Saamelaista kulttuuriperintöä on kerätty Euroopan museoihin ja tutkimuslaitoksiin 1600-luvulta lähtien, ja saamelaisvainajien hautojen ryöstely tutkimustarkoituksiin jatkui 1900-luvulle asti. Noin 50 000 saamelaisesinettä on yhä Euroopan museoiden kokoelmissa.

Nykyisin kokoelmien kartuntahistoriaa tarkastellaan kriittisesti. Millä oikeudella ne kerättiin ja kenelle ne oikeastaan kuuluvat?

Saamelaismuseo Siida on edistänyt saamelaiskokoelmien palauttamista eli repatriaatiota jo vuosikymmenien ajan. Vuonna 2021 Suomen kansallismuseo palautti Siidalle yli 2 200 esineen saamelaiskokoelmansa, ja repatriaatioprosesseja on parhaillaan käynnissä useamman eurooppalaisen museon kanssa. Siidan työ on saanut useita kansainvälisiä tunnustuksia, muun muassa Europa Nostra -palkinnon 2022 sekä Vuoden eurooppalaisen museon ja Suomen Vuoden museon tittelin 2024.

Kulttuurirahasto myönsi 850 000 euroa Siidan kolmivuotiselle Ellos min árbi! eli Eläköön kulttuuriperintömme! -hankkeelle, jossa tutkitaan ja kehitetään saamelaista tapaa prosessoida esineiden palautusta yhdessä yhteisön kanssa. Tavoitteena on julkaista tietoa ja tutkimustuloksia, joita voidaan hyödyntää muissakin alkuperäiskansamuseoissa. Tuloksena syntyy myös Máhccan – Kotiinpaluu -kiertonäyttely, tieteellisiä artikkeleita, parhaat käytänteet -opas, podcast-sarja sekä kansainvälinen repatriaatioaiheinen konferenssi.

Kotiin palanneiden esineiden aiemmista omistajista ja käyttöhistoriasta kerätään tietoja työpajoissa, joissa saamelaisyhteisöt pääsevät tutustumaan esivanhempiensa esineisiin muistelemalla, tutkimalla ja antamalla esineille uusia merkityksiä. Tämän yhteisöllisen provenienssitutkimuksen myötä esineisiin liittyvä tieto ja taito palautuu osaksi elävää saamelaiskulttuuria.

Esineiden palauttaminen ei toisin sanoen ole vai niiden siirtämistä paikasta toiseen, vaan myös symbolinen prosessi, joka vahvistaa saamelaisen identiteetin ja kulttuurin jatkuvuutta.

”Suomen Kulttuurirahasto on aikaisemmin tukenut Siidaa päänäyttelyn uudistamisessa. Nyt on vuorossa museologisesti uusi ja merkittävä avaus, jossa esineiden palautus sidotaan yhteisön osaamiseen aktiivisena prosessina. Museoesineet palautuvat fyysisesti, kulttuurisesti ja henkisesti osaksi elävää kulttuuria”, sanoo Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson.

”Haluamme tutkia ja kehittää saamelaista tapaa tehdä esinetutkimusta, esineiden kotiinpaluuta ja yhteisötyötä. Onnistuessaan hankkeemme tuo uutta tietoa ja kokemusta muidenkin alkuperäiskansojen ja koko museomaailman hyväksi”, sanoo Saamelaismuseo Siidan museonjohtaja Taina Máret Pieski.

Saamelaismuseo Siida sijaitsee Inarin kirkonkylässä. Se on valtakunnallinen saamelaiskulttuurin vastuumuseo Suomessa ja alueellinen vastuumuseo kulttuuriympäristötehtävissä saamelaisten kotiseutualueella.

Puupuhallinakatemia kouluttaa eri puolilta Suomea tulevista nuorista soittajista uutta puupuhaltajien sukupolvea, joka menestyy ammattiorkestereiden koesoitoissa ja merkittävimmissä kansainvälisissä soitinkilpailuissa. Akatemia tarjoaa huilun, klarinetin, fagotin ja oboen soittajille jo varhaisessa vaiheessa lisäkoulutusta, joka tukee heidän opintojaan omassa musiikkiopistossa.

Tällä hetkellä monet nuoret puupuhaltajat aloittavat ammattiin tähtäävän tehokkaan harjoittelun ja opiskelun liian myöhään, jolloin hukataan soittotaidon kehittymisen kannalta tärkeimmät vuodet. Kansainvälisen kilpailun koventuessa suomalaisten puupuhaltajien osuus musiikin alan korkeakoulutuksessa ja parhaissa orkestereissa on pienentynyt.

