Hae sivustolta

Aloita hakeminen kirjoittamalla hakusana. Haku ymmärtää synonyymit, välilyönnit ja eri taivutusmuodot. Ennakoiva toiminto ehdottaa hakusanoja kirjoittaessasi.
Hae sivustolta
Tiede ja taide
Ohjeet Yhteystiedot

Vauhdittamo järjestää – Julkisen taiteen seminaari Seinäjoella

Taiteilija-asiantuntija Leevi Lehtinen toimii Taiteen edistämiskeskuksen Julkisen taiteen asiantuntijapalvelussa. Hän on työskennellyt yhdessä tilaajien, taiteilijoiden ja suunnittelijoiden kanssa, ja ollut mukana kehittämässä rakennetun ympäristön taidehankkeita erityisesti Pohjanmaalla. Lehtinen avaa puheenvuorossaan julkisen taiteen prosesseja eli sitä, miten taiteilija pääsee julkisen taiteen tekijäksi.

Kuvataiteilija Vesa-Pekka Rannikko on kokenut julkisen taiteen tekijä ja ammattilainen julkisen taiteen valintaraadeissa. Rannikko tuo seminaariin tekijän näkökulman, ja kertoo Seinäjoelle pystytetyn teoksensa tekoprosessista.

Taidekuraattori (ts.) Elina Teitti johtaa Seinäjoen taidehallia ja vastaa visuaalisen taiteen edistämisestä kaupungissa. Julkisen taiteen koordinaattori Elina Alkio vastaa julkisen taiteen projekteista ja kaupungin taidekokoelmasta. Seinäjoen taidehalli toimii asiantuntijana ja koordinoi julkista taidetta Seinäjoen kaupungissa julkisen taiteen periaateohjelman mukaisesti. Teitti ja Alkio tuovat seminaarin tilaajan näkökulman, ja kertovat Seinäjoen ajankohtaisista julkisen taiteen hankkeista. Lisätietoa Seinäjoen taidellista löydät täältä.

Julkisen taiteen seminaarin järjestää Suomen Kulttuurirahaston Visuaalisen taiteen vauhdittamo -hanke yhteistyössä Taideyliopiston ja Seinäjoen taidehallin kanssa.

Aikataulu

  • 13–14 Leevi Lehtinen, taiteilija-asiantuntija, Taike:
    • Julkisen taiteen hankintaprosessit taiteilijan näkökulmasta
  • 14–14.30 Vesa-Pekka Rannikko, kuvataiteilija:
    • Julkisen taiteen tekijän näkökulma. Taiteilijapuheenvuoro.
  • 14.30–15 Kahvitus
     
  • 15–15.30 Elina Teitti, taidekuraattori:
    • Seinäjoen taidehalli ja Seinäjoen julkisen taiteen hankkeet. Tilaajanäkökulma.
  • 15.30–16 Keskustelua

    Seminaari on avoin ja maksuton. Seminaari on suomenkielinen. Vähentääksemme hävikkiä pyydämme ilmoittautumaan tilaisuuteen 17.9. mennessä tästä linkistä.

Visuaalisen taiteen vauhdittamo

Vauhdittamo-hankkeen tavoite on edistää ja tukea Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueiden visuaalisten alojen taiteilijoiden työskentelyä ja toimintaedellytyksiä. Hanke kestää aina maaliskuun lopulle 2025 asti.  Hankkeen ytimessä on mestarikurssi valituille taiteilijoille, mutta hanke järjestää myös koulutuksia ja verkostoitumistapahtumia, joissa alueen taidetoimijoilla on avoin osallistumismahdollisuus.

Lisätietoja

Annika Dahlsten, asiantuntija
hanke.annika.dahlsten@skr.fi

Visuaalisen taiteen vauhdittamo edistämään taiteilijoiden ammatillista kasvua

Vauhdittamo järjestää taiteilijoille Mestarikurssin, joka tarjoaa tukea osaamisen kehittämiseen, toimeentulon edistämiseen ja työssä jaksamiseen. Mestarikurssille valitut visuaalisen alan taiteilijat saavat uutta ammatillista pääomaa ja kompetensseja, joilla jalostaa oman taiteellisen työn tuottavuutta ja vaikutusta.

Tavoite

Visuaalisen taiteen vauhdittamo on räätälöity vastaamaan alueen taidetoimijoiden tarpeisiin. Hankkeen tavoitteena on edistää alueen taiteilijoiden ammatillista kasvua ja osaamista Mestarikurssin avulla. Se edistää uusien taitojen oppimista, työssä jaksamista ja taiteilijoiden työllistymistä omassa työssään. Verkostoituminen tarjoaa käytännön vertaistukea ja uusia tekemisen tapoja sekä taiteilijalle että taiteilijan työtä tukevalle taideyhteisölle. Innostavat ja inspiroivat tapahtumat ja kohtaamiset tukevat urapolkua ja ammatillista identiteettiä. Vauhdittamo tuo alueen visuaaliselle taiteelle näkyvyyttä.

