Lukuklaanin kirjatilaus avautuu maaliskuussa 2019

Hankkeen kirjalahjoituksen kautta Kulttuurirahasto tukee yhteensä miljoonalla eurolla nuorten lukutaitoa ja lukuharrastusta. Lukuklaani on yksi kolmesta Kulttuurirahaston lukemista edistävästä hankkeesta. Lukuklaani-idean isä ja hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja kirjailija Jari Järvelä kannustaa aikuisia nuorten ympärillä toimimaan itse lukevina esimerkkeinä. ”Lukemisen kulttuuri lähtee jo kotoa. Avainasemassa ovat myös opettajien antamat lukuvinkit ja koulussa porukalla luetut kirjat. Nuorten arkeen on tärkeä saada myönteisiä ja yhteisöllisiä kokemuksia kirjojen parissa”, kiteyttää Järvelä.

Koulut pääsevät tilaamaan kirjapaketteja maaliskuussa 2019. Asiantuntijatyöryhmän tekemissä kirjavalinnoissa painotetaan laaja-alaisuutta niin sisältöjen kuin tekijöidenkin osalta.

”Lukuklaanissa halutaan tarjota lukuelämyksiä kaikille oppilaille. Siksi kirjavalintatyössä on huomioitu monenlaiset lukijat. Kirjojen aiheet ovat monipuolisia, jotta jokainen nuori löytäisi itseään kiinnostavan kirjan. Lajeja on monia romaaneista tietokirjoihin ja sarjakuvista runoihin. Kirjavalinnassa kiinnitettiin erityisesti huomiota siihen, että kirjapaketeissa olisi riittävästi helppolukuisia kirjoja ja myös selkokirjoja”, kertoo Lastenkirjainstituutin toiminnanjohtaja Kaisa Laaksonen.

Suomenkieliset koulut saavat valita kirjapakettinsa neljästä eri vaihtoehdosta. Jokaiseen sisältyy luokkakirjasarja. ”Luokkakirjasarjaan päädyttiin, koska opettajat toivovat edelleen yhteisiä tekstejä, jolloin luokan kaikki oppilaat voivat jakaa lukukokemuksen”, kuvailee Laaksonen. Luokkakirjasarjan lisäksi paketeissa on lukupiirityöskentelyyn tarkoitettuja kirjoja sekä yksittäisiä inspiroivia teoksia. Ruotsin- ja saamenkielisille kouluille on räätälöity omat kirjapakettinsa.

Kouluille lahjoitetaan kirjojen lisäksi materiaalipaketti, joka sisältää erilaisia kirjapakettien kirjojen pohjalta toteutettuja sisältöjä ja tehtäviä opetuksen tueksi. Tavoitteena on laajentaa kirjallisuuden käyttöä yli oppiainerajojen, kaikkien käyttöön.

Kirjapaketit tilataan Lukuklaanin verkkosivuilta. Kirjatilaus avataan maaliskuun 11. päivänä ja paketit ovat tilattavissa 31.3.2019 asti. Tilausta varten koulun tulee valita ja ilmoittaa yhteyshenkilö, joka myös tilaa kirjapaketin maaliskuussa. Ilmoittautumiseen pääset tästä.Kirjapaketit toimitetaan kouluille Kirjavälityksen kautta syyslukukauden 2019 alettua.

Lukuklaani-hanke onnistui edistämään lasten lukemista – 2 miljoonaa euroa käytettiin koulukirjastoihin ja kirjoihin

Tirinkylän koulu

Oppilat viettävät mielellään aikaa uusitussa Tirinkylän koulun kirjastossa.

Koulukirjastojen kehityskipailussa palkittiin keväällä 2018 281 koulua ympäri Suomen, yhteensä 600 000 eurolla. Toisessa vaiheessa Lukuklaani lahjoitti yli 100 000 kirjaa Suomen ala- ja yhtenäiskouluihin. Jokainen kohderyhmän koulu sai 50 kirjan paketin elokuussa 2018. Kirjapakettien yhteydessä julkaistiin myös Käsikirja lukupiireihin –opas, joka sisältää valmiita tehtäviä kirjojen käsittelyn tueksi. Kouluille jaettujen oppaiden lisäksi käsikirjan digitaalista versiota on ladattu jo yli 1300 kertaa Lukuklaanin verkkosivuilta.

Lukuklaani on otettu erittäin positiivisesti vastaan kouluissa, ja sillä on koettu olevan suuri merkitys lasten lukemisen edistämisessä. Hanke on ollut monelle koululle erityisen tärkeä siksi, että se on toiminut tarvittavana sysäyksenä koulukirjaston uudistamiselle ja lukemista edistävien projektien käynnistämiselle. 

”On valtavan hienoa, että lukutaidon ja lukemisen merkitys on nostettu valtakunnallisesti esille ja sitä on myös nyt tuettu konkreettisesti. Tämä, jos mikä, on aitoa sivistystyötä”, toteaa Yli-Iin koulun opettaja Katja Paasovaara.

Lukuinnostus kasvanut kouluissa

Monessa koulussa oppilaat ovat saaneet olla mukana ideoimassa koulukirjastoa ja sinne hankittavia teoksia. Oppilaiden osallistaminen on nostanut lukuintoa ja samalla myös lisännyt koulukirjaston käyttöastetta. Koulukirjastoissa tehdyt muutokset on otettu innolla vastaan. Paras palaute on, että uusia kirjoja ei juuri kirjaston hyllyissä näy, koska ne ovat jatkuvasti lainassa.

”Lukuinnostus on kasvanut suuresti koulussamme ja entistä vähemmän kuuluu marinaa siitä, ettei kirjastossa ole mitään lukemista”, kommentoi Ylöjärven yhtenäiskoulun opettaja Terhi Holma. ”Eräskin lukukielteinen oppilas kävi moneen kertaan kysymässä erästä vasta hankittua kirjaa, kun emme vielä olleet ehtineet sitä päällystää ja luetteloida. Niinpä teimme hänelle erityistoimituksen luokkaan, ettei kirja vain mene sivu suun.”

