Lokakuun haku on Kulttuurirahaston suurin haku, johon tulee hakemuksia vuosittain noin 10 000. Eniten euroja myönnetään taiteelliseen työskentelyyn sekä väitöskirjatöihin.

”Koko- ja monivuotiset työskentelyapurahat muodostavat myöntämämme rahoituksen selkärangan. Viime vuosina Lokakuun hausta on myönnetty vuoden mittaisia tai sitä pidempiä apurahoja keskimäärin runsaat 450. Ne kohdistuvat kaikille tieteen ja taiteen aloille, ja pisimmät apurahat ovat neljän vuoden mittaisia. Kannustamme niin tieteen kuin taiteen tekijöitä hakemaan myös monivuotisia apurahoja”, kertoo Kulttuurirahaston varatoimitusjohtaja Juhana Lassila.

Apurahoja voi hakea kaikille tieteen ja taiteen aloille sekä työskentelyyn että kuluihin. Tieteen apurahat on suunnattu erityisesti väitöskirjatöihin ja niiden jälkeiseen tieteelliseen työskentelyyn. Taiteilijat voivat hakea apurahoja työskentelyyn ja hankkeisiin, ja lisäksi yhteisöt voivat hakea apurahoja hankkeiden toteuttamiseen. 

”Kannustamme taiteen aloilla myös pidempiaikaisiin tuotantoihin ja kiertuetoimintaan”, sanoo Lassila.

Kulttuurirahasto myöntää tukea sekä uransa alussa oleville että jo kokeneille tekijöille. Apurahaa voi saada niin uusiin hankkeisiin kuin aiemmin käynnistettyjen projektien jatkokehittämiseen.

• Lue tarkemmat hakuohjeet verkkosivuilta 
• Tutustu viime vuonna myönnettyihin apurahoihin 

Lokakuun haun apurahahakemukset vertaisarvioidaan yli viidessäkymmenessä arviointiryhmässä, jotka koostuvat eri tieteen- ja taiteenalojen asiantuntijoista. Asiantuntijat tulevat laajasti eri puolilta Suomea.

Syksystä 2025 lähtien Kulttuurirahasto käyttää hakemusten käsittelyssä apuna Microsoft Azure OpenAI -palvelun tekoälypohjaisia toimintoja. Hakemusten tietoja ei kuitenkaan käytetä tekoälymallin kouluttamiseen, eikä tekoälyä käytetä hakemusten arviointiin tai apurahoista päättämiseen.

Tukea luonnonvara-alalle ja tietokirjoihin

Yleisten tieteen ja taiteen apurahojen lisäksi Kulttuurirahasto suuntaa tukea tiettyihin teemoihin.

Tieteen lisämiljoona

Lokakuun haussa on saatavilla rahoitusta tutkimuksiin, jotka koskevat maaperäprosessien hiilidynamiikkaa ja ilmastokytkentää tai maa- ja metsätalouden ekosysteemipalveluiden taloudellisia kytkentöjä. Miljoona euroa jaetaan enintään viiden tutkimushankkeen kesken.

Tieteen lisämiljoona

Tietokirjat, tieteen ja taiteen yleistajuistaminen

Lokakuun haussa myönnetään apurahoja myös tiedettä ja taidetta käsittelevään yleistajuiseen tietokirjallisuuteen sekä tietokirjallisuuden kääntämiseen. Aiemmista hauista poiketen hakemukseen on liitettävä kustantajan alustava sitoumus.

Tietokirjat, tieteen ja taiteen yleistajuistaminen

Romanikielen ja -kulttuurin tuki

Romanikielen ja -kulttuurin tuki -apurahaa voi hakea esimerkiksi kirjalliseen työskentelyyn romanikielellä, kirjallisuuden kääntämiseen romanikielelle sekä oppimateriaaleihin ja kielen opetukseen. Kirjallinen työskentely kattaa kirjojen kirjoittamisen lisäksi eri taide- tai journalististen projektien käsikirjoitustyön sekä laulu- ja rap-lyriikan kirjoittamisen.

Romanikielen ja -kulttuurin tuki

Lokakuun 2025 haussa ovat mukana myös seuraavat erityiskohteet:

• Eminentia pitkän tieteellisen tai taiteellisen uran päätösvaiheessa oleville tieteentekijöille ja taiteilijoille kaikilla aloilla. 
• Taidekoti Kirpilän tutkija-apuraha tutkimukseen, jonka aihe voi liittyä taiteen keräilyyn, keräilijöiden kokoelmiin, kotimuseoihin tai Taidekoti Kirpilän kokoelmataiteilijoihin. Apuraha on suunnattu tohtoriksi valmistuneille.  
• Taidetta kaikille -apurahat, joiden tavoitteena on lisätä tukea tai hoitoa tarvitsevien ihmisten mahdollisuuksia kokea korkealaatuista taidetta ja siten edistää kulttuurista yhdenvertaisuutta.  

