Helsingin Kirjamessuilta käynnistyvä Lukuboost-kampanja kannustaa nuoria varaamaan vartin päivässä lukemiseen. Haasteella halutaan innostaa nuoria löytämään lukemisen ilo, nostaa esiin lukemisen hyötyjä sekä tuoda esiin nuorten lukusuosituksia uudella tavalla. Valtakunnallisen ja kaksikielisen kampanjan keulakuvina toimivat tunnetut somevaikuttajat, joista moni itsekin tarttuu lukemiseen aivan uutena tapana. Lukuboostin takana on kymmeniä yrityksiä ja organisaatioita, jotka tuovat mukaan oman asiantuntemuksensa ja mahdollistavat monikanavaisen toteutuksen. Suomen Kulttuurirahasto on yksi kampanjan kumppaneista.
Monipuolisen lukemisen puolella
Vahva lukutaito ei synny itsestään, vaan se vaatii aikaa: mitä enemmän ja mitä monipuolisemmin lukee, sitä paremmaksi lukijaksi kehittyy. Sosiaalisen median sisältöjen tai reelsien selailu ei kuitenkaan riitä, vaan lukutaitoa ja omaa ajattelua tulisi haastaa myös pidemmillä keskittymistä, tulkintaa ja mielikuvitusta vaativilla teksteillä. Kirjoitetun tekstin hallitseminen on välttämätöntä kaikessa oppimisessa ja yhteiskuntaan osallistumisessa. Monipuolisella lukemisella taas on monenlaisia hyvinvointia lisääviä vaikutuksia. Siksi vahva kirjoitettujen tekstien luku- ja kirjoitustaito on jokaisen lapsen ja nuoren perusoikeus.
Nuorten seuraamat vaikuttajat voivat olla merkittäviä myönteisiä lukemisen esikuvia.
“Tärkeää on, että lukemiseen innostetaan kaikilla yhteiskunnan alueilla, ei vain koulutuksessa vaan myös kotona ja vapaa-ajan sosiaalisissa verkostoissa. Lukuboost-kampanja tukee lukutaitostrategian 2030 kolmatta suuntaviivaa, joka ohjaa innostamaan lukemaan ja monipuolistamaan lukutaitoa. Monen eri tahon yhteistyönä Lukuboost-kampanja edistää osaltaan lukutaitostrategian toimeenpanoa”, iloitsee Opetushallituksen Lukutaito-ohjelman erityisasiantuntija Lotta-Sofia La Rosa.
Kampanjan keulakuviksi valittiin kahdeksan somevaikuttajaa, jotka jakavat omia vinkkejään ja kokemuksiaan lukemisen aloittamiseen. Kampanjan vaikuttajat ovat Ilari Mettälä, Dokke Tas, Iha Just Imus, Janne Grönroos, Johannes Mollberg, Henriikka Pasanen, Laura Friman ja Toimistopojat.
Lukutaito lisää osallisuutta
Kulttuurirahastolle lukemisen ja kirjallisuuden hankkeet ovat osa strategiaa. Haluamme tukea kulttuurista tasa-arvoa, osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja dialogia yhteiskunnassa. Lukutaitoa edistäviä hankkeitamme ovat myös muun muassa Lukulahja lapselle sekä Selkopolku.
Hätäuloskäynti – tai exit – voi joissakin tilanteissa olla elintärkeä sana. Siksi lukutaito on jopa elonjäämistaito.
Mutta se on paljon muutakin. Kasvatustieteiden professori, luku- ja kirjoitustaidon kehityksen sekä oppimisen asiantuntija Minna Torppa Jyväskylän yliopistosta huomauttaa, että yhteiskunta käytännössä ja erityisesti nykypäivänä pyörii lukutaidon avulla. Perusarki, koulutus, työelämä ja palvelujärjestelmä sekä yhteiskunnan seuraaminen ja osallisuus edellyttävät lukemista.
Eikä lukutaidossa ole kyse ainoastaan siitä, että ymmärtää, mitä jonollinen merkkejä yhdessä sanana, lauseena ja virkkeenä tarkoittaa. Peruslukutaidon lisäksi puhutaan funktionaalisesta lukutaidosta, kuten luetun ymmärtämisestä sekä tietojen yhdistelemisestä ja arvioimisesta.
”Ja sitten on kriittisen lukutaidon näkökulma”, Torppa sanoo. ”Vaatii aika paljon lukemista, että voi etsiä, vertailla ja arvioida tietoa ja erottaa esimerkiksi mis- ja disinformaation tai propagandan oikeasta ja luotettavasta tiedosta.”
Lukutaidon trendi huolenaiheena
Minna Torpan mukaan selkokirjat voivat olla ikään kuin sisäänheittäjinä kirjallisuuden maailmaan.
Lukutaidon välttämättömyyden vuoksi selkokieli eli yleiskielen yksinkertaistettu muoto on tasa-arvoteko. Torppa sanoo, että erityisesti viranomaisille palveluiden tarjoaminen selkokielellä on yksi tapa huolehtia yhdenvertaisuudesta.
”Kielen selkeyden tarve ja haaste tulevat hyvin selkeästi esille esimerkiksi lakiteksteihin perustuvien asioiden viestinnässä. Lakiteksti on monimutkaista ja tarkkaa, mutta samalla siihen perustuvien ohjeiden on oltava selviä ja yksiselitteisiä, jotta lukija pystyy niitä ymmärtämään.”
Selkokielestä eivät hyödy ainoastaan esimerkiksi suomea opiskelevat maahanmuuttajat tai ihmiset, joilla on oppimis- tai lukivaikeuksia. Viime vuoden lopulla julkaistun, nuorten osaamista mittaavan Pisa-tutkimuksen mukaan suomalaisnuorten lukutaito oli heikentynyt huomattavasti edelliseen arviointiin verrattuna.