Palkintorahoilla 22 000 uutta kirjaa ja lisää viihtyvyyttä

Kaivokselan koulu ennen ja jälkeen muutoksen

Kaivokselan koulu ennen ja jälkeen muutoksen
Kaivokselan koulu ennen ja jälkeen muutoksen

Kaivokselan koulu ennen ja jälkeen muutoksen

Voittaneita kouluja pyydettiin kuvailemaan, millaisiin kohteisiin palkintorahoja oli käytetty ja millaisin suunnitelmin uutta koulukirjastoa oli lähdetty toteuttamaan. Kouluissa on yhdessä oppilaiden kanssa toteutettu viihtyisiä lukunurkkauksia, -pesiä ja -linnakkeita, paranneltu kirjavalikoimaa ja asetettu tavoitteita luettujen kirjojen määrän kasvattamiseksi. Koulut aktioituivat kertomaan uudistuksista myös sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #lukuklaani.

Vastauksissa korostui myös kirjaston, kirjojen ja lukupaikkojen helppo liikuteltavuus. Kirjakärryillä onnistuu lukupiirikirjojen siirtely luokasta toiseen, ja lisäksi oppilaat voivat siirtyä lukemaan itse valitsemaansa rauhalliseen paikkaan kannettavien säkkituolien ja löhötyynyjen ansiosta. Espoolaisessa Taavinkylän koulussa toteuttiin liikkuva lukulinnake, jossa siirrettävät kirjakärryt korvaavat perinteisen kirjastotilan käytön.

”Lukuklaani-hankkeen kirjapaketit ja kirjastoille annetut kehitysrahat ovat tuoneet uutta lukuinnostusta ja tasanneet koulujen välisiä aineistoeroja. Paras kirja on luettu kirja”, sanovat Lukuklaaniin liittyvää tutkimushanketta edustavat professori Pirjo Hiidenmaa ja koordinaattori Henri Satokangas. ”Lukupiirit ja muut yhteisen lukemisen muodot ovat olleet kannustavia esimerkkejä koulujen kirjallisuuskasvatuksesta. Oli hauskaa huomata, että opettajat mainitsivat kyselyssä monia oppilaita innostavia lasten- ja nuortenkirjoja. Suosikkikirjojen kärjessä ovat mm. Risto Räppääjät, Ella-kirjat ja Tatu ja Patu -kirjat.”

Lukuklaani laajenee yläkouluihin 2019

Lukuklaani-hankkeen ideoinut kirjailija ja ohjausryhmän puheenjohtaja Jari Järvelä on mielissään tavoitteiden onnistumisesta.  ”On ollut hienoa seurata, kuinka Lukuklaanin ensimmäinen vaihe on innostanut alakoululaisia ympäri Suomen kirjojen ja lukemisen pariin. Ensimmäiset askeleet lukutaidon parantamiseksi on nyt otettu.”

Lukuklaani laajenee seuraavaksi yläkouluihin. Jatkohankkeen rahoituksesta vastaa Suomen Kultuurirahasto ja toteutuksesta Lastenkirjainstituutti.

Haastattelut

Jari Järvelä, Lukuklaanin ohjausryhmän puheenjohtaja
kirjailija.jarvela@gmail.com, 040 837 7621

Lisätietoa

www.lukuklaani.fi | lukuklaani@kopiosto.fi

Lukuklaani-hankkeen projektikoordinaattori Mikael Mäkitalo
mikael.makitalo@kopiosto.fi

+358 44 7900 345

Facebook: @Lukuklaani

Juhana Lassila, Suomen Kulttuurirahasto, asiamies, apurahat ja kulttuuri
juhana.lassila@skr.fi, 040 517 8500

 

Lukuklaani-hanke laajenee yläkouluihin tukemaan nuorten lukemista

Lukuklaani on Suomen Kulttuurirahaston ja tekijänoikeusjärjestö Kopioston hanke, joka on aiemmin toteutettu vuosina 2017-2018 ala- ja yhtenäiskouluihin kohdennettuna. Yläkoulujen Lukuklaani-hankkeessa lahjoitetaan sadan kirjan paketti materiaaleineen jokaiselle Suomen ylä- ja yhtenäiskoululle eli peruskoululle, jossa on luokat seitsemästä yhdeksään. Hanke ajoittuu vuosille 2018-2019 ja sen toteutuksesta vastaa Lastenkirjainstituutti.

”Ala- ja yhtenäiskouluille suunnattu Lukuklaani-hanke otettiin hyvin vastaan. On luontevaa laajentaa hanke myös yläkouluihin ja antaa sillä tavoin myös vanhemmille lapsille lisää mahdollisuuksia innostua kirjoista ja lukemisesta. Yhteensä Kulttuurirahasto lahjoittaa peruskouluihin yli 200 000 kirjaa”, toteaa Kulttuurirahaston hallituksen puheenjohtaja Jari Sokka.

Lukuklaani-hankkeen takana on yhä kasvava huoli nuorten ja erityisesti poikien lukutaidon rapistumisesta sekä koulujen mahdollisuuksista tarjota mielekästä ja innostavaa lukemista.

”Parhaiten lukuintoa ruokkivat houkuttelevat, ikätasolle sopivat kirjat, jotka ovat helposti saatavissa omassa koulussa. Maamme koulukirjastot ovat kuitenkin tällä hetkellä aika kehnossa kunnossa, koska uutta materiaalia on voitu hankkia niukasti. Suomen Kulttuurirahaston lahjoitus helpottaa tilannetta ja antaa toivottavasti sysäyksen koulukirjastojen pitkäjänteiselle kehittämiselle”, kuvailee Äidinkielen opettajain liiton puheenjohtaja Sari Hyytiäinen.

Lukuklaani haastaa taistelemaan lukemisen, lukuharrastuksen sekä laadukkaiden ja innostavien sisältöjen puolesta. ”Viestintäympäristön muuttuessa nopeasti Internetin myötä ei pidä luulla, että uudet muodot syrjäyttäisivät entiset. Kirjat fyysisinä, digitaalisina tai äänikirjoina ovat matkalippuja mielikuvituksen, tarinoiden ja tiedon maailmaan. Harjaantuneella lukutaidolla on tunnettu yhteys osallisuuteen, hyvinvointiin ja elämässä pärjäämiseen. Suomen Kulttuurirahaston lahjoitus vahvistaa merkittävästi yläkoulujen mahdollisuutta innostaa lukemiseen”, sanoo Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen.