Hyödyllisiä linkkejä

• Lisätietoa Lokakuun hausta ja erityiskohteista 
• Osallistu hakuinfoihin Zoomissa 13.10. suomeksi ja 14.10. englanniksi
• Apurahanhakijan verkkopalvelu – SKR-botti neuvoo hakijan verkkopalvelussa haun ajan 24/7 ja chat palvelee 14.–31.10. välisenä aikana arkisin klo 13–15.
• Hakuneuvonta  
• Yleistä tietoa Kulttuurirahaston apurahoista 
• Apurahojen yleiset hakuohjeet  
• Kulttuurirahaston apurahauutiskirje antaa vinkkejä hakuihin ja muistuttaa tärkeistä päivämääristä. Tilaa uutiskirje täältä  

Laulamisella on tutkitusti laajoja hyvinvointivaikutuksia. Kuorot ja lauluryhmät tarjoavat sosiaalisia verkostoja ja mahdollisuuden merkitykselliseen vuorovaikutukseen. Yhdessä laulaminen vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vähentää yksinäisyyttä. Se voi lievittää masennusta ja ahdistusta sekä auttaa keskittymään ja rauhoittumaan. Erityisesti ikääntyneillä laulaminen voi tukea kognitiivisia toimintoja ja monikielisissä ryhmissä kielen oppimista. Laulaminen voi laskea myös verenpainetta ja sykettä.

Suomen Kulttuurirahasto ja Svenska kulturfonden ovat myöntäneet yhteensä noin 1,5 miljoonaa euroa nelivuotiseen Kaikki laulaa – Alla sjunger -hankkeeseen. Sen toteuttavat Sulasol (Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto) sekä Finlands svenska sång- och musikförbund FSSMF. Laaja joukko laulamiseen perehtyneitä järjestöjä, organisaatioita ja asiantuntijoita on ollut mukana hankkeen valmisteluvaiheessa.

”Laulaminen on kaikille saavutettava tapa harrastaa kulttuuria. Yhteinen tavoitteemme on saada koko Suomi laulamaan – iästä ja taustasta riippumatta”, sanoo erityisasiantuntija Päivi Loponen-Kyrönseppä Suomen Kulttuurirahastosta.

Kaikki laulaa -hanke jakautuu kahteen osioon. Kaikki laulaa -kokonaisuus tuo yhteislaulumahdollisuuksia tapahtumien ja festivaalien yhteyteen. Laulava kunta -osio taas tarjoaa tukea paikallisen laulukulttuurin kehittämiseen.

”Yhdessä laulaminen on erinomainen tapa ylittää kieli- ja kulttuurirajoja. Laulaessa jokaisen ääni on yhtä tärkeä.”

Åsa Juslin johtava asiamies, Svenska kulturfonden

Laulava kunta ottaa mallia Norjasta

Laulava kunta -ohjelma tuo laulun iloa suomalaisiin kuntiin tarjoamalla koulutusta ja tukea lauluun liittyvän toiminnan kehittämiseen. Laulava kunta -toimintamallissa kunta tekee yhteistyötä vähintään kahden muun organisaation kanssa. Ohjelma käynnistyy pilottikuntien voimin syksyllä 2026. Myöhemmin mukaan voi hakea avoimen haun kautta.

Kunnat ja niiden yhteistyökumppanit saavat asiantuntevaa ohjausta ja taloudellista tukea paikallisen laulukulttuurin vahvistamiseen. Laulua voidaan tuoda osaksi esimerkiksi tapahtumia, hoivakotien arkea tai maahanmuuttajien kotouttamista.

”Yhdessä laulaminen on erinomainen tapa ylittää kieli- ja kulttuurirajoja. Laulaessa jokaisen ääni on yhtä tärkeä. Toivomme, että hanke luo iloa ja uusia ystävyyksiä sekä pitkällä aikavälillä lisää hyvinvointia ja ymmärrystä ihmisten välillä”, sanoo johtava asiamies Åsa Juslin Svenska kulturfondenista.