”Puupuhallinakatemia luo mahdollisuuksia parantaa suomalaisten puupuhaltajien solistisia taitoja, kansainvälistä kilpailukykyä ja ammattiuran kehitystä pitkällä aikavälillä”, sanoo Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson.

Valtakunnallinen hanke kokoaa yhteen lahjakkaita ja motivoituneita nuoria eri puolilta Suomea. Oppilaita otetaan noin 26, ja heitä opettavat Suomen parhaat puupuhaltimien taitajat. Vuoden aikana järjestetään viikonlopputapahtumia alueellisissa keskuksissa ympäri Suomen, yhteistyössä paikallisten musiikkioppilaitosten kanssa. Crusell-viikolla Uudessakaupungissa järjestetään pidempi periodi kansainvälisten huippuopettajien johdolla.

Kaksivuotisen hankkeen koordinaattoreina toimivat lehtori, huilisti Petri Alanko sekä professori, klarinetisti Harri Mäki, jotka molemmat opettavat Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa. Puhallinakatemia käynnistyy alkuvuodesta 2026, ja tavoitteena on vakiinnuttaa toiminta lähivuosina.

”Tarkoituksena on rakentaa nuorille yhteisöllinen ympäristö, jossa vertaistuen ja ryhmätoiminnan kautta motivaatio ja innostus lisääntyvät ja oppimistulokset paranevat. Pyrimme toimimaan hyvässä yhteistyössä oppilaan oman musiikkiopiston ja soitonopettajan kanssa”, sanoo Petri Alanko.

Tukea huippumuusikoiden koulutukseen

Puupuhallinakatemian saama rahoitus jatkaa Suomen Kulttuurirahaston pitkäjänteistä tukea musiikin alan tulevaisuuden huipuille. Kulttuurirahasto on pitkään tukenut eri soitinakatemioiden toimintaa, ja vuonna 2024 Kulttuurirahasto sekä Jane ja Aatos Erkon säätiö myönsivät lisäksi 2,5 miljoonan euron tuen soitinakatemioiden vakiinnuttamiseksi osaksi kotimaista musiikkikoulutusta. Tuki myönnettiin Soitinakatemiat ry:lle, joka on soitinakatemioiden kattoyhdistys.

Kulttuurirahaston residenssiohjelma käynnistyi nykymuodossaan vuonna 2017 ja on sen jälkeen kasvanut yhdeksi Euroopan laajimmista sekä residenssikohteiden määrän että maantieteellisen sijainnin suhteen. Suuri osa suomalaisille taiteilijoille tarjottavista residenssiohjelmista suuntautuu Yhdysvaltoihin tai Eurooppaan. Kulttuurirahaston ohjelma on vuosien varrella vienyt taiteilijoita lisäksi Aasiaan, Etelä-Amerikkaan ja Australiaan, ja vuodesta 2026 alkaen myös Afrikkaan.

Kohteisiin kuuluu tällä hetkellä taiteen kansainvälisiä keskuksia, kuten New York, Tokio ja Kööpenhamina ja uutena kohteena Lontoo. Vahva pohjoinen ulottuvuus vie taiteilijoita muun muassa Norjan Lofooteille ja Islantiin. Afrikka ja globaali etelä kuuluvat ohjelman tuleviin painopisteisiin.

Kohteita on viime vuodet ollut noin kymmenen, ja vuonna 2026 joukkoon liittyy ensimmäisenä Afrikan mantereen kohteena kuvataiteilija Yinka Shonibaren vuonna 2019 perustama Guest Artists Space (G. A. S) -residenssi Lagosissa ja Ijebussa. Samalla myös Lontoon perinteikäs Acme-residenssi tulee mukaan ohjelmaan. Haku näihin kohteisiin avautuu elokuussa 2025.

G. A. S. -residenssissä painottuvat materiaalisuuden, identiteetin ja kulttuuriperinnön sekä ruokaturvan ja ekokriisin kysymykset. Kuvataiteilijoiden lisäksi sinne voivat hakea kuraattorit sekä muiden alojen taiteilijat ja kirjoittajat, joiden työssä on maantieteellisiä tai temaattisia yhteyksiä residenssiin. Itä-Lontoon Acme taas tarjoaa kuvataiteilijoille loistavat verkostoitumismahdollisuudet ja henkilökohtaista tukea esimerkiksi mentoroinnin keinoin.