”Kun lukutaito jää heikoksi, se voi vaikuttaa paitsi koulutuksessa ja työelämässä myös ylipäätään arjessa pärjäämiseen.”
Minna Torppa
oppimisen asiantuntija Jyväskylän yliopistosta
Torppa sanoo Pisa-kokeen mittaavan juuri ymmärtävää ja funktionaalista lukutaitoa. Tulokset huolestuttavat häntäkin, sillä ne osoittavat myös kuilun hyvien ja heikkojen lukijoiden välillä kasvavan.
”Enää emme voi olla ylpeitä siitä, että heikompien osaajien määrä olisi Suomessa muihin maihin verrattuna pieni. Kun lukutaito jää heikoksi, se voi vaikuttaa paitsi koulutuksessa ja työelämässä myös ylipäätään arjessa pärjäämiseen.”
Yhdeksi selitykseksi heikentyneeseen lukutaitoon on esitetty vaikeutta pysähtyä ja keskittyä johonkin tehtävään ja tehdä se sinnikkäästi loppuun. Torppa kertoo, että tutkimusten mukaan tarkkaavuuden, sinnikkyyden ja lukemisen välillä on yhteyksiä. Esimerkiksi pitkällisten ohjeiden lukeminen ja sisäistäminen voi olla vaikeaa, jos keskittyminen ei onnistu.
Tukena minäpystyvyydelle
Selkokielinen kirjallisuus on matalan kynnyksen keino harjoitella ja kehittää lukutaitoa. Jos suomen kielen taito on heikkoa tai kirjaan keskittyminen vaikeaa, yleiskieliseen kirjaan tarttumisen kynnys voi nousta liian korkeaksi.
Torppa puhuu minäpystyvyyden kokemuksesta, joka vaikuttaa merkittävästi siihen, mitä ihminen päättää tehdä. Minäpystyvyys syntyy paitsi aiemmista kokemuksista myös erilaisista sisäistetyistä uskomuksista. Joskus minäpystyvyys perustuu varmempaan tietoon, joskus vahvemmin uskomuksiin, joita voi kokeilemalla ravistella.
Minna Torppa puhuu minäpystyvyyden kokemuksesta, joka vaikuttaa merkittävästi siihen, mitä ihminen päättää tehdä.
”Itse en lähde juoksemaan maratonia, koska ajattelen, etten pysty siihen. Samalla tavalla joku ajattelee, ettei lue, koska se on hänelle liian vaikeaa.”
Selkokirjan lukemalla voi saada todisteen siitä, että pystyy lukemaan kokonaisen kirjan. Kun lukeminen alkaa sujua, se yleensä myös kiinnostaa entistä enemmän, ja samalla lukutaito kehittyy ja sanavarasto karttuu harppauksin.
Sisäänheittäjänä kohti yleiskieltä
Selkokirjat mainitaan usein, kun kouluja parjataan vaatimustason laskusta. Torppa ymmärtää arvostelua mutta muistuttaa, ettei kaiken kirjallisuuden tarvitse muuttua selkokieliseksi. Selkokirjat voivat olla ikään kuin sisäänheittäjinä kirjallisuuden maailmaan.
”Voi toivoa, että porttiteoria toimii tässäkin tapauksessa”, hän sanoo naurahtaen.
”Matalan kynnyksen selkokirjallisuus mahdollistaa paljon asioita ihmisille, joille yleiskieliset tekstit ovat vaikeita.”
Minna Torppa
Toiveena on tutkia, millainen motivoiva voima selkokirjoilla voi olla. Kirjallisuus kun ei ole pelkästään tiedon hankkimista ja lisäämistä, vaan lisäksi sen ajatellaan kehittävän esimerkiksi empatiaa ja tunnetaitoja. Kirjat voivat paitsi tarjota vertaistukea myös avata uusia horisontteja ja siten lisätä ymmärrystä itsestä ja muista.
Torppa pitää tärkeänä, että selkokieli ei korvaa yleiskieltä.
”Mutta matalan kynnyksen selkokirjallisuus mahdollistaa paljon asioita ihmisille, joille yleiskieliset tekstit ovat vaikeita. On kiinnostavaa nähdä, kenelle selkokirjat sopivat ja miten niitä osataan esimerkiksi kouluissa käyttää.”
Selkopolku-kirjapaketit suomalaisiin yläkouluihin
Suomen Kulttuurirahaston lahjoittamat Selkopolku-kirjapaketit, yhteensä 80 000 selko- ja helppolukuista kirjaa, otettiin käyttöön suomalaisissa yläkouluissa syksyllä 2024. Selkopolku-kirjalahjoitusten taustalla on huoli suomalaisnuorten heikkenevästä lukutaidosta ja koulujen jatkuvista haasteista hankkia kirjallisuutta kaikkien saataville.
Kaikki Suomen yläkoululaiset ovat aloittaneet lukukautensa uusien selkokirjojen ympäröimänä. Suomen Kulttuurirahaston Selkopolku-hankkeessa lahjoitettiin yläkouluille 50–150 kappaleen valikoima selkokirjoja ja helppolukuisia kirjoja, yhteensä noin 80 000 kirjaa. Tänä syksynä myös toisen asteen opintoihin valmentavat TUVA-koulutukset saavat oman pakettinsa. Selkopolun toteuttaa Lastenkirjainstituutti.
Selkopolun taustalla on huoli suomalaisnuorten heikkenevästä lukutaidosta ja koulujen jatkuvista haasteista hankkia kirjallisuutta kaikkien saataville. PISA-tulosten mukaan heikkoja lukijoita on Suomessa joka viides.
