Maailmankirjallisuus Arkistot - Suomen Kulttuurirahasto

Nykykirjallisuutta suomeksi Kreikasta, Moldovasta ja muualta

3.5.2024

Yhdeksän uuden kirjakäännöksen lähtökieliin kuuluvat muun muassa espanja, ukraina, saksa ja ensimmäistä kertaa tukimuodon historiassa kreikka ja romania. Tuensaajien joukkoon kuuluu myös kaksi kirjamuotoista draamatekstiä.

Suomen Kulttuurirahasto käynnisti vuonna 2022 Maailmankirjallisuuden suomennostuen. Kustantamoille suunnatun tuen tavoitteena on tuoda suomenkielisten lukijoiden käsiin maailmankirjallisuutta etenkin sellaisista alkukielistä, joista nykyisellään suomennetaan niukasti.

Tukea myönnettiin nyt 100 000 euroa. Kymmenen vuoden aikana miljoonaan euroon nousevan tuen ansiosta saadaan suomeksi yhteensä sata laatukirjaa maailmalta. Tähän mennessä julkaistut kirjat löytyvät osoitteesta www.skr.fi/maailmankirjallisuus.

Yhdeksän uutta kirjaa

Nainen valkoisessa paidassa, taustalla puita — Rhea Galanaki. Kuva: Vasia Antonopoulou

Kreikkalaisen nykykaunokirjallisuuden suomennos on todellinen harvinaisuus, mutta tuen ansiosta saadaan Enostone-kustantamolta käännös Rhea Galanakin teoksesta Η άκρα ταπείνωση (Täydellinen nöyryytys). Pitkän uran tehnyt Galanaki on Kreikassa arvostettu ja palkittu kirjailija, jonka teoksia on käännetty viidelletoista kielelle. Täydellinen nöyryytys kuvaa Kreikan finanssikriisistä alkaneita levottomia aikoja humaanisti ja viisaasti.

Siltala julkaisee suomeksi saksalaisen Daniel Kehlmannin romaanin Lichtspiel. Psykologisesti tarkkanäköinen ja kerronnaltaan taiturimainen romaani sijoittuu kolmannen valtakunnan aikaan, elokuvan ja propagandan maailmaan, ja sivuaa samalla Hollywoodia ja sen tähtikulttia.

Ukrainalaisen Serhi Žadanin romaanin Інтернат (Internaatti) julkaisee Sammakko. Kirjailija ja rocktähti Žadan on hyvin suosittu niin Ukrainassa kuin maailmallakin, ja Internaatti-romaanin on sanottu nousseen jo eurooppalaiseksi klassikoksi. Se kertoo sodan nyrjäyttämästä todellisuudesta synkässä ja kaoottisessa kaupungissa ja perustuu kokemuksiin 2014 alkaneesta sota-ajasta Itä-Ukrainassa.

Kaksi draamatekstiä julkaistaan kirjamuodossa. Poesia sai apurahan julkaistakseen moldovalaisen itäeurooppalaista siirtotyöläisyyttä käsittelevän näytelmän Simfonia progresului (Edistyssinfonia). Dokumentaarinen näytelmä käsittelee itäeurooppalaisten siirtotyöntekijöiden kohtelua Länsi-Euroopassa koronaviruspandemian aikaan ja samalla Suomen maatalouden kausityön ongelmia moldovalaisen kausityöntekijän näkökulmasta. Itävaltalaisen nobelistin Elfriede Jelinekin autofiktiivisen Angabe der Person -teoksen taas julkaisee suomeksi Teatterin Uusi Alkukirjasto.

Laajaa tukea lukemiselle

Suomen Kulttuurirahasto on jo pitkään innostanut suomalaisia lukemaan ja tukenut vuosien mittaan Suomen kirjallista kenttää miljoonilla euroilla. Viime vuosina on esimerkiksi kannustettu ääneen lukemiseen pikkulapsiperheissä, laajennettu koulukirjastojen kirjavalikoimaa sekä tuotu selko- ja helppolukuisia kirjoja yläkoululaisten saataville.