”Kirjat fyysisinä, digitaalisina tai äänikirjoina ovat matkalippuja mielikuvituksen, tarinoiden ja tiedon maailmaan.”

Kirjavalinnat yläkoulujen kirjapaketteihin tehdään syksyn 2018 aikana. Koulut pääsevät tilaamaan kirjoja kevätlukukaudella 2019 ja ne toimitetaan syyslukukauden 2019 alussa. ”Kouluissa on toivottu, että Lukuklaani jatkuu yläkouluun, koska juuri yläkouluikäiset nuoret jättävät herkästi lukemisen muiden harrastusten ja ajanvietteiden vallattua vapaa-ajan. Tuoreella, kiinnostavalla luettavalla voidaan taistella tätä kehityskulkua vastaan”, kertoo Sari Hyytiäinen.

Nykyisen opetussuunnitelman perusteet korostavat monilukutaidon tärkeyttä eli erilaisten tekstien tulkitsemisen, tuottamisen ja arvioimisen taitoja eri ympäristöissä ja tilanteissa. Monilukutaitoa voidaan kehittää kaikessa opetuksessa. Lukuklaani-hankkeen tavoitteena onkin laajentaa kirjallisuuden käyttöä myös muiden aineiden oppitunneille ja kaikkien hyödyksi.

”Lukuklaanin kirjoihin liittyvissä materiaaleissa tuodaan esille monipuolisia, toiminnallisia kirjojen käsittelytapoja ja liitetään kirjallisuus myös laajemmin erilaisiin muihinkin oppiaineisiin liittyviin ilmiöihin. Nuorten lukemisintoa voidaan parantaa laajasti vain konkreettisilla, koko Suomea koskevilla toimilla. Suomen Kulttuurirahaston Lukuklaani-hanke yläkouluille on juuri sellainen”, sanoo Lastenkirjainstituutin toiminnanjohtaja Kaisa Laaksonen.

Hankkeen kautta Suomen Kulttuurirahasto tukee Opetus- ja kulttuuriministeriön Lukutaitofoorumin työtä lasten lukemisen edistämiseksi.

Lisätietoa

www.lukuklaani.fi

Lotta Luukila, Lukuklaani-hankkeen koordinaattori, Lastenkirjainstituutti
etunimi.sukunimi@lastenkirjainstituutti.fi
puh. 040 8223 422

Kaisa Laaksonen, toiminnanjohtaja, Lastenkirjainstituutti
etunimi.sukunimi@lastenkirjainstituutti.fi
puh. 050 3615 639

Juhana Lassila, asiamies, apurahat ja kulttuuri, Suomen Kulttuurirahasto
etunimi.sukunimi@skr.fi
puh. 040 517 8500

 

Vauvaperheille jaetaan kirjalahja neuvolatarkastuksessa. Kulttuurirahasto tukee varhaislukemista yli miljoonalla eurolla

Kaikille vuosina 2019−2021 syntyville vauvoille jaetaan kirjalahja osana neuvolatarkastusta. Lukulahja lapselle -ohjelman tavoitteena on lisätä ääneen lukemista pienten lasten perheissä ja innostaa perheitä säännöllisiin yhteisiin lukuhetkiin vauvaiästä lähtien.

− Lukulahja lapselle -ohjelma täydentää laadukasta suomalaista neuvolatyötä. Se antaa neuvolan henkilökunnalle mahdollisuuden muistuttaa perheitä yhteisten lukuhetkien tärkeydestä. Olen erittäin iloinen tästä Kulttuurirahaston panostuksesta lapsiperheille ja uskon sen vaikuttavan myönteisesti suomalaislasten lukutottumuksiin, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko toteaa.

Säännöllisellä ääneen lukemisella voi vaikuttaa lapsen kehitykseen ja perheen sisäiseen vuorovaikutukseen. Yhteiset lukuhetket tukevat lapsen kielellisiä taitoja ja vahvistavat vanhemman ja lapsen välistä suhdetta. Lukemalla voi vahvistaa lapsen mielikuvitusta, tunnetaitoja ja tukea oppimista ja tulevaa koulunkäyntiä. Varhaislapsuuden lukukokemukset vaikuttavat ratkaisevasti myös myöhempiin lukutottumuksiin.

− Iltasatu illalla, kannustaa Suomen Kulttuurirahaston hallituksen puheenjohtaja Jari Sokka.

Suomen Kulttuurirahasto käynnistää ensimmäistä kertaa Suomessa valtakunnallisen ja koko ikäluokan tavoittavan Lukulahja lapselle -ohjelman. Ohjelman toteutuksesta vastaa Lukukeskus. Kuva: Lukukeskus / Mirkka Hautamäki

Kuva: Lukukeskus / Mirkka Hautamäki

− Mitä aiemmin lapset saadaan kirjojen äärelle, sitä todennäköisemmin he innostuvat lukemisesta myös myöhemmin. Kulttuurirahasto toimii koko Suomessa, ja on hienoa, että Lukukeskuksen ja neuvoloiden kautta voimme tavoittaa kaikki uudet vauvaperheet.

Eri tutkimusten perusteella on nähtävissä, että lukeminen kodeissa on viime vuosina vähentynyt huomattavasti. Asian tärkeys on huomattu myös muissa Euroopan maissa, ja yli 20 maassa onkin jo vuosikausia toiminut vauvaperheiden kirjalahjaohjelmat.  

− Nyt käynnistettävä ohjelma on merkittävä lisä suomalaiseen lukutaitotyöhön. Eurooppalaiset toimijat ovat pitkäaikaisen toimintansa ansiosta voineet seurata kirjalahjaohjelmien vaikutuksia ja tulokset näyttävät hyvin selviltä: varsinkin vähän lukevissa perheissä lapselle lukemisen into kasvaa huomattavasti kirjalahjan ansiosta, Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Ilmi Villacís kertoo.

