arvokasta tietoa eri riskitekijöiden varhaisesta tunnistamisesta ja yhteydestä aikuisuuden kynnyksen hyvinvointiin.

”Nyt myönnetty rahoitus mahdollistaa jo raskausajalta alkaneen Hyvän kasvun avaimet -tutkimuksen 18-vuotisseurannan käynnistämisen sekä aiemmin kerätyn aineiston analysoinnin ja raportoinnin. Seurannassa korostuu nuoren oma arvio hyvinvoinnista, terveydestä, sosiaalisista suhteista ja elintavoista, kuten sosiaalisen median käytöstä. Tuloksia hyödynnetään ennaltaehkäisyssä, palvelujen kehittämisessä ja terveyserojen kaventamisessa, mikä voi pitkällä aikavälillä ehkäistä syrjäytymistä ja vähentää yhteiskunnallisia kustannuksia”, Hanna Lagström sanoo.

Maakuntarahastojen Tammikuun haussa ensimmäistä kertaa jaetun Elivoimaa kulttuurille -apurahan (30 000 euroa) sai Flegma Oy Turku Business & Culture Club -projektin toteuttamiseen. Se tuo yhteen Turun seudun yrityksiä ja kulttuurialan toimijoita luoden siten osapuolille uusia kumppanuuksia ja ansaintamalleja. Tavoitteena on yhdistää kulttuuritoimijoiden luova osaaminen yritysten liiketoimintaan, mikä kulttuuriyrittäjyyttä edistämällä vahvistaa Turun seudun elinvoimaa.

”On suuri kunnia olla Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahaston ensimmäisen Elinvoimaa kulttuurista -apurahan saaja. Uskon vahvasti kulttuurin laajoihin heijastusvaikutuksiin niin taloudessa kuin alueellisessa veto- ja pitovoimassa. Pidänkin tärkeänä, että kulttuurin rahoituksella kannustetaan myös kulttuurin ja talouden välisen synergian tutkimista”, Tuomas Sara kertoo.

Kulttuuripalkinto kuvataiteilija Iiu Susirajalle

Maakuntarahasto myönsi kulttuuripalkinnon (15 000 euroa) turkulaissyntyiselle Iiu Susirajalle kauaskantavasta taiteesta ja omaleimaisista kuvista. Susiraja on kansainvälistä uraa luova kuvataiteilija, jonka teoksia on kotimaan lisäksi ollut näytteillä mm. New Yorkissa ja Los Angelesissa. Hän esiintyy töissään usein itse. Iiu Susirajalle myönnettiin Suomi-palkinto vuonna 2023.

Oho! Tämä YouTube-upotus ei näy, koska et ole hyväksynyt markkinointievästeitä.

Hyväksy markkinointievästeet

Apurahasummasta 88 000 euroa jaetaan touko-kesäkuun vaihteessa opintostipendeinä lahjakkaille Turun konservatorion opiskelijoille, matemaattisluonnontieteellisissä ja teknisissä aineissa menestyneille varsinaissuomalaisille ylioppilaille sekä ammatillisista oppilaitoksista valmistuville opiskelijoille.

Varsinais-Suomen rahaston vuosijuhla pidettiin Logomossa 19.5.2026. Juhlapuheen piti hoitokunnan varapuheenjohtaja Antti Korhonen otsikolla ”Lukemisen kannattaminen kannattaa aina”. Juhlan taiteellisesta annista vastasivat teatteriohjaaja Fiikka Forsmanin käsikirjoittama ”He sanoivat: Rajat kiinni – lyhyt nosto tulevasta teatteriesityksestä” (esiintyjinä oopperalaulaja Volodymyr Andrushchak sekä näyttelijät Terhi Suorlahti ja Antti Silvennoinen) sekä sellisti Hilma Holkko ja pianisti Anni Susi.

Maakuntarahastojen Tammikuun haku järjestettiin nyt viimeistä kertaa. Kulttuurirahastosta voi lokakuusta 2026 alkaen hakea sekä maakuntarahastojen että keskusrahaston apurahoja yhdessä valtakunnallisessa haussa, jonka hakuaika on 15.–30.10.2026. 

Taiteeseen myönnettiin 293 000 euroa (22 apurahaa) ja tieteeseen 147 000 euroa (11 apurahaa). Eniten jaettiin työskentelyapurahoja 324 000 euroa (20 apurahaa), joista kokovuotisia apurahoja oli neljä. Ne saivat taiteen puolella kuvataiteilija Sanna Halme Kouvolasta (kaksivuotinen apuraha) ja kirjailija Tuukka Sandström Haminasta. Tieteen puolella Erika Jokimies Virolahdelta sai apurahan varhaiskasvatuksen erityispedagogiikkaa käsittelevään väitöskirjatyöhön. Kotkalaistaustainen tutkijatohtori Alisa Nousiainen jatkaa toisen vuoden apurahalla geeniterapiatutkimustaan.