Maailmankirjallisuuden suomennostuki kustantamoille on osa tätä jatkumoa tuomalla aikuisten lukijoiden käsiin kiinnostavia käännöskirjoja sellaisista kielistä, joita harva suomalainen pystyisi alkukielellä lukemaan.

Maailmankirjallisuuden suomennostuen saajat 2024

Aviador Kustannus Oy argentiinalaisen Dolores Reyesin romaanin Cometierra kääntämiseen ja julkaisemiseen
Moebius espanjalaisen Juan Jacinto Muñoz Rengelin romaanin La capacidad de amar del señor Königsberg kääntämiseen ja julkaisemiseen
Kustannusosakeyhtiö Sammakko ukrainalaisen Serhi Žadanin romaanin Інтернат (Internaatti) kääntämiseen ja julkaisemiseen
Kustannusosakeyhtiö Siltala saksalaisen Daniel Kehlmannin romaanin Lichtspiel kääntämiseen ja julkaisemiseen
Osuuskunta Poesia osk moldovalaisen itäeurooppalaista siirtotyöläisyyttä käsittelevän näytelmän Simfonia progresului (Edistyssinfonia) kääntämiseen ja julkaisemiseen
Oy Enostone Ltd portugalilaisen Ana Filomena Amaralin ilmastonmuutostrilogian toisen osan Jää kääntämiseen ja näkyvyyden edistämiseen
Oy Enostone Ltd kreikkalaisen Rhea Galanakin teoksen Täydellinen nöyryytys (Η άκρα ταπείνωση) kääntämiseen ja näkyvyyden edistämiseen
Tammi (Werner Söderström Osakeyhtiö) tanskalaisen Kim Leinen romaanin Efter åndemaneren (Henkienmanaajan jälkeen) kääntämiseen ja näkyvyyden edistämiseen
Teatterin Uusi Alkukirjasto ry itävaltalaisen Elfriede Jelinekin autofiktiivisen Angabe der Person -teoksen kääntämiseen ja julkaisemiseen

Aiheeseen liittyvää

Aiempien vuosien tuensaajista lukijoiden käsiin ovat jo ehtineet muun muassa Oksana Vasjakinan Haava, Beatrice Salvionin En pelkää mitään sekä Benjamin Labatutin Maailman kauhea vihreys. Verkkosivuiltamme löydät kaikki tähän mennessä julkaistut kirjat.

Tanskalaiskirjailija Olga Ravnin romaani Alaiset oli yksi ensimmäisistä Maailmankirjallisuuden suomennostuen turvin julkaistuista kirjoista. Lue suomentaja Sanna Mannisen haastattelu.

Kustantamot voivat hakea Maailmankirjallisuuden suomennostukea seuraavan kerran Kulttuurirahaston maaliskuun 2025 haussa. Lue lisää Maailmankirjallisuuden suomennostuesta.

Maailma avautuu kaunokirjasuomennosten kautta – 100 000 euroa yhdelletoista uudelle käännökselle

25.5.2023

Nahkatakkinen nainen keltainen huivi kaulassaan nojailee mustaan seinään. — Judith Schalansky. Kuva: Andreas Schmidt

Suomen Kulttuurirahasto käynnisti vuonna 2022 uuden tukimuodon, jonka tavoitteena on kääntää ja tuoda suomenkielisten lukijoiden käsiin maailmankirjallisuutta etenkin sellaisista alkukielistä, joista nykyisellään suomennetaan niukasti.

Kymmenen vuoden aikana tuki on yhteensä miljoona euroa, ja sillä saadaan suomeksi sata oman aikamme laatukirjaa maailmalta. Käännettävät teokset voivat olla aikuisille suunnattua proosaa, lyriikkaa tai esseitä.

Tukea on nyt myönnetty yhdelletoista uudelle kirjakäännökselle, joiden lähtökieliä ovat espanja, hollanti, portugali, puola, ranska, ruotsi, saksa ja viro.

