Pirkanmaan Kulttuurirahasto jakoi 100 apurahaa ja palkitsi kulttuurijournalismin lipunkantajan

Pirkanmaan rahasto myönsi tänä vuonna peräti neljä Kärkihanke-apurahaa. 40 000 euron suuruisen apurahan saivat dosentti Iiris Ruoho ja työryhmä Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen historiaa käsittelevään tutkimukseen, Elävä kaupunki ELKA ry Muutos.art-taidehankkeen toteuttamiseen purkutaloon Tampereen Ratinanniemessä ja Tampereen Pianoseura ry Tampereen pianokilpailun 2025 järjestämiseen. 

Neljäs Kärkihanke-apuraha meni Tampereen Tarinatalo ry:lle Tampereen Tarinatalo -konseptin luomiseen ja toteuttamiseen. Viime vuonna Pirkanmaan rahasto tuki hankkeen suunnittelua uudella apurahamuodolla, valmisteluapurahalla.

Kuusi ihmistä rivissä katsovat yläviistoon kameraan.

Neljästä kärkihankeapurahasta yksi myönnettiin työryhmälle Iiris Ruoho, Markku Tikka, Mervi Kaarninen, Marko Ala-Fossi, Kari Koljonen, Ari Heinonen. Kuva: Harri Hinkka

Tänä vuonna 2 500 euron valmisteluapurahoja myönnettiin kaksi. Lastenkirjainstituutin kannatusyhdistys ry sai apurahan lasten- ja nuortenkirjallisuuden sananvapautta käsittelevän hankkeen suunnitteluun ja Takamaan Pop-laivue ry pirkanmaalaista uuden aallon punkmusiikkia käsittelevän dokumenttielokuvan suunnitteluun.

Tieteen aloilta Pirkanmaan rahasto rahoittaa tänä vuonna muun muassa väitöskirjoja tai tutkimuksia, jotka käsittelevät työvoimapolitiikan ja -palveluiden arviointijärjestelmiä ja arvioinnin vaikutusta politiikkaan Saksassa, Suomessa ja Tanskassa, sosiaalista vertailua ja yhteenkuuluvuutta sosiaalisessa mediassa ja Ukrainan sodan retorisia oikeuttamisstrategioita Venäjän valtiontelevisiossa.

Taiteen puolella apurahoja myönnettiin muun muassa säveltämiseen ja sävellystilaukseen sekä useille nuorille musiikinopiskelijoille instrumenttien hankintaan. Apuraha myönnettiin myös Täällä Pohjantähden alla -trilogian viimeisen osan kääntämiseen vietnamin kielelle.

Pirkanmaan rahasto tukee muun muassa Voipaalan taidekeskuksen 50-vuotishistoriikin ja Sata-Häme Soi 
-festivaalin historiikin kirjoittamista sekä Jalmari Finnen 150-vuotisjuhlavuoden tapahtumien järjestämistä Kangasalan Lepokodilla.

Apuraha myönnettiin myös kahteen tietokirjaan, joista toinen käsittelee monivuotisten vihannesten kasvattamista ja toinen runoilija Einari Vuorelan elämää ja teoksia. 

Pirkanmaan Kulttuurirahaston vuoden 2024 palkinto myönnettiin Kulttuuritoimitus.fi:n päätoimittajalle Marita Saloselle, kulttuurijournalismin lipunkantajalle, taiteen ja yleisön yhdistäjälle. Palkinnon arvo on 
15 000 euroa, ja se myönnettiin yleisrahastosta, Maija-Liisa Heinin lahjoitusvaroista.

Kokovuotiseen työskentelyyn 25 apurahaa

Pirkanmaan rahastoon saapui tänä vuonna 1 112 hakemusta, joiden yhteenlaskettu hakusumma oli 24 723 632 euroa. Viime vuonna hakemusmäärä oli 1 177 ja hakusumma 25 117 000 euroa. 

Kokovuotisia eli vähintään 9 kuukauden kokoaikaiseen työskentelyyn tarkoitettuja apurahoja myönnettiin yhteensä 25, joista taiteen aloille 5. Vähintään puolivuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin yhteensä 10, joista taiteeseen 3.

Tieteen aloille myönnettiin kaikkiaan 41 apurahaa ja palkinto, yhteensä 895 000 euroa, taiteen aloille 59 apurahaa, yhteensä 602 500.

Noin 60 prosenttia apurahanhakijoista ja -saajista oli tamperelaisia, mutta ainakin yksi apuraha myönnettiin myös 13:een muuhun pirkanmaalaiseen kuntaan.

Kaikki Pirkanmaan rahaston apurahansaajat

ITE-taiteilija Paula Huhtasen näyttely Tampere-talossa 10.5.­–2.6.

Nainen istuu värikkäässä tuolissa hymyillen kameralle

ITE-taiteilija Paula Huhtanen. Kuva: Kisu Huuskonen

Vuosijuhlan yhteydessä avattiin ITE-taiteilija Paula Huhtasen näyttely Onnellinen tuokio

Näyttelyn teoksissa maalausten pohjina on erilaisia tuoleja, jakkaroita ja penkkejä. Teosten lähtökohtana on ajatus rohkeasti ja ujostelematta – värillä on väriä. Teosten värit, tuolien muodot ja pintamateriaalien ominaislaadut ovat olleet lähtökohtana materian ja taiteilijan luovan prosessin suhteelle. Taiteilijan oivallukset ja taideteosten ideoiden kohtaamiset ovat esteettisesti kiinnostavia ja suurta yleisöä innostavia. 

Korumaisessa kokonaisuudessa valoa heijastava maalauspinta näyttäytyy monipuolisesti eri materiaaleissa. Näyttelyn teokset ovat taideteoksina käyttöesineitä. Ne on toteutettu kestämään käyttöä, istumista ja kulutusta.

Paula Huhtanen (s. 1965) on Nokian Sarkolassa toimiva ITE-taiteilija, joka toteuttaa taiteilijuuttaan maalaishenkisessä ympäristössä, värikylläisen paletin koko kirjolla. Hänen taiteessaan tavoitteita ovat rauha, sovinnollisuus ja kokemukset onnesta.

Huhtanen luo teoksensa väreillä ja välineillä, joita on kehittänyt koko uransa ajan tutkiessaan sitä, mitä kaikkea väri voikaan olla. Elämäniloa ja toiveikkuutta viestivällä taiteellaan Huhtanen on luonut oman tyylinsä ja isminsä, iloismin. Iloismin aapiskirja -blogissaan hän jakaakin työnsä vaiheita ja menetelmiään luovan toiminnan ja ajattelun kehittämiseksi.