Lukulahja lapselle -ohjelma on jatkoa Lukukeskuksen jo aiemmin käynnistämälle neuvolayhteistyölle. Valtion ja säätiöiden rahoittamassa Lue lapselle -hankkeessa perheille on jaettu tietoa lukemisesta osana neuvolatarkastusta. Hankkeen pilotoinnin mahdollisti eduskunnan tuki.

Kulttuurirahaston rahoittamassa Lukulahja lapselle -ohjelmassa vauvaperheille jaetaan neuvolatarkastuksessa kirjakassi, joka sisältää kaksi kirjaa: pahvikirjan vauvoille ja satukirjan leikki-ikäiselle. Lukulahjaa varten kustannetaan uudet lasten kirjat. Kirjojen lisäksi perheille jaetaan myös Lue lapselle -lukumitta, lorukortit sekä kutsukortti kirjastoon.

Lukulahja lapselle -ohjelma käynnistyy alkuvuonna 2019. Hankkeen kautta Suomen Kulttuurirahasto tukee Opetus- ja kulttuuriministeriön Lukutaitofoorumin työtä lasten lukemisen edistämiseksi.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:
Emmi Jäkkö, viestintä- ja hankepäällikkö
Lukukeskus
puh. 050 563 8998

emmi.jakko(at)lukukeskus.fi

Juhana Lassila, asiamies, apurahat ja kulttuuri
Suomen Kulttuurirahasto
puh. 040 517 8500
juhana.lassila(at)skr.fi

Luvassa lukuiloa Keski-Suomeen – kirjat ja tarinat osaksi perheiden arkea

Huoli lasten vähenevästä lukuinnosta ja heikentyneestä lukutaidosta on ollut viime aikoina julkisuudessa toistuvasti esillä. Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahasto päätti ryhtyä toimeen ja kehittää ratkaisuja lasten lukutaidon ja -innon lisäämiseen mittavan, puolitoistavuotta kestävän maakunnallisen hankkeen kautta. Näin syntyi Tartu tarinaan! -hanke, jonka päätavoitteena on auttaa lapsia ja perheitä löytämään lukuilo ja johdattaa lapset pienestä pitäen tarinoiden maailmaan.

Uutta elokuun alussa käynnistyneessä hankkeessa on sekä kohderyhmä, 0-6-vuotiaat lapset perheineen, että kokonaisvaltainen tapa lähestyä lukemista. ”Kohderyhmänä ovat erityisesti perheet, joissa lukeminen ei ole vielä osa arkea. Toiveenamme on lukuilon leviäminen jokaiseen keskisuomalaiseen lapsiperheeseen”, hankevastaava Suvi Ylönen Niilo Mäki Instituutista kertoo.

Luvassa lukuboksillinen tarinoita ja toimintaa

Käytännössä tämä tapahtuu Tartu tarinaan! -lukutyöpajojen sekä päiväkoteihin ja MLL:n Perhekahviloihin jaettavien Lukuboksien kautta. Tartu tarinaan! -lukuboksien käyttöön opastetaan ja ne sisältävät tiettyyn teemaan liittyvää tekemistä: erilaisia kirjoja, pelejä, leikkejä ja toimintaideoita toteuttavaksi päiväkodissa tai kotona vanhempien kanssa. Ensi vuoden puolella Lukubokseja tarjotaan maksutta kaikkiin Keski-Suomen kuntiin, ja tätä kautta Tartu tarinaan! -hankkeen on mahdollista tavoittaa iso osa keskisuomalaisista lapsiperheistä. Keski-Suomen rahaston asiamies Antti Niskanen on rahoittajan näkökulmasta syystäkin ylpeä. ”Lukemisella on vaikutuksia hyvin moniin elämässä tarvittaviin taitoihin, joten hankkeen vaikutukset ulottuvat huomattavasti pidemmälle kuin mekaanisen lukutaidon kehittämiseen ja edistämiseen. Yhdessä lukeminen ruokkii lapsen ja aikuisen välistä vuorovaikutusta ja luo heille yhteisiä jaettuja kokemuksia, mikä voi vahvistaa myös vanhemmuutta”, hän toteaa.

Lapsesta kasvaa lukija yhdessä lukemalla

”Ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa lukea. Haluamme auttaa perheitä löytämään juuri heille sopivat lukemisen tavat”, Suvi Ylönen kertoo. ”Lukuilon voi löytää vielä aikuisenakin vanhemman roolissa, vaikka itsellä olisi ollut pulmia lukemisessa tai vähäisiä kokemuksia kirjoista. Tämän takia järjestämme myös Tartu tarinaan! -työpajoja ja asiantuntijaluentoja vanhemmille ja ammattilaisille.”

Monimuotoisuutta on haettu hankkeen kolmen toteuttajatahon yhteistyöllä: Niilo Mäki Instituutissa, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirissä ja Jyväskylän kesäyliopistossa ollaan innoissaan hankkeen mahdollisuuksista. ”Unelmamme on, että jokainen lapsi olisi löytänyt kirjojen ja tarinoiden imun jo ennen kuin itse oppii lukemaan ja tätä kautta Keski-Suomessa voidaan jatkossa olla ylpeitä ahkerasti lukevasta sukupolvesta. Tämä vaatii sen, että lapselle luetaan ja että hän saa ympäristöstään lukemisen mallin”, Suvi Ylönen muistuttaa.

Lisätiedot                                                                                       

hankevastaava Suvi Ylönen, Niilo Mäki Instituutti, p.040 665 1104, etunimi.sukunimi@nmi.fi
asiamies Antti Niskanen, Keski-Suomen rahasto, p. 050 385 7607, etunimi.sukunimi@skr.fi

Lisätietoja toimijoista

www.skr.fi/ks

www.nmi.fi

www.kesayo.jyu.fi

www.jarvi-suomenpiiri.mll.fi

100 000 kirjaa ja lukupiiriopas – Lukuklaani kannustaa lapset lukemaan lukupiireissä

Lasten lukemista edistävä Suomen Kulttuurirahaston ja Kopioston yhteinen Lukuklaani-hanke haluaa kannustaa koulut perustamaan lukupiirejä. Jokainen Suomen ala- ja yhtenäiskoulu saakin elokuussa lukupiirejä ajatellen kootun kirjapaketin, jonka mukana tulee myös opettajan opas lukupiirityöskentelyyn.