Mestarikurssi 

Hankkeen ytimessä on Mestarikurssi visuaalisen alan taiteilijoille. Kurssille otetaan 20 alueella toimivaa taiteilijaa vajaan vuoden kestävään toteutukseen, toukokuusta 2024 tammikuuhun 2025. Mestarikurssi on osallistujille maksuton. Se tarjoaa luentoja, työpajoja, tapahtumia ja mentorointia. Tapaamiset toteutetaan lähitapaamisina ja etänä. Kurssi on suomenkielinen. Tarkempi aikataulu löytyy hakuohjeista.

Haku on avoinna 12.4. –30.4.2024. Haussa painottuu motivaatiokirje, joka kertoo, miten Mestarikurssi edistää hakijan ammattia ja työtä. Haun tulokset julkaistaan 15.5., ja ensimmäinen tapaaminen on 23.5.

Mestarikurssin esittely

Mestarikurssilla tutustutaan esimerkiksi julkisen taiteen hankintaprosesseihin, harjoitellaan oman työn esittelyä ja kokeillaan tekoälyä työvälineenä. Kurssilla kehitetään taiteen myyntikanavia ja laajennetaan omaa työnkuvaa. Mestarikurssi sparraa tulevaisuuden mahdollisuuksien ja riskien arvioimiseen.

Työhyvinvointi on tärkeässä osassa Mestarikurssia. Kurssin ajan toteutettava vertaismentorointi auttaa taiteilijoita heidän itsensä sanoittamiin ammatillisiin haasteisiin, parantaa työssä jaksamista ja avaa uusia näkökulmia taiteilijan työhön. Omien taitojen kehittäminen parantaa taiteilijoiden toimeentulon mahdollisuuksia.

Esimerkkejä toteutuksista

  • Vauhdittamo Kick off Vaasassa
  • Vaikuttava verkosto -webinaari
  • Verkostoista voimaa -työpaja Kokkolassa
  • Työhyvinvointi -webinaari
  • Julkisen taiteen seminaari Seinäjoella
  • Taiteen myynti -webinaarisarja
  • Taiteilija ja työ -tapahtuma Seinäjoella

Alueen yhteisöille

Vauhdittamo tarjoaa runsaasti sisältöjä alueen visuaalisen alan yhteisöille. Osa Mestarikurssin työpajoista ja koulutuksista on avoinna myös yhteisöille ja osa niistä on räätälöity yhteisöjen tarpeeseen. Vauhdittamo kutsuu taidejärjestön tai -yhteisön luottamushenkilöitä, työntekijöitä tai tuottajia osallistumaan.

Verkostot tarjoavat käytännön tukea yhteisöjen toimintaan mm. tilakysymyksissä, näyttelytoiminnassa ja taiteen myynnin edistämisessä. Yhtä tärkeää on verkostojen mentoroiva vaikutus vertaistuen muodossa. Vauhdittamo sekä vahvistaa taiteilijoiden ja yhteisöjen jo olemassa olevia verkostoja että luo uusia. Laajemmat verkostot tarjoavat enemmän yhteistyömahdollisuuksia ja uusia oppimisympäristöjä.

Alueen taiteilijoille laajemmin 

Osa Vauhdittamo-hankkeen tapahtumista ja tilaisuuksista on avoinna yleisölle. Taideasiantuntijoiden luennoille ja taiteilijoiden esittelyihin on vapaa pääsy ja tilaisuuksista tiedotetaan Etelä- ja Keski-Pohjanmaan rahastojen Facebook- ja Instagram-tileillä.

Taustaa

Vauhdittamon taustalla on vuosi sitten toteutettu selvitys, jonka pohjalta hanke todettiin alueelle tarpeelliseksi. Selvityksessä alueen toimijoilta kysyttiin taiteellisesta toiminnasta, tulevaisuuden odotuksista ja tarpeista.

Kyselyyn vastasi 65 visuaalisen alan taiteilijaa ja yhteisöä. Vastauksissa tuli esiin tarve uudenlaiselle, innostavammalle tulevaisuudennäkymälle. Kyselyyn vastanneista taiteilijoista 49% on harkinnut poismuuttoa alueelta. Oma taiteellinen työ ei elätä, eikä teosmyyntiä ole tarpeeksi. Taidealan arvostus koettiin vähäiseksi. Taidealan yhteisöt näkivät toiminnan jatkon valoisampana kuin yksittäiset taiteilijat, mutta toivat esiin yhteistyön ja verkostoitumisen tarpeet. Yhteisöjen haastattelut täydensivät kyselystä saatua tietoa, ja syvensivät näkemystä alueen erityispiireistä. 