Teosten kantaaottavuus syntyy ilosta ja positiivisuudesta. Kriisienkin keskellä maailma on kaunis. Huhtanen käyttää monenlaisia asioita ja esineitä ja luo niille uusia yhteyksiä ja merkityksiä taideteoksina. Maalausprosessit toteutuvat synergiassa kulloinkin käytössä olevien materiaalien kanssa.

Paula Huhtanen on myös toiminut monipuolisesti taide- ja kulttuurialan työtehtävissä sekä taiteen vapaan kentän työryhmissä yli 30 vuoden ajan. Vuonna 2020 Huhtanen nimettiin vuoden ITE-taiteilijaksi. Valinta tehtiin tuolloin ensimmäistä kertaa. Huhtasen teoksia on kaikissa Suomen yli kolmessasadassa kuntakokoelmassa.

Näyttelyn teokset ovat esillä Tampere-talon sisääntuloaulassa 10.5–2.6.2024 Tampere-talon aukioloaikoina.

Paula Huhtanen sai viime vuonna Pirkanmaan rahaston kokovuotisen työskentelyapurahan. 

Vuosijuhlan juhlapuhujana akateemikko Sirkku Peltola

Perjantaina Tampere-talossa järjestetty juhla oli Pirkanmaan rahaston 62. vuosijuhla.

Ennen vuosijuhlan alkua Pirkanmaan rahaston hoitokunnan jäsen Terhi Asumaniemi avasi ITE-taiteilija Paula Huhtasen näyttelyn Onnellinen tuokio. Huhtanen sai Pirkanmaan rahaston kokovuotisen apurahan viime vuonna.

Juhlapuheen piti taiteen akateemikko Sirkku Peltola otsikolla Taiteesta ja toivosta

Juhlassa esiintyivät trumpetisti Mikko Mikkola ja pianisti Jouko Laivuori sekä balettitanssijat Senni Sihvonen ja Hilla Vaara. Nuori näyttelijä, koululainen Alma Järvensivu esitti runoja Kirsi Kunnaksen Tiitiäisen satupuu -kirjasta ja toiminnanjohtaja Pilvi Kuitu ja projektipäällikkö Maarit Mäkinen taustoittivat meneillään olevaa Kirsi Kunnas 100 -juhlavuoden hanketta. 

Yli 20 henkilötyövuotta Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan kulttuurille, tieteelle ja taiteelle

Jarmo Latva-Äijö (Latvis) on toiminut maakunnan kevyen musiikin etulinjassa tarkkailijana jo 40 vuoden ajan niin musiikkitoimittajana kuin festivaalivalokuvaajana. Jotkut tuntevat hänen myös elävän musiikin yhdistystoiminnasta, internet-pioneerina, musiikintekijänä ja sähkökitaroiden rakentajana. Parin viime vuoden ajan hän on keskittynyt vanhan Vaasan läänin alueen pop/rock-historian dokumentointiin Botnia Beat -projektin päätoimittajana.

Mies täyden kirjahyllyn edessä

Toimittaja Jarmo Latva-Äijö sai Etelä-Pohjanmaan rahaston palkinnon 2024.

Apuraha 93 hakijalle

Rahasto sai hakuaikana 478 hakemusta, joiden yhteenlaskettu hakusumma oli hieman vajaat yhdeksän miljoonaa euroa. Apurahoja myönnettiin 93. Myönnetyistä apurahoista taiteen osuus on noin 65 % ja tieteen 35 %. Myönnettyjen apurahojen keskikoko on reilut 14 000 euroa.

Vuoden 2024 jaossa kiinnitettiin erityisesti huomiota ammattilaisena työskentelyyn tieteessä ja taiteessa.  Lisäksi hoitokunta painotti päätöksissä lasten ja nuorten kulttuuria sekä yhteisöllisyyttä ja saavutettavuutta edistäviä hakemuksia. Haettavana oli jälleen Puhu rohkeasti Suomea! -apuraha suomen kielen taitojen edistämiseen. Niitä myönnettiin tänä vuonna kolmelle hakijalle. “Tukimuoto hakee vielä paikkaansa, mutta tukee rahaston pyrkimyksiä helpottaa osaavan työvoiman kotoutumista työvoimapulaa potevalle alueellemme”, rahaston päällikkö Mika Virkkala kertoo.

Taiteissa kokovuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin eniten visuaalisissa taiteissa, yhteensä 8. Niistä Jimmy Pullille myönnettiin kaksivuotinen apuraha taiteelliseen työskentelyyn.  Tieteessä kokovuotisia tai pidempiä apurahoja myönnettiin 10.

“Kokovuotisten työskentelyapurahojen avulla mahdollistetaan jo yli 20 henkilötyövuotta kulttuurin, tieteen ja taiteen tekijöille alueellamme. Tämän lisäksi myönnettiin lukuisia lyhyempiä ja osa-aikaisia apurahoja. Kun vielä lasketaan apurahat erilaisiin kulttuurihankkeisiin, niin jatkuvuuden turvaamiseen kuin tuoreisiin ideoihin eri puolella aluetta, on vaikuttavuus jo merkittävää”, rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Sannasirkku Autio täsmentää. 
  

Myönnettyjen apurahojen laajaa kirjoa edustavat mm. Muhammad Sarfrazin maahanmuuttajien kotoutumista käsittelevä väitöskirjatyö, Vaasa Baroque ry:n lasten barokkiooppera ja Margit Ojaniemen toteuttama Suupohjan lasten Kulttuurikesä 2024 -tapahtuma.  

Kaikki myönnetyt apurahat löydät täältä

Vuosijuhla Seinäjoella 8.5.2024

Etelä-Pohjanmaan rahaston vuosijuhlaa vietettiin Taide- ja kulttuurikeskus Kalevan Navetassa Seinäjoella. Ohjelmassa oli palkinnon ja apurahojen jaon lisäksi juhlapuhe, jonka piti Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Teppo Ylitalo. Vuosijuhlassa esiintyivät musiikinopiskelija Vili Vänskä säestäjänään Mari Taivalmaa sekä tanssija Riina Kalmisäestäjänään Pyry Paavola.  Vieraat saivat myös tutustua Isle Art Industriesin Janiv Oskarin Etelä-Pohjanmaan kansallispuistot -traileriin.  