”Selkopolku-kirjat ovat olleet iso lahja koulullemme, sillä erikseen ostettuina selkokirjat ovat kalliita. Kirjat ovat matalan kynnyksen luettavaa erityisesti niille, joiden lukeminen tai lukuinto takkuaa. Lahjoitukseen valitut kirjat ovat ajankohtaista, kiinnostavaa, uutta ja innostavaa luettavaa monista eri genreistä kaikille sukupuolille. Mukana tullessa tehtävämateriaalissa on valmiiksi mietittyjä monivalintatehtäviä ja avoimia kysymyksiä oppimisen tueksi ja opettajan työn helpottamiseksi”, kertoo lahjoituksen vastaanottanut äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Tiila Niemi Orimattilan koulusta.
Selkopolku-lahjoitus sisältää 24 nimikettä. Suurin osa on selkomukautuksia yleiskielisistä nuortenkirjoista, jotta koko luokka voi käsitellä samaa teosta lukutaidon tasosta riippumatta. Lisäksi paketit sisältävät suoraan selkokielelle kirjoitettuja teoksia, sarjakuvan, säeromaanin, tietokirjan sekä teoksia eri genreistä. Mukana on myös helppolukuinen kirja, sillä kouluihin toivottiin myös hieman perinteistä selkokirjaa haastavampia kirjoja. Selkopolku-kirjoja on niin pienryhmien kuin lukupiirienkin tarpeisiin.
“Kauhua, fantasiaa ja romantiikkaa sekä tietokirjoja nuoria kiinnostavista aiheista. Näitä nuoret toivoivat ja niitä olemme ottaneet mukaan paketteihin”, kertoo kirjavalintatyötä tehnyt erityisluokanopettaja Paula Gustafsson. Kirjavalintatyöryhmä pohjasi kirjavalikoiman kyselyihin, jotka toteutettiin niin opettajille kuin oppilaillekin.
Selkopolun myötä markkinoille tuli myös ihan uusia selkokirjoja, muun muassa selkomukautukset teoksista Lääkäri Atte – Selviytymisopas elämään (Otava), Helena TelkänrannanMillaista on olla eläin (SKS) sekä Annukka SalamanRipley – nopea yhteys (WSOY).
Annukka Salama iloitsee tuoreesta selkomukautuksesta: ”Olen todella iloinen, että Islan ja Antonin pelisessioista pääsevät nauttimaan hekin, joille perinteisen romaanin lukeminen tuottaa vaikeuksia. Tämä on minulle erityisen tärkeää, koska neljän hengen nepsyperheessämme jokaisella on ADHD ja ymmärrän, millaista elämä lukemisen haasteiden kanssa on.”
”Huikeimmat palautteet kirjoistani ovat tulleet maahanmuuttajanuorilta”, Salama kertoo. ”Vaikea kuvata miltä tuntuu, kun teokseni on ensimmäinen kirja koskaan, jonka nuori pystyy lukemaan suomen kielellä kannesta kanteen. Lukemisen taialla on kognitiivisia ja neurologisia vaikutuksia ja lisäksi se liittää yhteiskuntaan. Sujuva lukutaito voi muuttaa elämän suunnan.”
Lahjoituksen mukana koulut saivat tehtävämateriaaleja, jotka ovat kaikkien hyödynnettävissä myös hankkeen verkkosivuilla osoitteessa lukemo.fi/selkopolku. Tänä syksynä opettajille järjestetään koulutuksia Helsingissä, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa sekä etäyhteydellä verkossa. Jyväskylän yliopisto toteuttaa Selkopolusta vaikuttavuustutkimuksen.
Teologian tohtori Tuija Laine tutkii suomalaisten lukumotivaatiota 1600-luvulta 1900-luvun alkupuolelle asti. Jo noilla vuosisadoilla jotkut ovat olleet lukemisesta motivoituneempia kuin toiset. “Minua kiinnostaa, minkälaiset tekijät siihen ovat vaikuttaneet”, kertoo Laine.
Hän hyödyntää tutkimuksessaan nykyaikaisen motivaatiotutkimuksen käsitteistöä. Miten kompetenssin, autonomian ja yhteenkuuluvuuden tarpeet on eri aikoina pystytty tyydyttämään lukemisen ja kirjoittamisen avulla ja mikä merkitys näillä on ollut henkilön motivoitumisessa lukemaan tai kirjoittamaan?
Rahvaankin on täytynyt osata lukea, sillä sitä on pidetty myös edellytyksenä avioliiton solmimiselle.
Tutkittavien joukossa on oppineitakin ihmisiä, mutta pääpaino on rahvaassa ja lapsissa. Rahvaankin on täytynyt osata lukea, sillä sitä on pidetty kansalaisvelvollisuutena ja myös edellytyksenä avioliiton solmimiselle.
Avioliiton solmimisen mahdollisuus on ollut vahva ulkoinen motivaatio lukemistaidolle, mutta lukemismotivaatioon ovat vaikuttaneet myös monet muut tekijät. Motivaatiota lisää, jos pystyy itse vaikuttamaan omaan lukemiseensa ja jos tuntee olevansa siihen kykenevä. Yhteisön tuki on myös tärkeää.
“Varhaisemmiltakin vuosisadoilta löytyy viitteitä esimerkiksi lukivaikeuksista, joita ei sellaisenaan ole tunnistettu mutta jotka aineistoni perusteella ovat saattaneet olla vaikuttamassa lukemishaluihin.”
Laine on taustaltaan kirkkohistorioitsija, jonka ominta alaa on kirjahistoria. Hän väitteli hartauskirjallisuuden reseptiosta ja käännöksistä, on tutkinut kirjakauppaa ja toiminut kirjahistorian professorina. Hän on myös ollut mukana kansallisbibliografiaprojektissa.
Rippikirjat kertovat lukemisen kulttuurista
Miten sitten on mahdollista saada tietoa historiallisista lukemisen tavoista, kun ihmisiä ei voi haastatella?
