Argumenta-apurahoilla tuetaan hankkeita, joissa etsitään ratkaisuja useilla tieteenaloilla käsiteltyihin yhteiskunnallisesti merkittäviin kysymyksiin. Rahoituksen saaneet hankkeet ovat aiheiltaan ajankohtaisia ja tähtäävät pitkälle tulevaisuuteen. Hankkeiden taustalla on ajatus luoda laajaa keskustelua aiheista, jotka ovat sekä tieteellisesti että yhteiskunnallisesti merkittäviä.

Argumenta-hankkeiden tavoitteena on tuoda yhteen eri alojen tutkijoita ja saattaa keskustelujen tulokset julkisuuteen tieteen sisäpiiriä laajemmalle yleisölle. Tausta-ajatuksena on mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Tänä vuonna kaikille hankkeille myönnettiin 150 000 euron rahoitus. Hankkeet toteutetaan vuosina 2023−2025.

Väitöskirjatutkija Anna Mustonen ja työryhmä, Kestävyysmurroksen marginaalit -hanke

• Kestävyysmurroksen marginaalit -hankkeen loppuraportti

  Avautuu uuteen välilehteen
• Kestävyysmurroksen marginaalit -hankesivusto

  Avautuu uuteen välilehteen
• Kestävyyspalapeli

  Avautuu uuteen välilehteen

Globaalien ympäristökriisien ja geopoliittisten kuohuntojen vaikutukset kulkeutuvat eri tavoin yksilöiden ja yhteisöjen elämään, arkipäivän mikrotasolle. Samoin kansallisten ja alueellisten politiikkatoimien, kuten hyvinvointipolitiikan tai aluekehittämisen vaikutukset näkyvät eri tavoin paikallistasolla ja kukin reagoi niihin omasta elämänpiiristään käsin.

Poliittisen äärioikeiston tai konservatiivisten äänien vahvistumisen lisäksi yhteiskunnassa nähdään tällä hetkellä myös ympäristö- ja kestävyystieteiden vastaista liikehdintää, ilmastonmuutoksen hillinnän ja luontokadon torjunnan kyseenalaistamista sekä ekologisen kestävyyden asettamista jyrkästi vastakkain taloudellisen kestävyyden kanssa.

”Jännitteinen vastakkainasettelu synnyttää ääriajattelua. Haluamme rakentaa tieteidenvälistä yhteyttä kestävyyden sosiaalisen, kulttuurisen ja ekologisen ulottuvuuden välille siellä, missä edellytykset kestävyysmurroksen toteuttamiselle ovat heikot, mutta tarve hallitulle murrokselle suuri”, toteaa hankkeen johtaja, yhteiskuntat. maisteri ja väitöskirjatutkija Anna Mustonen.

Hankkeessa pääsevät ääneen sekä tutkijat että maallikot, sillä työpajoina toteutettaviin tapahtumiin pyritään saamaan eri ikäisiä ja eri taustoista lähtöisin olevia marginaaliin jääneitä ihmisiä (syrjäseutujen ihmiset; syrjäytyneet, haavoittuvat, polarisoituneet ja sivustakatsojat). He osallistuvat fasilitoituun työpajaan tuomalla keskusteluun omia näkökulmiaan ja hahmottamalla omaa asemaansa kestävyysmurroksessa.

Fil. tohtori Nuri Emrah Aydinonat ja työryhmä, taloustieteen rooli yhteiskunnassa globaalien kriisien aikakaudella

Tohtori, dosentti Nuri Emrah Aydinonatin (Helsingin yliopisto, TINT – Centre for Philosophy of Social Science) ja työryhmän mukaan taloustiede ja -politiikka kohtaavat tällä hetkellä uudenlaisia haasteita, ja siksi on tarpeen pohtia uudelleen niiden sisältöjä, menettelytapoja ja viestintästrategioita. Kasvavat paineet juontuvat meneillään olevista mittavista kriiseistä, kuten pandemia, sota sekä ilmastonmuutos ja lajikato; sekä tulevaisuuden sosiaalisista haasteista kuten epätasa-arvo, vanheneva väestö ja tekoälyn vaikutukset. Taloustieteen käyttökelpoisuus ja yhteiskunnallinen asema riippuu siitä, miten hyvin se mukautuu muuttuvan maailman haasteisiin.