Lukupiirissä kirjoja luetaan ja niistä keskustellaan yhdessä. Lukeminen täydentyy yhteisöllisyyden elementeillä ja saa uusia ulottuvuuksia. Metodi toimii myös alakouluikäisillä, kunhan opettaja ohjaa lukupiiriryhmät alkuun.

”Lukupiiri on oiva tapa houkutella vähän vastahakoisemmatkin lukijat mukaan kirjojen maailmaan, sillä luetusta keskusteleminen syventää lukukokemusta ja auttaa luetun ymmärtämisessä. Yhdessä lukeminen on kivaa ja yhdessä luetaan paremmin!”, kertovat Lukuklaanin opettajan oppaan kirjoittajiin lukeutuvat äidinkielenopettajat Henna Ylihärsilä ja Minna Katajamäki.

Lukuklaanin opettajan opas tukee kouluille toimitettavien kirjapakettien käyttöä. Koulut saavat kahdeksasta eri kirjasta viisi kappaletta kutakin, joten lukupiirejä voi kokoontua useampia yhtä aikaa. Opettajan käsikirjasta löytyy yleisiä ohjeita lukupiirityöskentelyyn sekä valmiita tehtäviä lukupiirissä käsiteltäväksi. Opas sisältää myös käytännön neuvoja kirjallisuuden opettamiseen sekä kirjavinkkejä, joiden avulla lukemaan innostuneet voivat löytää lisää luettavaa mieluisasta aihepiiristä.

Suomalainen lastenkirjallisuus vahvasti edustettuna

Lukuklaanin kirjapaketit sisältävät kaiken kaikkiaan 60 eri teosta. 45 näistä on suomalaisten kirjoittajien tuotantoa. Yhteensä yli 100 000 kirjaa 19 eri kirjakustantamolta sisältävä lahjoitus onkin merkittävä myös suomalaisille lasten- ja nuortenkirjailijoille. Kirjalahjoituksen arvo on yhteensä miljoona euroa.

Suomenkieliset koulut saivat valita kirjapakettinsa viidestä eri vaihtoehdosta. Tilausvaiheessa suosituimmaksi paketiksi nousi Klaanin narrit, joka sisältää muun muassa Timo Parvelan hittiteoksen Ella ja kaverit matkalla jamboreelle, Salla Simukan Sisarla -romaanin sekä Siri Kolun Me Rosvolat -teoksen.

”Lukeminen ei ole pelkkä hyvä harrastus. Se on kansalaistaito, jota ilman on vaikea pärjätä yhä nopeammin muuttuvassa maailmassa”, sanoo kirjailija Timo Parvela. ”Mielestäni paras keino lukutaidon parantamiseksi on kirja itse. Siksi olenkin erityisen ilahtunut Lukuklaani-hankkeesta, joka vie kirjoja sinne, missä niiden lukijatkin ovat.”

”Hyvän kirjan lukeminen on kuin seikkailu, lohtu, uuden ystävän saaminen, ovi toiseen maailmaan, minuuden rakennuspalikka, omien ajatusten virkistys. Toivoisin, että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus kokea se, mitä lukeminen voi parhaimmillaan tarjota. Siksi olen iloinen siitä upeasta työstä, mitä Lukuklaani tekee, ja riemuitsen oman Sisarla-teokseni mukanaolosta”, sanoo kirjailija Salla Simukka.

”Lukuklaani-lukupaketti on tämän vuosikymmenen kulttuuriteko. Se tuo lastenkirjat kouluille ja lasten ulottuviin ja toivottavasti sytyttää lukemisen liekin. Olen iloinen ja onnellinen siitä, että Me Rosvolat -teos on paketissa mukana”, toteaa kirjailija Siri Kolu. ”Kun pitää mukana kirjaa, ei koskaan ole yksin. Kirja on kannettava maailma ja paketillinen ystäviä!”

Kirjapaketit yli 2100 kouluun elokuussa

Kirjapakettien toimitukset ala- ja yhtenäiskouluihin alkoivat maanantaina 13.8.2018. Lastenkirjallisuuden ammattilaisten avulla valitut teokset on kohdennettu erityisesti 3.−4.-luokkalaisille lapsille. Kaikissa kirjapaketeissa on sekä helppolukuisia kirjoja että haastavaa luettavaa taitaville lukijoille.

”Valitsimme kirjapaketteihin kiinnostavia ja innostavia teoksia mahdollisimman monipuolisesti kaunokirjoista aina tietokirjoihin. Teokset edustavat pääasiassa tuoretta lastenkirjallisuutta, mutta mukaan mahtuu myös muutama klassikkoteos”, kertoo Lukuklaanin ohjausryhmän puheenjohtaja, kirjailija Jari Järvelä.

Ruotsinkielisille kouluille Lukuklaani lähettää oman kirjapakettinsa. Paketin ovat koonneet ruotsinkielisen lastenkirjallisuuden asiantuntijat. Saamelaiskäräjät toimittaa saamelaisalueen kouluja varten suunnitellun paketin. Paketti sisältää saamenkielisten opettajien valitsemat kymmenen yksittäistä kirjaa sekä lukupiirisissä käytettäviä suomenkielisiä teoksia.

Kirjahankintojen takana oleva Suomen Kulttuurirahasto on yksityinen säätiö, jonka toiminta perustuu testamentteina ja lahjoituksina saatuihin varoihin.

Lisätietoa: www.lukuklaani.fi | lukuklaani(at)kopiosto.fi

Yhteisöllisyydellä lukuintoa

Lukuklaani lahjoittaa 50 kirjan paketin jokaiseen Suomen ala- ja yhtenäiskouluun

Ikätasoisesti kiinnostavia kirjoja tarvitaan jokaiseen kouluun! Siksi Kopioston ja Suomen Kulttuurirahaston yhteinen Lukuklaani-hanke lahjoittaa kaikille Suomen ala- ja yhtenäiskoululle kirjapaketin ja siihen suunnitellun opettajan oppaan. Lahjoitus sisältää yhteensä yli 100 000 kirjaa 19:ltä eri kirjakustantamolta, ja sen arvo on miljoona euroa.