“Rippikirjat ovat tärkeä lähde. Niistä pystyy seuraamaan yksittäisten ihmisten tai heidän perheenjäsentensä lukutaidon kehittymistä ja hahmottamaan asioita, jotka olisivat mahdollisesti voineet toimia lukemista rohkaisevina tai hankaloittavina tekijöinä”, kertoo Laine.
Sosiaalinen tilanne, vaikkapa puolison kuolema, on voinut vaikuttaa voimakkaasti lukutaidon kehittymiseen.
Rippikirjoihin kirjattiin, kuka oli käynyt lukutaidon kuulusteluissa ja millaisella menestyksellä. Niistä on löydettävissä hyvin inhimillisiä, traagisiakin kohtaloita. Sosiaalinen tilanne, vaikkapa puolison kuolema, on voinut vaikuttaa voimakkaasti lukutaidon kehittymiseen.
Muitakin lähteitä Laineella on. Jotkut ovat olleet niin harjaantuneita lukemisessa ja kirjoittamisessa, että ovat pystyneet kirjoittamaan omaelämäkerrallisia tekstejä. Tietoa on myös siitä, millaisia lukutaitoon liittyviä käytäntöjä aiemmin on ollut: kinkerit ja kiertokoulut esimerkiksi. Oppikirjat ovat opastaneet, mihin kannattaa kiinnittää huomiota, jos haluaa oppia lukemaan.
”Monia asioita, joita nyt pidetään lukemaan oppimisen kannalta järkevinä, on jo monta sataa vuotta pidetty sellaisina”, sanoo Laine. Kun niitä nykyaikana on tutkittu enemmän, käsitykset ovat vahvistuneet. Esimerkiksi musiikin hyödyllisyys lukemaan oppimisessa on ymmärretty jo keskiajalla, jolloin laulamisen avulla opeteltiin tekstejä ja lukemista. ”Myös ääneen lukemisen on pitkään tiedetty hyödyttävän lukemista ja ymmärtämistä.”
Historia avaa perspektiivejä myös nykyajan lukemismotivaatiota koskeviin keskusteluihin, vaikkapa huoleen poikien lukuhaluttomuudesta. ”Lukeminen ei ole kadonnut tästä maailmasta – täytyy vain löytää oikeat tavat ja keinot. Jos löytyy kiinnostava teksti ja kannustava sosiaalinen ympäristö, niin lukeminenkin luonnistuu”, sanoo Laine.
Teologian tohtori, dosentti Tuija Laine sai vuonna 2020 apurahan suomalaisten lukemismotivaatiota 1600–1900-luvuilla käsittelevään väitöksen jälkeiseen tutkimukseen Eija ja Yrjö Wirlan rahastosta.
Suomen Kulttuurirahaston rahoittama ja Lukukeskuksen toteuttama hanke on ainutlaatuinen panostus ääneen lukemisen lisäämiseksi ja perheiden vuorovaikutuksen vahvistamiseksi. Kirjakassiin on pakattu Lorulahja-runokirja vauvalle ja vanhemmalle, Satulahja-iltasatukokoelma isommalle lapselle luettavaksi, lorukortit sekä tietoa lukemisen tärkeydestä ja kutsukortti kirjastoon.
– Neuvola tavoittaa kaikki perheet tasapuolisesti. Siksi kutsumme yhteistyökumppaniksi juuri neuvoloita. Olemme todella kiitollisia yhteistyöstä ja neuvoloiden halukkuudesta lähteä mukaan jakamaan kirjalahjoja perheille, Lukulahja-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja professori Riitta Pyykkö Suomen Kulttuurirahastosta toteaa.
Uusia kirjoja eturivin kirjailijoilta
Lorulahja-runokirja on koottu suomalaisten lastenrunoilijoiden HanneleHuovin, JukkaItkosen ja JohannaVenhon uusista Lorulahjaa varten kirjoitetuista runoista. Lisäksi kirjassa on tutkija PäiviHeikkilä–Halttusen kokoamaa faktatietoa vanhemmalle. Kirjan ovat kuvittaneet ReettaNiemensivu ja AapoRavantti. Vastaava runokirja julkaistaan myös ruotsiksi. Ruotsinkielisen Liten-kirjan runoilijat ovat HenrikHuldén ja AnnikaSandelin. Kirjan on kuvittanut TittaLindström.
– Kirjat on tuotettu erityisesti Lukulahjaa varten yhteistyössä THL:n ja lastenkirjallisuuden asiantuntijoiden kanssa. Halusimme huomioida vauvalukijan niin kuvituksia kuin tekstejäkin luodessamme, kertoo Lukulahja lapselle -ohjelman hankepäällikkö Emmi Jäkkö.
– Lapset kuuntelevat kielen rytmejä ja sanojen sävyt painuvat mieleen jo silloin, kun he eivät vielä ymmärrä kaikkea tai osaa itse puhua. Lukulahja-runoissani päällimmäisenä on ihmeen ja lumon tuntu, ilo elämästä ja yhdessäolosta, kertoo runoilija JohannaVenho.
Satulahja-Iltasatukirjaan kirjoitti kymmenen lastenkirjailijaa. TimoParvela, VeeraSalmi, AnneliKanto, ReettaNiemelä, VilleHytönen, LauraRuohonen, HeidiViherjuuri, MalinKlingenberg, MinnaLindeberg sekä KerttuVuolab kirjoittivat 3-5-vuotiaalle lapselle sopivia satuja. Kirjailijat valittiin yhteistyössä suomalaisten lastenkirjakustantajien kanssa. Iltasatukokoelma julkaistaan suomeksi ja ruotsiksi.
– Halusin kirjoittaa sadun, jonka kieli vie mennessään, joka maistuu ja rouskuu suussa ja saa lapsen ja aikuisen yhdessä nauramaan ja maiskuttelemaan sanoja. Haluan runosadullani villitä lapsia ja aikuisia yhdessä leikkimään sanoilla ja päätymään ties minne, kertoo runoilija Laura Ruohonen.