Laulava kunta on saanut inspiraationsa Norjasta, missä Syngende kommune on innostanut kuntalaisia laulamaan jo yli kymmenen vuoden ajan. Hankkeessa on ollut mukana kymmeniä norjalaisia kuntia, joissa on syntynyt uusia lauluperinteitä, yhteislaulutilaisuuksia, koulujen ja hoivayksiköiden laulutoimintaa sekä monikulttuurisia lauluryhmiä.

Kaikki laulaa -hankkeen toinen osio tuo laulun sinne, missä ihmiset liikkuvat. Kaikki laulaa -tapahtumia järjestetään tulevaisuudessa esimerkiksi festivaalien ja muiden tapahtumien yhteydessä. Matalan kynnyksen yhteislaulutilaisuuksiin on aina vapaa pääsy, ja niitä voi järjestää kuka tahansa.

Lisätiedot:

Päivi Loponen-Kyrönseppä

Musiikkipäällikkö

Mirjam Helin -laulukilpailu, Mirjam Helin -akatemia, soitinlainat

Soita: Päivi Loponen-Kyrönseppä 050 533 8386 etunimi.sukunimi@skr.fi

Arkkitehti Bruno Granholmin suunnittelema Punkaharjun asema valmistui 1908. Aseman arkkitehtuuri edusti tyyliltään kansallisromantiikan ja jugendin yhdistelmää. Myöhemmin asemaa kutsuttiin Luston seisakkeeksi. Asemarakennuksen lisäksi alueella on makasiinirakennus ja huvimaja, ja koko komeutta ympäröi puistoalue lehmuskujineen. Matkustaja- ja tavaraliikenteen hiljentymisen myötä Luston seisake lakkautettiin vuonna 1989, minkä jälkeen rakennukset siirtyivät Metsähallituksen omistukseen.

Yrittäjäpariskunta, galleristit Mikko Ranta-Huitti ja Hannu Huitti ostivat Metsähallitukselta Luston seisakkeen rakennuksineen ja tontteineen 2016. Alun perin kesämökiksi kaavaillun rakennuksen tulevaisuus sai uuden suunnan, kun Huitit päättivät avata Aseman ovet kaikille. Kutsu onkin kuultu, ja yhdeksän aukiolovuotensa aikana Taidelaiturilla on käynyt kesäisin vuosittain noin 30 000 vierailijaa. Hyvin säilyneen historiallisen arkkitehtuurin lisäksi Aseman Taidelaituri tarjoaa vieraille mahdollisuuden nauttia monipuolisista taide-elämyksistä ja yhteisöllisestä ilmapiiristä. Alueella järjestetään erilaisia tapahtumia, jotka ovat avoimia kaikille kävijöille.

Viimeisimpänä kulttuuritekona Huitit ostivat seurakunnalta tyhjilleen jääneen Punkaharjun pappilan 2024. Rakennuksen remontin on arvioitu valmistuvan vuoden 2025 aikana. Laajan taidekokoelmansa myötä Huittien on tarkoitus jatkossa tuoda taidetta esille myös pappilan kunnostetuissa tiloissa.

Lisätietoja:

Päivikki Eskelinen-Rönkä

Päällikkö, erityisasiantuntija

Etelä-Karjala, Etelä-Savo

Soita: Päivikki Eskelinen-Rönkä 09 6128 1263 etunimi.sukunimi@skr.fi

Taidetestaajat-kulttuurikasvatusohjelma on vuodesta 2017 alkaen tarjonnut nuorille korkealaatuisia taide-elämyksiä. Ohjelma tavoittaa lukuvuosittain kaikki Suomen kahdeksasluokkalaiset – noin 65 000 nuorta ja 5000 opettajaa kaikista Suomen kunnista.

Taidetestaajat-ohjelma käynnistyi Suomen Kulttuurirahaston aloitteesta, ja myös Svenska kulturfonden on rahoittanut sitä viiden prosentin osuudella alusta asti. Ohjelmaa tuottaa Suomen lastenkulttuuriliitto. Lukuvuosina 2020–2024 valtio osallistui taidetestauksen rahoittamiseen, mutta tällä hetkellä rahoitus on kokonaan säätiöiden vastuulla. Ne ovat päättäneet turvata ohjelman jatkon kesään 2027 saakka.

Yhteensä

43 milj. €

nuorten taidekokemuksiin

Kokonaisbudjetti

6,7 milj. €

lukuvuosittain

Ohjelma tavoittaa

65 000

nuorta vuosittain

”Taidetestaajat on ollut Suomen Kulttuurirahastolle historiallisen suuri panostus”, kertoo säätiön toimitusjohtaja Susanna Pettersson. Kaksi säätiötä ovat tähän mennessä investoineet nuorten taidekokemuksiin kaikkiaan noin 43 miljoonaa euroa. Vuotuinen kokonaisbudjetti on nykymallilla noin 6,7 miljoonaa euroa lukuvuodessa.

