Kuvassa Varkauden kaupungin edustajia sekä Pohjois-Savon rahaston hoitokunta.
Keväällä avattu Museokeskus Konsti on Varkauden kaupungin ja erityisesti sen museotoimen pitkäjänteisen, sitkeän ja määrätietoisen kehittämistyön tuottama museokokonaisuus. Konsti ei ole pelkästään Varkauden museon ja taidemuseon uusi toimipaikka, vaan se edustaa monitoimitalona uudenlaista museokonseptia niin sisältöjen kuin tilojenkin osalta. Varkauden museo palkittiin erikoispalkinnolla Vuoden museo 2024-kilpailussa. Museokeskuksen sisältökehittämistä on tuettu myös Suomen Kulttuurirahaston Museovisio-hankerahoituksella.
Lasten omaa Vekara-Varkaus-kulttuurifestivaalia on järjestetty jo vuodesta 1995 alkaen. Festivaali on saanut useita palkintoja tunnustuksena lasten ja nuorten taide- ja kulttuurikasvatuksen edistämisestä. Viimeksi vuonna 2021 Vekara-Varkaus ja Varkauden kaupunki saivat valtakunnallisen Keskustateko-kilpailun voiton kunnianosoituksena Vekara-Varkauden yhteistyöverkoston pyyteettömälle työlle. Kaupunki toimii lastenkulttuurin parissa myös Lastenkulttuurikeskus Verson kautta. Verso on Varkauden kaupungin alaisuudessa toimiva kuntien muodostama verkostomuotoinen lastenkulttuurikeskus, joka tarjoaa laadukkaita harrastusmahdollisuuksia lapsille ja nuorille sekä toimii kulttuurihyvinvointia edistävissä hankkeissa.
Taiteilija Eemil Halosen teos Sotkottaret on kiertävä tunnustuspalkinto
Kuvassa vasemmalta kaupunginjohtaja Joonas Hänninen, Pohjois-Savon rahaston edustaja Marianna Huttunen sekä Kai Kaarniranta.
Pohjois-Savon rahasto hankki pronssisen patsaan vuonna 1975 Halosten Museosäätiöltä ja teki siitä maakuntarahaston kiertävän tunnustuspalkinnon. Patsashankinta rahoitettiin H. J. Aminoffin nimikkorahastosta. Patsaassa kuvatut sotkottaret ovat Kalevalan taruhahmoja, jotka kuuntelevat lumoutuneina Väinämöisen kanteleen säveliä.
Pohjois-Savon Kulttuurirahasto on myöntänyt Sotkottaret-patsaan vuodeksi kerrallaan pohjoissavolaiselle kunnalle tunnustuksena kulttuurimyönteisyydestä vuodesta 1976 alkaen. Patsas on vuosien saatossa ollut sijoitettuna lähes kaikissa pohjoissavolaisissa kunnissa.
Patsas luovutettiin tiistaina 20.8.2024 Varkauden museokeskus Konstin Rakelin salongissa Varkauden kaupungin edustajille. Patsaan luovutti Pohjois-Savon Kulttuurirahaston hoitokunta.
Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan rahastojen 100 000 euron tiedeapurahan sai dosentti Anna Laine-Petäjäkangas työryhmineen karujen ennallistettujen soiden ilmastovaikutusten pitkäaikaiskehityksen tutkimiseen. Tutkimusta tarvitaan, sillä metsäojitettujen soiden ennallistamisen ilmastovaikutukset tunnetaan heikosti ja tällä hetkellä ennallistamisen ilmastovaikutuslaskelmat ja mallinnukset nojaavat luonnontilaisten soiden päästöarvoihin. Vanhin tutkimuksen kohteena oleva suo on vuodelta 1994 ja uusin vuodelta 2024. Hankkeessa tutkitaan kasvihuonekaasujen dynamiikkaa ja prosesseja sekä maasto- että laboratoriomittauksin.
”Hakemusten määrä joka toinen vuosi jaettavaan tieteiden yhteisapurahaan kasvoi hieman. Ilmastovaikutuksien tutkiminen on ajankohtainen ja tärkeä kohde. Pohjois-Savon rahasto jakaa tänä vuonna yhteensä 70 apurahaa, yhteissummaltaan 1 270 000 euroa. Kokovuotisia apurahoja myönnetään yhteensä 19. Hakemuksia saapui tänä vuonna 554 kappaletta ja haettu kokonaissumma oli lähes 13,5miljoonaa euroa. Hakemusten määrä ja taso olivat tänä vuonna hyvät”, kertoo Pohjois-Savon rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Kai Kaarniranta.
Pohjois-Savon rahasto jakaa tänä vuonna myös kaksi kaksivuotista työskentelyapurahaa, yhden sekä taiteisiin että tieteisiin. Suonenjokelainen kuvataiteilija Mari Arvinen saa kaksivuotisen apurahan taiteelliseen työskentelyyn. Arvisen työsuunnitelmaan sisältyy mm. ryhmänäyttelyt Varkaudessa ja Venetsiassa sekä yksityisnäyttely Kuopiossa.