Neuvolassa tunnistetaan lukemisen tärkeys
Hanketta käynnistäessä tehtiin kysely yli 30 paikkakunnan neuvoloihin. Kyselyyn vastanneista neuvolan terveydenhoitajista yli puolet kertoi huomanneensa lasten kielellisen kehityksen heikentyneen ja yli kolmannes terveydenhoitajista kertoi olevansa aiheesta jonkin verran tai merkittävästi huolissaan. Samalla 98% terveydenhoitajista kertoi olevansa kiinnostunut jakamaan perheille tietoa lukemisesta, ja 75% uskoi kirjalahjalla voivan vaikuttaa perheiden lukutottumuksiin.
Ensi vaiheessa kassit jaetaan kaikille tänä vuonna syntyville, kokonaisuudessaan hanke tavoittaa kolme ikäluokkaa eli 2019-2021 syntyvät. Ensimmäiset kirjakassit toimitetaan neuvoloihin toukokuun aikana. Kirjakasseja voi tilata www.luelapselle.fi
Lukulahja lapselle -julkistusjuhla Keskustakirjasto Oodin lastenosastolla 16.5. klo 10.
Ilmoittautumiset ja haastattelupyynnöt Emmi Jäkkö, puh. 050 563 8998, emmi.jakko@lukukeskus.fi
”Suomen Kulttuurirahasto tukee lasten ja nuorten lukemista kolmen valtakunnallisen hankkeen kautta yhteensä yli 3,5 miljoonalla eurolla. Lukuklaanin kirjalahjoitus vahvistaa konkreettisella tavalla yläkoulujen mahdollisuuksia tarjota nuoria innostavaa lukemista ja kirjapakettien monipuoliset kirjat kannustavat kirjojen ja lukuharrastuksen pariin”, sanoo Kulttuurirahaston puheenjohtaja Jari Sokka.
Suomenkieliset koulut pääsevät valitsemaan neljästä erilaisesta pakettivaihtoehdosta, joista jokainen sisältää yhden luokkakirjasarjan, kirjoja lukupiirikäyttöön sekä lisäksi yksittäisiä teoksia. Jokaista pakettia on tarjolla yhtä suuri määrä. Ruotsin- ja saamenkieliset koulut saavat omat, räätälöidyt kirjapakettinsa.
Kirjalahjoitus on suomalaisille yläkouluille merkittävä tuki nuorten lukemisen ja lukuinnon edistämisessä.
”Lukuklaani-hanke kuulosti ensin uskomattomalta: kouluun saataisiin sata uutta nuortenkirjaa ilmaiseksi. Jo vuosia äidinkielen opettajat ovat haalineet kirjoja koulukirjastoihin vähän sieltä ja täältä, eikä uutuuksiin ole ollut rahaa. Samaan aikaan olemme seuranneet aitiopaikalta tilannetta, jossa nuorten lukuharrastus hiipuu ja lukutaito heikkenee. Tarvittaisiin kirjoja nuorten käsiin, ja niitä tarvittaisiin pian.
Lukutaito on paitsi työväline uuden oppimiseen myös ilo, joka antaa ajatuksille siivet. Niitä siipiä nuoret tarvitsevat kasvaakseen. Tarvitaan mielikuvitusta, loogista päättelykykyä ja myötäelämisen taitoa. Tarvitaan tarinoita ja ihmisyyttä, joita kirjallisuus meille ojentaa malliksi”, kuvailee äidinkielen opettaja Elina Mäntylammi.
”Odotan, että pääsen vielä 9. luokalla lukemaan kirjapaketin kirjoja, Veera 9. lk.”
Myös nuoret odottavat Lukuklaani-kirjoja innolla. ”Rakastan lukemista, jos vaan kirja on hyvä. Luen mieluiten fantasiaa. Koulun kirjastoon tarvitaan uusia, nuorista kertovia ja nuorille sopivia kirjoja”, sanoo kahdeksasluokkalainen Ruu. Samaa mieltä on myös kahdeksasluokkalainen Veera: ”Vihdoinkin koulun kirjastoon saadaan uusia kirjoja. Odotan, että pääsen vielä 9. luokalla lukemaan kirjapaketin kirjoja.”
Lukuklaanin kirjoissa painottuu kotimainen kirjallisuus ja lahjoitus onkin merkittävä myös suomalaisille kirjailijoille ja kustantajille. Kirjailija J.S. Meresmaan teos Naakkamestari on mukana Lukuklaanin kirjapaketissa. Hän kannustaa nuoria lukemaan, vaikka se ei aina tuntuisikaan helpolta.
”Rakastan lukemista. On ihmeellistä, miten rajatulla määrällä kirjaimia ja sanoja voi luoda loputtoman määrän maailmoita. Jos olen surullinen tai levoton, kirjan lukeminen on pakoreitti johonkin parempaan. Kirjojen henkilöhahmoista tulee ystäviä ja peilejä sille, kuka minä olen. Lukeminen ei aina ole helppoa, mutta luulen, että juuri siksi kirjojen vaikutus on parhaimmillaan niin järisyttävä”, sanoo Meresmaa.
Jokaiselle Suomen yläkoululle on varattu paketti. Saadakseen paketin tulee koulun tilata se osoitteesta lukuklaani.fi/ylakoulu/kirjapaketit. Kirjojen lisäksi koulut saavat materiaalipaketin, joka sisältää erilaisia kirjapakettien kirjojen pohjalta toteutettuja tehtäviä opetuksen tueksi. Kirjapaketit toimitetaan kouluille syyslukukauden 2019 alussa.