Tieteen apurahansaajien joukossa on myös Kymijoen vesi ja ympäristö ry, joka sai Kymijoen puhdistumista käsittelevään kirjaan 24 000 euroa. Nuori tutkija Ville-Pekka Niskanen Kouvolasta sai 14 000 euroa tutkimukseen väärästä tiedosta kestävän kehityksen keskusteluissa ja hankkeissa Kymenlaakson alueella. Taiteen apurahoja käytetään esimerkiksi virtuaaliseen mobiilimetsään ja valotaiteeseen linnuille ja hyönteisille.

Apurahoja myönnettiin kahdeksasta Kymenlaakson rahaston nimikkorahastosta. Tiedettä rahoitettiin Maire ja Paavo Eerolan, Toivo Huuhtasen, Kirsti ja Arvo Karjalaisen, Hannu Koukin sekä Olavi ja Alli Pietikäisen rahastoista yhteensä 133 500 euroa. Taidetta rahoitettiin Uuno Klamin sekä Elli Kuuselan ja Elsa Parosen rahastosta yhteensä 207 500 euroa.

Elinvoiman edistämistä kulttuuria tukemalla

Kaikissa Kulttuurirahaston maakuntarahastoissa jaettiin Tammikuun haussa Elinvoimaa kulttuurista -apurahoja. Kymenlaakson rahasto myönsi suurimman apurahansa 40 000 euroa Pyhtään Kulttuuritalon kehittämiseen ympärivuotisen kulttuuriyrittäjyyden alustaksi. Hauhian Kantri ry Miehikkälästä sai 3 000 euron apurahan Suomen Paras Kantribiisi -kilpailun kuluihin.

Palkinto Alvar Aallon arkkitehtuurin vaalijalle ja yhteishengen edistäjälle

Rahaston 15 000 euron kulttuuripalkinto myönnettiin Pro Sunila ry:lle. Yhdistys on nostanut Kotkan Sunilan Alvar ja Aino Aallon arkkitehtuurin uuteen kukoistukseen ja intohimoisesti edistänyt asuinalueen asukkaiden yhteisöllisyyttä. Pro Sunila ry on vahva edelläkävijä ja moottori aloitteessa, jossa Sunilalle haetaan UNESCOn maailmanperintökohteen statusta.

Maakuntarahastojen Tammikuun haku järjestettiin nyt viimeistä kertaa. Kulttuurirahastosta voi lokakuusta 2026 alkaen hakea sekä maakuntarahastojen että keskusrahaston apurahoja yhdessä valtakunnallisessa haussa, jonka hakuaika on 15.–30.10.2026. 

Tieteen ja taiteen tekijöiden henkilökohtaista työskentelyä sekä siihen liittyviä kuluja rahoitettiin yhteensä 29 apurahalla, joista 21 myönnettiin yksittäisille tekijöille ja 8 työryhmille. Lisäksi kuudelle yhteisölle jaettiin kuluapurahoja erilaisten kulttuurihankkeiden toteuttamiseen.

Elinvoimaa kulttuurista -apuraha maahanmuuttajille suunnattuun radiotoimintaan

Kulttuurirahaston maakuntarahastojen Tammikuun haussa ensimmäistä kertaa jaettavana ollut Elinvoimaa kulttuurista -apuraha myönnettiin lähihoitaja Majoni Utete ja KotoRadioLPR -työryhmälle maahanmuuttajien hyvinvointia ja osallisuutta edistävän digiradiohankkeen toteuttamiseen. Sen tavoitteena on lisätä maahanmuuttajien kotoutumisen mahdollisuuksia ja samalla vähentää irrallisuuden tunnetta. KotoRadioLPR:n digitaalinen radioasema on kuin olohuone, joka integroi kansainvälisen yhteisön osaksi Lappeenrannan arjen sykettä.

Kärkihankeapuraha Junior University -toimintaan

Kärkihankeapurahan (40 000 euroa) myönnettiin tekn. tohtori Leena Ikoselle ja Junior University -työryhmälle perusopetukseen soveltuvan VR-pedagogiikan mallin (Virtual Reality, VR) kehittämiseen ja pilotoimiseen. Mallin avulla 12–18‑vuotiaat oppilaat opiskelevat luonnontieteitä, teknologiaa ja luovaa ongelmanratkaisua virtuaalisissa ympäristöissä eli virtuaalitodellisuudessa turvallisesti ja eettisesti. Hankkeessa koulutetaan opettajia sekä järjestetään 40–50 työpajaa, joiden avulla tavoitetaan noin tuhat oppijaa.

