Suomen Kulttuurirahaston ja Svenska kulturfondenin rahoittama Taidetestaajat-kulttuurikasvatusohjelma on vienyt lähes kaikki Suomen kahdeksasluokkalaiset opettajineen taidevierailuille osana koulupäivää lukuvuodesta 2017–18 lähtien. Vuosien saatossa on naurettu, liikututtu, pöyristytty ja kohistu niin nuorille sopivien taidesisältöjen kuin taidevierailuille sopivan käytöksen rajoista.
Kesään 2025 mennessä oli täynnä 928 065 taidevierailua, ja ohjelman historian miljoonas taidevierailu toteutuu torstaina 22. tammikuuta 2026. Tällöin yli 2 000 taidetestaajaa saapuu jalan, bussilla, junalla, laivalla ja/tai lentäen taidekohteisiin Helsinkiin, Tampereelle, Turkuun ja Mänttään. Koska jokaista päivän vierailuista voi perustellusti pitää miljoonantena Taidetestaajat-vierailuna, päivää myös juhlitaan jokaisessa vierailukohteessa.
Miljoonannen Taidetestaajat-vierailun kohteet:
- MimoArt Company: Body Notes, Helsinki
- Suomen valokuvataiteen museo: Näkymätön rotu, Helsinki
- Tanssiteatteri Hurjaruuth: Talvisirkus Filmi, Helsinki
- Kansallisgalleria / Ateneum: Ateneumin Taidetestaajat 2025–2026, Helsinki
- Aurinkobaletti: Someone Like Me, Turku
- Tampereen Työväen Teatteri: Kaunotar ja Hirviö, Tampere
- Serlachius: Taidetta ja toimintaa, Mänttä
Kolmivuotisesta hankkeesta vakiintuneeksi ohjelmaksi
Taidetestaajat-ohjelman päällikkö Joonas Keskinen on ollut kehittämässä ohjelmaa sen alusta asti. “Taidetestaus alkoi Suomen Kulttuurirahaston kolmivuotisena Suomen 100-vuotisjuhlahankkeena, joka on vuosien saatossa kasvanut ja vakiintunut osaksi suomalaista koulu- ja taidekenttää”, kertoo Keskinen.
Lukuvuosittain on tehty noin 120 000 – 145 000 taidevierailua. Poikkeuksena ovat koronavuodet: lukuvuonna 2019–2020 vierailumäärä oli hieman yli 108 000 ja lukuvuonna 2020–2021 vain 18 000.
“Eniten Taidetestaajat-vierailuja on tehty teattereihin, kesään 2025 mennessä yli 260 000 vierailua. Toiseksi eniten, yhteensä lähes 250 000 vierailijan verran, on vierailtu konserteissa nauttimassa musiikista”, kertoo Keskinen. Myös taidemuseoissa on vierailtu lähes 200 000 kertaa ja nykysirkusesityksissäkin lähes 100 000 kertaa.
Palauteaineisto avaa näkymän nuorten taidesuhteeseen
Taidetestauksen yhteydessä nuorilta kerätään myös palautetta. Yli 325 000 nuorten jättämää taidearviota tekevät taidetestaajat.fi-verkkosivustosta mahdollisesti Suomen laajimman taidekritiikin.
“Palautemäärät ovat olleet viime vuosina kasvussa. Keskimäärin noin kolmannes elämyksistä on arvioitu, mutta viime lukuvuonna arviointiaste oli jo 42 %”, kertoo Keskinen, ja kiittää muutoksesta opettajien aktiivisuutta. “Käytännössä koko luokka tekee arvioinnit, kun ne tehdään yhdessä opettajan johdolla. Tällöin voidaan myös keskustella siitä, millaista on rakentava palaute ja tehdä Taidetestaajat-arvioinnista oppimistilanne.”
