Duus-elokuvan valmistaminen korona-aikana on vaatinut rohkeutta, uskoa yhteiseen tekemiseen sekä on osaltaan luonut vahvaa yhteishenkeä, omaleimaisuutta ja ylpeyttä kotiseutua kohtaan.
– Elokuva on tehty suurelta osin talkoohengessä. Se on mitä suurimmissa määrin kotiseututyötä, jota Pohjois-Savon rahasto mielellään tukee. Lisäksi elokuva tarinallistaa ja elävöittää historiaa, rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Anitta Mahonen toteaa.
Taiteilija Eemil Halosen teos Sotkottaret on Pohjois-Savon rahaston kiertävä tunnustuspalkinto
Tuusniemen Kylät ry:n puheenjohtaja Hannu Hyvärinen, asiamies Antti Niskanen (takana), hoitokunnan jäsen Marianna Huttunen, tekninen johtaja Paula Rissanen (takana), toimistosihteeri Sari Joutsen, kunnanjohtaja Timo Kiviluoma ja vapaa-aikasihteeri Antti Syrjäläinen. Kuva: Piia Julkunen
Pohjois-Savon rahasto hankki pronssisen patsaan vuonna 1975 Halosten Museosäätiöltä ja teki siitä maakuntarahaston kiertävän tunnustuspalkinnon. Patsashankinta rahoitettiin H. J. Aminoffin nimikkorahastosta. Patsaassa kuvatut sotkottaret ovat Kalevalan taruhahmoja, jotka kuuntelevat lumoutuneina Väinämöisen kanteleen säveliä.
Pohjois-Savon Kulttuurirahasto on myöntänyt Sotkottaret-patsaan vuodeksi kerrallaan pohjoissavolaiselle kunnalle tunnustuksena kulttuurimyönteisyydestä vuodesta 1976 alkaen.
– Patsas myönnetään nyt ensimmäistä kertaa Tuusniemelle, mikä on meille suuri ilo. Patsas on vuosien saatossa ollut sijoitettuna lähes kaikissa pohjoissavolaisissa kunnissa. Toivomme myös, että vuosittain myönnettävä tunnustuspalkinto kannustaisi kaikkia toimialueemme kuntia tekemään kulttuurimyönteisiä tekoja ja linjauksia, rahaston asiamies Antti Niskanen kertoo.
Patsas myönnettiin edellisen kerran v. 2019. Tuolloin sen sai Kuopion kaupunki, jossa se oli sijoitettuna Valtuustotalon aulaan koronan aiheuttamasta poikkeamasta johtuen aina näihin päiviin asti.
Tuusniemellä patsas luovutettiin kunnanjohtaja Timo Kiviluomalle 2.12.2021 kunnanvirastossa, jonne patsas myös sijoitettiin.
– Virastotalon aulassa patsas on keskeisellä paikalla, jossa kaikki kuntalaiset pääsevät sitä katsomaan, Kiviluoma kertoo.
Residenssiohjelmassa on tällä hetkellä yksitoista kohdetta kymmenessä maassa. Koronan vuoksi useaan kohdemaahan matkustaminen on kuitenkin edelleen käytännössä katsoen mahdotonta. Vuonna 2021 vain osaan residenssikohteista pystyttiin valitsemaan uusia taiteilijoita, sillä kaikki vuoden 2020 residenssijaksot jouduttiin siirtämään vuodella eteenpäin. Tämä heijastuu edelleen residenssitoimintaan, vaikka lähtijöitä olisi enemmän kuin viime vuonna. Elokuun 2021 haussa oli mukana vain kolme hakukohdetta, joihin hakemuksia saatiin 127.
Residensseihin jo valitut 4 taiteilijaa ovat äänitaiteilija Jaakko Autio NART-residenssiin Narvaan, kuvataiteilija Essi Maaria Orpana ja taiteiden maisteri Hanna Råst Fabrikken-residenssiin Kööpenhaminaan sekä kuvataiteiden maisteri Kaarlo Stauffer Triangle-residenssiin New Yorkiin. Toinen NART-residenssiin lähtevä taiteilija valitaan vuoden loppuun mennessä.