”Alun perin kolmivuotiseksi suunniteltu hanke on jatkunut jo yhdeksän vuotta. Näiden vuosien aikana Taidetestaajat on hiottu vaikuttavaksi ja kustannustehokkaaksi konseptiksi, joka tavoittaa sata prosenttia ikäluokasta. Tämä on poikkeuksellisen onnistunut malli, joka hakee vertaistaan mahdollistamalla taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden riippumatta asuin- ja koulunkäyntipaikasta”, Pettersson sanoo.

”Taidetestaajat on poikkeuksellisen onnistunut malli, joka hakee vertaistaan mahdollistamalla taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden riippumatta asuin- ja koulunkäyntipaikasta.”

Susanna Pettersson Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtaja

Säätiöiden MDI Publicilta tilaama selvitys arvioi Taidetestaajat-ohjelman vaikuttavuutta ja tulevaisuuden vaihtoehtoja. Selvitys painottaa, että taidetestauksen jatkuminen ja kehittyminen edellyttävät vakaan rahoituksen löytymistä. Jos toiminta olisi valtiorahoitteista, vaihtoehtoja voisivat olla esimerkiksi korvamerkitty avustus tai kustannusten huomioiminen valtionosuusjärjestelmässä. Monirahoitusmallissa taas valtio olisi yksi osarahoittajista muiden sektorien rinnalla.

Taidetestaajat-ohjelma rakentaa osallisuutta ja kulttuurista tasa-arvoa

Taidetestaus on osoittautunut tärkeäksi paitsi taidekokemuksia saaville nuorille, myös monille muille toimijoille. Koulut ovat kehittäneet taide- ja kulttuuriopetustaan ja taidelaitokset oppineet ymmärtämään paremmin tulevaisuuden yleisöjä. Koska matkat ovat osa taidevierailua, ohjelma on vaikuttanut positiivisesti myös monen matkanjärjestäjän ja liikennöitsijän toimintaan.

”On erittäin arvokasta, että taidetestaus toteutuu samanlaisena koko maassa. Kahdeksasluokkalaiset saavat uusia taide-elämyksiä ja pääsevät samalla tutustumaan erilaisiin ympäristöihin ja kulttuurimaisemiin. Taidetestaajat-ohjelma on kuitenkin vähintään yhtä tärkeä myös taiteilijoille ja taidetoimijoille. Taiteilijat kohtaavat yleisön, johon he muuten saavat kosketuksen vain harvoin, ja taidetoimijat oppivat toimimaan uudenlaisen kohderyhmän kanssa”, sanoo Svenska kulturfondenin toimitusjohtaja Sören Lillkung. Hän iloitsee myös siitä, että Taidetestaajat on raivannut tietä syvempään yhteistyöhön kahden säätiön välillä.

”On erittäin arvokasta, että taidetestaus toteutuu samanlaisena koko maassa. Kahdeksasluokkalaiset saavat uusia taide-elämyksiä ja pääsevät samalla tutustumaan erilaisiin ympäristöihin ja kulttuurimaisemiin.”

Sören Lillkung Svenska kulturfondenin toimitusjohtaja

MDI Publicin selvityksen mukaan Taidetestaajat ei ole vain taidekasvatusohjelma, vaan myös demokratia- ja kansalaiskasvatuksen väline. Se kasvattaa uusia taiteen ja kulttuurin yleisöjä mutta myös kehittää nuorten palautteenantotaitoja, vahvistaa osallisuutta ja tukee uskoa tulevaisuuteen.

Selvityksen mukaan ohjelma toteuttaa nykymallissaan myös vuonna 2024 valmistuneen kulttuuripoliittisen selonteon keskeisiä tavoitteita: kulttuuristen oikeuksien turvaamista, alueellisen ja sosiaalisen tasa-arvon vahvistamista sekä taide- ja kulttuurikasvatuksen saatavuuden parantamista. Sen vaikuttavuus on valtakunnallista ja yhdenvertaista.