Nuorten taidearviot antavat mahdollisuuden kurkistaa nuorten näkemyksiin taiteesta. “Arvioiden sisältö vaihtelee, mutta monissa kommenteissa nuoret kuvaavat oivaltaneensa uutta. Kommenteista voi lukea nuorten ihmettelystä, hämmennyksestä ja toisinaan riemusta taiteen äärellä”, kuvailee Keskinen.
Arvioinneista syntyvää tietoa hyödynnetään Suomen taidekentän osaamisen kehittämisessä. “Olemme oppineet paljon siitä, millaiset seikat vaikuttavat nuorten taidekokemukseen positiivisesti ja millaiset negatiivisesti. Kyse ei ole aina vain taidesisällöstä vaan usein myös siitä, miten taide nuorille tarjoillaan”, kertoo Keskinen.
Laajat yhteiskunnalliset vaikutukset
Suomen Kulttuurirahaston ja Svenska kulturfondenin rahoittama Taidetestaajat-ohjelma on Suomen mittakaavassa poikkeuksellinen satsaus nuorten kulttuurikasvatukseen, ja sillä on tutkitusti merkittävät yhteiskunnalliset vaikutukset.
Syyskuussa 2025 julkaistu MDI Publicin tuottama selvitys toteaa, että ohjelmalla on vaikutusta nuorten hyvinvointiin, osallisuuteen, tulevaisuudenuskoon ja demokratiataitoihin sekä koulujen taideopetukseen ja jopa liikennealaan. Selvityksen mukaan Taidetestaajat-ohjelma tuo taiteelle uutta yleisöä ennenkokemattomalla volyymilla, vahvistaa taidetoimijoiden ja koulujen välistä yhteistyötä sekä luo jatkuvaa työtä taiteilijoille, oppaille ja esiintyjille.
“Suomen Kulttuurirahasto on kehittänyt Taidetestaajat-ohjelmaa jo yhdeksän vuoden ajan, ja samalla ohjelmasta on yli 500 000 taidetestaajan myötä tullut sukupolvikokemus: käytännössä kaikki Suomen 14–22-vuotiaat ovat käyneet taidetestaamassa. Taiteen tulee olla saavutettavaa kaikille – ja kaikkialla. Kyse on näin ollen mitä suurimmassa määrin myös demokratiasta ja tasa-arvosta”, toteaa Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson.
Päättyykö taidetestaus?
Suomen Kulttuurirahasto ja Svenska kulturfonden ovat rahoittaneet noin 7 miljoonan euron lukuvuosibudjetilla toimivaa ohjelmaa alusta asti, ja Suomen valtio on ollut mukana vain pieniltä osin vuosina 2020–2024. Myös tälle vuodelle valtio on myöntänyt ohjelmalle pienen, 50 000 euron määrärahan. Rahastot ovat luvanneet rahoittaa ohjelmaa lukuvuoden 2026–2027 loppuun.
“Kesästä 2027 eteenpäin toiminnan jatkuminen edellyttää käytännössä valtion ryhtymistä päärahoittajaksi, ja teemme aktiivisesti työtä saadaksemme ohjelman perusrahoituksen mukaan vuoden 2027 valtion talousarvioon sekä tulevaan hallitusohjelmaan”, kertoo päällikkö Keskinen.
Keskisen mukaan Taidetestaajat-ohjelman valtiorahoitukseen on vahva laki- ja säädösperusta. Taidetestaus tukee esimerkiksi kulttuuripoliittisen selonteon (2024) tavoitteiden toteutumista, ja ohjelman rahoittaminen olisikin valtiolta kustannustehokas tapa lisätä taiteen saavutettavuutta, kasvattaa taiteelle uusia yleisöjä ja täten lisätä kulttuurialan elinvoimaisuutta. “Vuodelta 2026 toivomme ennen kaikkea kestävän rahoitusratkaisun löytymistä, jotta jokainen kahdeksasluokkalainen pääsee taidevierailuille myös tulevaisuudessa”, toteaa Keskinen.