Vauhdittamo-hankkeen tiedot 

Hankkeen vetäjänä toimii kuvataiteilija, taideasiantuntija Annika Dahlsten. Työpajoja ja koulutuksia vetävät alansa huippuammattilaiset. Hanke kestään maaliskuuhun 2025, ja sen tuloksena arvioidaan hankkeen onnistuminen ja tavoitteiden saavuttaminen.

Lisätietoja 

Annika Dahlsten 
hanke.annika.dahlsten@skr.fi

Hakuohjeisiin

Keski-Pohjanmaan rahaston apurahat maakunnan monimuotoisuudelle ja elinvoimalle

vaaleahiuksinen nainen, taustalla puinen rimaseinä

Professori Ulla Lassi sai Keski-Pohjanmaan rahaston palkinnon.

Rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Janne Ylinen kertoo, että tänä vuonna panostettiin monimuotoisuuteen, hyvinvointiin ja alueen elinvoiman edistämiseen kulttuurin keinoin.

“Nuorten hyvinvointi, alueen rikas ja monimuotoinen kulttuuri sekä kulttuurinen osallisuus ovat tärkeitä ja kriittisiä tekijöitä maakuntamme tulevaisuuden kannalta. Tarvitsemme paitsi osaavaa työvoimaa, harrastamisen puitteita, vahvan ammattitoimijoiden joukon – myös rikasta kulttuuritoimintaa eri puolilla maakuntaa. Kulttuurin, tieteen ja taiteen keinoin Keski-Pohjanmaa voi ottaa vastaan ja toivottaa tervetulleeksi uudet keskipohjalaiset ja tehdä heistä yhteisön jäseniä. Tämä on osa tärkeää alueen veto- ja pitovoimaa”, Ylinen sanoo.

Keski-Pohjanmaan rahaston palkinto, 15 000 euroa, myönnettiin professori Ulla Lassille, kemian huippututkijalle, kestävän tulevaisuuden rakentajalle.

Ulla Lassi on kehittänyt erityisesti Kokkolan yliopistokeskuksen toimintaa ja sen kemian kompetensseja kansainväliselle huipputasolle hyvässä yhteistyössä alueen suurteollisuuden kanssa. Kemian osaamisella parannetaan teollisuuden kilpailukykyä globaalissa ympäristössä kestävän kehityksen mukaisesti. Ulla Lassin laaja tutkimusalue kattaa muun muassa epäorgaanisen kemian ja soveltavan kemian aloja kuten akkukemiaa, kierrätystä sekä heterogeenistä katalyysiä. Hän on ollut mukana yli 200 tieteellisesti arvioidussa julkaisussa.

Kaksi naista pöydän ääressä toimistossa. Taustalla keltainen seinä.

Hanna Babas (vas.) ja Anna Bocharova ryhtyvät tuottamaan monitoimikortteja ukrainalaisten suomen kielen oppimisen tueksi. Kuva: Anastasiia Khudonohova

Kärkihankeapurahat, suuruudeltaan 20 000 euroa, myönnettiin Hanna Babasin ja työryhmän hankkeeseen, jossa tuetaan ukrainalaisten kotoutumista ja suomen kielen oppimista, sekä Keski-Pohjanmaan Kamarioopperan Isfåglarna-tuotantoon.

Apurahoja jaettiin eri taiteen- ja tieteenaloille eri puolille rahaston laajaa toimialuetta. Esimerkiksi Ylivieskan Kanteleyhdistys ry sai apurahan Kanteleviikon järjestämiseen, Vetelin Kotiseutuyhdistys ry Veistolan sivukamaritupa yhdistysten taloksi -hankkeen toteuttamiseen ja Kokkolan Elävän Musiikin yhdistys ry Kokkolan Kulttuuribasaari -tapahtumaan. Kannus-Seura ry tallentaa kulttuuriperintöä ensimmäistä kertaa apurahoja jakavan Raija Sämpin rahaston tuella.

Useita kokovuotisia työskentelyapurahoja 

Nainen värikkäässä paidassa värikkään seinän edessä

Kuvataiteilija Annika Bergvik-Forsander sai kokovuotisen apurahan taiteelliseen työskentelyyn. Kuva: Fanny Forsander

Kokovuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin tänä vuonna viisi. Taiteelliseen työskentelyyn apurahan saivat mm. Annika Bergvik-Forsander ja Emmi Hyyppä sekä tohtoriopintoihin Parisa Mehdipour. Puolivuotisia tai pidempiä apurahoja myönnettiin kaikkiaan kuusi eri tieteen- ja taiteenaloille. Lisäksi rahasto myönsi useita lyhyempiä työskentelyapurahoja taiteelliseen työskentelyyn sekä kuluapurahoja kulttuurihankkeiden toteuttamiseen.