Kuvataiteilija Kaarlo Stauffer. Kuva: Mathias Foster
Työskentelyjakso Kulttuurirahaston residensseissä kestää kolme kuukautta. Kausi voi olla taiteilijalle se hetki uralla, jolloin ei ole paineita tuottaa mitään valmista, vaan on uudenlainen vapaus ideointiin ja opetteluun. Kaarlo Stauffer ei ole aiemmin viettänyt pitkää yhtäjaksoista aikaa ulkomailla, vaikka onkin haaveillut työskentelymahdollisuudesta Suomen ulkopuolella jo pidempään.
– Nyt tuntuu olevan oikea hetki ottaa etäisyyttä kotikulmien tuttuihin kuvioihin ja antaa aikaa uuden etsimiselle. Residenssikaudella olenkin ajatellut pistää öljymaalit hetkeksi syrjään ja esimerkiksi piirtää, mihin minulla ei ole ollut tarmoa pitkiin aikoihin, Stauffer toteaa.
Kuvataiteilija Essi Maaria Orpana on valmistumassa taiteen maisteriksi ja hänen tarkoituksenaan on työstää uutta teoskokonaisuutta residenssin aikana.
– On ihanaa tietää, että valmistumisen jälkeen on jotain näin kivaa ja jännittävää tiedossa, ja että pääsee syventymään työhön uusien ideoiden ja ajatusten äärelle pidemmäksi aikaa. Olen kiinnostunut (taide)objektien ja tilan välisestä suhteesta ja niiden välille syntyvästä dialogista. Työskentelyn keskiössä tulee olemaan kokeilevuus ja ennalta määrittelemättömyys.
Äänitaiteilija Jaakko Autio. Kuva: Harri Heinonen
Jaakko Autio puolestaan on suunnitellut työstävänsä uutta ääni-installaatiota, jossa vierailija pääsee kulkemaan 20 ääniveistoksen keskellä. Jokaisella veistoksella on oma äänensä.
– Apurahan saaminen merkitsee minulle mahdollisuutta syventyä immersiivisen taiteen mahdollisuuksiin käsitellä ihmisten välistä empatiaa ja kaipuuta toiseen. Kaipuu toiseen näyttäytyy laulajien pyrkimyksenä löytää merkityksellinen suhde toisiinsa ja yhteiseen sointiin, Autio kertoo tulevasta teoksestaan.
Hanna Råst teoksensa kanssa Mäntän kuvataideviikoilla. Kuva: Susa Pääkkönen
Osa residenssitoiminnan tarkoitusta on auttaa taiteilijoita luomaan kontakteja ulkomaisiin taidepiireihin. Hanna Råst odottaakin jo innolla Fabrikkenin residenssikautta, jolloin on mahdollista käydä vuoropuhelua paikallisen taidekentän kanssa.
– Apuraha mahdollistaa erillisen ajan ja paikan keskittyä taiteelliseen työhön sekä mahdollisuuden syventää omaa ilmaisua ja pohtia uusia suuntia sille. Alustavana tavoitteenani on tehdä kineettinen veistos residenssin aikana, Råst kertoo.
Työskentelyapuraha Kulttuurirahaston residensseissä on 7 000 euroa kolmen kuukauden jaksolta. Lisäksi myönnetään matka-apuraha, jonka suuruus kaukokohteisiin on 1 000 euroa, mikäli matka tehdään lentäen. Kulttuurirahasto kannustaa residenssiin lähteviä taiteilijoita valitsemaan mahdollisimman ilmastoystävällisiä matkustusvälineitä, minkä vuoksi raide- ja lauttaliikenteellä saavutettaviin kohteisiin valituille taiteilijoille myönnetään korotettu matka-apuraha, jos kohteeseen matkustetaan lentämättä.