Tieteiden kaksivuotisen apurahan saa fil. maisteri Minttu Kärkkäinen, joka tutkii väitöskirjatyössään eturauhassyöpäsolujen lääkeainevasteita. Eturauhassyöpä on maailmanlaajuisesti miesten toiseksi yleisin syöpätyyppi. Hoidon ongelmana on syövän kehittyminen hoidoille resistentiksi sekä vaihtelevat lääkeainevasteet potilaiden välillä.
Taiteen puolella suurimman apurahan, 40 000 euroa, saaPohjois-Savon Kirjallinen Yhdistys Vestäjät ry:n Sanataidekoulu Aapeli Taidetta kaikille -apurahana. Apurahalla kehitetään musiikkiteknologiaa ja sanataidetta yhdistävää monitaiteista ja kielirajat ylittävää Kielikuutio -kokonaisuutta. Hanke toteutetaan päivätoiminnassa olevien kehitysvammaisten nuorten ja nuorten aikuisten parissa Tuusniemellä, Kaavilla ja Juankoskella.
Toinen Taidetta kaikille -apurahansaaja on Valokuva- ja mediataideyhdistys Valmed ry, joka toteuttaa 12 000 eurolla toiminnallisia valokuva-, video- ja animaatiotyöpajoja lastensuojeluyksikössä, palvelukeskuksissa, sairaalakoulussa ja vastaanottokeskuksessa Kuopiossa. Työpajojen tulokset kootaan näyttelyksi ensin toteutuspaikkaan ja sen jälkeen Kuopion kirjastoon.
J. V. Snellman -mitali kirjailija Marja-Leena Tiaiselle
Kirjailija Marja-Leena Tiainen. Kuva: Marko Koivistoinen
Pohjois-Savon rahaston hoitokunnan esityksestä kirjailija Marja-Leena Tiaiselle myönnettiin J. V. Snellman -mitali lasten ja nuorten tarinoista, maailmankuvien luomisesta.
”Marja-Leena Tiainen on tehnyt pitkän, merkittävän uran ennen kaikkea lasten ja nuorten kirjallisuuden parissa. Hänen työnsä kattaa myös selkokirjoja sekä aikuisille suunnattuja romaaneja”, kertoo Pohjois-Savon rahaston päällikkö Antti Niskanen.
”Suomen Kulttuurirahasto on tukenut lasten ja nuorten lukutaidon kehittämistä usean vuoden ajan eri hankkeiden kautta, viimeisimmäksi myös selkokirjallisuutta. Arvostamme Marja-Leena Tiaisen tärkeää työtä kirjallisuuden alalla.”
Koko Jazz Iisalmi Kannatusyhdistys ry sai 50 000 euron Kärkihankeapurahan haja-asutusalueille suunnatun Jazz Soi Ylä-Savossa! -hankkeen toteuttamiseen. Hankkeessa on tarkoitus toteuttaa noin 20 taidetapahtumaa eri puolilla Ylä-Savoa. Pitkäkestoisella ja säännöllisellä taidetapahtumasarjalla halutaan edistää kulttuurin saavutettavuutta sekä uusien kohdeyleisöjen tavoittamista. Hanke työllistää yli 80 muusikkoa. Jazz Soi Ylä-Savossa! -hankkeesta koostetaan myös lyhytelokuva.
Mari Halonen alkoi vuosi sitten piirtää musteella asiakkaiden kanssa, jolloin tarinat ja muistot muuttuivat kuviksi asiakkaan silmien edessä. Näin syntyi Kuvitettu muisto -konsepti. Kuva: Laura Kotilainen
Tiina Maansydän toteuttaa syrjäytymisvaarassa oleville henkilöille suunnatun yhteisötaideprojektin Kuopiossa ja Suonenjoella. Kuva näytelmästä Tapsan Tähti. Kuva: Juha Kojonen
Pohjois-Savon rahasto myönsi tänä vuonna Taidetta kaikille -apurahoja yhteensä kolme. Tukimuodon tavoitteena on lisätä tukea tai hoitoa tarvitsevien ihmisten mahdollisuuksia kokea korkealaatuista taidetta ja edistää kulttuurista yhdenvertaisuutta.
Yhteisötaiteilija Mari Halonen sai 10 500 euron apurahan Kuvitettu muisto -konseptin toteuttamiseen kuopiolaisissa palvelutaloissa ja ryhmäkodeissa. Konsepti koostuu keskustelusta, muistelusta ja piirtämisestä, jossa piirustus jää asiakkaalle muistoksi. Hetki voi olla taiteilijan ja asiakkaan kahdenkeskinen kohtaaminen tai ryhmäkokoontuminen. Muistelun tukena voidaan käyttää myös musiikkia, yhdessä laulaen tai levyltä kuunneltuna.
Kuopio Tanssii ja Soi toteuttaa 30 000 euron apurahalla ikäihmisille suunnattua tanssitoimintaa ja – opetusta, joita järjestetään Kuopion alueella kolmessa toimintakeskuksessa ja yhdessä ikääntyneiden harrastetalossa. Toimintaa ohjaavat tanssinopettajat tai tanssiterapeutit.