Kasvokuva pitkähiuksisesta naisesta

M.Sc. Parisa Mehdipour sai kokovuotisen apurahan akkumateriaalien kiertotaloutta käsittelevään väitöskirjatyöhön.

Apurahahakemuksia tuli tänä vuonna yhteensä 198 (vuonna 2023 yhteensä 193). Hoitokunnan tavoitteena oli jakaa tuntuvia, toteutuksen ja työskentelyn turvaavia apurahoja ja pitää samanaikaisesti huolta monipuolisesti kulttuurin edistämisestä. Apurahojen keskisuuruus oli reilut 11 000 euroa. 

Vuosijuhlaa vietettiin Kannuksessa

Vuosijuhlassa Kannuksen Työväentalon Oskari Tokoi-salissa ohjelmassa oli mm. Mikko Pellisen ja Hanna Vähäniemen teatteria ja musiikkia yhdistävä esitys sekä kanteletaiteilija Senni Heiskasen esitys. Juhlapuheen piti taiteilija, valokuvaaja Ulla Jokisalo. Kannuksen kaupungin tervehdyksen vuosijuhlaan toi Kaupunginjohtaja Jussi Niinistö.

Keski-Pohjanmaan rahaston palkinnon ja apurahat jakoivat rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Janne Ylinen ja Rahaston päällikkö Mika Virkkala koordinaattori Piia Hietasen avustamana. Kaikki Keski-Pohjanmaan rahaston myöntämät apurahat löytyvät täältä.

Esa Ruuttuselle Kyösti Kallio -mitali

Mies sinivalkoruudullisessa paidassa hirsiseinän edessä

Oopperalaulaja Esa Ruuttunen palkittiin Keski-Pohjanmaan rahaston Kyösti Kallio -mitalilla keväällä 2023.

Esa Ruuttunen (s. 1950) on pitkän kansainvälisen ja kotimaisen uransa aikana vaikuttanut merkittävästi myös syntymäkotikunnassaan Nivalassa. Hänen yhdessä Merja Wirkkalan kanssa 1987 aloittamansa Nivalan laulukurssit laajenivat 2000-luvun alussa oopperatoiminnaksi, joka ammensi aiheensa myös paikallisesta historiasta.

Oopperoista ensimmäinen, Konikapinaan perustuva Pula!-ooppera, sai ensi-iltansa 2004. Libreton laativat nivalalaiset kirjailijat Varpu Vilkuna ja Jaakko Alatalo, ja oopperan sävelsi Ilkka Kuusisto. Teoksen ohjasi Hannu-Matti Tyhtilä ja lavasti Kari Junnikkala, molemmat Nivalasta lähtöisin. Suuren suosion saanutta Pula!-oopperaa esitettiin kolmena kesänä peräkkäin yhteensä kymmenille tuhansille kuulijoille. Seuraavina vuosina ohjelmassa olivat Jorma Panulan Joutilas mies, Joonas Kokkosen Viimeiset kiusaukset ja viimeisenä Jukka Linkolan Rockland 2012.

”Kaikkien näiden teosten toteutuksessa pyrimme hankkimaan tekijät Nivalasta ja lähiseudun alueelta. Ajatuksenamme oli hyödyntää oman alueen musiikkiopistojen ja muiden taidelaitosten koulutusta alueella, joka näitä laitoksia kustantaa ja pitää yllä”, Esa Ruuttunen kertoo. ”Itse olin vahvasti sitoutunut toimintaan sekä laulajana että taiteellisena johtajana ja pidin suurena vahinkona koko seudun kulttuurielämälle, että toiminta jouduttiin lopettamaan taloudellisten vaikeuksien vuoksi.”

Esa Ruuttunen toimi ennen ammattilaulajan uraansa papin virassa Helsingissä Temppeliaukion kirkossa. Työn ohessa hän suoritti yksinlaulun diplomin Sibelius-Akatemiassa opettajanaan professori Matti Lehtinen. Ruuttunen oli kiinnitettynä Suomen Kansallisoopperassa 1987–2005 ja esiintyi lähes vuosittain Savonlinnan Oopperajuhlilla yli kahdenkymmenen vuoden ajan.