Uusina jäseninä hoitokunnassa aloittavat työ- ja päivätoiminnan johtaja Juha Hemminki (Pieksämäki), yksikön päällikkö Ilpo Lehtinen (Mikkeli), viestinnän asiantuntija Hanna Moilanen (Pieksämäki) sekä mus. maisteri Sanna Pirttisalo (Savonlinna). Hoitokunnassa jatkavat kasvatust. maisteri Tiina Kerminen (Pieksämäki), kasvatust. maisteri Hannu Korhonen (Mikkeli), valtiot. maisteri Annakaisa Tavast (Espoo) sekä maat. ja metsät. tohtori Petteri Vanninen (Savonlinna). Hoitokunnan jäsenten toimikausi on kolme vuotta, ja perättäisiä kausia voi olla enintään kolme. Etelä-Savon rahaston asiamiehenä toimii fil. tohtori Päivikki Eskelinen-Rönkä.
Etelä-Savon Kulttuurirahasto jakaa Tammikuun haussa 780 000 euroa tieteeseen ja taiteeseen sekä erilaisiin maakunnan kulttuurielämää edistäviin hankkeisiin. Jaossa on mm. 40 000 euroa Kärkihankkeeseen sekä vähintään 20 000 euroa Taidetta kaikille -hankkeisiin. Myönnettävän apurahan alaraja on 2 000 euroa. Apurahanhakijan verkkopalvelu on avoinna 10.1.-10.2.2022 ja hakuohjeet löytyvät tutusti Kulttuurirahaston kotisivuilta osoitteesta www.skr.fi/yleiset-hakuohjeet.
Apurahapäätökset tekee Etelä-Savon Kulttuurirahaston hoitokunta. Hakemusten arvioinnissa käytetään apuna ulkopuolisia asiantuntijoita. Apurahat jaetaan maakuntarahaston vuosijuhlassa toukokuussa 2022.
Etelä-Savon Kulttuurirahaston 2019 käynnistämä Perheiden tiedepäiväkiertue starttaa jälleen marraskuussa. Savonlinnan, Pieksämäen ja Mikkelin kirjastoissa vierailevan kiertueen tavoitteena on innostaa perheitä tieteen pariin. Päivien ohjelmassa on ollut tiedepulmien ratkaisemista ja erilaisia rakentelutehtäviä sekä tutkija Piin (DI Kirsi Puustinen) Tiedeshow. Hankkeen toteuttaa tuottaja Saara Vauhkonen. Tapahtumiin on vapaa pääsy.
Pirkanmaan rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Helena Hiilivirta. Kuva: Antero Tenhunen
Pirkanmaan rahaston hoitokunnan varapuheenjohtaja Jari Andersson. Kuva: Antero Tenhunen
Hiilivirta on ollut Pirkanmaan rahaston hoitokunnan jäsen vuodesta 2018. Hän on aiemmin toiminut Kulttuurirahaston säätiön hallituksessa 2005–2014 ja hallintoneuvostossa 2014–2020.
Andersson on ollut Pirkanmaan rahaston hoitokunnan jäsen vuodesta 2015.
Hoitokunnan uusina jäseninä aloittivat toimitusjohtaja Timo Mäki-Ullakko Hämeenkyröstä sekä valokuvataiteilija, toiminnanjohtaja Terhi Asumaniemi, teatterinjohtaja Panu Raipia ja dekaani Tapio Visakorpi, kukin Tampereelta.
Edelliseltä kaudelta hoitokunnassa jatkavat dosentti Katariina Mustakallio, päätoimittaja Matti Posio, professori emerita Ulla Ruotsalainen, johtaja Pauli Sivonen ja Keskusrahaston edustajana asiamies Ralf Sunell.
Suomen Kulttuurirahaston Kymenlaakson rahaston hoitokunnan uudeksi puheenjohtajaksi on valittu lehtori, fil. maisteri Riku Halinen. Varapuheenjohtajaksi valittiin sosionomi Harri Kivelä. Uusina jäseninä hoitokunnassa aloittavat toiminnanjohtaja Hannu Kaukiainen, kasvatustiet. tohtori Tiina Kirvesniemi, intendentti Mari Lehtosalo, dosentti, teol. tohtori Marko Marttila sekä dosentti, silmätautien ylilääkäri Raimo Tuuminen. Hoitokunnassa jatkavat jäsenet johtaja Tomi Hautala, yhteiskuntat. tohtori Marja-Liisa Neuvonen-Rauhala sekä varatuomari Kristiina Rintala. Hoitokunnan jäsenten toimikausi on kolme vuotta, ja perättäisiä kausia voi olla enintään kolme.