Seitsemän kokovuotista työskentelyapurahaa

Kokovuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin taiteeseen viisi ja tieteeseen kaksi. Taiteelliseen työskentelyyn kokovuotisen apurahan (32 000 euroa) saivat valokuvaaja Hanna Koikkalainen, kuvataiteilija Katri Kuparinen, kuvataiteilija AMK Minna Mänttäri, kuvatait. maisteri Jussi Nykänen ja kuvataiteilija AMK Heidi Suikkanen. Tieteen kokovuotisen apurahan saivat tekn. tohtori Ekaterina Nepovinnykh väitöksen jälkeiseen tutkimukseen (36 000 euroa) ja M.Sc. Jana Stoklasová väitöskirjatyöhön (32 000 euroa).

Tapahtumille runsaasti rahoitusta

Henkilökohtaisten apurahojen lisäksi rahoituksen sai kuusi yhteisöä, yhteensä yli 50 000 euroa, erilaisten tapahtumien ja hankkeiden toteuttamiseen. Hoi Sie ry järjestää uuden Kalevatron-festivaalin, Karelia Ooppera ry Imatran Impi -oopperan, Saimaan Nuorisoseurat ry Kalevat 2027 -kansantanssitapahtuman, Saimaan Teatteri ry laivakiertueen, Sinfoninen puhallinorkesteriyhdistys Sisu ry sinfonisen puhallinorkesterin ja Montolan puhallinorkesterin yhteisen konserttiperiodin sekä Suomen Forensisen arkeologian ja osteologian seura ry Lappeenrannan Kasarin alueen toisen maailmansodan aikaisten siviilivankileirien arkeologiseen tutkimukseen liittyvän valokuvanäyttelyn.

Apurahan saivat myös oopperalaulajat Niina Ahola ja Ilkka Hämäläinen Teuvo Pakkalan ja Oskar Merikannon Tukkijoella-laulunäytelmän toteutukseen, näyttelijä Aapo Stavén ja Ratakollektiiville Iltalöysi-näytelmän valmistamiseen sekä kasvatustiet. maisteri Päivi Tiainen ja työryhmä Kotiseudun kuiskeita -musiikkinäytelmään, joka tehdään yhdessä savitaipalelaisten lasten ja nuorten kanssa.

Tammikuun haussa Etelä-Karjalan rahasto vastaanotti 254 hakemusta, joista 35 sai myönteisen päätöksen. Apurahoja haettiin yhteensä yli kuudella miljoonalla eurolla. Jaettu euromäärä on noin 9 % haetusta määrästä. Taiteen osuus apurahoista oli 61 % ja tieteen 39 %. Tieteessä eniten rahoitettiin luonnontieteitä (51 %), teknisiä tieteitä (38 %) ja humanistisia tieteitä (17 %), taiteessa visuaalisia taiteita (53 %), säveltaiteita (17 %) ja kirjallisuutta (15 %). Apurahojen läpimenoprosentti oli noin 14 ja keskikoko noin 15 500 euroa.

Kulttuurirahastosta voi lokakuusta 2026 alkaen hakea sekä maakuntarahastojen että keskusrahaston apurahoja yhdessä valtakunnallisessa haussa, jonka hakuaika on 15.–30.10.2026. Erillistä tammikuun hakua ei enää jatkossa järjestetä.

Mirja Borgströmin monipuolinen ura on kulkenut Imatran kaupungin kulttuuritoimen johtotehtävistä merkittäviin tapahtumatuotantoihin ja kansainvälisiin projekteihin, joissa hän on rakentanut siltoja niin Suomen kuin Euroopan kulttuurikentille.

Maakunnallisesti Borgström on ollut merkittävässä roolissa Etelä-Karjalan kulttuuritarjonnan monipuolistamisessa ja kehittämisessä. Hän on tuonut alueelle kansainvälisiä huippuartistivieraita, toteuttanut laajoja yhteistyöhankkeita ja synnyttänyt uusia perinteitä, kuten Imatran Uudenvuoden Balettigaalan ja Uudenvuoden Gaalan, jotka ovat nostaneet Etelä-Karjalan profiilia ja vahvistaneet paikallista identiteettiä.