”Olen todella iloinen siitä, kuinka korkeatasoisia uusia yhteistyökumppaneita olemme saaneet ohjelmaan. Lontoon merkitys taiteen keskuksena on ilmeinen, ja Lagos on huikean kiinnostava ja vilkas kuvataidekaupunki. Pelkkä sijainti ei kuitenkaan riitä, vaan tärkeää residensseissä on, että ne pystyvät tarjoamaan taiteilijoille tukea ja mahdollisuuden verkottua”, kertoo kehitysjohtaja Johanna Ruohonen, joka vastaa residenssiohjelmasta Kulttuurirahastossa.

Kuvassa Acme-residenssin Paloasema-rakennus. © Acmen arkistot

Edellisen vuoden kohteista Buenos Airesin Filba ei ole elokuun hakukierroksella mukana. Jatkossakin osa kohteista vaihtuu vuosittain, mikä mahdollistaa ohjelman monipuolisen kehittämisen.

Tukea taiteen liikkuvuudelle

Kulttuurirahaston residenssiohjelmassa yhdistyvät korkeatasoiset kohteet ja taiteilijoiden työskentelyn riittävä rahoittaminen residenssin aikana. Pitkäkestoiset, 2–5 kuukauden mittaiset residenssijaksot kehittävät taiteilijoiden työskentelyä,synnyttävät kestäviä verkostoja ja lisäävät kulttuurisen moninaisuuden arvostusta. Vaikutukset säteilevät vähitellen suomalaiseen taiteeseen. Haku residenssiohjelmaan on seuraavan kerran auki elokuussa 2025. Hakuinfowebinaari järjestetään 19.8.2025. Tarkemmat ohjeet päivitetään residenssiohjelman sivuille elokuussa.

Elokuussa ovat haussa myös liikkuvuusapurahat, jotka on tarkoitettu taiteilijoiden ja taidekriitikoiden kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin, residensseihin, näyttelyprojekteihin tai festivaaliosallistumisiin liittyviin kuluihin. Liikkuvuusapurahoja myönnetään vähintään kaksi viikkoa kestävään oleskeluun kohdemaassa.

Maaliskuun hakukierroksella haettavissa olleet liikkuvuusapurahat julkistettiin juuri kotisivuillamme.

Lue lisää

Residenssialumnit

Lue artikkeli Panos Balomenosin residenssikokemuksista Triangle-residenssissä New Yorkissa.

 

Uusia muistoja suurkaupungin menneisyydestä

Kansainvälistymistä ja verkostoitumista tukevaa rahoitusta

Kulttuurirahaston liikkuvuusapurahaa voivat hakea ammattitaiteilijat ja taidekriitikot kaikilta taiteen aloilta. Tuen tavoitteena on edistää heidän kansainvälistymistään, verkostoitumistaan ja ammatillista kehittymistään globaaleilla areenoilla.

Apurahan suuruus on 3 000–10 000 euroa. Sitä voi käyttää esimerkiksi kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin, residenssijaksoihin, näyttelyprojekteihin tai festivaaliosallistumisiin liittyviin kuluihin.

Maaliskuun 2025 haussa 57 hakijaa sai myönteisen päätöksen. Apurahamatkat suuntautuvat 31 eri maahan ympäri maailmaa. Hakemusten suuri määrä kertoo tuen tarpeellisuudesta sekä laajasta kiinnostuksesta kansainväliseen yhteistyöhön.

Kohtaamisia Kolumbiasta kosmokseen

Wilhelmina Ojanen on Tampereella syntynyt, Santiago de Chilessä kasvanut tanssitaiteilija ja koreografi. Hän matkustaa apurahan turvin Baricharaan, Kolumbiaan, toteuttamaan yhteisötanssielokuvaa, joka on osa hänen taiteellista tutkimusprojektiaan TIERRA/CURA (2023–2028). Projekti käsittelee kehon ja maaperän yhteyttä sekä ekologista huolenpitoa taiteen keinoin. Aiemmat osat on toteutettu Atacaman aavikolla, Santiagon vuorilla ja Tampereen metsissä. Yksi projektin keskeisistä tavoitteista on tarjota paikallisille yhteisöille tanssitaiteen kokemuksia ja vahvistaa taiteen roolia ekologisen tietoisuuden ja yhteisöllisyyden rakentamisessa.

Nuorin liikkuvuusapurahan saaja tänä vuonna on 14-vuotias musiikinopiskelija Maria Emeltchenko, joka sai apurahan viulun mestarikurssille ja festivaaleille osallistumiseen Itävallassa. Nuoresta iästään huolimatta hän on soittanut viulua jo yhdeksän vuotta ja menestynyt useissa kilpailuissa. Hän voitti Tukholman SIMC-kilpailun vuonna 2023 ja sijoittui kolmanneksi Juhani Heinonen -viulukilpailussa vuosina 2022 ja 2025. Emeltchenko on myös esiintynyt konserteissa Helsingin Oopperassa ja Musiikkitalossa sekä Ainolan kamarimusiikkiviikonlopuilla.