Kymenlaakson Kulttuurirahasto jakaa Tammikuun haussa 490 000 euroa tieteeseen ja taiteeseen sekä erilaisiin maakunnan kulttuurielämää edistäviin hankkeisiin. Jaossa on mm. 40 000 euroa Kärkihankkeeseen sekä vähintään 20 000 euroa Taidetta kaikille -hankkeisiin. Myönnettävän apurahan alaraja on 2 000 euroa. Apurahanhakijan verkkopalvelu on avoinna 10.1.-10.2.2022 ja hakuohjeet löytyvät tutusti Kulttuurirahaston kotisivuilta osoitteesta www.skr.fi/yleiset-hakuohjeet.
Apurahapäätökset tekee Kymenlaakson Kulttuurirahaston hoitokunta. Hakemusten arvioinnissa käytetään apuna ulkopuolisia asiantuntijoita. Apurahat jaetaan maakuntarahaston vuosijuhlassa toukokuussa 2022.
Kymenlaakson rahaston asiamiehenä toimii fil. tohtori Päivikki Eskelinen-Rönkä.
Kainuun rahaston asiamiehenä vuodesta 2008 lähtien toiminut Antti Toivanen on muuttanut pois maakunnasta aloitettuaan syyskuussa Pohjois-Karjalan Kauppakamarin toimitusjohtajana.
– Mikko Nortelalla on laaja ja monipuolinen kokemus kulttuurialalta. Myös tutkijoiden ja tieteen tekijöiden maailma on hänelle tuttu. Mikko Nortelalla on hyvät verkostot sekä maakunnassa että sen ulkopuolella, ja erinomaiset valmiudet tarttua tähän kiinnostavaan ja monipuoliseen tehtävään, Kainuun rahaston puheenjohtaja Raija Juvonen sanoo.
Asiamiehen työparina maakuntarahaston asioita hoitaa sihteeri, kulttuurituottaja AMK Piia Julkunen.
Kainuun rahasto on yksi Suomen Kulttuurirahaston 17:sta maakuntarahastosta. Rahasto tukee oman maakuntansa alueella tehtävää kulttuurityötä jakamalla vuosittain apurahoja ja palkintoja.
Susanna Jänkälän päätoimi on kehitysjohtajana rovaniemeläisessä Seven 1 -mainostoimistossa. Hän on valmistunut Lapin yliopistosta yrittäjyyden maisterinohjelmasta pääaineinaan yrityksen taloustiede, julkisoikeus ja julkishallinto. Jänkälä on työskennellyt mm. ELY-keskuksessa yritysasiakkuuspäällikkönä ja johtavana asiantuntijana sekä talousjohtajana Kiinassa maanpuhdistusta harjoittavassa yrityksessä. Hänellä on myös pitkä työkokemus erilaisista matkailuun liittyvistä tehtävistä mm. työ- ja elinkeinoministeriön matkailun toimialapäällikkönä.
Asiamiehen työparina maakuntarahaston asioita hoitaa sihteeri, kulttuurituottaja AMK Piia Julkunen.
Lapin rahaston hoitokunnan puheenjohtaja, toimitusjohtaja Ilkka Länkinen on valittu Suomen Kulttuurirahaston Kannatusyhdistyksen johtokunnan puheenjohtajaksi 1.10. alkaen. Länkinen seuraa tehtävässä Etelä-Pohjanmaan maakuntajohtaja Asko Peltolaa. Johtokunnan jäsenyys voi kestää kuusi vuotta, puheenjohtaja valitaan vuosittain.
Suomen Kulttuurirahaston tehtävänä on sääntöjen mukaan suomalaiskansallisen henkisen ja taloudellisen viljelyn vaaliminen ja kehittäminen. Kannatusyhdistys tukee Rahastoa henkisesti ja taloudellisesti sekä edistää suomalaista kulttuurityötä.