Selvitys avaa vaikutuksia ja tulevaisuuden toteutusmalleja

MDI Public tarkastelee selvityksessään, miten Taidetestaajat-ohjelma vastaa yhteiskunnallisiin tarpeisiin, millä menetelmillä ja mittareilla sen tuloksia voidaan arvioida sekä millaista vaikuttavuutta ohjelmalla on ollut eri sidosryhmiin. Lisäksi selvityksessä hahmotellaan erilaisia tulevaisuuden toteutusmalleja kustannusten ja vaikuttavuuden näkökulmista. Aineistona on käytetty laajaa dokumenttiaineistoa, sidosryhmähaastatteluja, määrällisiä tietoja, nuorten kouluvierailudialogeja sekä asiantuntijatyöpajaa.

Lue Taidetestaajat-ohjelman selvitys

Taidetestaajat-kulttuurikasvatusohjelman vaikuttavuuden arviointi ja jatkomahdollisuuksien selvitys (pdf) Taidetestaajat-kulttuurikasvatusohjelman vaikuttavuuden arviointi ja jatkomahdollisuuksien selvitys (pdf)

Post doc -apurahalla voidaan kattaa kaikki ulkomailla asumisesta tutkijalle ja tämän perheelle
aiheutuvat kustannukset. Ohjeet kustannusarvion laatimiseksi sisältyvät hakuohjeeseen poolin
kotisivuilla.

Hakuinfo järjestetään verkossa torstaina 28.8.2025 klo 9–10.

Säätiöiden post doc -pooli järjestää vuosittain kaksi hakua, joissa kussakin jaetaan noin
35 post doc -apurahaa. Kevään 2026 apurahahaku järjestetään 1.1.–31.1.2026.

Säätiöiden post doc -poolin muodostavat kaudella 2025–2027 kolmetoista säätiötä, jotka ovat
sijoittaneet pooliin yhteensä 3,2 miljoonaa euroa vuosittain. Mukana ovat Ella ja Georg
Ehrnroothin säätiö, Emil Aaltosen Säätiö, Alfred Kordelinin Säätiö, Liikesivistysrahasto,
Päivikki ja Sakari Sohlbergin Säätiö, Suomalainen Tiedeakatemia, Suomen Kulttuurirahasto,
Suomen Lääketieteen Säätiö, Svenska Kulturfonden, Svenska litteratursällskapet, Tekniikan
edistämissäätiö, Ulla Tuomisen Säätiö sekä Jenny ja Antti Wihurin rahasto.

Apurahapoolin on määrä edistää Suomen tieteen kansainvälistymistä tarjoamalla nuorille tutkijoille yhdestä lähteestä ulkomaisen tutkimusjakson kustannukset kokonaisuudessaan kattava rahoitus.

Säätiöiden post doc -pooli perustettiin vuonna 2009 edistämään tutkijoiden ja Suomen tieteen
kansainvälistymistä. Tänä aikana pooliin kuuluvat säätiöt ovat jakaneet yli 40 miljoonaa euroa
Suomesta ulkomaille lähteville tohtoreille. 31 hakukierroksen jälkeen apurahoja on saanut jo yli
800 tohtoria. Heistä yli kolmannes on saanut kaksivuotisen rahoituksen.

E2 Tutkimus selvitti Suomen Kulttuurirahaston ja Svenska kulturfondenin toimeksiannosta suomalaisten identiteettejä ja suhtautumista kielten opiskeluun, monikielisyyteen ja tulevaisuuden kieliympäristöön. Lisäksi kartoitettiin monikieliseen kanssakäymiseen liittyviä käytäntöjä eri puolilla Suomea. Kysely- ja haastatteluaineistot kerättiin helmi-maaliskuussa 2025.

Yli puolet hyväksyy hoidon suomea vasta opettelevalta hoitohenkilökunnalta

Runsas puolet (56 %) suomalaisista on valmis hyväksymään hoitoa lääkäriltä tai sairaanhoitajalta, joka vielä opettelee suomen tai ruotsin kieltä. Ruotsinkieliset suhtautuvat keskimääräistä useammin myönteisesti asiaan. Enemmistö suomalaisista (75 %) ei kuitenkaan ole valmis siihen, että he saisivat viranomaispalvelua muulla kuin äidinkielellään.

”Suomi tarvitsee osaavaa henkilöstöä useilla eri aloilla. Kansainvälisten rekrytointien kannalta on hyvä uutinen, että esimerkiksi hoitajan tai lääkärin kehittyvään kielitaitoon suhtaudutaan myönteisesti. Vaikka tutkimus vahvistaa, että äidinkieli on keskeinen osa suomalaisten identiteettiä, suhtaudumme avoimesti monikielisyyteen. Erityisesti tämä näkyy nuorten ja yli 75-vuotiaiden ajattelussa. Kielien moninainen käyttö luo tulevaisuususkoa”, sanoo Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson.