Kuvataiteilija Jukka-Pekka Metsävainion intohimona on paljastaa meitä ympäröiviä kosmisia maisemia. Hän on tallentanut maailmankaikkeutta yksityisestä observatoriostaan jo noin kolmenkymmenen vuoden ajan. Kuvien työstäminen on äärimmäisen hidasta – yhden kuvan valmistuminen voi viedä vuosia. Lopullisiin kuviin ei lisätä värejä keinotekoisesti, vaan ne tallentuvat suoraan taivaalta. Metsävainio sai apurahan kosmisia maisemia käsittelevän kirjan julkistamis- ja näyttelymatkan kuluihin Yhdysvalloissa.

Lue lisää

Apurahoista 21 myönnettiin taiteen ja kulttuurin eri aloille. Tieteeseen ja tutkimukseen jaettiin 16 apurahaa. Taiteiden puolella lukumääräisesti eniten apurahoja myönnettiin sävel- (8) ja kuvataiteisiin (5). Tieteenaloista luonnontieteet ja yhteiskuntatieteet saivat kumpikin viisi apurahaa. Apurahoja jaetaan Päijät-Hämeessä syntyneille tai maakunnassa toimiville henkilöille ja yhteisöille sekä Päijät-Hämeeseen liittyviin ja sitä kehittäviin hankkeisiin.

Maakunnallisesti merkittävien hankkeiden kärkihankeapurahoja myönnettiin kaksi. Dosentti Ilkka Pietilä ja työryhmä saivat 20 000 euron apurahan Ikihyvä Päijät-Häme -tutkimusohjelman uudelleen käynnistämiseen. Ikihyvä-hankkeessa tutkitaan ikääntymistä useista eri näkökulmista. Toisena kärkihankkeena myönnettiin Lahti City ry:lle 20 000 euroa HOHTO valo- ja taidetapahtuman järjestämiseen Lahden kaupungin 120-vuotisjuhlavuonna.

Kokovuotisen työskentelyapurahan saivat luonnontieteen kand.  Salla Hirvonen sairaalabakteereja ja antimikrobiaalisia entsyymejä käsittelevään väitöskirjatyöhön, tait. maisteri Eeva Honkanen taiteelliseen työskentelyyn, lääket. lis. Niko Korpi kuntoutuksen palvelumallien vaikutuksia Päijät-Hämeessä käsittelevään väitöskirjatyöhön, M.Sc. Wenqing Peng (kuvassa) tekoälyä hyödyntävää ilmanlaadun mallinnusta käsittelevään väitöskirjatyöhön sekä M.Sc. Haitong Zhang Lahden ilmanlaadun seurantaa käsittelevään väitöskirjatyöhön. Rahasto myönsi myös useita pienempiä työskentelyapurahoja taiteen ja tieteen harjoittamiseen sekä kuluapurahoja kulttuurihankkeiden toteuttamiseen.

Elias Lönnrot -mitali

Päijät-Hämeen rahaston vuosijuhlassa luovutettiin Suomen Kulttuurirahaston myöntämä Elias Lönnrot -mitali valokuvataitelija, lehtori Kirsti Nenyelle, viiden vuosikymmenen valokuvaajalle, innostavalle opettajalle.

Juhlassa esiintyivät tämän vuoden apurahansaajista viulisti, musiikinopiskelija Silvia Marjanen sekä Lahden Naislaulajat ry:n Filianna-kuoro. Tilaisuuden tervehdyssanat lausui rahaston hoitokunnan puheenjohtaja, kauppat. tohtori Suvi Konsti-Laakso. Juhlapuheen piti Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen.

Lapin rahasto myönsi tieteisiin seitsemän apurahaa, yhteensä 176 000 euroa, ja taiteelle 24 apurahaa, yhteensä 318 000 euroa. Yksivuotisia apurahoja kokoaikaiseen työskentelyyn myönnettiin yhteensä kuusi.

”Lapin rahasto sai tänä vuonna 433 apurahahakemusta, joka on viisi enemmän kuin viime vuonna. Hakusumma nousi reiluun 10,4 miljoonaan euroon, mikä on lähes 2,5 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Kaiken kaikkiaan tilanne tänä vuonna on ollut tiukka, sillä haetusta rahoituksesta voitiin myöntää vain noin 5 %”, kertoo Lapin rahaston päällikkö Susanna Jänkälä kuluneesta hakukierroksesta.