Rautalampilainen yhteisötaiteilija Tiina Maansydän järjestää 14 000 euron työskentelyapurahalla syrjäytymisvaarassa oleville sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutujille suunnatun yhteisötaideprojektin Kuopiossa ja Suonenjoella. Voimavaralähtöisen taidetoiminnan keskiössä ovat kirjallisuus- ja taideterapia. Osallistujat pääsevät kokemaan kirjoittamisen ja taidetyöskentelyn voimauttavan vaikutuksen.
Kirsi Vartia kerää talteen pohjoissavolaisen ruokakulttuurimme kivijalan, eli ruisleivän, tarinan.
Kotiseututyön tukea ITE-taiteeseen ja leivänjuurten tarinaan
Tänä vuonna perustettu ITE-Aulis ry sai 35 000 euroa ITE-taiteilija Aulis Jalkasen elämäntyön tallentamiseen. Tallennettava aineisto koostuu Jalkasen taiteellisesta tuotannosta, hänen henkilöhistoriaansa liittyvästä arkistoaineistosta sekä elämäkertatiedoista, jotka tallennetaan käyttäen elämäkerrallista teemahaastattelua.
Varkautelainen tietokirjailija Arto Julkunen kirjoittaa 7 000 euron apurahalla Myrttilaakson uskonnollisen sisarkodin historian. Kirja kertoo Vehmersalmella toimineesta aiemmin tuntemattomasta uskonnollisesta yhdyskunnasta, joka on historiansa aikana käyttänyt useampaa nimeä: Kannatusyhdistys Valo, Myrttilaakso, Kristillisen yhteiselämän koti sekä Tetrimäki Säätiö.
Restonomi AMK Kirsi Vartia käyttää 14 000 euron työskentelyapurahan Pohjois-Savon alueen vanhojen leivänjuurten tarinoiden ja käyttöhistorian kartoitukseen sekä tietokirjan kirjoittamiseen. Kirjaan pyritään tallentamaan tietoa mm. siitä, onko juuri kulkenut ihmisten matkassa, kuinka pitkä historia sillä on yhdessä paikassa, kuka leipää on leiponut, millaista leipää, ketä sillä on ruokittu, onko leivällä erityisominaisuuksia tai mainetta esimerkiksi maun suhteen.
Victor Barsokevitsch-Seura ry toteuttaa 10 000 euron apurahalla Barsokevitschin valokuvaamon naisia uudessa valossa käsittelevän näyttelyn. VB-valokuvakeskuksen hanke tuo esiin atelieri Barsokevitschin naispuoliset kuvaamoapulaiset Victorin varjosta. Kuvaamon ajalta on säilynyt yksityiskohtaisia kuvauspäiväkirjoja, jotka käydään läpi uudesta näkökulmasta. Kuvaamon taustahenkilöt, heidän roolinsa ja rutiinit kuvaamon arjessa avataan yleisölle näyttelyn muodossa.
Kolme kokovuotista apurahaa visuaalisiin taiteisiin
Pohjois-Savon rahasto myönsi tänä vuonna kokovuotisia apurahoja yhteensä 17, joista 13 on tieteisiin ja neljä taiteisiin. Tieteen alan kokovuotiset kohdistuvat pääasiassa lääketieteisiin tai luonnontieteisiin. Kokovuotinen ja kokopäiväinen apuraha on suuruudeltaan 28 000 euroa tai 32 000 euroa tohtoreille tutkimukseen.
Tatu-Pekka Kekäläinen kirjoittaa nuorille suunnattua kirjasarjaa, joka on vapaasti luettavissa netissä. Kuva: Marc Sabat
Taiteissa kolme apurahoista myönnetään visuaalisen alan taiteilijoille ja yksi kirjailijalle.
Tait. maisteri Janne Erkkilä on kuopiolainen paluumuuttaja. Hän työstää teossarjaa, jossa tulkitsee paluumuuttajan silmin Kuopion muutosta vuosituhannen vaihteesta tähän päivään ja tästä päivästä mahdolliseen tulevaisuuteen.
Ulla-Mari Lindström on kuvataiteilija, joka on vuodesta 2014 työskennellyt ”Luonnontaiteellinen kokoelma” -nimisen teoskokonaisuuden parissa. Hän toteuttaa teemaan liittyviä teoksia kahteen erilliseen näyttely- ja esitysprojektiin.
Iisalmelainen Sari Hakala toimii monialaisesti kuvataiteen ja kirjallisuuden saralla. Hän alkoi kesällä 2022 luonnostella nopeita akryylimaalauksia yksittäisiltä keikoilta ja pienemmiltä festivaaleilta. Apurahalla hän jatkaa Keikkakuvia-sarjan teoksien maalaamista ja järjestää näyttelyitä.
Kirjallisuuden kokovuotisen apurahan saa kirjailija Tatu-Pekka Kekäläinen. Apurahalla hän jatkaa nuorille suunnatun kirjasarjan parissa työskentelyä.
“Apurahahakemuksia tuli tänä vuonna yhteensä 545 ja niillä haettiin yli 11 miljoonalla eurolla rahoitusta, joten apurahoille on suuri tarve sekä tieteen että taiteen aloilla”, totesi asiamies Antti Niskanen.