Enemmistö suomalaisista haluaa auttaa maahanmuuttajia oppimaan suomea tai ruotsia

Suomalaiset (93 %) toivovat, että Suomeen muuttavat ulkomaalaiset opiskelisivat suomen tai ruotsin kielen. Tätä tavoitetta tukee se, että enemmistö suomalaisista (68 %) on valmis auttamaan maahanmuuttajia oppimaan kansalliskieliämme.

Äidinkielenään ruotsia puhuvista suomalaisista valtaosa (84 %) on valmis auttamaan myös suomenkielisiä oppimaan ruotsia. Enemmistö suomenkielisistäkin (67 %) on valmis auttamaan ruotsinkielisiä suomen kielen oppimisessa.

”E2 Tutkimuksen raportissa on monia tuloksia, jotka antavat toivoa tulevaisuudesta. Esimerkiksi se, että selvä enemmistö suhtautuu myönteisesti vieraiden kielten oppimiseen ja että monet suomen- ja ruotsinkieliset haluavat auttaa toisiaan oppimaan toista kieltä. Myös me Svenska kulturfondenissa löydämme raportista useita tärkeitä suuntaviivoja. Se tuo esiin selviä merkkejä siitä, kuinka tärkeää on kohdata toisemme kielirajojen yli, uskaltaa käyttää toistemme kieliä ja että Suomessa tarvitaan lisää ja parempaa kieltenopetusta”, sanoo Svenska kulturfondenin toimitusjohtaja Sören Lillkung.

Äidinkieli on iso osa identiteettiä, enemmistä puhuu silti mielellään vieraita kieliä

Suomalaisuus on tärkeä osa identiteettiä lähes kaikille (87 %). Myös pohjoismaalaisuus (68 %) ja eurooppalaisuus (68 %) sekä äidinkieli (75 %) määrittävät voimakkaasti suomalaisia.

Vaikka äidinkieli on keskeinen osa suomalaisten identiteettejä, kielten opiskelua arvostetaan. Merkittävin kannustin kielten opiskelulle on näkemys siitä, että monipuolinen kielitaito on osa sivistystä. Liki puolet suomalaisista (49 %) arvioi näin.

Suuri enemmistö (85 %) haluaa tulla ymmärretyiksi äidinkielellään, mutta kaksi kolmesta (65 %) puhuu kuitenkin mielellään vierasta kieltä, vaikka oma kielitaito olisi puutteellinen. Erityisesti ruotsinkielisillä suomalaisilla on halukkuutta tähän.

Murteita arvostetaan, mutta yleiskielen puhumista pidetään sivistyksen osoituksena

Lähes 90 prosenttia suomalaisista arvostaa eri puolilla maata puhuttavia murteita. 70 prosenttia pitää kuitenkin taitoa puhua yleiskielellä osoituksena sivistyksestä ja haluaa, että virallisissa yhteyksissä käytetään yleiskieltä.

Kyselyyn vastanneet kuvasivat tapojaan käyttää murteita ja kieliä eri tilanteissa:

”Porin murretta. Mutta töissä yleiskieltä.”

”Pakosti tarttuu mie ja sie. Muuten puhun lähes kirjakieltä.”

”Sekalaista isovanhempien ja asuinpaikkojen mukaan.”

”Västnyländsk, mer noggrant Ekenäs dialekt”

”Varmaan nuorison slangia ja ns. finglishia”

”Suomen murteita sekaisin mutta eniten meänkieltä”

Saamen kielten asemaa halutaan vahvistaa

Kaksi kolmesta (65 %) suomalaisesta toivoo, että saamen kielen asemaa vahvistettaisiin tulevaisuudessa. Ruotsia äidinkielenään puhuvista liki kolme neljästä (73 %) toivoo näin.

Saamen kielen aseman vahvistaminen näyttää jakavan eri puolueiden kannattajia. Kokoomuksen (50 %) ja perussuomalaisten (52 %) kannattajista noin puolet on saamen kielen vahvistamisen kannalla. Vasemmistoliiton (83 %) ja vihreiden (82 %), RKP:n (76 %), SDP:n (71 %) ja keskustan (68 %) kannattajat ovat selvästi useammin väittämän kanssa samaa mieltä.

---

Uskalla puhua, malta kuunnella – Tutkimus suomalaisten kieliasenteista ja identiteeteistä -tutkimuksen on toteuttanut monitieteinen, riippumaton tutkimuslaitos E2 Tutkimus. Tutkimusta varten kerättiin kaksi kyselyaineistoa. Mannersuomalaisia edustava aineisto kerättiin Norstatin internetpaneelissa 19.2–9.3.2025 ja siihen vastasi 1069 henkilöä. Aineisto on painotettu iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan väestötilastoja vastaavaksi.