Lapin yliopisto toteuttaa maakunnallisella Kärkihankeapurahalla Tarinatalo-nimisen pelillisen oppimisympäristön kaikilla Suomessa puhuttavilla saamen kielillä. Saamenkieliset lapset ja nuoret saavat tasavertaisia mahdollisuuksia kehittää monilukutaitojaan. Samalla lisätään saamen kielten digitaalista saavutettavuutta, vahvistetaan niiden elinvoimaisuutta sekä tuetaan saamelaiskulttuurin ja kieliyhteisöjen jatkuvuutta.

Pohjoinen kulttuurilehti Kaltio täyttää tänä vuonna 80 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi suomenkielisen Kaltion rinnalla julkaistaan ensimmäistä kertaa myös saamenkielinen rinnakkaisnumero Kaltio – Gáldu – Käldee – Kalddi. Syksyllä ilmestyvässä teemanumerossa esitellään laajasti 2020-luvun saamelaisia taiteita ja taiteilijoita koko pohjoiskalotin alueelta. Tällä hetkellä Suomessa ei ilmesty yhtään saamelaista taidetta ja kulttuurielämää käsittelevää printtimediaa.

Kuvassa on vuoden 2017 Kaltio-lehden kansikuva, jossa kuvituksena oli osa Joar Nangon teoksesta European Everything, joka oli esillä Ateenassa kesällä 2017 osana Documenta 14 -näyttelyä.

 

 

 

Fil. maisteri Petra Oranen tutkii väitöskirjatyössään Itä-Lapin biodiversiteetin muuttumista. Hän kartoittaa muinaisen Sallan jääjärven alueelle jääkauden jälkeen syntyneissä vesistöissä eläviä kala- ja lintulajeja ympäristö-DNA:n avulla. Samalla hän kartoittaa kala- ja lintulajiston muuttumista jääkauden lopusta nykyhetkeen sedimentaarisen muinais-DNA:n avulla. Vertaamalla lajistomuutoksia jääkauden jälkeisiin ilmastollisiin vaihteluihin voidaan ennustaa, kuinka nykyinen lajistomme saattaa muuttua ilmaston lämmetessä.

Lapin yliopistossa opiskelevan oikeust. maisteri Jaana Kovalaisen väitöskirjatyö käsittelee potilaiden oikeuksien ja asianmukaisen palvelun toteutumista terveydenhoitojärjestelmässä. Hyvinvointialueiden taloudellinen tilanne on haastava, ja hoitoon pääsyn toteutuminen vaihtelee hyvinvointialueiden välillä. Käsitys siitä, millaisia julkisen terveydenhoidon palveluita on saatavilla tai miten ymmärrämme hoitoon pääsyn, on murroksessa. Kovalaisen hyvinvointioikeudellinen tutkimus tarkastelee oikeuksia sekä potilaan näkökulmasta että hyvinvointialueen velvollisuuksina. Lisäksi hän arvioi, voiko oikeusmuotoilulla vaikuttaa näiden oikeuksien toteutumiseen ja palvelun asianmukaisuuteen.

Säveltäjä Outi Tarkiainen palkittiin luonnonvoimaisesta musiikista

Tarkiainen on rovaniemeläissyntyinen taidemusiikin säveltäjä, jonka työ on juurtunut pohjoiseen luontoon ja kulttuuriin. Hän on saavuttanut urallaan huomattavia ansioita. Tarkiainen rikkoo säveltaiteen rajoja tuoden esiin uusia näkökulmia musiikin maailmaan. Hän on saanut kansainvälistä tunnustusta kyvystään yhdistää erilaisia musiikillisia elementtejä ja luoda teoksia, jotka ovat sekä syvällisiä että helposti lähestyttäviä. Hänen musiikkinsa välittää voimakkaita tunteita ja luo ainutlaatuisia äänimaisemia, jotka heijastavat pohjoisen luonnon kauneutta ja karuutta.

Lapin rahaston vuosijuhla ja apurahojen jakotilaisuus pidettiin 24.5.2025 Kulttuuritalo Korundissa Rovaniemellä. Juhlapuheen piti Särestöniemi-museon museonjohtaja Anne Koskamo aiheesta Kaiken tahdon sanoa värinä – Pohjoisen taiteilija Reidar Särestöniemi. Musiikista vastasi Mikko Raasakka ja Meri-Lapin jousikvartetti.