Kärkihankeapuraha, suuruudeltaan 100 000 euroa, myönnettiin yhteisesti Pohjois-Karjalan rahaston kanssa professori Hanna Lappalaiselle ja työryhmälle itäsuomalaisten kielellistä variaatiota sekä yhteiskuntaluokkaan ja eriarvoisuuteen liittyviä kokemuksia käsittelevään tutkimukseen. Aihe on yhteiskunnallisesti tärkeä, sillä luokkaerot eivät ole Suomessa yhtä selvät kuin esimerkiksi Isossa-Britanniassa, ja niitä voi olla vaikea tiedostaa. Hankkeen toivotaan tuottavan tietoa, joka vähentää eriarvoisuutta ja voi osaltaan estää syrjintää.
– Hankeidea on ollut vireillä jo pari kolme vuotta. Minua ja muutamaa muuta kielentutkijaa on pohdituttanut se, kuuluuko ihmisen sosiaalinen tausta hänen kielenkäytöstään ja millaisia uskomuksia kielenkäytön ja yhteiskuntaluokan suhteeseen liittyy, Lappalainen kertoo.
Hankkeen taustalla on tutkijaverkosto, johon kuuluu kielentutkijoita ja yhteiskuntatieteilijöitä Itä-Suomen yliopistosta. Hanna Lappalainen toimii itse Joensuun kampuksella suomen kielen oppiaineessa, dosentti Sanna Aaltonen Kuopion kampuksella yhteiskuntatieteiden laitoksella ja suomen kielen tohtorikoulutettava Lotta Aarikka siirtyy hankkeen alkaessa post doc -tutkijaksi yliopistolle.
Apurahoja monipuolisesti tieteelle ja taiteelle
Apurahahakemuksia jätettiin tänä vuonna yhteensä 541 (vuonna 2021 yhteensä 520). Kokovuotisten apurahojen määrä nousi edellisvuoden 13:sta 17 myöntöön. Puolivuotisia apurahoja myönnettiin yhteensä 18. Apurahoista 39, yhteensä 692 000 euroa, jaettiin tieteisiin. Taiteisiin myönnettiin 44 apurahaa, yhteensä 438 000 euroa. Apurahojen keskisuuruus oli 13 000 euroa, mikä vastaa puolivuotisen apurahan summaa. Tänä vuonna jakovuorossa oli ensimmäistä kertaa Maija Makkosen nimikkorahasto, josta myönnettiin 7 apurahaa, yhteensä 78 000 euroa. Nimikkorahaston tarkoituksena on tukea tasapuolisesti tiedettä ja taidetta, painottuen lääketieteeseen, kuvataiteeseen ja arkkitehtuuriin.
Kuopion Kuvataiteilijat ry:n varapuheenjohtaja Iida Valkonen (vas.) ja puheenjohtaja Maijariitta Karhulahti sekä Kuopion Taidemuseon intendentti Marja Louni ja johtaja Anna Vilkuna.
Lukuisten tieteen nimikkorahastojen myötä Pohjois-Savon rahasto on perinteisesti tukenut vuosittain kroonisiin kansansairauksiin liittyvää tutkimusta.
– Rahasto haluaa tukea sellaista tutkimusta, jossa pyritään selvittämään sairauden syntymiseen johtavia solu- ja molekyylitason tapahtumia, sairauksien diagnostiikkaa ja ennaltaehkäisyä sekä hoitoa, kertoo hoitokunnan puheenjohtaja Anitta Mahonen.
Tieteen puolelta kokovuotisen apurahan saivat esimerkiksi terveystieteiden maisteri Petrus Nuotio mm. veriplasman rasvahappokoostumusta itäsuomalaisilla miehillä käsittelevään väitöskirjatyöhön sekä yhteiskuntatieteiden maisteri Reetta Riikonen suomalaistaustaisten ja maahanmuuttajataustaisten äitien välisiä kohtaamisia ja niitä edistäviä tekijöitä käsittelevään väitöskirjatyöhön.
Taiteen puolelta eniten myöntöjä saivat visuaaliset taiteet ja säveltaiteet, joihin saapui myös eniten hakemuksia. Visuaalisten taiteiden apurahoja myönnettiin tänä vuonna 15 (yhteensä 156 000 euroa) ja säveltaiteiden apurahoja 14 (129 000 euroa).
Kuopion kuvataiteilijat ry Ars Liberalle myönnettiin 20 000 euroa galleria- ja taidelainaamotoiminnan käynnistämiseen yhteistyössä Kuopion taidemuseon kanssa. Vuonna 2022 perustettava galleria esittelee uutta pohjoissavolaista tai pohjoissavolaistaustaista kuvataidetta ammattitaiteilijoilta. Taidelainaamo mahdollistaa taiteilijaseuran jäsenten teosten ostamisen tai lainaamisen kuukausihinnalla. Alueen yleisöjen ja asiakkaiden osalta galleria ja taidelainaamo lisäävät paikallisen taiteen saavutettavuutta, taiteilijoiden tunnettavuutta sekä taiteen myyntiä.