Kainuun kulttuurille 290 000 euroa

Hoitokunnan puheenjohtaja Arrigo Blom kertoo, että Kainuun rahasto painotti apurahoissaan erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointia sekä taiteen saavutettavuutta Kainuun alueella. Apurahahakemuksia tuli yhteensä 130 ja haettu kokonaissumma oli reilut 2,2 miljoonaa euroa. Hakijamäärässä oli jonkin verran laskua viime vuoteen verrattuna. 

Maakunnallisen Kärkihankeapurahan, 40 000 euroa, sai arkkitehti Siiri Hännisen, fil. maisteri Laura Jurmun ja valtiot. kand. Maija Kovalaisen työryhmä koko perheen monitaidefestivaalin järjestämiseen Suomussalmen Soivassa metsässä. Viikonlopun kestoisessa tapahtumassa metsä täyttyy erilaisista musiikki-, ääni-, tilataide-, teatteri-, installaatio- ja performanssiteoksista. 

Kaksi näyttelijää lavalla ötökkäpuvuissa, etualalla näkyy lapsia takaapäin.

Vaara-kollektiiville myönnetyn apurahan turvin rakennetaan lastenkulttuuritila Leikkimön toimintaa sekä käynnistetään kesäteatteria Seminaarin Taidekampukselle.

Kulttuuriosuuskunta G-voima / Vaara-kollektiivi sai 16 000 euron apurahan lasten ja nuorten kulttuuri- ja taidetoiminnan käynnistämiseen Seminaarin Taidekampuksella Kajaanissa. Keskeisenä tavoitteena on rakentaa esteetön ja saavutettava lastenkulttuuritila Leikkimö,  jossa on mahdollista järjestää monitaiteellista taidekasvatusta ja perhetoimintaa. 

Vaaleahiuksinen nainen vihreässä paidassa, taustalla vaalea seinä.

Väitöskirjatutkija Titta Kuorelahti tutkii simuloidun korkean paikan harjoittelun vaikutuksia rauta-aineenvaihduntaan sekä kestävyyssuorituskykyyn.

Kokovuotisia apurahoja myönnetään kolme. Kuvataiteilija Jaakko Heikkinen sai apurahan taiteelliseen työskentelyyn ja näyttelyiden järjestämiseen. Heikkinen kuvaa 2020-luvun kainuulaista maaseutua ja elämää anonyymien henkilöiden kautta käyttäen pääasiallisena tekniikkanaan vesiohenteisia tussivärejä ja -kyniä. 

Liikuntat. maisteri Titta Kuorelahti tutkii väitöskirjatyössään simuloidun korkean paikan harjoittelun vaikutuksia rauta-aineenvaihduntaan ja elimistön tulehdustilaan eri ikäisillä kestävyysurheilijoilla. Tutkimukseen liittyvät mittaukset toteutetaan Vuokatin Sports Flats -kerrostalossa Jyväskylän yliopiston liikuntateknologian yksikön laitteistolla.

Fil. tohtori Matti Leiviskän väitöksen jälkeinen tutkimus käsittelee Oulujärven ympäristön vanhinta asutusta ja nimistöä. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia Kainuun vanhimpia tunnettuja paikannimiä ja niiden tarjoamia tietoja Oulujärven ympäristön asutuksesta ja väestöliikkeistä ennen uuden ajan alkua.

Kainuun rahaston vuosijuhla ja apurahojen jakotilaisuus järjestettiin 7.5.2024 Suomussalmen Ruukinkankaan koululla. ”Paikkakunnan valinnalla ja päivämäärällä halutaan kunnioittaa Ilmari Kiannon 150-vuotisjuhlavuotta ja syntymäpäivää”, kertoo Kainuun rahaston päällikkö Susanna Jänkälä. Juhlapuheen tapahtumassa pitää suomussalmelaislähtöinen säveltäjä Osmo Tapio Räihälä aiheesta Kiannan jäällä ja musiikista vastaa bandoneontaiteilija Henrik Sandås.

Kaikki myönnetyt apurahat löydät täältä

Elias Lönnrot -mitali tanssija, koreografi ja performanssitaiteilija Reijo Kelalle

Vuosijuhlassa luovutettiin Suomen Kulttuurirahaston Elias Lönnrot -mitali tanssija, koreografi ja performanssitaiteilija Reijo Kelalle voimasta ja herkkyydestä, elämänmittaisesta performanssista

Kainuun rahaston hoitokunnan esityksestä myönnettävän tunnustuksen perusteluissa todetaan, että Kelan teoksia leimaa voimakas fyysisyyden läsnäolo, vahva ja suora vuorovaikutus yleisön kanssa sekä epäsovinnaisuus tanssin valtavirtojen ulkopuolella. Suomussalmella vuonna 1952 syntynyt Kela on tehnyt suurimman osan työurastaan vapaana taiteilijana. Reijo Kelaa on luonnehdittu uniikiksi pioneeriksi, joka on avannut monia väyliä ja siltoja tuomalla tanssin ulos perinteisistä tiloista. 

Päijät-Hämeen rahastolta 550 000 euroa apurahoina maakunnan tieteelle ja taiteelle

Apurahoista 43 myönnettiin taiteen ja kulttuurin eri aloille. Tieteeseen ja tutkimukseen jaettiin 11 apurahaa. Taiteiden puolella lukumääräisesti eniten apurahoja myönnettiin sävel- (18) ja kuvataiteisiin (10). Tieteenaloista humanistiset tieteet saivat eniten eli kolme apurahaa. Apurahoja jaetaan Päijät-Hämeessä syntyneille tai maakunnassa toimiville henkilöille ja yhteisöille sekä Päijät-Hämeeseen liittyviin ja sitä kehittäviin hankkeisiin.