Kirjojen helpon saatavuuden lisäksi yhteinen, jaettu lukukokemus on tärkeä keino lasten lukemisen edistämiseksi. Lukuklaanin kirjapaketti ja sen mukana tuleva opettajan käsikirja innostaa lukemaan kirjoja lukupiirissä. Yhdessä lukeminen, kirjasta keskusteleminen, toisten kuunteleminen ja lukukokemuksen jakaminen yhteisöllistää lukemista ja innostaa myös niitä oppilaita, joille pitkien tekstien lukeminen yksin on vaikeaa.

Koulut saavat valita käyttöönsä mieleisensä 50 kirjan kirjapaketin, joka toimitetaan heille syyslukukauden 2018 alussa. Lastenkirjallisuuden ammattilaisten avulla valitut teokset on kohdennettu erityisesti 3.−4.-luokkalaisia lapsia ajatellen. Kaikissa kirjapaketeissa on sekä helppolukuisia kirjoja että haastavaa luettavaa taitaville lukijoille.

”Valitsimme kirjapaketteihin kiinnostavia, lukemaan innostavia teoksia mahdollisimman monipuolisesti kaunokirjoista aina tietokirjoihin. Teokset edustavat pääasiassa tuoretta lastenkirjallisuutta, mutta mukaan mahtuu myös muutama klassikko-teos”, kertoo Lukuklaanin ohjausryhmän puheenjohtaja kirjailija Jari Järvelä.

Kirjapaketin valinta tehdään Lukuklaanin verkkosivujen kautta osoitteessa www.lukuklaani.fi. Valintasivu on auki huhtikuun 2018 loppuun.

Kirjahankintojen takana oleva Suomen Kulttuurirahasto on yksityinen säätiö, jonka toiminta perustuu testamentteina ja lahjoituksina saatuihin varoihin.

Luettavaa suomeksi, ruotsiksi ja saameksi

Suomenkieliset koulut voivat valita yhden viidestä kirjapaketista. Teemoitetuista kirjapaketeista löytyy ihmissuhteita ja kasvutarinoita, eläinkertomuksia, huumoria ja hauskoja sattumuksia, seikkailukirjoja ja fantasiaa. Jokainen paketti koostuu kahdeksasta teoksesta, joita kutakin on lukupiiritoimintaa ajatellen viisi kopiota. Lisäksi kaikki paketit sisältävät kymmenen yksittäistä teosta. Yksi paketti sisältää yhteensä 50 kirjaa.

Ruotsinkielisille kouluille Lukuklaani tarjoaa oman 50 kirjan paketin. Se on koottu ruotsinkielisen lastenkirjallisuuden asiantuntijoiden toimesta, huomioiden hankkeen kohderyhmä, 3.−4.-luokkalaiset.

Lukuklaani on sopinut myös saamelaisalueen kouluille toimitettavasta kirjapaketista yhteistyössä Saamelaiskäräjien kanssa. Saamelaisalueen koulujen paketti sisältää saamenkielisten opettajien valitsemat kymmenen yksittäistä kirjaa sekä lukupiirisissä käytettäviä suomenkielisiä teoksia. Saamenkielisissä kirjoissa on huomioitu koulujen opetuskielet, joita ovat inarin-, koltan- ja pohjoissaame. 

”Hienoa, että Lukuklaani muistaa kirjavalinnoissaan myös saamelaisalueen kouluja”, toteaa Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimistoa johtava Ulla Aikio-Puoskari. ”Saamen kielen ja saamenkielistä opetusta antavat koulut saavat Saamelaiskäräjien julkaisemat oppimateriaalit ilmaiseksi. Lukuklaani laajentaa koulujen kirjavalikoimaa, mikä toivottavasti lisää myös saamenkielistä lukuharrastusta. Lukeminen kannattaa aina!”

Lukupiiriopas syksyllä 2018

Koulut saavat kirjapakettien yhteydessä myös opettajan käyttöön suunnatun Käsikirja Lukuklaanin lukupiireihin -oppaan. Opas on tehty nimenomaan Lukuklaanin kirjapaketteja varten: kuhunkin suomenkieliseen pakettiin löytyy käsikirjasta oma osionsa tehtävineen. Opettajan opas sisältää myös käytännön vinkkejä kirjallisuuden opettamiseen ja ohjeita lukupiirityöskentelyyn. Käsikirjassa on lisäksi kirjavinkkejä, joiden avulla lukemaan innostuneet voivat löytää lisää luettavaa mieluisasta aihepiiristä.

Opas toimitetaan kouluille printtiversiona syksyllä, jolloin se on mahdollista ladata myös digitaalisessa muodossa Lukuklaanin verkkosivuilta. Käsikirjan toteutuksesta vastaa äidinkielen opettajista koottu neljän hengen työryhmä.

www.lukuklaani.fi

Koulukirjastojen kehittämiseen 602 000 euroa, pääpalkinto Kaivokselaan

Lasten lukemista edistävä, Kopioston ja Suomen Kulttuurirahaston yhteinen, Lukuklaani-hanke lahjoitti 602 000 euroa ala- ja yhtenäiskoulujen koulukirjastoille.

Raha jaettiin koulukirjastojen kehittämiskisassa palkituille kouluille, joita 450 hakemuksen joukosta oli 281. Kisan kärkisijoille valittuja kouluja yhdistää niiden monikielisyys, kansainvälisyys ja kehittämissuunnitelmien luovuus.

Koulukirjastokilpailun 20 000 euron pääpalkinnon sai vantaalaisen Kaivokselan koulun idea sukellusvenekirjastosta ja 15 000 euron 2.-sijan palkinnon Etäkoulu Kulkurin e-kirjastoidea. Kuusi koulua palkittiin 10 000 euron palkinnolla. Lisäksi yli 270 koulua ympäri Suomen sai
1 000-5 000 euron palkinnon.