Lukijat saavat tulevina vuosina käsiinsä muun muassa saksalaisen Judith Schalanskyn teoksen Verzeichnis einiger Verluste (Kadotettujen katalogi). Schalansky on kirjailija ja graafinen suunnittelija, jonka muistelmaa, faktaa ja fiktiota yhdistelevän kirjan tekstit vilisevät anekdootteja ja assosiaatioita ja sivuavat muun muassa maalaustaidetta, merenkulkua ja tiikereitä. Schalanskyn kirjat ovat kokonaistaideteoksia, joissa graafinen suunnittelu on yhtä olennaisessa roolissa kuin teksti. Kirjan julkaisee Poesia.

Camila Sosa Villada on yksi Argentiinan tunnetuimmista ja laajimmin käännetyistä nykykirjailijoista. Kustantamo S&S julkaisee häneltä suomeksi kaksi romaania: palkitun Las Malas -romaanin sekä toisen, vielä julkaisemattoman teoksen. Sosa Villada käsittelee romaaneissaan erityisesti transnaisten ja transyhteisöjen kokemusta ja elämää kielellisesti taidokkaiden fiktiivisten kertomusten kautta.

Viime vuosisadan tärkeimpiin kuuluvan ranskalaisen kirjailijan Louis-Ferdinand Célinen kolme valmista romaanikäsikirjoitusta katosi toisen maailmansodan ja Pariisin miehityksen jälkeen. Ne löydettiin vasta vuonna 2021. Maailmankirjallisuuden suomennostuen ansiosta niistä yksi, Londres, saadaan suomeksi Siltalan kustantamana. Se luo uuden näkökulman kiistanalaisen klassikkokirjailijan tuotantoon.

Englanti on käännösten valtakieli

Englannin kielestä käännetyt kirjat hallitsevat suomennetun kirjallisuuden markkinoita. Fennica-tietokannan mukaan vuonna 2022 yli puolet Suomessa ilmestyvistä kaunokirjallisuuden käännöksistä tehtiin englannin kielestä ja vajaa viidennes ruotsin kielestä.

Suomen Kulttuurirahasto tukee kirjallisuuden suomentamista, jotta suomalaiset voisivat lukea äidinkielellään myös meille vieraammista kulttuureista tulevia kirjoja.

”Jäämme hyvin kapean maailmankuvan varaan, jos vaikutteemme tulevat pelkästään englanninkielisistä maista. Jos haluamme ymmärtää, mitä maailmassa laajemmin tapahtuu, on tärkeä tietää, miten ihmiset muualla elävät ja ajattelevat”, sanoo asiamies Juhana Lassila Suomen Kulttuurirahastosta.

Maailmankirjallisuuden käännöstukea hakivat niin pienet kuin suuret kustantamot runsaalle 30 kirjalle. Valtaosassa hakemuksista alkukielenä oli jokin eurooppalainen kieli.

”Suomennostukea saaneiden kirjojen kielivalikoima on eurooppalaisittain hieno ja monipuolinen. Jatkossa toivomme voivamme tukea laatukirjojen suomentamista myös kaukaisemmilta kielialueilta, myös Aasiassa ja Afrikassa puhutuista kielistä”, Lassila sanoo.

Kulttuurirahasto on jo pitkään innostanut suomalaisia lukemaan ja tukenut samalla Suomen kirjallista kenttää useilla miljoonilla euroilla. Viime vuosina on esimerkiksi kannustettu ääneen lukemiseen pikkulapsiperheissä, laajennettu koulukirjastojen kirjavalikoimaa sekä tuotu selko- ja helppolukuisia kirjoja yläkoululaisten saataville. Maailmankirjallisuuden suomennostuki kustantamoille on osa tätä jatkumoa tuomalla aikuisten lukijoiden käsiin kiinnostavia käännöskirjoja sellaisista kielistä, joita harva suomalainen pystyisi alkukielellä lukemaan.

Suomennostuen turvin tähän mennessä julkaistuja kirjoja voi tutkia osoitteessa www.skr.fi/kirjagalleria

Kustantamot voivat hakea apurahaa seuraavan kerran Kulttuurirahaston maaliskuun 2024 haussa. Lue lisää Maailmankirjallisuuden suomennostuesta.