Kaksi naista kesäisessä metsässä

Taiteilija-ohjaajat Nelli Penna ja Kirsi Karppinen lähtevät vetämään Taide- ja kulttuuriosuuskunta Vasteen Luokse-hanketta, jolle myönnettiin Päijät-Hämeen rahaston kärkihankeapuraha. Kuva: Päivi Lassheikki

Maakunnallisesti merkittävien hankkeiden kärkihankeapurahoja myönnettiin kaksi. Kulttuurituottaja AMK Emilia Porali ja Kiertävä kesäteatteri -työryhmä saivat 20 000 euron apurahan koko perheen kesäteatterihankkeen toteuttamiseen. Toisena kärkihankkeena myönnettiin Taide- ja kulttuuriosuuskunta Vasteelle 20 000 euroa osallistavan Luokse-hankkeen toteuttamiseen. Taidetta kaikille -apurahan, 20 000 euroa, saivat musiikkipedagogi AMK Annukka Nevalainen-Lius ja Kellopelin kvintetti konserttisarjan suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Ylhäältä otettu kuva, nainen työstää värikästä veistosta

Taiteilija työssään. Kuvanveistäjä Marianne Siri työstää Marie-veistosta. Kuva: Jussi Huotari, 2021

Kokovuotisen työskentelyapurahan, 30 000 euroa, saivat tänä vuonna fil. maisteri Noora Kivikko maantieteen opetuksen kehittämistä käsittelevään väitöskirjatyöhön, maat. ja metsät. maisteri Jonna Pärssinen lannoituksen ja kasvualustakoostumuksen vaikutusta puutarhakarpalon satoon käsittelevään väitöskirjatyöhön sekä kuvataiteilija Marianne Siri taiteelliseen työskentelyyn. Rahasto myönsi myös useita pienempiä työskentelyapurahoja taiteen ja tieteen harjoittamiseen sekä kuluapurahoja kulttuurihankkeiden toteuttamiseen.

Juhlassa esiintyivät tämän vuoden apurahansaajista pianisti, musiikinopiskelija Aino Palkio sekä sirkusopiskelijoiden ryhmä Kajo Collective. Tilaisuuden tervehdyssanat lausui rahaston hoitokunnan puheenjohtaja, kauppat. tohtori Suvi Konsti-Laakso. Juhlapuheen piti professori Hannu Rantanen.

Kaikki myönnetyt apurahat löydät täältä

H. G. Porthan -mitali professori Heikki Setälälle

Päijät-Hämeen rahaston vuosijuhlassa luovutettiin Suomen Kulttuurirahaston myöntämä H. G. Porthan -mitali professori emeritus Heikki Setälälle, maanläheiselle tutkijalle, innostavalle opettajalle

Mies kesähatussa, taustalla merimaisema ja kaukoputki

Heikki Setälä väitteli maaperäekologian tohtoriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 1990 ja siirtyi Helsingin yliopiston Lahden ympäristökampukselle vuonna 2001. Setälä on tutkijan urallaan keskittynyt erityisesti maaperän ravintoverkkojen tutkimiseen eri ekosysteemeissä eli esimerkiksi havumetsissä, niityillä ja maatalousjärjestelmissä. 

Lahti ja sen maaperä ovat tarjonneet tutkijalle kiinnostavan tutkimusympäristön mm. hulevesiratkaisujensa vuoksi. Hulevesi on sade- ja sulamisvettä, joka ei imeydy maaperään vaan valuu katujen, teiden ja kattojen pinnoilla. Lahdessa hulevesi pumpataan maanalaista tunnelia pitkin Hennalan suureen hulevesikosteikkojärjestelmään, joka on Setälän mukaan ”hulevesiparatiisi, jossa likainen hulevesi kokee tervehdyttävän transformaation”. Lahden mallia ja siihen liittyvää laajaa tutkimusta on hyödynnetty sittemmin hulevesiin liittyvässä maankäyttö- ja rakennuslaissa.

Heikki Setälä on kansainvälisesti erittäin verkostoitunut tutkija. Hänen tutkimushankkeitaan ovat rahoittaneet mm. Lahden kaupunki, Suomen Akatemia ja EU. Setälän ja hänen tutkimusryhmiensä laaja kansainvälinen yhteistyö kaupunkiekologian parissa on lisännyt globaalisti ymmärrystä kaupunkien viheralueiden kriittisestä merkityksestä. Setälän asiantuntemusta hyödynnettiin laajasti myös Lahden Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021-hakuprosessissa sekä teemavuoden aikana.   

Intohimoisen tutkimustyön rinnalla Heikki Setälä on pidetty ja innostava opettaja. Hän on myös aktiivinen luontoharrastaja, jonka asiantuntemusta on käytetty niin radion Luontoilloissa kuin television Ulos luontoon -ohjelmasarjassa. Heikki Setälällä on harvinainen taito mukauttaa sanomansa kuulijakunnan mukaan – toimittajille kansantajuisemmin kuin yliopisto-opiskelijoille, koululaisille konkreettisemmin kuin tutkijakollegoille. 

Keski-Pohjanmaan rahaston apurahat maakunnan monimuotoisuudelle ja elinvoimalle

vaaleahiuksinen nainen, taustalla puinen rimaseinä

Professori Ulla Lassi sai Keski-Pohjanmaan rahaston palkinnon.

Rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Janne Ylinen kertoo, että tänä vuonna panostettiin monimuotoisuuteen, hyvinvointiin ja alueen elinvoiman edistämiseen kulttuurin keinoin.

“Nuorten hyvinvointi, alueen rikas ja monimuotoinen kulttuuri sekä kulttuurinen osallisuus ovat tärkeitä ja kriittisiä tekijöitä maakuntamme tulevaisuuden kannalta. Tarvitsemme paitsi osaavaa työvoimaa, harrastamisen puitteita, vahvan ammattitoimijoiden joukon – myös rikasta kulttuuritoimintaa eri puolilla maakuntaa. Kulttuurin, tieteen ja taiteen keinoin Keski-Pohjanmaa voi ottaa vastaan ja toivottaa tervetulleeksi uudet keskipohjalaiset ja tehdä heistä yhteisön jäseniä. Tämä on osa tärkeää alueen veto- ja pitovoimaa”, Ylinen sanoo.

Keski-Pohjanmaan rahaston palkinto, 15 000 euroa, myönnettiin professori Ulla Lassille, kemian huippututkijalle, kestävän tulevaisuuden rakentajalle.

Ulla Lassi on kehittänyt erityisesti Kokkolan yliopistokeskuksen toimintaa ja sen kemian kompetensseja kansainväliselle huipputasolle hyvässä yhteistyössä alueen suurteollisuuden kanssa. Kemian osaamisella parannetaan teollisuuden kilpailukykyä globaalissa ympäristössä kestävän kehityksen mukaisesti. Ulla Lassin laaja tutkimusalue kattaa muun muassa epäorgaanisen kemian ja soveltavan kemian aloja kuten akkukemiaa, kierrätystä sekä heterogeenistä katalyysiä. Hän on ollut mukana yli 200 tieteellisesti arvioidussa julkaisussa.

Kaksi naista pöydän ääressä toimistossa. Taustalla keltainen seinä.