– Vuokrattomille gallerioille on kysyntää, sillä vastaanotamme runsaasti hakemuksia ja voimme tarjota näyttelyaikoja vain murto-osalle hakijoista. Koemme erittäin tärkeäksi, että uuden gallerian myötä voimme vastata paremmin tähän tarpeeseen ja osaltamme kehittää taidekenttää taiteilijoita tukevaan suuntaan yhdessä Kuopion taidemuseon kanssa, kertoo Kuopion kuvataiteilijat ry:n puheenjohtaja Maijariitta Karhulahti.
Taidetta niille, jotka eivät itse pääse taiteen luokse
Kuvataiteilija, lavastaja Anna Raatikainen. Kuva: Tuire Punkki
Taidetta kaikille -erityisapurahoja myönnettiin tänä vuonna kolmelle osallistavalle hankkeelle. Kuvataiteilija ja lavastaja Anna Raatikaiselle myönnettiin 11 000 euroa Tässäteatteri-työpajahankkeeseen. Hänjatkaa hankettaan laajentaen sitä koskemaan muistisairaiden vanhusten lisäksi mielenterveyskuntoutujia sekä kehitysvammaisia.
– Nimi Tässäteatteri viittaa tässä olemiseen, läsnäoloon ja tähän hetkeen, jossa kukin osallistuja on arvokas juuri sellaisena kuin on. Toiminta muovautuu osallistujan tarpeiden ja toimintakyvyn mukaan ja se voi olla vaikkapa kirjoittamista, kuvataidetta, runoilua, improvisaatiota, kuuntelemista, leikkimistä, muistoihin perustuvaa tarinointia ja havainnointia vuorovaikutteisesti. Tässäteatterissa kaikki tarinat, lauseet, eleet ja olemisentavat ovat sallittuja ja arvokkaita, Raatikainen kertoo.
– Tärkein tavoitteeni työssäni on mahdollistaa osallisuus sitä vailla oleville ihmisille ja saada aikaan merkityksellistä tapahtumista. Odotan työskentelyä kiitollisena ja innoissani.
Taidetta kaikille -apuraha myönnettiin myös laulunopettaja Anne-Mari Kraftille, joka sai 13 000 euroa Siilinjärven palvelukotien asukkaille järjestettävään musiikki- ja muistelutoimintaan. Muusikot Iiris Rissanen ja Finlay Hare saivat puolestaan 10 000 euron Taidetta kaikille -apurahan osallistavien musiikkihetkien järjestämiseen ikäihmisille Koillis-Savon palvelukodeissa.
Kaikki Pohjois-Savon myöntämät apurahat löytyvät täältä.
Lisätiedot:
Anitta Mahonen, Pohjois-Savon rahaston hoitokunnan puheenjohtaja anitta.mahonen@uef.fi
Apurahoja voi hakea kaikille aloille tieteelliseen ja taiteelliseen työskentelyyn sekä niistä aiheutuviin kuluihin. Apurahoja myönnetään myös erityiskohteisiin kuten kotiseututyöhön liittyviin hankkeisiin, mittavampaa rahoitusta tarvitsevaan kärkihankkeeseen ja Taidetta kaikille -toimintaan. Lisäksi haettavissa on Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan rahastojen yhteinen Tieteiden yhteishanke -apuraha ihmis- ja yhteiskuntatieteitä yhdistävälle hankkeelle, jossa tulee olla toimijoita kummastakin maakunnasta. Apuraha on suuruudeltaan 100 000 euroa.
– Kaiken kaikkiaan ihan ensiksi hakuohjeet kannattaa käydä lukemassa verkkosivuiltamme, ja ryhtyä sen jälkeen kirjoittamaan hakemusta. Haku on lähtenyt tavalliseen tapaan käyntiin hissukseen, mutta kyllä järjestelmästä jo lähetettyjä hakemuksia löytyy, ja hakuun liittyviä kyselyjä tulee puhelimitse ja sähköpostitse. Erityiskohteiden rahoituksesta erityisesti kiinnittäisin huomion paitsi Tieteiden yhteishankkeeseen, mutta myös isoimmat muutokset läpikäyneeseen Taidetta kaikille -apurahaan, jolla nyt muutosten jälkeen pyritään aiempaa pitkäjänteisempään ja vaikuttavampaan toimintaan, asiamies Antti Niskanen kertoo.
Apurahoja myönnetään sekä yleisrahastosta että jakovuorossa olevista nimikkorahastoista lahjoittajan toimesta tarkemmin määriteltyihin tarkoituksiin.
– Valtaosa nimikkorahastoistamme kohdistaa tuen lääketieteen tukemiseen, ja siksi siihen tarkoitukseen tulemme jakamaan vähintään liki puoli miljoonaa euroa. Viimeisimpien lahjoitusten myötä pääsemme nyt ensimmäistä kertaa jakamaan apurahoja myös Maija Makkosen lahjoitukseen perustuvasta nimikkorahastosta, ja lisäksi Beda Tirkkosen nimikkoapurahana kohdennetaan rahaa ”varkautelaisten nuorten viulistien toiminnan tukemiseksi”, asiamies iloitsee.