Hankkeen kirjalahjoituksen kautta Kulttuurirahasto tukee yhteensä miljoonalla eurolla nuorten lukutaitoa ja lukuharrastusta. Lukuklaani on yksi kolmesta Kulttuurirahaston lukemista edistävästä hankkeesta. Lukuklaani-idean isä ja hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja kirjailija Jari Järvelä kannustaa aikuisia nuorten ympärillä toimimaan itse lukevina esimerkkeinä. ”Lukemisen kulttuuri lähtee jo kotoa. Avainasemassa ovat myös opettajien antamat lukuvinkit ja koulussa porukalla luetut kirjat. Nuorten arkeen on tärkeä saada myönteisiä ja yhteisöllisiä kokemuksia kirjojen parissa”, kiteyttää Järvelä.
Koulut pääsevät tilaamaan kirjapaketteja maaliskuussa 2019. Asiantuntijatyöryhmän tekemissä kirjavalinnoissa painotetaan laaja-alaisuutta niin sisältöjen kuin tekijöidenkin osalta.
”Lukuklaanissa halutaan tarjota lukuelämyksiä kaikille oppilaille. Siksi kirjavalintatyössä on huomioitu monenlaiset lukijat. Kirjojen aiheet ovat monipuolisia, jotta jokainen nuori löytäisi itseään kiinnostavan kirjan. Lajeja on monia romaaneista tietokirjoihin ja sarjakuvista runoihin. Kirjavalinnassa kiinnitettiin erityisesti huomiota siihen, että kirjapaketeissa olisi riittävästi helppolukuisia kirjoja ja myös selkokirjoja”, kertoo Lastenkirjainstituutin toiminnanjohtaja Kaisa Laaksonen.
Suomenkieliset koulut saavat valita kirjapakettinsa neljästä eri vaihtoehdosta. Jokaiseen sisältyy luokkakirjasarja. ”Luokkakirjasarjaan päädyttiin, koska opettajat toivovat edelleen yhteisiä tekstejä, jolloin luokan kaikki oppilaat voivat jakaa lukukokemuksen”, kuvailee Laaksonen. Luokkakirjasarjan lisäksi paketeissa on lukupiirityöskentelyyn tarkoitettuja kirjoja sekä yksittäisiä inspiroivia teoksia. Ruotsin- ja saamenkielisille kouluille on räätälöity omat kirjapakettinsa.
Kouluille lahjoitetaan kirjojen lisäksi materiaalipaketti, joka sisältää erilaisia kirjapakettien kirjojen pohjalta toteutettuja sisältöjä ja tehtäviä opetuksen tueksi. Tavoitteena on laajentaa kirjallisuuden käyttöä yli oppiainerajojen, kaikkien käyttöön.
Kirjapaketit tilataan Lukuklaanin verkkosivuilta. Kirjatilaus avataan maaliskuun 11. päivänä ja paketit ovat tilattavissa 31.3.2019 asti. Tilausta varten koulun tulee valita ja ilmoittaa yhteyshenkilö, joka myös tilaa kirjapaketin maaliskuussa. Ilmoittautumiseen pääset tästä.Kirjapaketit toimitetaan kouluille Kirjavälityksen kautta syyslukukauden 2019 alettua.
Oppilat viettävät mielellään aikaa uusitussa Tirinkylän koulun kirjastossa.
Koulukirjastojen kehityskipailussa palkittiin keväällä 2018 281 koulua ympäri Suomen, yhteensä 600 000 eurolla. Toisessa vaiheessa Lukuklaani lahjoitti yli 100 000 kirjaa Suomen ala- ja yhtenäiskouluihin. Jokainen kohderyhmän koulu sai 50 kirjan paketin elokuussa 2018. Kirjapakettien yhteydessä julkaistiin myös Käsikirja lukupiireihin –opas, joka sisältää valmiita tehtäviä kirjojen käsittelyn tueksi. Kouluille jaettujen oppaiden lisäksi käsikirjan digitaalista versiota on ladattu jo yli 1300 kertaa Lukuklaanin verkkosivuilta.
Lukuklaani on otettu erittäin positiivisesti vastaan kouluissa, ja sillä on koettu olevan suuri merkitys lasten lukemisen edistämisessä. Hanke on ollut monelle koululle erityisen tärkeä siksi, että se on toiminut tarvittavana sysäyksenä koulukirjaston uudistamiselle ja lukemista edistävien projektien käynnistämiselle.
”On valtavan hienoa, että lukutaidon ja lukemisen merkitys on nostettu valtakunnallisesti esille ja sitä on myös nyt tuettu konkreettisesti. Tämä, jos mikä, on aitoa sivistystyötä”, toteaa Yli-Iin koulun opettaja Katja Paasovaara.
Lukuinnostus kasvanut kouluissa
Monessa koulussa oppilaat ovat saaneet olla mukana ideoimassa koulukirjastoa ja sinne hankittavia teoksia. Oppilaiden osallistaminen on nostanut lukuintoa ja samalla myös lisännyt koulukirjaston käyttöastetta. Koulukirjastoissa tehdyt muutokset on otettu innolla vastaan. Paras palaute on, että uusia kirjoja ei juuri kirjaston hyllyissä näy, koska ne ovat jatkuvasti lainassa.
”Lukuinnostus on kasvanut suuresti koulussamme ja entistä vähemmän kuuluu marinaa siitä, ettei kirjastossa ole mitään lukemista”, kommentoi Ylöjärven yhtenäiskoulun opettaja Terhi Holma. ”Eräskin lukukielteinen oppilas kävi moneen kertaan kysymässä erästä vasta hankittua kirjaa, kun emme vielä olleet ehtineet sitä päällystää ja luetteloida. Niinpä teimme hänelle erityistoimituksen luokkaan, ettei kirja vain mene sivu suun.”