Hanna Babas (vas.) ja Anna Bocharova ryhtyvät tuottamaan monitoimikortteja ukrainalaisten suomen kielen oppimisen tueksi. Kuva: Anastasiia Khudonohova

Kärkihankeapurahat, suuruudeltaan 20 000 euroa, myönnettiin Hanna Babasin ja työryhmän hankkeeseen, jossa tuetaan ukrainalaisten kotoutumista ja suomen kielen oppimista, sekä Keski-Pohjanmaan Kamarioopperan Isfåglarna-tuotantoon.

Apurahoja jaettiin eri taiteen- ja tieteenaloille eri puolille rahaston laajaa toimialuetta. Esimerkiksi Ylivieskan Kanteleyhdistys ry sai apurahan Kanteleviikon järjestämiseen, Vetelin Kotiseutuyhdistys ry Veistolan sivukamaritupa yhdistysten taloksi -hankkeen toteuttamiseen ja Kokkolan Elävän Musiikin yhdistys ry Kokkolan Kulttuuribasaari -tapahtumaan. Kannus-Seura ry tallentaa kulttuuriperintöä ensimmäistä kertaa apurahoja jakavan Raija Sämpin rahaston tuella.

Useita kokovuotisia työskentelyapurahoja 

Nainen värikkäässä paidassa värikkään seinän edessä

Kuvataiteilija Annika Bergvik-Forsander sai kokovuotisen apurahan taiteelliseen työskentelyyn. Kuva: Fanny Forsander

Kokovuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin tänä vuonna viisi. Taiteelliseen työskentelyyn apurahan saivat mm. Annika Bergvik-Forsander ja Emmi Hyyppä sekä tohtoriopintoihin Parisa Mehdipour. Puolivuotisia tai pidempiä apurahoja myönnettiin kaikkiaan kuusi eri tieteen- ja taiteenaloille. Lisäksi rahasto myönsi useita lyhyempiä työskentelyapurahoja taiteelliseen työskentelyyn sekä kuluapurahoja kulttuurihankkeiden toteuttamiseen.

Kasvokuva pitkähiuksisesta naisesta

M.Sc. Parisa Mehdipour sai kokovuotisen apurahan akkumateriaalien kiertotaloutta käsittelevään väitöskirjatyöhön.

Apurahahakemuksia tuli tänä vuonna yhteensä 198 (vuonna 2023 yhteensä 193). Hoitokunnan tavoitteena oli jakaa tuntuvia, toteutuksen ja työskentelyn turvaavia apurahoja ja pitää samanaikaisesti huolta monipuolisesti kulttuurin edistämisestä. Apurahojen keskisuuruus oli reilut 11 000 euroa. 

Vuosijuhlaa vietettiin Kannuksessa

Vuosijuhlassa Kannuksen Työväentalon Oskari Tokoi-salissa ohjelmassa oli mm. Mikko Pellisen ja Hanna Vähäniemen teatteria ja musiikkia yhdistävä esitys sekä kanteletaiteilija Senni Heiskasen esitys. Juhlapuheen piti taiteilija, valokuvaaja Ulla Jokisalo. Kannuksen kaupungin tervehdyksen vuosijuhlaan toi Kaupunginjohtaja Jussi Niinistö.

Keski-Pohjanmaan rahaston palkinnon ja apurahat jakoivat rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Janne Ylinen ja Rahaston päällikkö Mika Virkkala koordinaattori Piia Hietasen avustamana. Kaikki Keski-Pohjanmaan rahaston myöntämät apurahat löytyvät täältä.

Maakuntarahastojen apurahat haettavissa 22.1.–9.2.

Tammikuun haussa maakuntarahastot jakavat apurahoja oman maakuntansa tieteen ja taiteen tukemiseksi. Ne myöntävät apurahoja maakunnassa asuville tai syntyneille hakijoille sekä siellä suoritettavaan tai siihen kohdistuvaan tieteelliseen tai taiteelliseen työhön ja erilaisiin kulttuurihankkeisiin. 

Kaikille maakuntarahastoille yhteisiä erityiskohteita ovat kotiseututyöhön kohdistuvat hankkeet sekä Taidetta kaikille -apurahat. Taidetta kaikille -tukimuodon kautta tarkoituksena on tavoittaa ihmisiä, joiden on vaikea päästä taiteen äärelle. Kaikki maakuntarahastot myöntävät myös kärkihankeapurahoja, joiden saajilta edellytetään tuoretta tai poikkeuksellista näkökulmaa, sisältöä, laatua tai otetta 

Yhteisten erityiskohteiden lisäksi maakunnilla saattaa olla myös omia erityiskohteita ja painotuksia. 

Maakuntarahastojen omat erityiskohteet

Puhu rohkeasti suomea! 

Etelä-Pohjanmaan rahasto myöntää Puhu rohkeasti suomea! -apurahaa tieteen ja taiteen tekijöille suomen kielen opiskeluun. Apurahan suuruus on 3000 euroa, ja sen saaja sitoutuu kehittämään suomen kielen taitoaan apurahakauden aikana. 

Valmisteluapuraha 

Pirkanmaan rahastosta voi hakea vuoden 2025 kärki- ja suurhankkeiden valmisteluapurahaa. Valmisteluapurahan suuruus on 2500 euroa, ja sen tarkoituksena on helpottaa tavallista vaativampien hankkeiden jatkosuunnittelemista ja kehittämistä. 

Tiedeapuraha 

Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon rahastoilla on yhteinen tiedeapuraha, 100 000 euroa, joka on haettavissa korkeatasoiselle, eri tieteenaloja yhdistävälle hankkeelle. Hankkeessa tulee olla toimijoita molempien maakuntien alueelta yliopistosta tai muista tutkimuslaitoksista.  

Taidetta yhdessä 

Uudenmaan rahasto jakaa Taidetta kaikille -apurahojen sijasta Taidetta yhdessä -apurahoja. Tavoitteena on lisätä vähemmistöjen, erityistä tukea tai hoitoa tarvitsevien taikka muutoin haavoittuvassa yhteiskunnallisessa asemassa olevien ihmisten hyvinvointia, omaehtoista näkyväksi tulemista ja osallisuutta korkeatasoisen, eettisesti kestävän sekä dialogisen taiteen ja kulttuurin keinoin. 

Lisätietoja ja apurahainfo

Maakuntarahastojen apurahoista saa lisätietoa kunkin maakunnan omalta sivulta 

Maakuntarahastot järjestävät yhteisen apurahainfotilaisuuden verkossa torstaina 25.1.2024. Englanninkielinen osuus alkaa klo 14.15 ja suomenkielinen klo 15. Pääset osallistumaan alla olevasta linkistä tilaisuuden alkaessa, ja osallistumislinkki lähetetään myös apurahauutiskirjeessä.