Yellow Submarine -idea toi 20 000 euron pääpalkinnon Vantaalle

Vantaalla sijaitseva Kaivokselan koulu palkittiin parhaasta hakemuksesta yhteensä 20 000 eurolla. Palkintosummalla Kaivokselan koulu voi toteuttaa koulukirjasto-unelmansa. ”Koulumme karu tila innosti lapsia suunnittelemaan sukellusveneen – koulukirjastosta tulisikin Yellow Submarine -tyylinen!”, kertoo Kaivokselan koulun opettaja Anne Tiermas. ”Oppilaistamme noin 25 % on monikielisiä, joten tarvitsemme myös erikielisiä lastenkirjoja tukemaan oman äidinkielen ylläpitoa. Koulumme on erittäin innoissaan Lukuklaani-kilpailun voitosta ja lapset odottavatkin jo suunnitelmien toteutusta.”

E-kirjastolla luettavaa suomalaislapsille maailmalla

Lukuklaani jakaa yhteensä kahdeksan suurempaa palkintoa, hakemuksellaan selkeästi erottuville kouluille. Ulkomailla asuville suomalaislapsille opetusta järjestävä Etäkoulu Kulkuri palkittiin 15 000 eurolla. ”Palkinnon turvin perustamme Unelmien Kulkurikirjaston, jossa ulkomailla asuvat oppilaat voivat lainata suomalaisia e-kirjoja ja innostua kirjoista ja lukemisesta: tavata kirjailijoita, kuulla kirjavinkkareita ja kirjoittaa omia tarinoita. Ennen kaikkea e-kirjasto mahdollistaa suomen kielen ja kirjallisuuden kursseilla työtavan, jossa oppilaat jakavat saman lukukokemuksen, keskustelevat kirjasta ja tekevät siihen liittyviä tehtäviä”, kertoo koulunjohtaja Tuija Tammelander.

Merkittävän 10 000 euron palkinnon saavat Pääskyvuoren koulu ja Varissuon koulu Turusta, Lohjalla sijaitseva Muijalan koulu, Keski-Palokan koulu Jyväskylästä, Karsikon koulu Joensuusta sekä Pohjois-Ritaharjun koulu Oulusta. Muiden palkittavien koulujen lista löytyy kokonaisuudessaan Lukuklaani-hankkeen verkkosivuilta osoitteesta www.lukuklaani.fi

Lukuklaanilta ilmainen kirjapaketti koululle syksyllä 2018

Lukuklaani-hanke jatkuu vielä syksyllä 2018, jolloin kaikki Suomen ala- ja yhtenäiskoulut saavat lahjoituksena kirjapaketin. Koulu voi valita mieleisensä kirjapaketin viidestä eri vaihtoehdosta, joiden sisällöt julkistetaan maaliskuun lopulla. Valinta tapahtuu Lukuklaanin verkkosivujen kautta osoitteessa www.lukuklaani.fi.

Lisätietoa

Lukuklaani-hankkeen projektikoordinaattori Mikael Mäkitalo, etunimi.sukunimi@kopiosto.fi

Asiamies Juhana Lassila, etunimi.sukunimi@skr.fi

Facebook: @lukuklaani

www.lukuklaani.fi

Yli 400 koulua osallistui koulukirjastojen kehityskilpailuun

Lasten lukemista edistävän Lukuklaani-hankeen koulukirjastokilpailuun osallistui 442 ala- ja yhtenäiskoulua ympäri Suomen. Suomen Kulttuurirahaston ja tekijänoikeusjärjestö Kopioston järjestämä kilpailu kannusti kouluja kehittämään tai perustamaan koulukirjastojaan. Lukuklaani tukee voittajakoulujen kirjastoja yhteensä puolella miljoonalla eurolla. Palkintojen saajat julkistetaan alkuvuonna 2018.

Kirjahankinnat ja viihtyisyys toivelistan kärjessä

Lukuklaanin kilpailuun tulleissa hakemuksissa koulukirjaston kehittämiseen tai perustamiseen haettiin keskimäärin 8000 euroa. Hakemuksessa kouluja pyydettiin määrittelemään, mihin mahdollisia palkintovaroja käytettäisiin. Uusien kirjojen hankintaan oli suunniteltu käytettävän keskimäärin 39% varoista ja koulukirjastotilan sisustamiseen 35 %.

Lukuklaanin yhteistyökumppaneihin kuuluvan Suomen Koulukirjastoyhdistyksen puheenjohtaja Arja Kangasharju on mielissään tuloksesta. ”Tämä on hieno osoitus siitä, että koulut haluavat parantaa mahdollisuuksia perinteisen kirjan lukemiseen. Viihtyisä tila on myös monesti lukuintoon vaikuttava tekijä.”

Lapset mukaan suunnitteluun

Kilpailuhakemukseen oli mahdollista jättää myös vapaamuotoinen video- tai kuvaliite. Lasten valmistelemia mitä mielikuvituksellisimpia esityksiä tuli odotettua enemmän.

Jurvan yhtenäiskoulun videolla lapset kertovat haaveilevansa pörrömatoista, pallovaloista, eläinpatsaista ja tähtikuvioidusta katosta. Hauskoja ja jännittäviä kirjoja voisi lukea puun koloissa ja seinänsisäisissä luolissa tai vaikkapa riippumatossa. Opettaja Juha Yli-Hynnilän mukaan uuden koulukirjaston rakentaminen alkaisi kuitenkin yhteisillä siivoustalkoilla, jossa kartoitetaan, mitä vanhaa voidaan hyödyntää uudessa tilassa. ”Tulevaisuuden haaveenamme on monitoimitila, jossa voi harrastaa lukemisen lisäksi esimerkiksi lautapelien pelaamista.”

Vantaalaisen Kaivokselan koulun opettaja Anne Tiermas kertoo koulun karun tilan innostaneen lapsia suunnittelemaan sukellusveneen. ”Koulukirjastostamme tulisikin Yellow Submarine -tyylinen! Oppilaistamme noin 25 % on monikielisiä, joten tarvitsemme myös erikielisiä lastenkirjoja tukemaan oman äidinkielen ylläpitoa.”

Torniolaisen Kokkokankaan koulun opettaja Anitta Alarovan mukaan oppilaat valitsevat edelleen perinteisen kirjan kaverikseen e-kirjojen sijaan. ”Lapsilla on haaveena saada koulullemme kirjasarjoja jännitys- ja fantasiakirjallisuudesta aina huumorikirjoihin saakka.” Koulun videolla lapset toivovat koulukirjastoon myös lempikirjahyllyä, mattoja lattialle, säkkituoleja ja sarjakuvia.