Aydinonat työryhmineen järjestää poikkitieteellisiä tapahtumia kuten paneelikeskusteluja ja luentoja, joissa pureudutaan yllä mainittuihin ja muihin haasteisiin ja niiden seurauksiin. Aiheita käsitellään päätöksenteon, metodologian, instituutioiden ja kestävyyden näkökulmista. Kantava kysymys on, kuinka perusteellisesti taloustieteen ja -politiikan olisi uudistuttava onnistuakseen kohtaamaan nykyiset kriisit ja tulevat sosiaaliset haasteet ja niin muodoin säilyttääkseen yhteiskunnallisen auktoriteettinsa.

Lisätietoa hankkeesta alla olevasta linkistä.

---

Terveystiet. tohtori Jenni Kulmala ja työryhmä, muistisairaiden ihmisten hyvän elämän edellytykset

Väestön ikääntymisen myötä muistisairaiden ihmisten määrän arvioidaan jopa kolminkertaistuvan tulevien kolmen vuosikymmenen aikana. Nykyisen noin 200 000 muistisairaan ihmisen sijaan on todennäköistä, että vuonna 2050 Suomessa elää yli puoli miljoonaa muistisairautta sairastavaa ihmistä.

”Etenevä muistisairaus ei kosketa vain sairastunutta itseään, vaan sairaus on vahvasti läsnä myös läheisten arjessa. Muistisairaudet koskettavat siksi suurinta osaa ihmisistä jollakin tavalla. Tulevina vuosina yhteiskunnastamme ei siis voi enää puhua hyvinvointiyhteiskuntana, mikäli muistisairauksien kanssa elävien ihmisten ja heidän läheistensä osallisuutta ja hyvinvointia ei nosteta vahvemmin esiin”, sanoo hanketta johtava Tampereen yliopiston gerontologian tenure track -professori Jenni Kulmala.

Argumenta-hanke nostaa muistisairaudet ja niihin liittyvät teemat tieteiden väliseen ja laajaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Hankkeessa toteutetaan monitieteisten tulevaisuustyöpajojen sarja, jossa käydään laajaa tieteiden välistä keskustelua. Syntyvän uuden ja entistä laajemman ymmärryksen avulla on tavoitteena kehittää yhteiskuntaa muistiystävällisemmäksi ja valmistautua innovatiivisella ja kestävällä tavalla tulevaisuuteen, jossa suurin osa meistä on arjessaan jollakin tavalla kosketuksissa etenevien muistisairauksien kanssa.

---

Professori Seppo Vainio ja työryhmä, Terve Ympäristö – Terve Ihminen

”Luonto on ihmisen perusta. Nykyinen tehokkuutemme vaarantaa kuitenkin sekä luonnon että ihmisen olemassaolon. Onko ihmiskeskeinen kulttuurimme teknisine kyvykkyyksineen tiensä päässä vai uuden alussa?”, kysyy professori Seppo Vainio, joka työryhmineen pyrkii hankkeessaan luomaan monitieteistä ja integroitua kokonaiskuvaa luonnon ja ihmisen suhteesta.

Terve Ympäristö – Terve Ihminen -hanke tavoittelee kokonaisvaltaista näkökulmaa ympäristöterveyden ja luonnonvarojen hyödyntämisen sekä digitalisaation yhteen kietoutuneessa kokonaisuudessa. Hankkeessa keskustellaan muun muassa siitä, miten ihmisen vastustuskyky tauteja vastaan syntyy ja muuttuu ja miten luontosuhteemme vaikuttaa pandemioiden syntymiseen.

Hankkeen toinen kokonaisuus käsittelee alueiden rooleja kestävyysmurroksessa ja niiden heijastuksia hyvinvointiin. Miten luontosuhteen muutos vaikuttaa siihen, millaisessa yhdyskuntarakenteessa halutaan elää? Kolmas osio käsittelee luontoyhteyden digimurrosta. Onko kaupungistunut ja tietoverkkojen kautta tapahtuva vuorovaikutus etäännyttänyt meitä luonnollisilta juuriltamme? Entä digitaalisten ratkaisujen tuomat uudet mahdollisuudet? Auttaako tekemämme loikka digikuilun yli ylittämään myös muita etäisyyksiä ja palauttamaan luontoyhteyttämme, yhteyttä toisiimme, itseemme ja kokemuksiimme?