Apurahainfoon

Sydän- ja verisuonitautien tutkimus sai miljoonan euron tuen

Sydän- ja verisuonitaudit ovat suomalaisten kansantauteja, ja vaikka niihin kuolleiden määrä on 1970-luvulta alkaen vähentynyt, ne aiheuttavat edelleen lähes puolet työikäisten kuolemista Suomessa. Yleisimpiä sydän- ja verisuonisairauksia ovat sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta ja aivoverenkiertohäiriöt.  

Suomen Kulttuurirahaston koko pääoma on kertynyt yli 80 vuoden aikana saaduista testamenteista ja lahjoituksista. Monet lahjoittajat ovat halunneet tukea lääketiedettä tai erityisesti sydän- ja verisuonitautien tutkimusta.  

”Heidän lahjoitustensa turvin alan tutkimukselle voitiin nyt myöntää kerralla useita suuria apurahoja, joita muuten on Suomessa suhteellisen vähän tarjolla”, kertoo Suomen Kulttuurirahaston hallituksen jäsen, farmakogenetiikan professorina Helsingin yliopistossa työskentelevä Mikko Niemi.     

Hymyilevä silmälasipäinen mies seisoo käytävällä, taustalla ikkunoista tehty seinä.

Professori Seppo Ylä-Herttualalle ja työryhmälle myönnettiin 200 000 euroa uuden geenihoidon kehittämistä varten. Kuva: Itä-Suomen yliopisto

Apurahat sydän- ja verisuonitautien tutkimukseen olivat haettavina Suomen Kulttuurirahaston maakuntarahastojen hakukierroksella tammikuussa. Apurahaa myönnettiin kuudelle hankkeelle.  

Professori Juhani Knuuti ja KOVERI-tutkimushanke (Turun valtakunnallinen PET-keskus) saivat 264 500 euroa sepelvaltimotautiin liittyvien muutoksien kuvantamista muissa elimissä käsittelevään tutkimukseen. Tutkimus tuottaa ainutlaatuista tietoa sydämen ja muiden elinten vuorovaikutuksesta sekä sepelvaltimotaudin aiheuttamista muutoksista muiden elinten verenkiertoon.  

Geeniterapia avaa uusia mahdollisuuksia monien vaikeiden sairauksien hoitoon. Professori Seppo Ylä-Herttualalle ja työryhmälle (Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunta) myönnettiin 200 000 euroa uuden geenihoidon kehittämistä sepelvaltimoiden avauksen yhteydessä syntyvän iskemia-reperfuusiovaurion ja sydämen vajaatoiminnan hoitoa käsittelevään tutkimukseen.  

Dosentti Katariina Öörni ja työryhmä (Wihurin tutkimuslaitos) saivat 180 000 euroa tutkimukseen, joka käsittelee lipoproteiinien laadullisten ominaisuuksien syitä ja vaikutuksia sydän- ja verisuonitautien kehittymiseen. Tutkimushanke voi auttaa parantamaan yksilöllistä riskiarviota ja kohdistamaan hoitoja niille henkilöille, jotka hyötyisivät niistä eniten. 

Professori Katriina Aalto-Setälä ja työryhmä (Tampereen yliopisto, Biomeditech, 168 000 euroa) tutkivat iskemian ja perinnöllisten sydänsairauksien mallintamista kantasoluista iPS-soluteknologian avulla, professori Jussi Hernesniemi ja AFFELECT-tutkimusryhmä (Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta, 108 000 euroa) satunnaistetulla ja kontrolloidulla tutkimuksella eteisvärinä- ja eteislepatuskohtausten akuuttihoitoa ja professori Marja Hedman työryhmineen (Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunta, 79 500 euroa) aortan repeämän ennustamista matemaattisen mallintamisen avulla.  

Tiede ei tunne maakuntarajoja 

Suomen Kulttuurirahasto vaikuttaa 17 maakuntarahastonsa kautta Suomen joka kolkassa. Maakuntarahastojen tehtävä on vaalia ja kehittää oman maakuntansa kulttuuria. 

”Miljoona euroa sydän- ja verisuonitaudeille koottiin 14 nimikkorahastosta kymmenen maakuntarahaston alueelta, ja apurahat olivat haettavissa kaikissa maakunnissa. Maakuntarajat ylittävällä erityiskohteella pyrittiin saamaan hakijoiksi suurempia tutkimushankkeita ja saavuttamaan vaikuttavuutta”, kertoo hausta vastannut maakunta-asiamies Antti Niskanen.  

Saaduista sadasta hakemuksesta osa ohjattiin maakuntarahastojen normaaliarviointiin, jossa niillä katsottiin olevan paremmat mahdollisuudet menestyä kuin suuremmille hankkeille tarkoitetussa sydän- ja verisuonitautien haussa.  

Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahastolta 1,2 miljoonaa taiteen, tieteen ja kulttuurin taitajille

Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahaston palkinto Heidi Kuusniemelle

Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahaston vuoden 2022 palkinto myönnettiin Vaasan yliopiston professorille, Digital Economy -tutkimusalustan johtajalle Heidi Kuusniemelle, ”pelottomalle teknologian kehittäjälle ja avaruuden kesyttäjälle”.

Heidi Kuusniemi tekee työtään perustutkimuksen ja teknisten innovaatioiden parissa maailmaa parantavalla otteella. Hän osaa muuntaa tutkimusta arkisia toimintoja helpottaviksi ratkaisuiksi ja puhuu avaruusteknologiasta, piensatelliiteista sekä tekoälystä ymmärrettävästi ja innostavasti. Erityisesti kestävän kehityksen, hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden pyrkimykset korostuvat hänen tekemisissään. ”Heidi on vahva pohjalainen vaikuttaja”, kiteyttää Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahaston hoitokunnan jäsen Pirjo Laaksonen.

Apurahaa suomen kielen opiskeluun 

Tammikuun haussa Etelä-Pohjanmaan rahastosta oli haettavissa ensi kertaa Puhu rohkeasti suomea! -erityisapuraha. Puhu rohkeasti suomea! -apurahaa myönnettiin neljälle motivoituneelle suomen kielen taitoaan kehittämään sitoutuneelle hakijalle.

”Hakukierros osoitti apurahamuodolle olevan kysyntää, ja erityisapuraha tieteen ja taiteen tekijöiden suomen kielen taitojen parantamiseen on mukana myös seuraavassa Tammikuun haussa”, toteaa asiamies Mika Virkkala.