Vuodesta 1996 lähtien hän on tehnyt laajan kansainvälisen uran oopperalaulajana, mm. Berliinissä, Münchenissä, Stuttgartissa, Wienissä, Lontoossa, Bregenzin ja Kanariansaarten musiikkijuhlilla sekä Buenos Airesissa. Esa Ruuttusen yli 50 oopperaroolista merkittävimpiä ovat Wagnerin Lentävä hollantilainen, Alberich ja Wotan, Enescun Oedipe, Puccinin Scarpia, Tikan Luther ja Kokkosen Paavo Ruotsalainen. Konserttilaulajana hän on esiintynyt mm. Euroopassa, USA:ssa, Kanadassa, Japanissa ja Venäjällä. Esa Ruuttunen esiintyy edelleen vierailijana useissa oopperaproduktioissa kotimaassa ja konsertoi säännöllisesti mm. kirkko- ja muun hengellisen musiikin esittäjänä.

Savonlinnan Oopperajuhlien vuoden taiteilijaksi Esa Ruuttunen nimettiin kesällä 2000. Hän sai samana vuonna myös rovastin arvon. Pro Finlandia -mitalin hän sai 2001, Romanian valtion musiikkikomentajan arvon 2004 sekä Mikael Agricolan ristin 2012. Vuonna 2007 ilmestyi musiikkitietokirjailija Pekka Hakon kirjoittama henkilökuvateos Oopperapappi.

Suomen Kulttuurirahaston Keski-Pohjanmaan rahaston Kyösti Kallio -mitalin luovuttivat oopperalaulaja Esa Ruuttuselle Keski-Pohjanmaan hoitokunnan varapuheenjohtaja Taina Lehtonen ja hoitokunnan jäsen Saara Howe.  Kyösti Kallio -mitalin on suunnitellut kuvanveistäjä Kalervo Kallio (1909–1969).

Keski-Pohjanmaan rahasto jakoi apurahoina 460 000 euroa

Rahaston kulttuuripalkinto, suuruudeltaan 10 000 eur, myönnettiin Irene Välimäelle ryijyjen lumosta, kädentaitojen ilosta. Lisätietoja palkinnonsaajasta täältä.

Kaustisen Kansamusiikki-instituutti sai Keski-Pohjanmaan rahaston kärkihankeapurahan vuonna 2022. Kuva Lauri Oino

Kaustisen Kansamusiikki-instituutti sai Keski-Pohjanmaan rahaston kärkihankeapurahan vuonna 2022. Kuva Lauri Oino

Kärkihankeapuraha, suuruudeltaan 40 000 euroa, myönnettiin Kaustisen Kansanmusiikki-Instituutille elävän perinnön maakunnan ja tutkimusverkoston kehittämiseen.

– Unesco-listautuminen nähdään merkittävänä koko maakunnan kannalta ja sitä työtä hoitokunta katsoi tärkeäksi tukea juuri nyt, hoitokunnan puheenjohtaja Janne Ylinen kertoo.

Apurahoja jaettiin laajasti eri taiteen- ja tieteenaloille. Taidetta kaikille apuraha myönnettiin Jarmo Luomalan ja Päivikki Puutio-Ojalan yhteisölliselle valokuvataideprojektille. Tiina Herlevi ja työryhmä sai apurahan Semmosta touhua – Pekka Herlevin tarina -teoksen kirjoittamiseen. Toholammin Kamarimusiikkiyhdistys ry:n apurahalla puolestaan järjestetään Harmonikka 200-vuotta tapahtuma. Alueen kielirajayhteistyötä tuetaan Kansalliskielet ry:n apurahalla kielilähettilästoimintaan.

Useita koko- ja puolivuotisia työskentelyapurahoja

Säveltäjä, muusikko Ville Ojanen. Kuva: Atte Jäsberg

Säveltäjä, muusikko Ville Ojanen. Kuva: Atte Jäsberg

Kokovuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin tänä vuonna neljä. Visuaalisissa taiteissa apurahan sai taiteen maisteri Sannamari Prittinen, musiikissa puolestaan säveltäjä-muusikko Ville Ojanen. Sirkustaiteen kokovuotisella apurahalla tuetaan Sara Airolan taiteellista työskentelyä ja tieteessä kokovuotisen apurahan sai Henna Lempiäinen biomassan katalyyttisiä käsittelymenetelmiä käsittelevään väitöskirjatyöhön. Kaksi 9 kuukauden työskentelyapurahaa myönnettiin Riina Kleimolan ja Paula Santapakan väitöskirjatöihin. Kuuden kuukauden työskentelyapurahoja myönnettiin kaikkiaan yhdeksän eri taiteenaloille. Lisäksi rahasto myönsi useita lyhyempiä työskentelyapurahoja taiteen ja tieteen harjoittamiseen sekä kuluapurahoja kulttuurihankkeiden toteuttamiseen.