Maakuntarahastot järjestävät yhteisen apurahainfotilaisuuden Zoomilla 27.1.2022 klo 15-17. Osallistumaan pääsee oheisesta linkistä webinaarin alkaessa: https://us06web.zoom.us/j/83973490158. Koronatilanteesta johtuen erillisiä maakunnallisia apurahainfoja lähitapaamisina ei järjestetä.
Duus-elokuvan valmistaminen korona-aikana on vaatinut rohkeutta, uskoa yhteiseen tekemiseen sekä on osaltaan luonut vahvaa yhteishenkeä, omaleimaisuutta ja ylpeyttä kotiseutua kohtaan.
– Elokuva on tehty suurelta osin talkoohengessä. Se on mitä suurimmissa määrin kotiseututyötä, jota Pohjois-Savon rahasto mielellään tukee. Lisäksi elokuva tarinallistaa ja elävöittää historiaa, rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Anitta Mahonen toteaa.
Taiteilija Eemil Halosen teos Sotkottaret on Pohjois-Savon rahaston kiertävä tunnustuspalkinto
Tuusniemen Kylät ry:n puheenjohtaja Hannu Hyvärinen, asiamies Antti Niskanen (takana), hoitokunnan jäsen Marianna Huttunen, tekninen johtaja Paula Rissanen (takana), toimistosihteeri Sari Joutsen, kunnanjohtaja Timo Kiviluoma ja vapaa-aikasihteeri Antti Syrjäläinen. Kuva: Piia Julkunen
Pohjois-Savon rahasto hankki pronssisen patsaan vuonna 1975 Halosten Museosäätiöltä ja teki siitä maakuntarahaston kiertävän tunnustuspalkinnon. Patsashankinta rahoitettiin H. J. Aminoffin nimikkorahastosta. Patsaassa kuvatut sotkottaret ovat Kalevalan taruhahmoja, jotka kuuntelevat lumoutuneina Väinämöisen kanteleen säveliä.
Pohjois-Savon Kulttuurirahasto on myöntänyt Sotkottaret-patsaan vuodeksi kerrallaan pohjoissavolaiselle kunnalle tunnustuksena kulttuurimyönteisyydestä vuodesta 1976 alkaen.
– Patsas myönnetään nyt ensimmäistä kertaa Tuusniemelle, mikä on meille suuri ilo. Patsas on vuosien saatossa ollut sijoitettuna lähes kaikissa pohjoissavolaisissa kunnissa. Toivomme myös, että vuosittain myönnettävä tunnustuspalkinto kannustaisi kaikkia toimialueemme kuntia tekemään kulttuurimyönteisiä tekoja ja linjauksia, rahaston asiamies Antti Niskanen kertoo.
Patsas myönnettiin edellisen kerran v. 2019. Tuolloin sen sai Kuopion kaupunki, jossa se oli sijoitettuna Valtuustotalon aulaan koronan aiheuttamasta poikkeamasta johtuen aina näihin päiviin asti.
Tuusniemellä patsas luovutettiin kunnanjohtaja Timo Kiviluomalle 2.12.2021 kunnanvirastossa, jonne patsas myös sijoitettiin.
– Virastotalon aulassa patsas on keskeisellä paikalla, jossa kaikki kuntalaiset pääsevät sitä katsomaan, Kiviluoma kertoo.
Kärkihankkeet tukevat maakunnallista taide- ja kulttuurielämää
Kuvassa Taimuseo Eemilin museonjohtaja Riitta Marin ja museoamanuenssi Hannu Heikkilä.
Pohjois-Savon rahasto myöntää tänä vuonna kaksi 20 000 euron Kärkihanke-apurahaa. Halosten Museosäätiö saa apurahan Eemil ja Pekka Halosen Taiteilijan tie -näyttelyn järjestämiseen Lapinlahdella. Taidemuseon Eemilin kesänäyttelyssä kuvanveistäjä Eemil Halonen (1875–1950) saa vieraakseen serkkunsa taidemaalari Pekka Halosen (1865–1933). Näyttely on samalla osa Halosten Museosäätiön 50-vuotisjuhlavuoden päätapahtuma, joka toteutetaan yhteistyössä Halosenniemen museon ja Pekka Halosen seuran kanssa.
ANTI – Contemporary Art Festival viettää tänä vuonna20-vuotisjuhlavuotta. Apuraha on myönnetty juhlavuoden näyttelykokonaisuuden toteuttamiseen sekä valokuva- ja videoarkiston perustamiseen. Tapahtumalla on laajat valokuva- ja videoarkistot festivaalin historiasta, jotka toimivat samalla katsauksena pohjoissavolaiseen, suomalaiseen ja ulkomaiseen live art -taiteeseen ja julkiseen taiteeseen sekä niiden kehitykseen.
Maakuntarahaston toinen erityisapuraha on Taidetta hoitolaitoksiin -apuraha. Tukimuodon tavoitteena on edistää kulttuuristen oikeuksien yhdenvertaista toteutumista ja parantaa erityistä tukea tai hoitoa tarvitsevien ihmisten elämänlaatua taiteen keinoin. Tänä vuonna apurahoja myönnettiin kolmelle hankkeelle. Luovan toiminnan ohjaaja Milla Bouquerel toteuttaa ikäihmisille luontolähtöistä ja luovaa toimintaa hoitolaitoksissa ja kotihoidossa Kuopiossa. Muusikko Ilkka Esselström järjestää musiikkitoimintaa Kuopion alueen palvelu- ja hoivakodeissa ja lavastaja Anna Raatikainen Tässäteatteri -työpajoja muistisairaiden vanhusten hoivayksikössä Pielavedellä.