Aamu Tikkanen

Aamu Tikkanen sai kolmivuotisen apurahan. Kuva: Tapio Haapalahti

Yksi kolmivuotinen apuraha ja 16 apurahaa kokovuotiseen työskentelyyn

Kokovuotisia 26 000 euron apurahoja myönnettiin viidelle alueen kuvataiteilijalle, artenomi AMK Linda-Maria Dambergille, kuvataiteilija Simon Gripenbergille, kuvataiteilija AMK Jani Kaunistolle, kuvataiteilija AMK Aki Koskiselle ja kuvataiteilija Inkeri Viljaselle. Kuvataiteen maisteri Aamu Tikkanen sai kolmivuotisen työskentelyapurahan taiteelliseen työskentelyyn ja näyttelyiden valmistamiseen.

Kirjallisuuden kokovuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin filosofian maisteri Marja Mäelle ja filosofian tohtori Tim Reussille. Säveltaiteen kokovuotinen apuraha myönnettiin musiikin maisteri Tea Polsolle. Tieteissä myönnettiin kahdeksan kokovuotista työskentelyapurahaa väitöskirjatyöhön sekä yhteiskuntatieteen tohtori Aapo Jumppaselle ja filosofian maisteri Jaakko Mäntylälle 30 000 euroa turvetuotannon merkitystä maaseudun pienyhteisölle käsittelevään tutkimukseen.

Vaikuttavia apurahoja monipuolisesti eri aloille

Teuvalaisen Kulttuurin Tuki ry:lle myönnettiin 40 000 euron kärkihankeapuraha Tove Teuvalla -oopperan toteuttamiseen Teuvan kirkossa. Suuria, 20 000 euron apurahoja myönnettiin Dots förening för audivisuell konst rf:lle analogisen elokuvan ja valokuvauksen residenssin Analogue Adventuren toteuttamiseen, Teatteri Hysteria Oy:lle lasten kulttuurihyvinvointi-ohjelman kehittämiseen, Vaasa Baroque ry:lle 10-vuotisjuhlavuoden taiteellisten tuotantojen toteuttamiseen sekä Vaasan yliopiston LUMA-keskus Pohjanmaalle monikulttuuristen STEAM-tiedekerhomateriaalien levittämiseen Pohjanmaalle ja Etelä-Pohjanmaalle.

Lasten ja nuorten kulttuurin toimijoille 15 apurahaa

Mia Kellberg-Hakala.

Mia Kellberg-Hakala. Kuva: Santtu Hakala Photography

Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahasto myönsi yhteensä 145 000 euroa lasten ja nuorten kulttuurihankkeisiin, joista puolivuotisina työskentelyapurahoina sosionomi AMK Salla Hewittille Kirjon kirjat -lastenkirjojen kirjoittamiseen, medianomi Anssi Kaunismäelle lasten ja nuorten valokuvausprojektin toteuttamiseen Taidetta kaikille -apurahana ja arkkitehti SAFA Mia Kellberg-Hakalalle arkkitehtuurikasvatuksen kehittämiseen ja kiertävän pajatoiminnan järjestämiseen. Merkittävän, yli 10 000 euron apurahan lasten ja nuorten kulttuurin tasa-arvoisuutta ja saavutettavuutta edistävänä hankkeena sai Joacim Viljamaa Rytmisesti Viitottua Runoutta -esityskokonaisuuden toteuttamiseen.

Lisäksi rahasto myönsi useita apurahoja erilaisten hankkeiden toteuttamiseen. Kotiseututyön puolivuotiset apurahat saivat toiminnanvastaava Terhi Gröhn ja taiteen maisteri Jaakko Purtanen. 10 000 euron apuraha myönnettiin Oravais Historiska förening rf:lle Vänrikki Stoolin jalanjäljillä -kulttuurikierroksen järjestämiseen.

Apurahaa 92 hakijalle

Rahasto sai hakuaikana 464 hakemusta, joiden yhteenlaskettu hakusumma oli 8,2 miljoonaa euroa. Apurahoja myönnettiin 92. Myönnetyistä apurahoista taiteen osuus on 45 %, lastenkulttuurin 15 % ja tieteen 30 %. Loput apurahoista kohdistuvat kotiseututyöhön. Myönnettyjen apurahojen keskikoko on noin 18 000 euroa. 

Vuosijuhlassa Taide kuuluu kaikille!

Etelä-Pohjanmaan rahaston vuosijuhlassa Villa Sandvikenissä, Vaasassa, kuultiin barokkimusiikkia Earthy Angels-yhtyeen esittämänä sekä kansanmusiikkia Lapuanjokivarresta yhtyeeltä Joulu Antti Järvelän kanssa. Esiintyjät olivat Etelä-Pohjanmaan rahaston apurahansaajia vuosilta 2020 ja 2021. Juhlapuheen, Taide kuuluu kaikille! piti näyttelijä-ohjaaja Kristiina Hurmerinta. 

Keski-Suomen Kulttuurirahaston apurahat julkistettiin kahden vuoden tauon jälkeen vuosijuhlassa

Kärkihanke ja Schildtin palkinto

Tapperien taideseura perustettiin vuonna 1993 vaalimaan Aino, Vihtori, Marko, Harri, Kain ja Yrjö Tapperin elämäntyötä. Seuran perustamisen 30-vuotisjuhlavuonna v. 2023 se nostaa monipuolisesti esille Tapperin perheen taidetta, elämää ja erityistä asennetta, jota voisi kutsua ”tapperismiksi”. Se loi pohjan poikkeuksellisen lahjakkaalle taiteelliselle veljessarjalle ja heidän laajalle tuotannolleen. Juhlavuonna esitellään tapperismia laajalla, poikkitaiteellisella, koko vuoden kiertoon sijoittuvalla tapahtumakokonaisuudella, joka sisältää mm. työpajoja, elokuvaa, teatteria ja näyttelyitä.

Jukka-Pekka Mecklin.