– Kannatusyhdistys organisoi vuonna 1937 eri kansalaisryhmät yhdistäneen joukkoliikkeen Kulttuurirahaston perustamiseksi. Yhteys kaikkiin suomalaisiin on tärkeää Kulttuurirahastolle myös 2020-luvulla. Olen innolla osaltani mukana jatkamassa tätä työtä, Ilkka Länkinen toteaa.
Suomen Kulttuurirahaston Lapin rahasto tukee oman maakunnan alueella tehtävää kulttuurityötä ja tieteellistä tutkimusta jakamalla apurahoja ja palkintoja. Lapin rahasto perustettiin vuonna 1954, jolloin se kuului Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan rahastojen kanssa yhteiseen Pohjois-Suomen rahastoon. Vuonna 1968 Lapin rahastosta tuli oma rahastonsa.
Lisätietoja:
Lapin rahaston asiamies Susanna Jänkälä, p. 050 5119392, susanna.jankala@skr.fi Lapin rahaston puheenjohtaja ja Kannatusyhdistyksen johtokunnan puheenjohtaja Ilkka Länkinen,
p. 050 5176989, ilkka@santapark.com
Suomen Kulttuurirahasto on yksityinen säätiö. Se tukee maamme kulttuurielämää myöntämällä apurahoja tieteen, taiteen ja kulttuurielämän eri aloilla toimiville henkilöille ja yhteisöille. Juuri alkaneessa Lokakuun haussa apurahoja on jaossa 27 miljoonaa euroa.
Lapin Kulttuurirahasto vastaanotti 425 hakemusta, yhteensä yli 7,2 miljoonalla eurolla. Eniten hakemuksia tuli Rovaniemeltä, jonne myös myönnettiin eniten apurahoja. Apurahoja myönnettiin myös Inariin, Kemiin, Kittilään, Kolariin, Kemijärvelle, Sodankylään, Tornioon ja Utsjoelle sekä Helsinkiin, Ouluun ja Turkuun. Apurahan myönnön edellytyksenä on, että hakija on syntynyt, toimii, tai hanke toteutetaan tai kohdistuu maakuntaan.
Lapin rahaston maakunnallisesti merkittävälle kärkihankkeelle 40 000 euroa nuorten talousosaamisen kehittämiseen
Kuva: Yrityskylä/Talous ja nuoret TAT, Iiro Rautiainen
Lapin rahaston suurin 40 000 euron apuraha myönnettiin Talous ja Nuoret TAT ry:lle Yrityskylä Yläkoulu yhdeksäsluokkalaisten maailmankaupan peliareenan avaamiseen lappilaisille nuorille. Uusi yhdeksäsluokkalaisille suunnattu yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristö avataan Rovaniemelle, ja se tulee toimikautensa 1.9.2021–31.5.2024 aikana tavoittamaan yli 3 800 Lapin alueen yhdeksäsluokkalaista. Apurahalla mahdollistetaan Lapin alueen yhdeksäsluokkalaisille tutkitusti vaikuttava talous, -työelämä- ja yrittäjyystaitojen opetus.
Tarve laadukkaalle ja monipuoliselle talousopetukselle on merkittävä, sillä vaikka Suomi menestyi talousosaamisen PISAssa kiitettävästi, nousi tuloksissa esiin osaamisen kytkeytyminen nuorten sosioekonomiseen taustaan. PISA-tutkimus myös osoitti, että koulussa annettavalla taloustietojen opetuksella on Suomessa erityisen vahva yhteys oppilaiden talousosaamiseen (Laine ym., 2020). Nuorten tulee myös jatkossa Lapin alueella saada monipuolista opetusta taloudesta, yhteiskunnasta, työelämästä ja yrittäjyydestä, jotta talousosaamisen taso pysyy korkeana, PISAssa todetut erot kaventuvat ja nuoret toimivat yritteliäinä yhteiskunnan jäseninä.