Toinen aineisto kerättiin äidinkielenään ruotsia puhuvilta suomalaisilta. Näistä kerättiin puhelinhaastatteluina 84 ja nettipaneelilla 409 (N=493). Aineisto kerättiin 19.2.–7.3.2025. Ruotsinkieliset vastaajat asuvat pääosin Pohjanmaalla, Helsinki-Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Aineisto mahdollistaa ruotsinkielisten identiteettien ja asenteiden tarkastelun tavanomaista luotettavammin.

Kyselyaineistoja täydennettiin kolmella laadullisella ja temaattisella ryhmähaastattelulla maaliskuussa 2025. Haastatteluissa selvitettiin arjen hyviä monikielisiä käytäntöjä Pohjanmaalla ja pääkaupunkiseudulla. Haastatteluihin osallistui kaupunkien virkahenkilöitä, korkeakoulujen henkilökuntaa, yritysten työntekijöitä ja järjestötoimijoita. Haastateltavissa oli sekä ulkomailla että Suomessa syntyneitä ja useita eri äidinkieliä puhuvia.

Mirjam Helin -laulukilpailu tunnetaan yhtenä maailman merkittävimmistä klassisen laulun kilpailuista. Moni kilpailussa menestyneistä nuorista lahjakkuuksista on myöhemmin noussut kansainvälisen laulumaailman huipulle. Tulevina vuosina Suomen Kulttuurirahasto järjestää kilpailun aiempaa tiiviimmin eli kolmen vuoden välein.

Mirjam Helin -kilpailu on koko historiansa ajan järjestetty Helsingissä. Vuoden 2027 kesäkuussa tapahtumapaikkana on Turku, missä kilpailu laajenee koko kaupungissa näkyväksi kesäfestivaaliksi. Loppu- ja välikilpailu lauletaan Aurajoen rannalle ensi vuonna valmistuvassa musiikkitalo Fuugassa ja alkukilpailut Sigyn-salissa. Turun kaupunki on kilpailun pääyhteistyökumppani. Orkesterikumppanina toimii Turun Filharmoninen orkesteri, joka soittaa loppukilpailussa ylikapellimestarinsa John Storgårdsin johdolla.

”Turku näyttää suuntaa kulttuurimyönteisenä ja kulttuuriin investoivana kaupunkina. Haluamme omalta osaltamme olla mukana rakentamassa kansainvälistä musiikkiohjelmistoa Turkuun. Mirjam Helin -laulukilpailun finalisteista kasvaa tulevaisuuden huippuja, ja pidämme tärkeänä sitä, että he pääsevät esiintymään uuteen musiikkitalo Fuugaan”, sanoo Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson.

Laulukilpailuun tavoitellaan viittäsataa hakijaa eri puolilta maailmaa, ja noin 40 laulajalupausta pääsee mukaan kilpailuun. Pelkästään kilpailun konsertteihin yleisöä odotetaan tuhansia. Kaupunkitapahtumien, radion, television ja striimausten välityksellä seuraajien määrä moninkertaistuu. Striimit tavoittavat klassisen laulumusiikin ja oopperan ystävät maailmanlaajuisesti.

Turun kulttuurielämä saa Mirjam Helin -laulukilpailun myötä uudenlaista kansainvälistä nostetta, kun tapahtuma laajenee konserttisalien ulkopuolelle ja tavoittaa laajan yleisön niin kaupungissa kuin sen lähiseuduilla. Lauluintoiset voivat osallistua yhteislaulutilaisuuksiin, ja oheisohjelmaan kuuluu myös yleisölle avoimia mestarikursseja, oopperakaraokea ja keskustelutilaisuuksia. Turun kaupungin lisäksi yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Turun ja Naantalin Musiikkijuhlat.

Turun pormestari Piia Elon mukaan Mirjam Helin -kilpailu vahvistaa entisestään Turun asemaa monipuolisena ja kansainvälisenä kulttuurikaupunkina.

“Aurajoen rannalle valmistuva musiikkitalo Fuuga on akustiikaltaan ja arkkitehtuuriltaan huippuluokkaa ja tarjoaa kilpailulle ainutlaatuiset puitteet. Erityisen hienoa on, että laajan oheisohjelman ansiosta kulttuurielämyksistä saadaan nauttia myös ympäri kaupunkia”, Elo kertoo.