Kulttuurirahasto jakoi miljoona euroa lapsille ja nuorille suunnattujen, perusopetusta tukevien tiedekasvatushankkeiden toteuttamiseen. Apurahoilla syntyy tulevina vuosina muun muassa tiedetapahtumia, työpajoja ja etäopetuskokonaisuuksia, joissa lapset ja nuoret voivat tutustua eri tieteenaloihin, tavata tutkijoita ja tehdä tiedettä. Tiede tutuksi -apurahat olivat haettavina Suomen Kulttuurirahaston maakuntarahastojen hakukierroksella tammikuussa.

Tieteenaloista edustettuna ovat muun muassa kasvatus- ja yhteiskuntatieteet, historia, arkeologia, tulevaisuudentutkimus, filosofia, luonnontieteet, humanistiset tieteet, teknologia, matematiikka ja liikuntatieteet. Tiedekasvatuksen pariin pääsee lapsia ja nuoria kaikkialta Suomesta, sillä Tiede tutuksi -hankkeet ulottuvat lähes kaikkien Suomen maakuntien alueelle. Mukana on myös valtakunnalliseen tavoittavuuteen etäkoulutuksen keinoin tähtääviä hankkeita.

Tiede tutuksi -apurahojen tavoitteena on innostaa peruskouluikäisiä lapsia ja nuoria tieteen pariin. ”Haluamme myös parantaa lasten ja nuorten valmiuksia hankkia, käsitellä ja arvioida uutta tietoa. Tiede tutuksi -hankkeet tarjoavat heille mahdollisuuksia seurata tiedettä ja sen kehitystä oman kehitystasonsa mukaisesti”, sanoo apurahasta vastaava erityisasiantuntija Päivikki Eskelinen-Rönkä Suomen Kulttuurirahastosta.

Tiede tutuksi -apurahoja myönnettiin yhteensä 16. Yhden niistä sai Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastun ja Savonia-Ammattikorkeakoulun yhteistyöhanke, joka toteutetaan Pohjois-Savon maaseutualueiden kouluissa. Oivaltajat-hanke yhdistää luonnontieteet, taiteet ja ympäristökasvatuksen ja tarjoaa oppilaille mahdollisuuden tutkia oman kouluympäristön monimuotoisuutta tieteellisesti ja luovasti. Osallistujat perehtyvät luonnon monimuotoisuuteen mm. ekosysteemien tutkimuksen, mikroskopoinnin ja vedenlaadun analyysin avulla. Tulokset ja havainnot muotoillaan taiteen keinoin esimerkiksi pienoismalleina, digitaalisina animaatioina ja robottien tanssikoreografioina.

Tiedollisesti ja taidollisesti siiloutuvassa yhteiskunnassa tarvitaan yhä enemmän renessanssihenkisiä kansalaisia, jotka yksittäisen tieteenalan sijaan ymmärtävät paitsi eri tieteenaloja myös taiteita ja kädentaitoja. Turun yliopisto sai apurahan Tulevaisuuden Renessanssi -hankkeeseen eli monitieteisten tieteellisgastronomisten ruokaklubien järjestämiseen, joissa oppimisalustana on kaikille tuttu ruoka. Ruoka on ravitsemusta ja terveyttä, mutta myös esimerkiksi taloutta, teknologiaa, historiaa, kulttuuria ja psykologiaa. Yhdistämällä luonnontieteellisiä ja humanistisia tieteitä lasten tiedekasvatukseen voidaan tarjota monialainen, luovuutta ja kriittistä ajattelua kehittävä oppimiskokemus.

Innokas-verkoston Tutkitaan tekoälyä -hankkeen tavoitteena on tutustuttaa lapset ja nuoret tekoälytieteen maailmaan ja samalla korostaa lasten osallisuutta ja lasten oikeuksien merkitystä digitaalisen teknologian kehityksessä ja käytössä. Tekoälyä tarkastellaan sekä välineenä, oppimisen kohteena että ilmiönä yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja vaikuttamismahdollisuuksien näkökulmasta. Innokas-verkoston toimintaa koordinoi Helsingin yliopiston kasvatustieteellinen tiedekunta.

Kaikki Tiede tutuksi -hankkeet 2025

Myönnettyjä apurahoja 16, yhteensä 1 003 000 euroa.