Apurahahakemuksia tuli tänä vuonna yhteensä 220 (vuonna 2021 yhteensä 252). Hoitokunnan tavoitteena oli jakaa tuntuvia, toteutuksen ja työskentelyn turvaavia apurahoja ja pitää samanaikaisesti huolta monipuolisesti kulttuurin edistämisestä. Apurahojen keskisuuruus oli vajaat 9000 euroa.

Vuosijuhlaa vietettiin jälleen kahden vuoden tauon jälkeen

Vuosijuhlassa Kalajoella esiintyivät mm. Chorus Vallis -kuoro ja Kaustisen Pelimannit. Hoitokunnan puheenjohtaja Janne Ylisen avauspuheenvuoron ja Kalajoen kaupungin Ritva Mäntymäen tervehdyksen jälkeen kuultiin kulttuurintutkimuksen professori Helmi Järviluoma-Mäkelän juhlapuhe.

Keski-Pohjanmaan rahaston kulttuuripalkinnon ja apurahat jakoivat rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Janne Ylinen ja asiamies Mika Virkkala sihteeri Piia Hietasen avustamana. Keski-Pohjanmaan rahaston myöntämät apurahat löydät täältä.

Keski-Pohjanmaan rahaston kulttuuripalkinto tekstiilitaiteilija Irene Välimäelle

Tekstiilitaiteilija Irene Välimäki sai Keski-Pohjanmaan rahaston kulttuuripalkinnon vuonna 2022.

Palkinto myönnettiin ryijyjen lumosta, kädentaitojen ilosta.

Irene Välimäki on kokkolalainen tekstiilitaiteilija, jolla on oma studio Kokkolan vanhassa kaupungissa. Hänen työnsä ovat ilmeeltään pelkistetyn abstrakteja ja usein maalailevia, ja niissä ovat pääosassa väri ja pinnan struktuuri, materiaalin tuntu, karkeus ja volyymi. Ryijytekniikka on kulkenut Välimäen mukana koko hänen työhistoriansa ajan. Hän valmistaa työnsä aina itse, ja käsin tekeminen on tärkeä osa työskentelyprosessia. Työt syntyvät pisto pistolta, pienin askelin, rakentaen muotoa, sommittelua ja pintaa samalla uutta etsien.

Irene Välimäki valmistui 1979 Taideteollisesta korkeakoulusta (Aalto-yliopisto) tekstiilitaiteilijaksi. Yli neljä vuosikymmentä kestäneeseen työuraan mahtuu tekemistä koko elämän kirjolta – työskentelyä teollisuudessa, vapaana taiteilijana omia töitä tehden, taidetekstiilejä sekä näyttelyitä koti- ja ulkomailla.

Irene Välimäen teoksia on useissa julkisissa tiloissa ja kokoelmissa, ja hän on edustanut Suomea lukuisissa yhteisnäyttelyssä ulkomaita myöten. Kolmen taiteilijan yhteisnäyttelyssä Kokkolassa vuoden 2020 vaihteessa oli esillä Irene Välimäen mielenkiintoinen kokonaisuus kierrätysmetallista himmelitekniikalla kootuista ”seinäkoruista”.

Irene Välimäki työskenteli noin 15 vuoden ajan toiminnanjohtajana Taito Keski-Pohjanmaa ry:ssä. Hänen johdollaan saatiin alueen ihmiset kiinnostumaan käsityöstä uudenlaisten käsityökurssien, -tapahtumien ja ajankohtaisten tekemisen mallien avulla. Yhdistys oli kärkijoukossa Suomessa levittämässä käsityön ja itse tekemisen ilosanomaa, kun käsityöbuumi alkoi levitä maailmalla.  Yhdistys aloitti mm. ensimmäisenä Suomessa aikuisten käsityökoulun, myös lasten ja nuorten käsityökoulun vuosiluokkia ja ryhmiä lisättiin. Kudontamalleja uudistettiin ja kutomotoimintaa kasvatettiin muiden Taitojärjestön yhdistysten ja alan oppilaitosten hävittäessä kangaspuitaan. Henkilökuntaa koulutettiin, erityistekniikoita ja uusia materiaaleja lisättiin, kurssiaiheita monipuolistettiin, toimitilat uudistettiin, näkyvyyttä kasvatettiin ja alueellista yhteistyötä lisättiin. Yhdistyksen koko toiminta moninkertaistui ja työpaikat säilyivät.