Kilpailun antiin voi tutustua jo etukäteen, kun vuoden 2024 Mirjam Helin -kilpailun voittaja, monen kuulijan sydämen valloittanut mezzosopraano Jingjing Xu esiintyy 22.8.2025 Turun musiikkijuhlilla. Turusta käynnistyy myös Kulttuurirahaston uusi avaus, lahjakkaille laulajille lisäkoulutusta tarjoava Mirjam Helin -akatemia. Akatemian ensimmäisiksi opiskelijoiksi on valittu seitsemän laulajalupausta, jotka tavoittelevat korkeaa kansainvälistä tasoa. Heidän ensimmäinen opetusperiodinsa alkaa 14.8.2025 Linnasmäen opistolla. Jatkossa akatemian periodeja järjestetään eri puolilla Suomea.

Mirjam Helin -kilpailu rahoitetaan Kulttuurirahaston Mirjam ja Hans Helinin nimikkorahastosta. Suurlahjoituksen Kulttuurirahastolle tehnyt professori Mirjam Helin (1911–2006) oli laulutaiteilija ja pidetty laulunopettaja, jonka tavoitteena oli tehdä laulukilpailusta maailman arvostetuin.

Mirjam Helin -laulukilpailu

• Perinteikäs kilpailu järjestetään ensimmäistä kertaa Turussa 7.–17.6.2027.  
• Rahapalkintoja ja -stipendejä jaetaan yhteensä noin 200 000 euroa. Voittajalle summasta on luvassa 60 000 euroa. Summa on tiettävästi kansainvälisten klassisen laulun kilpailujen suurin.   
• Alkukilpailu Sigyn-salissa, välikilpailu musiikkitalo Fuugan kamarimusiikkisalissa, loppukilpailu Fuugan konserttisalissa. Alkukilpailuun valitaan hakijoista noin 40 laulajaa. 
• Loppukilpailussa Turun Filharmonista orkesteria johtaa John Storgårds.  
• Oheistapahtumat levittäytyvät laajasti Turkuun ja lähiseuduille. 

Keski-Uudenmaan Teatteri käynnistää Kulttuurirahaston rahoituksella Lähiteatterilahja–kiertuetoimintamallin kehitystyön. Mallissa kunnat voivat ostaa teatterilta räätälöidyn paketin erilaisia esityksiä, jotka jalkautuvat esimerkiksi päiväkoteihin, kouluihin ja ikäihmisten palveluyksiköihin. Lähiteatterilahja on vaivaton tapa hankkia helposti saavutettavia kulttuuripalveluja kuntalaisille.

“Olemme todella innoissamme tästä mahdollisuudesta”, teatterinjohtaja Aino Kivi kommentoi. “Alueella asuu noin puoli miljoonaa ihmistä, mutta ammattiteatteritoimintaa on hyvin vähän suhteessa väestöpohjaan. Korkeatasoinen ammattiteatteri kuuluu kaikille, haluamme tuoda teatterin lähelle. Tarkoituksenamme on luoda toimintamalli, jota voisi tulevaisuudessa soveltaa ympäri Suomea.”

Projektin tarkoituksena on uudistaa ja rikastaa Keski-Uudenmaan Teatterin taiteellista toimintaa pitkäkestoisesti. Samalla se tarjoaa esimerkin tavasta monipuolistaa ammattiteattereiden kuntayhteistyötä. Työn käynnistämisessä on mukana tuottaja Saara Rautavuoma, joka on aiemmin toiminut muun muassa Teatteri 2.0:n toiminnanjohtajana sekä useissa teatterialan kehityshankkeissa.

”Myös keskustaajamien ulkopuolella tarvitaan taidetta. Lähiteatterilahja on mielenkiintoinen kiertuetoiminnan kokeilu, jonka kaltaiset uudet toimintamallit kertovat taidetoimijoiden kyvystä uusiutua ja etsiä ratkaisuja. Pilottimallissa toteutuu myös ajatus yhteiskunnan eri sektorien välisestä yhteistyöstä, jolle on yhä enemmän tarvetta”, sanoo toiminnanjohtaja Antti Niskanen Suomen Kulttuurirahastosta.

Keski-Uudenmaan Teatteri on Keravan ja Tuusulan alueella toimiva, valtionosuusrahoituksen piirissä oleva ammattiteatteri, joka on perustettu vuonna 1998. Vuosittain ensi-iltoja on 4–6 ja kävijöitä 13 000–18 000. Krapin kesäteatteri on osa Keski-Uudenmaan Teatterin toimintaa.