Pohjois-Savon rahastoon tuli tänä vuonna yhteensä 521 hakemusta. Kokovuotisia apurahoja myönnetään yhteensä 13 ja puolivuotisia 21. Apurahoista 46, yhteensä 646 000 euroa, jaetaan tieteisiin. Taiteisiin myönnetään 34 apurahaa, yhteensä 399 000 euroa.
– Apurahoja myönnettiin laajalla skaalalla tutkimuksiin sekä leimallisesti monipuoliseen pohjoissavolaiseen kulttuuritoimintaan soitinhankinnoista tapahtumien järjestämiseen ja taiteelliseen työskentelyyn. Tänä vuonna työskentelyapurahojen mediaania saatiin nostettua puolivuotisen apurahan tasolle, mikä mahdollistaa apurahansaajan täyden keskittymisen omaan työskentelyyn, iloitsee asiamies Antti Niskanen.
Matkalla Suomessa – maakuntarahastojen yhteinen vuosijuhla
Maakuntarahastot järjestävät tänä vuonna yhteisen virtuaalisen vuosijuhlan. Matkalla Suomessa -vuosijuhlan ensilähetys on keskiviikkona 26.5. klo 18. Mukana on apurahansaajia eri vuosilta ja jokaisesta maakunnasta. Parituntisen verkkolähetyksen aikana toimittaja Kimmo Ohtonen, apurahansaajat ja muut kiinnostavat vieraat puhuvat maakuntien perinnöstä globaalissa maailmassa sekä luovuuden salaisuudesta ja voimasta.
Maakuntarahastot myöntävät apurahoja maakunnassa asuville tai syntyneille hakijoille sekä siellä suoritettavaan tai siihen kohdistuvaan tieteelliseen tai taiteelliseen työhön, sekä erilaisiin kulttuurihankkeisiin.
Kärkihankeapurahaavoi hakea tavanomaista suurempaa rahoitusta vaativiin hankkeisiin. Kärkihankkeisiin jaetaan vähintään 40 000 euroa yhtenä tai kahtena apurahana. Osa maakuntarahastoista myöntää myös huomattavasti suurempia Kärkihankeapurahoja tai monivuotista rahoitusta.
Taidetta hoitolaitoksiin –apurahan tavoitteena on edistää kulttuurista yhdenvertaisuutta ja lisätä erityistä tukea tai hoitoa tarvitsevien ihmisten elämänlaatua taiteen keinoin. Taiteilijat, työryhmät ja yhteisöt voivat hakea apurahaa työskentelyyn tai hankkeisiin, jotka voivat toteutua hoito- ja hoivalaitoksissa tai muissa ympäristöissä, joiden asukkaiden tai käyttäjien on vaikea päästä taiteen äärelle.
Kotiseututyöapuraha on tarkoitettu paikalliskulttuurin ja kulttuuriympäristön vaalimiseen liittyviin hankkeisiin, kuten kotiseudun kulttuuriperinnön tallennukseen ja esittelemiseen.
Puhdeapuraha on korkeintaan 3 000 euron suuruinen ja tarkoitettu kokoaikaisessa työsuhteessa oleville sellaisiin hankkeisiin, jotka eivät liity varsinaiseen palkkatyöhön.
Lisätietoa tammikuun hausta osoitteessa skr.fi/tammikuunhaku. Tutustuthan huolellisesti hakuohjeisiin sekä maakuntarahastojen omiin painopisteisiin ja hakuohjeiden täydennyksiin.
Hakuaika päättyy keskiviikkona 10.2.2021 klo 16.00, jolloin hakemusten ja lausuntojen tulee olla toimitettu verkkopalvelussa. Ohjeita ja linkki lausunnonantajan verkkopalveluun löytyvät täältä.
Apurahainfotilaisuus
Maakuntarahastojen yhteinen apurahainfo järjestetään verkossa Zoom-linkin kautta torstaina 28.1.2021 klo 13.00–15.00 Linkki infoon lisätään tälle sivulle lähempänä tilaisuutta.
Vuodesta 2014 alkaen Kulttuurirahaston palveluksessa ollut Antti Niskanen hoitaa molempien rahastojen asiamiehen tehtäviä puolipäiväisesti ja työskentelee niiden lisäksi Jyväskylän kaupunginteatterin teatterikuraattorina.
Antti Niskanen asui parikymppiseksi asti Kuopiossa, ja hän on kirjoittanut ylioppilaaksi Minna Canthin lukiosta vuonna 1986, minkä jälkeen hän opiskeli Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksessa valmistuen luokanopettajaksi. Lähes koko työuransa hän on kuitenkin työskennellyt teatteritaiteen parissa. Niskanen toimi näyttelijänä Seinäjoen ja Jyväskylän kaupunginteattereissa vuosina 1993–2007, luokanopettajana v. 2007–09 ja vuodesta 2009 lähtien nykyisessä tehtävässään yleisötyön kehittämistehtävässä Jyväskylän kaupunginteatterissa.