Maailmankirjallisuuden suomennostuki kustantamoille -apurahat 2023

Gummerus Kustannus Oy hollantilaisen Hanna Bervoetsin teoksen Welkom in het rijk der zieken näkyvyyden edistämiseen, 6 000 euroa
Kirjallisuus- ja kulttuuriyhdistys Särö ry puolalaisen Olga Tokarczukin romaanin Anna In w grobowcach świata kääntämiseen ja julkaisemiseen, 10 000 euroa
Kustannusosakeyhtiö Otava ruotsalaisen Lina Wolffin De polyglotta älskarna -romaanin kääntämiseen ja julkaisemiseen, 9 000 euroa
Kustannusosakeyhtiö Otava ruotsalaisen Golnaz Hashemzadeh Bonden romaanin Naturliga beteenden (Luontainen käytös) kääntämiseen ja julkaisemiseen, 5 000 euroa
Kustannusosakeyhtiö Siltala ranskalaisen Louis-Ferdinand Célinen romaanin Londres kääntämiseen ja julkaisemiseen, 15 000 euroa
Kustannusyhtiö Kosmos saksalaisen Fatma Aydemirin Dschinns-romaanin (Jinnit) kääntämiseen ja julkaisemiseen, 10 000 euroa
Osuuskunta Kirjasin osk argentiinalaisen Alejandra Pizarnikin runojen kääntämiseen ja julkaisemiseen, 6 000 euroa
Osuuskunta Poesia osk saksalaisen Judith Schalanskyn teoksen Verzeichnis einiger Verluste (Kadotettujen katalogi) kääntämiseen ja julkaisemiseen, 15 000 euroa
Oy Enostone Ltd portugalilaisen Ana Filomena Amaralin O Diretor -romaanin kääntämiseen ja julkaisemiseen, 9 000 euroa
Schildts & Söderströms / Kustantamo S&S virolaisen Kätlin Kaldmaan novellikokoelman Väike terav nuga (Pieni terävä veitsi) kääntämiseen ja julkaisemiseen, 5 000 euroa
Schildts & Söderströms / Kustantamo S&S argentiinalaisen Camila Sosa Villadan kahden romaanin kääntämiseen ja julkaisemiseen, 11 000 euroa

Kirjagalleriaan

Suomentaja kuljettaa ajatuksia

16.3.2023

Nainen istuu kahvilan pöydän ääressä läppäri sylissään. Takana avautuu kaupunkinäkymä ikkunasta.

Vuonna 2022 tukea myönnettiin kustantamoille 14 teoksen suomentamiseksi ja julkaisemiseksi. Kirjojen alkukieliä ovat muun muassa italia, puola, ranska ja hollanti. Yksi ensimmäisistä ilmestyneistä kirjoista oli tanskalaisen Olga Ravnin romaani Alaiset – 2100-luvun työpaikkaromaani, jonka suomensi Sanna Manninen.

”Kääntäjänä olen ilahtunut siitä, että Kulttuurirahasto on käynnistänyt tällaisen ison kirjallisuuden suomentamiseen liittyvän hankkeen, etenkin kun kyse on vähemmän suomeksi käännetyistä kielistä”, Manninen sanoo.

Ruotsi on Mannisen vahvin vieras kieli. Hän asui lapsena Skånessa ja opintojen jälkeen kolme vuotta Tukholmassa. Hän on myös opiskellut ruotsin kieltä.

Yliopistossa Manninen opiskeli yleistä kirjallisuutta ja sen jälkeen käännöstiedettä. Valmistuttuaan hän työskenteli kustantamossa, kunnes ryhtyi vapaaksi kaunokirjallisuuden kääntäjäksi. Aluksi hän käänsi ruotsista suomeen, mutta pian rinnalle tulivat tanska ja norja, jotka hän on oppinut käytännössä lukemalla kirjoja.

”Kaunokirjallisuuden kääntäjäksi oppii tekemällä, mutta paljon hyötyä on ollut myös erilaisista kääntäjille suunnatuista kursseista ja seminaareista”, Manninen sanoo. Hänen ensimmäisestä kaunokirjallisesta käännöksestään on 20 vuotta, ja yhteensä hän on suomentanut yli 90 kirjaa.

Mannisen mukaan parasta suomentajan työssä on se, että saa tehdä töitä kirjojen parissa. ”Kaunokirjallisuuden suomentaminen on myös hyvin luovaa, ja ammattina se on todella vapaa.”