Palkintorahoilla 22 000 uutta kirjaa ja lisää viihtyvyyttä
Kaivokselan koulu ennen ja jälkeen muutoksen
Kaivokselan koulu ennen ja jälkeen muutoksen
Voittaneita kouluja pyydettiin kuvailemaan, millaisiin kohteisiin palkintorahoja oli käytetty ja millaisin suunnitelmin uutta koulukirjastoa oli lähdetty toteuttamaan. Kouluissa on yhdessä oppilaiden kanssa toteutettu viihtyisiä lukunurkkauksia, -pesiä ja -linnakkeita, paranneltu kirjavalikoimaa ja asetettu tavoitteita luettujen kirjojen määrän kasvattamiseksi. Koulut aktioituivat kertomaan uudistuksista myös sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #lukuklaani.
Vastauksissa korostui myös kirjaston, kirjojen ja lukupaikkojen helppo liikuteltavuus. Kirjakärryillä onnistuu lukupiirikirjojen siirtely luokasta toiseen, ja lisäksi oppilaat voivat siirtyä lukemaan itse valitsemaansa rauhalliseen paikkaan kannettavien säkkituolien ja löhötyynyjen ansiosta. Espoolaisessa Taavinkylän koulussa toteuttiin liikkuva lukulinnake, jossa siirrettävät kirjakärryt korvaavat perinteisen kirjastotilan käytön.
”Lukuklaani-hankkeen kirjapaketit ja kirjastoille annetut kehitysrahat ovat tuoneet uutta lukuinnostusta ja tasanneet koulujen välisiä aineistoeroja. Paras kirja on luettu kirja”, sanovat Lukuklaaniin liittyvää tutkimushanketta edustavat professori Pirjo Hiidenmaa ja koordinaattori Henri Satokangas. ”Lukupiirit ja muut yhteisen lukemisen muodot ovat olleet kannustavia esimerkkejä koulujen kirjallisuuskasvatuksesta. Oli hauskaa huomata, että opettajat mainitsivat kyselyssä monia oppilaita innostavia lasten- ja nuortenkirjoja. Suosikkikirjojen kärjessä ovat mm. Risto Räppääjät, Ella-kirjat ja Tatu ja Patu -kirjat.”
Lukuklaani laajenee yläkouluihin 2019
Lukuklaani-hankkeen ideoinut kirjailija ja ohjausryhmän puheenjohtaja Jari Järvelä on mielissään tavoitteiden onnistumisesta. ”On ollut hienoa seurata, kuinka Lukuklaanin ensimmäinen vaihe on innostanut alakoululaisia ympäri Suomen kirjojen ja lukemisen pariin. Ensimmäiset askeleet lukutaidon parantamiseksi on nyt otettu.”
Lukuklaani laajenee seuraavaksi yläkouluihin. Jatkohankkeen rahoituksesta vastaa Suomen Kultuurirahastoja toteutuksesta Lastenkirjainstituutti.
Lukuklaani on Suomen Kulttuurirahaston ja tekijänoikeusjärjestö Kopioston hanke, joka on aiemmin toteutettu vuosina 2017-2018 ala- ja yhtenäiskouluihin kohdennettuna. Yläkoulujen Lukuklaani-hankkeessa lahjoitetaan sadan kirjan paketti materiaaleineen jokaiselle Suomen ylä- ja yhtenäiskoululle eli peruskoululle, jossa on luokat seitsemästä yhdeksään. Hanke ajoittuu vuosille 2018-2019 ja sen toteutuksesta vastaa Lastenkirjainstituutti.
”Ala- ja yhtenäiskouluille suunnattu Lukuklaani-hanke otettiin hyvin vastaan. On luontevaa laajentaa hanke myös yläkouluihin ja antaa sillä tavoin myös vanhemmille lapsille lisää mahdollisuuksia innostua kirjoista ja lukemisesta. Yhteensä Kulttuurirahasto lahjoittaa peruskouluihin yli 200 000 kirjaa”, toteaa Kulttuurirahaston hallituksen puheenjohtaja Jari Sokka.
Lukuklaani-hankkeen takana on yhä kasvava huoli nuorten ja erityisesti poikien lukutaidon rapistumisesta sekä koulujen mahdollisuuksista tarjota mielekästä ja innostavaa lukemista.
”Parhaiten lukuintoa ruokkivat houkuttelevat, ikätasolle sopivat kirjat, jotka ovat helposti saatavissa omassa koulussa. Maamme koulukirjastot ovat kuitenkin tällä hetkellä aika kehnossa kunnossa, koska uutta materiaalia on voitu hankkia niukasti. Suomen Kulttuurirahaston lahjoitus helpottaa tilannetta ja antaa toivottavasti sysäyksen koulukirjastojen pitkäjänteiselle kehittämiselle”, kuvailee Äidinkielen opettajain liiton puheenjohtaja Sari Hyytiäinen.
Lukuklaani haastaa taistelemaan lukemisen, lukuharrastuksen sekä laadukkaiden ja innostavien sisältöjen puolesta. ”Viestintäympäristön muuttuessa nopeasti Internetin myötä ei pidä luulla, että uudet muodot syrjäyttäisivät entiset. Kirjat fyysisinä, digitaalisina tai äänikirjoina ovat matkalippuja mielikuvituksen, tarinoiden ja tiedon maailmaan. Harjaantuneella lukutaidolla on tunnettu yhteys osallisuuteen, hyvinvointiin ja elämässä pärjäämiseen. Suomen Kulttuurirahaston lahjoitus vahvistaa merkittävästi yläkoulujen mahdollisuutta innostaa lukemiseen”, sanoo Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen.
”Kirjat fyysisinä, digitaalisina tai äänikirjoina ovat matkalippuja mielikuvituksen, tarinoiden ja tiedon maailmaan.”