Kirjalahjoitus syksyllä 2018

Lukuklaani-hankkeen takana olevat Suomen Kulttuurirahasto ja tekijänoikeusjärjestö Kopiosto haluavat varmistaa lukutaidon ylläpidon jokaisessa koulussa. Ala- ja yhtenäiskoulut saavat syksyllä 2018 kirjalahjoituksen, vaikka koulu ei olisi osallistunut koulukirjastojen kehityskilpailuun. ”Kirjalahjoituksilla pyritään vahvistamaan lukutaitoa ympäri Suomen. Kirjavalintojen takana on lasten- ja nuortenkirjallisuuden asiantuntijoita”, kertoo Lukuklaani-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Jari Järvelä.

Lisätietoa

www.lukuklaani.fi

Mikael Mäkitalo, Lukuklaani-hankkeen projektikoordinaattori, Kopiosto, etunimi.sukunimi@kopiosto.fi
 

Lukuklaani-hankkeelta yli puoli miljoonaa koulukirjastoille

Lasten lukemista edistävä Lukuklaani-hanke kutsuu koulut perustamaan tai kehittämään koulukirjastojaan. Ideat lukulinnojen rakentamiseksi palkitaan: jaossa on useampia muutaman tuhannen euron avustuksia sekä jopa 10 000−20 000 euron pääpalkinnot. Yhteensä koulukirjastoja tuetaan yli puolella miljoonalla eurolla. Tekijänoikeusjärjestö Kopioston ja Suomen Kulttuurirahaston kaksivuotisessa Lukuklaani-hankkeessa käytetään kaiken kaikkiaan 2 miljoonaa euroa lasten lukemisen edistämiseen.

”Haluamme Lukuklaani-hankkeessa kannustaa lapsia lukemisen pariin ympäri Suomen”, kertoo Lukuklaani-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, kirjailija Jari Järvelä. ”Uskon, että tukemalla koulukirjastoja voimme tuoda kirjat eläväksi osaksi lasten arkea.”

Tuodaan lapset kirjojen keskelle

Lasten lukemisintoon vaikuttavat omasta lähipiiristä saadut lukemisen mallit ja lukemiseen varattava aika. Motivointina voidaan käyttää kirjavinkkausta, kirjailijatapaamisia ja erilaisia kampanjoita ja kisoja. Yhtä tärkeää on kirjojen saavutettavuus ja valikoima sekä viihtyisä ja innostava lukuympäristö. Tämä käy ilmi Lukuklaani-hankkeen keräämistä koulujen ideoista lasten lukemisen edistämiseksi.

”Lapset tulisi tuoda kirjojen keskelle”, sanoo Lukuklaani-hankeeseen ennakkoilmoittautuneen Aleksis Kiven peruskoulun opettaja Reeta Aarnio Helsingistä. ”Pitäisi rakentaa toimiva, houkutteleva koulukirjasto, jossa voi lukea, lainata, selata, pelata, jutella, hakea tietoa ja viettää aikaa.”

Koulukirjastojen merkitystä lasten lukemiseen innostamisessa korostavat myös asiantuntijat. ”Koulukirjasto varmistaa tasa-arvon. Lähikirjastoja on vähennetty, eivätkä kirjat ole yhtä lailla saavutettavissa kaikille”, sanoo Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Ilmi Villacís. ”Jos lapsi ei pääse kirjastoon eikä kotonakaan ole kirjoja, koulukirjasto voi olla ainoa paikka, missä hän näkee kirjoja ja voi innostua niistä. Kirjojen lukeminen on suorin tie hyvään lukutaitoon.”

”Koulukirjastojen merkitys lasten lukuinnon herättelyssä on kiistaton”, kertoo Suomen Koulukirjastoyhdistyksen puheenjohtaja Arja Kangasharju. ”Koulukirjasto-opettajalla on lisäksi merkittävä asema juuri kullekin lapselle sopivan lukemisen suosittelijana.”

Kilpailu avoinna lokakuun loppuun

Koulut voivat ilmoittautua mukaan Lukuklaanin kilpailuun lokakuun loppuun saakka. Kilpailussa ideoidaan oman koulukirjaston tai lukunurkkauksen perustamista tai kehittämistä eli oman lukulinnan rakentamista. Ideointi voi liittyä aineistojen hankintaan tai käyttämiseen, tilojen luomiseen tai viihtyisyyden lisäämiseen.

 ”Odotamme kouluilta erilaisia ja sytyttäviä ideoita”, sanoo varatoimitusjohtaja Jukka-Pekka Timonen Kopiostosta. ”Mediaa koskevia rajoituksia ei hankkeessa ole, joten koulukirjastoihin hankittava aineisto voi vaihdella räpistä romaaneihin. On kuitenkin eduksi, jos koulu ja koulukirjasto rakentavat yhteistyötä esimerkiksi koulujen iltapäivätoiminnan, vanhempainyhdistyksen, yleisen kirjaston tai  kirjastoauton kanssa. Vielä parempaa olisi, jos yhteistyö rakentuisi odottamattomaan suuntaan, vaikkapa koulun liikuntakerhon kanssa.”

Lukuklaani haluaa kannustaa kouluja ottamaan lapsetkin mukaan ideointiin. Hakemuksen liitteenä voi olla oppilaiden kanssa yhdessä tehty video tai vaikkapa piirrustuksia.

Hakukaavake löytyy Lukuklaanin nettisivuilta www.lukuklaani.fi. Lukuklaani-hankkeen kohderyhmänä ovat kaikki Suomen ala- ja yhtenäiskoulut, erityisesti 3.−4.-luokkalaiset. Koulujen ideat palkitaan raadin esityksestä alkuvuonna 2018.

Lisätiedot

www.lukuklaani.fi | lukuklaani@kopiosto.fi

Mikael Mäkitalo, Lukuklaani-hankkeen projektikoordinaattori Kopiostossa, etunimi.sukunimi@kopiosto.fi