Irene Välimäki kertoo, että toiminnanjohtajan työn rinnalla hän suunnitteli, valmisti ja tuotti kymmenittäin ellei sadoittain malleja ja ideoita koulutuksen käyttöön, opettajien ja ohjaajien työvälineiksi, harrastajien sekä myös ammattilaisten käsityötoimintaan – sisustamiseen, asusteiksi, koruiksi ja käsityötuotteiksi. Useat hänen suunnittelemansa käsityöaiheet ovat olleet käytössä ympäri Suomen, mallit ovat levinneet mm. Taitojärjestön valtakunnallisissa Tekemisen iloa! -kampanjoissa.

Keski-Pohjanmaan rahaston vuoden 2021 satsaus teatterialalle

Jussi Kalliokoski ja ohjaaja-käsikirjoittaja Panu Valo soittavat Pauanteen päärakennuksen edessä Jussin tekemiä runteleita, eli rukkikanteleita.

Jussi Kalliokoski ja Panu Valo soittavat Pauanteen päärakennuksen edessä Jussin tekemiä runteleita, eli rukkikanteleita.

Keski-Pohjanmaan rahasto myönsi kärkihankeapurahat Panu Valo ja työryhmän Pauanne Elää! -teatteritapahtumaan sekä Willi Lakeus -teatteriosaajien osuuskunnan toteuttamaan musiikkinäytelmään Frank Hietalasta. Molemmat kärkihankeapurahat ovat suuruudeltaan 20 000 euroa. Teatteritaidetta tuetaan myös Anna Airolan ja Ykspihjalan kesäteatterin saamalla 18 000 euron apurahalla.

– Keski-Pohjanmaan rahasto halusi tänä vuonna panostaa nuoriin keskipohjalaisiin teatteriammattilaisiin, jotka apurahojen myötä pääsevät työskentelemään kotimaakunnassaan taiteellisesti korkeatasoisissa ja mielenkiintoisissa hankkeissa, rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Janne Ylinen iloitsee.

Lucina Hagmanin elämästä kertovan musiikkinäytelmän käsikirjoitusta tuetaan Lauri Tuomi-Nikulan seitsemän kuukauden työskentelyapurahalla ja saman hankkeen sävellys- ja sovitustyötä puolestaan Ville Kankaan niin ikään seitsemän kuukauden apurahalla. Anni-Veera Aitolehti ja työryhmä toteuttaa apurahallaan nuorille suunnatun Keho-esityksen työpajoineen. Matti Mäkelän ja työryhmän apurahalla kirjoitetaan Kaikuja Kaustisen musiikkihistoriasta -julkaisu.

Neljä kokovuotista ja useita lyhyempiä apurahoja

Apurahoja jaettiin laajasti eri taiteen- ja tieteenaloille. Kokovuotisen taiteen työskentelyapurahan saivat Tua Hautamäki, Jussi Lampela, Elina Warsta ja Annuli Viherjuuri. Puolen vuoden apurahoin tuetaan mm. Matti Kuneliuksen ja Heidi Paalasen taiteellista työskentelyä. Tieteen apurahoja ovat mm. puolivuotiseen väitöskirjatyöskentelyyn myönnetyt apurahat Eeva Elfving Strömille ja Riikka Kupilalle.

Lisäksi rahasto myönsi useita lyhyempiä työskentelyapurahoja taiteen ja tieteen harjoittamiseen sekä kuluapurahoja kulttuurihankkeiden toteuttamiseen.

– Apurahahakemuksia Kulttuurirahaston Tammikuun haussa tuli Keski-Pohjanmaan rahastolle tänä vuonna yhteensä 238 (vuonna 2020 yhteensä 259). Apurahojen keskisuuruus oli vajaat 9000 euroa. Hakemuksista hyväksyttiin noin 22 %. Apurahoja myönnettiin aloista eniten säveltaiteelle ja teatteritaiteelle, asiamies Mika Virkkala kertoo.

Koska perinteisiä vuosijuhlatilaisuuksia ei tänä keväänä järjestetä, Suomen Kulttuurirahaston maakuntarahastot järjestävät 27.5. yhteisen virtuaalisen vuosijuhlan. Siitä tiedotetaan lisää huhtikuun aikana.

Tammikuun haussa jaossa 13 miljoonaa euroa

Maakuntarahastojen erityiskohteet

Maakuntarahastot myöntävät apurahoja maakunnassa asuville tai syntyneille hakijoille sekä siellä suoritettavaan tai siihen kohdistuvaan tieteelliseen tai taiteelliseen työhön, sekä erilaisiin kulttuurihankkeisiin.

Kärkihankeapurahaa voi hakea tavanomaista suurempaa rahoitusta vaativiin hankkeisiin. Kärkihankkeisiin jaetaan vähintään 40 000 euroa yhtenä tai kahtena apurahana. Osa maakuntarahastoista myöntää myös huomattavasti suurempia Kärkihankeapurahoja tai monivuotista rahoitusta.