Kansallisesti Borgström on ollut tunnustettu kulttuurituottaja, jonka tapahtumat ovat keränneet laajaa yleisöä ympäri Suomen ja nostaneet taiteen ja kulttuurin arvostusta. Hän on toiminut aktiivisesti kulttuurivaihdon edistäjänä ja ollut mukana valtakunnallisten juhlatapahtumien suunnittelussa ja toteutuksessa, kuten Etelä-Karjala Senaatintorilla -juhlassa Helsingissä.

Kansainvälinen vaikuttavuus näkyy Borgströmin lukuisissa ulkomaanprojekteissa ja kulttuurivaihdossa mm. Venäjän, Saksan, Ruotsin ja Unkarin kanssa. Hän on vienyt paikallisia tapahtumia ja esiintyjiä maailmalle, markkinoinut Imatraa ja Etelä-Karjalaa kansainvälisillä estradeilla sekä tuonut maailmanluokan balettiesityksiä Suomen kulttuurikentälle. Tämä työ on avannut uusia mahdollisuuksia yhteistyölle ja rikastuttanut suomalaista kulttuurielämää.

Mirja Borgström on karjalaisen sitkeyden ja periksiantamattomuuden elävä esimerkki. Haasteiden, kuten pandemian ja muuttuneen maailmanpolitiikan, keskellä hän on osoittanut rohkeutta, riskinottokykyä ja jatkuvaa muutosvalmiutta.

”Ei pidä antaa periksi, vaikka tuuli käy vastaan”, Borgström toteaakin.

Mirja Borgströmin elämäntyö on osoitus siitä, miten kulttuuri kantaa – ja miten karjalainen sisu vie eteenpäin.

Jokioisilla asuvalla Outi Vesakoskella on merkittävä ja kansainvälisesti arvostettu tutkijanura. Hän on toiminut evolutiivisen kielentutkimuksen apulaisprofessorina Turun yliopiston Kieli- ja käännöstieteen laitoksella vuodesta 2025 lähtien. Hän aloitti opinnot kielitieteestä, mutta siirtyi biologiaan ja väitteli evoluutiobiologiasta, mikä kuvastaa hänen monitieteellistä osaamistaan.

Vesakoski toimii yhtenä vastuullisista tutkijoista Suomen Akatemiaan vuosiksi 2026–2033 perustetussa Ihmisen monimuotoisuuden huippututkimusyksikössä. Hän tutkii kielten muuttumista ajassa sekä kielten leviämistä ja eriytymistä evoluutionäkökulmasta. Vesakosken tutkimus yhdistää innovatiivisesti kielitieteen, biologian ja maantieteen menetelmiä ja avaa uusia näkökulmia ihmisen historiaan ja kielten kehitykseen.

Palkinto myönnetään monitieteelliselle tutkijalle, innovatiiviselle kehittäjälle.

Outi Vesakoski johtaa monitieteellistä BEDLAN-tutkimusryhmää (Biological Evolution and Diversifiation of LANguages), jossa tutkitaan esimerkiksi Suomen jakautumista kahtia niin kielellisesti, geneettisesti kuin kulttuurisesti kysyen, ovatko jaot toisiaan vastaavia ja liittyykö niihin 700 vuotta vanha Pähkinäsaaren rauhanrajanveto – tai joku muu keskiaikainen hallintoraja. Työ on esimerkki tutkimuksesta, joka yhdistää rohkeasti eri tieteenaloja ja tuottaa uutta ymmärrystä ihmiskunnan historiassa.

Vaikka Vesakoskella on jo takanaan ansiokas tutkijaura, hänen työnsä suunta, laaja verkostoitumisensa ja tieteenalarajat ylittävä ajattelunsa viittaavat vahvasti siihen, että tutkijan merkittävimmät saavutukset ovat vasta edessäpäin. Hän luo uutta ja rakentaa siltoja tieteenalojen välille, ja innostavana opettajana tukee ja inspiroi myös tulevia tutkijasukupolvia.

Outi Vesakosken ansiot ulottuvat myös akateemisen maailman ulkopuolelle tieteen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden alueelle. Hän on muun muassa edistänyt tiedeviestintää ja tieteen yhteiskunnallista vuorovaikutusta toimimalla aktiivisesti Maaseutu- ja kotieläinpuisto Elonkierrossa Jokioisilla. Näin hän tuo tutkimusta lähemmäksi ihmisiä ja vahvistaa tieteen merkitystä yhteiskunnassa.

Palkinnolla Suomen Kulttuurirahaston Hämeen rahasto haluaa tunnustaa korkeatasoisen ja kansainvälisesti merkittävän tutkimustyön, rohkean monitieteellisyyden sekä pitkäjänteisen sitoutumisen tieteen ja yhteiskunnan kehittämiseen.