Kirjavalinnat yläkoulujen kirjapaketteihin tehdään syksyn 2018 aikana. Koulut pääsevät tilaamaan kirjoja kevätlukukaudella 2019 ja ne toimitetaan syyslukukauden 2019 alussa. ”Kouluissa on toivottu, että Lukuklaani jatkuu yläkouluun, koska juuri yläkouluikäiset nuoret jättävät herkästi lukemisen muiden harrastusten ja ajanvietteiden vallattua vapaa-ajan. Tuoreella, kiinnostavalla luettavalla voidaan taistella tätä kehityskulkua vastaan”, kertoo Sari Hyytiäinen.
Nykyisen opetussuunnitelman perusteet korostavat monilukutaidon tärkeyttä eli erilaisten tekstien tulkitsemisen, tuottamisen ja arvioimisen taitoja eri ympäristöissä ja tilanteissa. Monilukutaitoa voidaan kehittää kaikessa opetuksessa. Lukuklaani-hankkeen tavoitteena onkin laajentaa kirjallisuuden käyttöä myös muiden aineiden oppitunneille ja kaikkien hyödyksi.
”Lukuklaanin kirjoihin liittyvissä materiaaleissa tuodaan esille monipuolisia, toiminnallisia kirjojen käsittelytapoja ja liitetään kirjallisuus myös laajemmin erilaisiin muihinkin oppiaineisiin liittyviin ilmiöihin. Nuorten lukemisintoa voidaan parantaa laajasti vain konkreettisilla, koko Suomea koskevilla toimilla. Suomen Kulttuurirahaston Lukuklaani-hanke yläkouluille on juuri sellainen”, sanoo Lastenkirjainstituutin toiminnanjohtaja Kaisa Laaksonen.
Hankkeen kautta Suomen Kulttuurirahasto tukee Opetus- ja kulttuuriministeriön Lukutaitofoorumin työtä lasten lukemisen edistämiseksi.
Kaikille vuosina 2019−2021 syntyville vauvoille jaetaan kirjalahja osana neuvolatarkastusta. Lukulahja lapselle -ohjelman tavoitteena on lisätä ääneen lukemista pienten lasten perheissä ja innostaa perheitä säännöllisiin yhteisiin lukuhetkiin vauvaiästä lähtien.
− Lukulahja lapselle -ohjelma täydentää laadukasta suomalaista neuvolatyötä. Se antaa neuvolan henkilökunnalle mahdollisuuden muistuttaa perheitä yhteisten lukuhetkien tärkeydestä. Olen erittäin iloinen tästä Kulttuurirahaston panostuksesta lapsiperheille ja uskon sen vaikuttavan myönteisesti suomalaislasten lukutottumuksiin, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko toteaa.
Säännöllisellä ääneen lukemisella voi vaikuttaa lapsen kehitykseen ja perheen sisäiseen vuorovaikutukseen. Yhteiset lukuhetket tukevat lapsen kielellisiä taitoja ja vahvistavat vanhemman ja lapsen välistä suhdetta. Lukemalla voi vahvistaa lapsen mielikuvitusta, tunnetaitoja ja tukea oppimista ja tulevaa koulunkäyntiä. Varhaislapsuuden lukukokemukset vaikuttavat ratkaisevasti myös myöhempiin lukutottumuksiin.
− Iltasatu illalla, kannustaa Suomen Kulttuurirahaston hallituksen puheenjohtaja Jari Sokka.
Kuva: Lukukeskus / Mirkka Hautamäki
− Mitä aiemmin lapset saadaan kirjojen äärelle, sitä todennäköisemmin he innostuvat lukemisesta myös myöhemmin. Kulttuurirahasto toimii koko Suomessa, ja on hienoa, että Lukukeskuksen ja neuvoloiden kautta voimme tavoittaa kaikki uudet vauvaperheet.
Eri tutkimusten perusteella on nähtävissä, että lukeminen kodeissa on viime vuosina vähentynyt huomattavasti. Asian tärkeys on huomattu myös muissa Euroopan maissa, ja yli 20 maassa onkin jo vuosikausia toiminut vauvaperheiden kirjalahjaohjelmat.
− Nyt käynnistettävä ohjelma on merkittävä lisä suomalaiseen lukutaitotyöhön. Eurooppalaiset toimijat ovat pitkäaikaisen toimintansa ansiosta voineet seurata kirjalahjaohjelmien vaikutuksia ja tulokset näyttävät hyvin selviltä: varsinkin vähän lukevissa perheissä lapselle lukemisen into kasvaa huomattavasti kirjalahjan ansiosta, Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Ilmi Villacís kertoo.
Lukulahja lapselle -ohjelma on jatkoa Lukukeskuksen jo aiemmin käynnistämälle neuvolayhteistyölle. Valtion ja säätiöiden rahoittamassa Lue lapselle -hankkeessa perheille on jaettu tietoa lukemisesta osana neuvolatarkastusta. Hankkeen pilotoinnin mahdollisti eduskunnan tuki.
Kulttuurirahaston rahoittamassa Lukulahja lapselle -ohjelmassa vauvaperheille jaetaan neuvolatarkastuksessa kirjakassi, joka sisältää kaksi kirjaa: pahvikirjan vauvoille ja satukirjan leikki-ikäiselle. Lukulahjaa varten kustannetaan uudet lasten kirjat. Kirjojen lisäksi perheille jaetaan myös Lue lapselle -lukumitta, lorukortit sekä kutsukortti kirjastoon.
Lukulahja lapselle -ohjelma käynnistyy alkuvuonna 2019. Hankkeen kautta Suomen Kulttuurirahasto tukee Opetus- ja kulttuuriministeriön Lukutaitofoorumin työtä lasten lukemisen edistämiseksi.
Lisätietoja ja haastattelupyynnöt: Emmi Jäkkö, viestintä- ja hankepäällikkö Lukukeskus puh. 050 563 8998 emmi.jakko(at)lukukeskus.fi
Juhana Lassila, asiamies, apurahat ja kulttuuri Suomen Kulttuurirahasto puh. 040 517 8500 juhana.lassila(at)skr.fi