Konnevedellä syntynyt ja koko työuransa Keski-Suomessa työskennellyt professori, tutkimusjohtaja Jukka-Pekka Mecklin on tehnyt uraauurtavaa syöpätutkimusta sekä kansallisesti että kansainvälisesti jo yli 30 vuoden ajan. Julkaisujen määrällä ja siteerauksilla mitattuna Mecklin kuuluu eittämättä alallaan Suomen johtavien tutkijoiden joukkoon. Tutkimustyö on kohdentunut erityisesti periytyvän syöpäsyndrooman, nyk. Lynchin syndrooman, ja sen mekanismien tutkimukseen. Siihen liittyen Mecklin on myös perustanut LS-tutkimusrekisterin, joka palvelee paitsi lääketieteen ja hoitotyön ammattilaisia, mutta myös syövän periytyvyyttä pohtivia kansalaisia. Tutkimustyön ohella hän on toiminut koko työuransa ajan kliinisenä lääkärinä potilastyössä sekä lääketieteen ja lääkärien erikoistumiskoulutuksen kehittäjänä. Tällä hetkellä hän toimii Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskus KEHO:n ohjausryhmän puheenjohtajana. KEHO kokoaa yhteen merkittävimmät keskisuomalaiset sosiaali- ja terveysalan, hyvinvoinnin, sekä liikunta- ja urheilualan organisaatiot monialaiseksi verkostoksi, jonka yhteisenä tavoitteena on hyvinvoinnin lisääminen niin yksilöiden, yhteisöjen kuin yhteiskunnankin tasolla. Lisäksi, Mecklin on toiminut aktiivisesti myös vanhan Jyväskylän Lyseo -rakennuksen suojelemisen puolesta.

Apurahamyönnöissä painotettiin taidekentän toimintaa

Ääniä-festivaali vuodelta 2021. Kuva: Tilda Hopia

Kulttuuriyhdistys Ääniä ry sai apurahan Ääniä Festivaalin 2022 järjestämiseen Äänekoskella. Kuva: Tilda Hopia

Keski-Suomen rahastoon osoitettiin kaikkiaan 541 hakemusta, joista n. 60 % kohdentui taiteen ja n. 40 % tieteen aloille. Hakemusten yhteissumma oli n. 11 miljoonaa euroa. Hakemuksen jättäneistä apurahan sai kaikkiaan 41 hakijaa, työryhmää tai hakijayhteisöä. Myönnetyistä apurahoista summien mukaan 66 % (450 500 euroa, 31 kpl) kohdistuu taiteen aloille 33 % (229 000 euroa, 11 kpl) tieteen aloille ja 1 % opintostipendeihin (6 000 euroa, 12 kpl).

Keski-Suomen rahasto myönsi kaikkiaan 12 kokovuotista henkilökohtaista työskentelyapurahaa kokopäivätoimiseen työskentelyyn. Edellisten lisäksi myönnettiin 12 vähintään puolivuotista apurahaa kokopäivätoimiseen työskentelyyn. Kokopäivätoimisten apurahojen lisäksi apurahoja myönnettiin osa-aikaisina sekä työskentelystä ja hankkeista aiheutuviin kuluihin. Apurahojen lisäksi myönnettiin 12 opintostipendiä Jyväskylän Lyseon abiturienteille Oy Wilh. Schauman AB:n rahastosta.

Kaikki Keski-Suomen rahaston apurahansaajat löytyvät täältä.

Varsinais-Suomen Kulttuurirahasto jakoi 1,4 miljoonaa tieteelle ja taiteelle

Kirjailija, opettaja Tommi Kinnunen.

Kirjailija, opettaja Tommi Kinnunen. Kuva: Joonas Brandt

Maakuntarahaston vuosijuhla pidettiin kahden vuoden pandemiatauon jälkeen Turun VPK:n salissa 24.5.2022. Juhlapuheen piti kirjailija, FT Tiina Raevaara otsikolla ”Mikä on taiteen ja tieteen rooli, kun maailma kulkee kriisistä toiseen?” Juhlan taiteellisesta annista vastasivat taiteilija Anna-Maria Toivonen, musiikin opiskelija Kaisla Holkko (viulu) ja pianisti Henrik Järvi.

Marko Backmanin teos "Termostaatti" vuodelta 2020.

Taiteen kokovuotisen apurahan sai mm. Marko Backman. Kuvassa Backmanin teos ”Termostaatti” vuodelta 2020.

Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahasto jakoi juhlassa apurahoina ja opintostipendeinä yhteensä 1,4 miljoonaa euroa. Tämän vuoden haussa apurahahakemuksia lähetettiin Varsinais-Suomen rahastoon 1 080 hakemusta, joiden yhteissumma oli 21,5 miljoonaa euroa. Apurahoja myönnettiin yhteensä 96 kappaletta. Suurin osa apurahoista, 55 kappaletta, myönnettiin henkilökohtaisina työskentelyapurahoina tieteen- ja taiteenharjoittajille. Kokovuotisia apurahoja myönnettiin tieteessä 9 ja taiteessa 4. Muut apurahat osoitettiin erilaisten tutkimus- ja kulttuurihankkeiden kuluihin. Apurahoista suuri osa myönnettiin maakuntarahaston 39 nimikkorahastosta, jotka perustuvat yksityishenkilöiden ja yhteisöjen lahjoituksiin. Apurahasummasta 73 000 euroa jaetaan touko-kesäkuun vaihteessa opintostipendeinä lahjakkaille Turun konservatorion opiskelijoille sekä matemaattis-luonnontieteellisissä ja teknisissä aineissa menestyneille varsinaissuomalaisille ylioppilaille sekä ammatillisista oppilaitoksista valmistuville opiskelijoille.

Kärkihankeapuraha, yhteensä 40 000 euroa, myönnettiin Tuorlan Tähtitornit Oy:lle Avaruuspuisto Väisälän interaktiivisen tiedemuseon toteuttamiseen Tuorlan observatoriolle. Tuorlan observatorion perusti Yrjö Väisälä 1950-luvulla. Väisälä oli yksi merkittävimmistä suomalaisista tieteentekijöistä kautta aikojen. Hän teki uraa ja keksintöjä fysiikassa, tähtitieteessä, geodesiassa ja optiikassa. Väisälä on inspiraation lähteenä Avaruuspuiston toiminnassa, ja hänen esimerkillään innostetaan erityisesti koululaisia kiinnostumaan luonnontieteistä.

Juhlassa jaettiin lisäksi Suomen Kulttuurirahaston Mikael Agricola -mitali kirjailija ja opettaja Tommi Kinnuselle. Mitali kuuluu Suomen Kulttuurirahaston Suurmiesten mitalisarjaan. Suomen kirjakielen isän nimeä kantava palkinto sopii erityisen hyvin tunnustukseksi Kinnuselle, joka on julkaissut neljä palkittua romaania, näytelmä- ja kabareetekstejä sekä erilaisia oppimateriaaleja. Varsinais-Suomen rahaston hoitokunta piti erityisen arvostettavana Tommi Kinnusen avautumista pandemia-ajan haastavuudesta työympäristöissä, etenkin hänelle itselleen tutussa kouluympäristössä.