– Iloitsen suuresti tästä mahdollisuudesta päästä Kulttuurirahaston kautta edistämään osaltani myös pohjoissavolaista kulttuuria, tiedettä ja taidetta. Sukujuureni ovat syvällä Savon maaperässä ja siteeni maakuntaan edelleen vahvat. Minulle Kuopio on lupsakka, luonnonläheinen ja kaunis kaupunki, joka tarjoaa upeita mahdollisuuksia tehdä, kokea ja harrastaa taidetta. Tieteen saralla Itä-Suomen yliopiston monitieteisyys on ehdoton vahvuus yksiköiden välisten yhteishankkeiden toteuttamiseksi. Kuopion kampuksella on jo pitkät perinteet etsiä vastauksia ajankohtaisiin, meitä kaikkia koskettaviin ikääntymiseen, terveyden edistämiseen ja elintapoihin liittyviin kysymyksiin. Kokemukseni Rahaston toiminnasta ja työhistoriani teatterikentällä antavat uskoakseni hyvät lähtökohdat tehtävän hoitamiselle. Yliopistomaailma ja tutkimustyö ovat läsnä myös arjessa Jyväskylän yliopistossa työskentelevän vaimoni kautta, Antti Niskanen kertoo.
Pohjois-Savon rahaston toisena työntekijänä toimii sihteeri Piia Julkunen.
Lisätietoja
Pohjois-Savon rahaston asiamies Antti Niskanen, p. 050 385 7607
Suomen Kulttuurirahasto, apurahoista ja kulttuurista vastaava asiamies Juhana Lassila, p. 040 517 8500
Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan yhteinen Kärkiapuraha metsä- ja ympäristötieteen yliopistoyhteistyöhön
Kuva: Harri Mäenpää
Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntarahastot jakavat tänä vuonna toisen kerran yhteisen Kärkihanke-apurahan suuruudeltaan 100 000 euroa. Apurahan saa MMT, yliopistotutkija Antti Kilpeläinenmetsäpohjaisten tuotteiden elinkaarisia aerosolihiukkaspäästöjä käsittelevään tutkimukseen. Molemmat maakuntarahastot myöntävät yhdessä apurahansaajalle 50 000 euroa.
Hankkeessa selvitetään, miten metsäbiomassaan pohjautuva biotalous muuttaisi kasvihuone- ja aerosolipäästöjä ilmakehään. Metsäbiomassan käytön aerosolipäästöjä ei ole laajemmin huomioitu biotalouteen siirtymisessä, vaikka niillä on merkitystä sekä ilmaston että ympäristöterveyden kannalta. Koska aerosolihiukkasilla on sekä ilmakehää viilentäviä että lämmittäviä vaikutuksia, eri tuotantoprosesseissa vapautuvien hiukkasten määrien elinkaaritarkastelut ovat ensisijaisen tärkeitä, jotta voidaan ymmärtää käynnissä olevan tuotantosysteemin muutoksen vaikutuksia ilmastoon sekä laajemmin ympäristöön.
Hanke toteutetaan yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston Metsätieteiden osaston (Antti Kilpeläinen, Joensuu, puh. 050 382 3263) ja Ympäristö- ja biotieteiden laitoksen Pienhiukkas- ja aerosolitekniikan laboratorion (Olli Sippula, Kuopio, puh. 040 355 3397) yhteishankkeena.
– Saimme lukuisia hyviä hakemuksia, joista valinta kohdistui tällä jakokierroksella ajankohtaiseen ilmasto- ja ympäristöterveyteen. Toivon mukaan tällä rahoituspohjalla annamme hyvän startin ja lisäpotkua tutkimuksen eteenpäin viemiseen – ja kohti suurempia tutkimushankkeita. Mielenkiinnolla jäämmekin odottamaan hankkeessa saatuja tuloksia lähivuosien aikana, kertoo Pohjois-Savon rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Anitta Mahonen yhteisestä Kärkihanke-apurahasta.
Taidetta hoitolaitoksiin apurahoina myönnetään yhteensä 19 000 euroa kahdelle hankkeelle. Jaana Marttinen saa apurahan musiikkituokioiden järjestämiseen vanhainkotien asukkaille Kuopion syrjäseuduilla ja Tiina Vertainen yhteisötaideprojektin toteuttamiseen Rautalammin alueen hoitolaitoksissa ja kodeissa.
Yksivuotisia apurahoja myönnetään yhteensä kolmetoista. Apurahoista 46, yhteensä 730 500 euroa, jaetaan tieteille ja taiteen tukemiseen myönnetään 41 apurahaa, yhteensä 301 500 euroa. Apurahahakemuksien määrä kohosi hieman tänä vuonna ja hakemuksia tuli yhteensä 521 (vuonna 2019 yhteensä 464).
Maakuntarahasto ei järjestä tänä vuonna vuosijuhlaa koronatilanteen takia. Kaikki vuoden 2020 apurahansaajat löytyvät täältä.