• Alajärven kaupunki Tiede-etsivät-hankkeen toteuttamiseen Alajärven, Evijärven, Lappajärven ja Vimpelin alakouluissa, 55 000 €
• Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastu ry OIVALTAJAT-hankkeen toteuttamiseen Pohjois-Savon maaseutualueiden kouluissa, 90 000 €
• Etelä-Karjalan kesäyliopisto Oy Aikahyppy-tapahtuman järjestämiseen Parikkalassa, Ruokolahdella, Luumäellä ja Lappeenrannassa, 30 000 €
• Helsingin yliopisto Pöllö-akatemia, monitieteisten etätyöpajojen toteuttamiseen, 40 000 €
• Helsingin yliopisto Innostu tutkimaan -etäiltapäiväkerhojen järjestämiseen, maakuntarahastojen haussa Tiede tutuksi -apurahana, 60 000 €
• Helsingin yliopisto, Innokas-verkosto Tutkitaan tekoälyä -hankkeen pilotointiin Turussa, Oulussa, Lappeenrannassa, Vaasassa ja Helsingissä, 80 000 €
• Itä-Suomen yliopisto STEAM-koulutuksen ja -työpajojen toteuttamiseen Pohjois-Karjalan, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon alakouluissa, 90 000 €
• Jyväskylän kesäyliopistoyhdistys ry kaupunkiympäristöä monitieteisesti tutkivien tiedetyöpajojen järjestämiseen ja opetusmateriaalien tuottamiseen, 58 000 €
• Jyväskylän yliopisto Utopian arkkitehdit -filosofiatyöpajojen toteuttamiseen Keski-Suomessa, 65 000 €
• Kansanvalistusseura sr kasvatus- ja yhteiskuntatieteiden tiedetyöpajojen valmistamiseen ja toteuttamiseen kouluissa, 45 000 €
• Lapin yliopisto kestävyysmurrosteemaisen kilpailu- ja tiedetapahtuman järjestämiseen Lapin alueen 3.–9.-luokkalaisille, 90 000 €
• Satakunnan ammattikorkeakoulu Tiedekylä-toiminnan järjestämiseen Satakunnan kouluissa, 30 000 €
• Sodan ja rauhan keskus Muisti Oy Mennyt ja manipuloitu, historialliset kuvat ja nykyajan mediakriittisyys -hankkeeseen kuuden maakunnan 8.–9.-luokkalaisille, 65 000 €
• Tampereen yliopisto Lasten ja nuorten vertaishistoria tutuksi -hankkeen etä- ja lähityöpajojen toteuttamiseen, 90 000 €
• Turun yliopisto Tulevaisuuden Renessanssi – tieteellisgastronomisten ruokaklubien järjestämiseen 7–12-vuotiaille Varsinais-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla, 70 000 €
• Yhteiskunnallisen ja kulttuurisen eläintutkimuksen seura ry Elonkirjon bussikiertueeseen Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Kainuun kouluissa, 45 000 €

Maailmankirjallisuuden suomennostuella julkaistun kaunokirjallisuuden kielivalikoima laajenee entisestään. Tulevina vuosina lukijat saavat käsiinsä teoksia, joiden lähtökieliä ovat muun muassa kiina, unkari ja japani.

Kustantamoille suunnatun tuen tavoitteena on tuoda suomenkielisten lukijoiden käsiin maailmankirjallisuutta etenkin sellaisista alkukielistä, joista nykyisellään suomennetaan niukasti.

Tavoite on jo hyvää vauhtia toteutumassa, sillä tähän mennessä tuen turvin on saatu julkaisuvaiheeseen asti 24 kirjaa, jotka on suomennettu kolmestatoista eri lähtökielestä. Maailmankirjallisuuden suomennostuki on ollut haettavissa vuodesta 2022 alkaen. Kymmenen vuoden aikana Kulttuurirahasto tukee nykykaunokirjallisuuden suomentamista yhteensä miljoonalla eurolla.

Uusimpia julkaistuja kirjoja ovat Tuulia Tipan suomennos Daniel Kehlmannin saksankielisestä romaanista Ohjaaja sekä Tuukka Tuomasjukan suomennos moldovalaisen Nicoleta Esinencun näytelmästä Edistyssinfonia.

Yksitoista uutta kirjaa tulossa

Nyt myönnetyn rahoituksen myötä suomalaiset lukijat saavat käsiinsä yksitoista uutta teosta. Niiden joukossa on peräti kaksi japanilaista modernia klassikkoa. Fumiko Hayashia pidetään tärkeänä modernin japanilaisen kirjallisuuden kehittäjänä. Hän nousi kuuluisuuteen romaanillaan Hōrōki (Kulkuripäiväkirja). Hayashi käsitteli teoksissaan usein naisten itsenäisyyttä, yhteiskunnallista epätasa-arvoa ja arjen realismia. Teoksen julkaisee suomeksi Reiwa Suomi Japani oy, ja sen suomentaa Antti Valkama. Osittain omaelämäkerrallinen Kamen no Kokuhaku (Erään naamion tunnustuksia) taasoli Yukio Mishiman läpimurtoteos. Romaani kertoo homoseksuaalisesta miehestä, joka joutuu piilottamaan todellisen itsensä yhteiskunnan vaatimusten vuoksi. Teoksen julkaisee Sammakko ja kääntää Raisa Porrasmaa.