Taidetta hoitolaitoksiin –apurahan tavoitteena on edistää kulttuurista yhdenvertaisuutta ja lisätä erityistä tukea tai hoitoa tarvitsevien ihmisten elämänlaatua taiteen keinoin. Taiteilijat, työryhmät ja yhteisöt voivat hakea apurahaa työskentelyyn tai hankkeisiin, jotka voivat toteutua hoito- ja hoivalaitoksissa tai muissa ympäristöissä, joiden asukkaiden tai käyttäjien on vaikea päästä taiteen äärelle.

Kotiseututyöapuraha on tarkoitettu paikalliskulttuurin ja kulttuuriympäristön vaalimiseen liittyviin hankkeisiin, kuten kotiseudun kulttuuriperinnön tallennukseen ja esittelemiseen.

Puhdeapuraha on korkeintaan 3 000 euron suuruinen ja tarkoitettu kokoaikaisessa työsuhteessa oleville sellaisiin hankkeisiin, jotka eivät liity varsinaiseen palkkatyöhön.

Lisätietoa tammikuun hausta osoitteessa skr.fi/tammikuunhaku. Tutustuthan huolellisesti hakuohjeisiin sekä maakuntarahastojen omiin painopisteisiin ja hakuohjeiden täydennyksiin.

Hakuaika päättyy keskiviikkona 10.2.2021 klo 16.00, jolloin hakemusten ja lausuntojen tulee olla toimitettu verkkopalvelussa. Ohjeita ja linkki lausunnonantajan verkkopalveluun löytyvät täältä.

Apurahainfotilaisuus

Maakuntarahastojen yhteinen apurahainfo järjestetään verkossa Zoom-linkin kautta torstaina 28.1.2021 klo 13.00–15.00 Linkki infoon lisätään tälle sivulle lähempänä tilaisuutta.

Janne Ylinen Keski-Pohjanmaan Kulttuurirahaston puheenjohtajaksi

Pitkän ja ansiokkaan kautensa hoitokuntatyössä päättivät määrävuosien täytyttyä elokuva-arvostelija Hannu Björkbacka ja toiminnanjohtaja Tuula Puoskari sekä edellinen puheenjohtaja Tanja Risikko siirtyessään Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi ry:n toiminnanjohtajaksi ja aloittaessaan Suomen Kulttuurirahaston hallintoneuvoston jäsenenä.

Keski-Pohjanmaan rahaston hoitokunta on järjestäytymiskokouksessaan valinnut uuden puheenjohtajiston. Hoitokunnan puheenjohtajaksi valittiin toimitusjohtaja Janne Ylinen ja varapuheenjohtajaksi kouluneuvos Taina Lehtonen.

Keski-Pohjanmaan rahasto on yksi Suomen Kulttuurirahaston 17 maakuntarahastosta. Se toteuttaa tarkoitustaan, maakunnan henkisen ja taloudellisen kulttuurin vaalimista ja kehittämistä, myöntämällä apurahoja ja palkintoja sekä järjestämällä omia kulttuurihankkeita toimialueensa 21 kunnan alueella. Lisäksi rahasto toimii kulttuuritoiminnan alueellisen merkityksen puolestapuhujana ja kumppanina monissa yhteistyöverkostoissa.

Keski-Pohjanmaan rahasto muodostuu yleisrahastosta sekä lahjoituksiin ja testamentteihin perustuvista nimikkorahastoista.

Keski-Pohjanmaan rahasto jakaa vuonna 2021 apuahoina yhteensä 465 000 euroa. Maakuntarahaston apurahat ovat seuraavan kerran haettavana 11.1.-10.2.2021. Keskusrahaston apurahojen lokakuun haku päättyy 30.10.2020. 

 www.skr.fi/kp

Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan rahastoilla on haettavana viulu lainattavaksi

Charles Francois Gand n. 1810, ”Papa Gand”

Viulu on tarkoitettu Etelä- ja Keski-Pohjanmaan maakuntarahastojen alueilla toimiville ammattimuusikoille tai ammattiopiskelijoille. Soittimen laina-aika on 1.1.2021–31.12.2023.

Vapaamuotoisesta hakemuksesta tulee ilmetä hakijan henkilötunnus, yhteystiedot, opinnot ja taiteelliset ansiot sekä pääpiirteittäinen suunnitelma lainakauden taiteellisesta toiminnasta.

Hakemukset lähetetään 16.11.2020 mennessä osoitteeseen:

Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahasto
Ratakatu 13
65100 Vaasa
tai etela-pohjanmaa@skr.fi