Useimmiten Manninen kääntää sellaisia kirjoja, joita kustantamot hänelle tarjoavat. ”Pohjoismaissa kustantamoilla on kattavat kontaktit, mutta monilla muilla kielialueilla tarvitaan enemmän kääntäjien apua kirjavalinnoissa.”

Englannista käännetään eniten

Manninen arvelee, että englannin kielestä käännetään paljon, koska anglosaksinen kulttuuri on suomalaisille tuttua. Englannista käännettyjä kirjoja on kenties helpompi lähestyä ja siksi niitä kustannetaan enemmän. Sama pätee pohjoismaisiin kirjoihin.

Mitä vähemmän jotain kieltä Suomessa osataan, sitä tärkeämpää on tehdä siitä suomennoksia, hän painottaa. Ja vaikka vierasta kieltä osaisikin hyvin, kaunokirjallisen teoksen maailmaan pääsee aivan eri tavalla, kun sen lukee omalla äidinkielellään ammattitaitoisen kääntäjän tulkitsemana.

Maailmankirjallisuuden suomennostuen lisäksi Kulttuurirahasto tukee kaunokirjallisuuden kääntämistä apurahoin joka vuosi. Manninen on saanut Kulttuurirahastolta useamman työskentelyapurahan pohjoismaisen kirjallisuuden suomentamiseen.

Apurahan taloudellinen merkitys on suuri. ”Raha tarkoittaa aikaa ja aika laatua”, hän kuvaa. Apurahan ansiosta työn hiomiseen on yleensä enemmän mahdollisuuksia, jolloin käännöksestä tulee parempi. Osaltaan apuraha myös kannustaa ja motivoi kehittymään ammatissa.

Outoja esineitä runollisesti

Kosmos-kustantamon julkaisema Olga Ravnin Alaiset – 2100-luvun työpaikkaromaani on yksi ensimmäisistä Maailmankirjallisuuden käännöstuen hedelmistä.

Ravn tunnetaan Tanskassa etenkin runoilijana. Hän on sanonut, ettei ole kovin kiinnostunut perinteisen romaanin muodoista. Alaiset onkin fragmentaarinen, runollinen teksti, ei mikään perinteinen juoniromaani. Esiin nousevat esimerkiksi kaikkiin aisteihin vetoavat kuvaukset oudoista, elottomista esineistä.

Se oli kääntäessä kiehtova haaste. ”On todella vaikeaa yrittää kuvailla suomeksi erikoisia esineitä, joita ei reaalimaailmassa ole olemassa.”

Työ helpottui, kun Manninen sai tietää, että romaanin taustalla olivat Ravnin erääseen taidenäyttelyyn kirjoittamat katalogitekstit, joissa kuvataan näyttelyssä olleita teoksia. Osa kirjassa kuvailluista esineistä oli ollut esillä näyttelyssä ja niistä oli saatavissa kuvia. Se auttoi löytämään oikeat ilmaisut.

”Alaiset on kapitalismikritiikkiä spekulatiivisen fiktion muodossa. Se on eräänlaista eksistentiaalista scifiä”, kuvailee Manninen ja jatkaa, että teos ei välttämättä kerro kovin paljon Tanskasta ja tanskalaisista, pikemminkin yhden tanskalaisen nykykirjailijan ajattelusta.

”Sitä käännetty kirjallisuus onkin: ei kerrota pelkästään, millaista muissa maissa on, vaan myös miten muualla ajatellaan.”

Lisätietoa

Tähän mennessä julkaistut teokset löydät kirjagalleriastamme.

Kustantamoille suunnattu Maailmankirjallisuuden suomennostuki on haettavissa Kulttuurirahaston Maaliskuun haussa.

Lopuksi vielä kirjavinkki Manniselta: Jos realistinen, humoristinen kurkistus tanskalaisen pikkupaikkakunnan elämänmenoon kiinnostaa, kannattaa lukea viime vuonna WSOY:ltä ilmestynyt Stine Pilgaardin romaani Metriä sekunnissa, jonka on suomentanut Anna Skogster.