Tukea sai myös kustantamo Punainen silakka hongkongilaisen Chan Ho-kein etsivätarinan 13.67 (Lainattu kaupunki) suomentamiseen. Kiinankielisen teoksen kääntää Rauno Sainio. Suomi-Unkari Seura sai rahoituksen unkarilaisten viime vuosina julkaistujen novellien kääntämiseen ja julkaisemiseen. Novellikokoelman kääntää 20 suomentajaa, osa konkareita, osa tuoreempia tekijöitä. Tuki myönnettiin Kopioston nimikkoapurahana Kopioston kansallisista varoista, jotka on tarkoitettu kotimaisten luovan alan hankkeiden edistämiseen.

Maailmankirjallisuuden suomennostuen saajat 2025

Suomentajan nimi on mainittu, jos se on ollut tiedossa hakuaikana.

• Gummerus Kustannus Oy ukrainalaisen Sofija Andruhovytšin Amadoka-romaanin ensimmäisen osan kääntämiseen. Suomentaja Riku Toivola.
• Kirjallisuus- ja kulttuuriyhdistys Särö ry puolalaisen Malgorzata Lebdan romaanin Lakome kääntämiseen ja julkaisemiseen. Suomentaja Tapani Kärkkäinen.
• Kustannusosakeyhtiö Kairaamo Oy romanialaisen Tatiana Tibuleacin romaanin Vara in Care Mama a Avut Ochii Verzi julkaisemiseen ja näkyvyyden edistämiseen. Suomentaja Tuukka Tuomasjukka.
• Kustannusosakeyhtiö Sammakko japanilaisen Yukio Mishiman romaanin Kamen no Kokuhaku (Erään naamion tunnustuksia) kääntämiseen ja julkaisemiseen. Suomentaja Raisa Porrasmaa.  
• Lector Kustannus Oy virolaisen Karl Ristikivin 1400-luvulle sijoittuvan historiallisen romaanin Nõiduse õpilane (Noituuden oppilas) kääntämiseen ja julkaisemiseen. Suomentaja Antti Salo.
• Osuuskunta Kirjasin osk (Kustannusliike Parkko) ranskalaisen Paul Eluardin Tuskan pääkaupunki -runokokoelman suomentamiseen ja julkaisemiseen.
• Osuuskunta Kirjasin osk (Kustannusliike Parkko) meksikolaisen Octavio Pazin Salamanteri-kokoelman suomentamiseen ja julkaisemiseen.
• Reiwa Suomi Japani Oy japanilaisen Fumiko Hayashin pääteoksen Hōrōki (Kulkuripäiväkirja) kääntämiseen ja julkaisemiseen. Suomentaja Antti Valkama.
• Suomi-Unkari Seura – Finn-Magyar Társaság ry unkarilaisten 2020-luvulla julkaistujen 27 novellin kääntämiseen ja julkaisemiseen. Useita suomentajia.
• Tammi (Werner Söderström Osakeyhtiö) ruotsalaisen Elin Anna Labban romaanin Far inte till havet (Älä astu mereen) kääntämiseen ja julkaisemiseen. Suomentaja Outi Menna.
• Well Known Ingredient Oy (Kustantamo Punainen Silakka) hongkonglaisen Chan Ho-kein rikosromaanin 13.67 (Lainattu kaupunki) kääntämiseen ja julkaisemiseen. Suomentaja Rauno Sainio. 

Laajaa tukea lukemiselle

Suomen Kulttuurirahasto on jo pitkään innostanut suomalaisia lukemaan ja tukenut vuosien mittaan Suomen kirjallista kenttää miljoonilla euroilla. Viime vuosina on esimerkiksi kannustettu ääneen lukemiseen pikkulapsiperheissä, laajennettu koulukirjastojen kirjavalikoimaa sekä tuotu selko- ja helppolukuisia kirjoja yläkoululaisten saataville.

Kustantamot voivat hakea Maailmankirjallisuuden suomennostukea seuraavan kerran Kulttuurirahaston maaliskuun 2026 haussa. Lue lisää Maailmankirjallisuuden suomennostuesta.