Yrityskylä Yläkoulu on Talous ja nuoret TAT ry:n toteuttama taloutta, yhteiskuntaa, työelämää ja yrittäjyyttä käsittelevä pelillistetty oppimiskokonaisuus. Yrityskylä Yläkoulu -oppimisympäristöjä on jo 9 paikkakunnalla ja 65 % Suomen yhdeksäsluokkalaista osallistuu toimintaan vuosittain.
Yrityskylä Yläkoulussa oppilas harjoittaa työelämätaitojaan ja oppii liiketoiminnan perusperiaatteet. Oppilas tutustuu yritysten toimintaan kansainvälisessä toimintaympäristössä sekä yritysten rooliin yhteiskunnassa. Oppilas saa itsevarmuutta ja uskaltaa haastaa itseään.
Rovaniemen kaupungin koulutuspalvelujen koulutuspäällikkö Kai Väistö arvioi, että Yrityskylä-toiminta lisää koulutuspalveluiden yhteistyötä Lapin kuntien välillä.
– On tärkeää, että tuemme aktiivisesti nuorten henkilökohtaista talousosaamista sekä työelämän ja yrittäjyyden tuntemusta. Lisäämällä nuorten talousosaamista voimme edistää koulun tasolta myös maakunnan elinvoiman kehittämistä. Lappi on mahdollisuuksien maakunta, jonka kehittämisessä kouluilla on oma tärkeä merkityksensä. Positiivinen asenne esimerkiksi yrittäjyyteen ja yhdessä tekemiseen voidaan luoda jo peruskoulussa, Väistö sanoo.
Lääketieteen apurahoja Kerttu Uutelan nimikkorahastosta
Kerttu Uutelan (1917–1967) nimikkorahasto jakaa apurahoja ohjesäännön mukaan Lapin keskussairaalan henkilökunnan koulutukseen. Uutelan rahastosta myönnettiin kaksi apurahaa, yhteensä 13 000 euroa.
Rovaniemeläiselle filosofian tohtori Jenny Joutsenelle myönnettiin 3 000 euroa rintasyövän uusia biomerkkiaineita käsittelevään tutkimukseen.
– Biolääketieteellinen tutkimus ei ehkä historiallisesti ole ollut Lapissa kovinkaan yleistä, organisaatiomme tavoitteena on lisätä sitä tulevaisuudessa, maltillisesti ja realiteetit huomioiden, Joutsen kertoo.
Proviisori Päivi Sova sai 10 000 euron apurahan väitöskirjatyöhön, jossa tutkitaan kodin ja erikoissairaanhoidon yksikön välimatkan vaikutusta Lapin sairaanhoitopiirin päivystyspotilaisiin.
Eniten hakemuksia ja eniten apurahoja kuva- ja säveltaiteisiin
Hakemuksia saatiin kuvataiteisiin 1,6 miljoonan euron edestä. Kuvataiteelle myönnettiin apurahoja 115 500 euroa. Visuaalisten taiteiden kokovuotinen apuraha, 26 000 euroa, myönnettiin taiteelliseen työskentelyyn rovaniemeläiselle taiteiden maisteri Elina Hurtigille.
– Pohjoisessa minulla on hyvä olla: tilaa on ympärillä, puhdas luonto ja aidot ihmiset. Maalaaminen on minulle tärkeä kuvallinen ilmaisumuoto. Se on tapa jäsentää havaintoja ja kokemuksia elämästä ja antaa niille visuaalinen muoto. Olen loputtoman kiinnostunut väristä ja tutkin sen mahdollisuuksia maalauksissani. Värit resonoivat minussa ja siksi tunne/mielentila ja väri ovat maalausteni lähtökohta ja sisältö. Taiteellista työskentelyäni kuvaa ekspressiivisyys. Maalaukseni syntyvät tarpeesta ilmaista sisäistä maailmaani.
Kuvataiteille myönnettiin kolme 18 000 euron suuruista apurahaa taiteelliseen työskentelyyn; taiteen maisteri Konsta Huuskolle, kuvanveistäjä AMK Essi Korvalle ja taiteen maisteri Johanna Saarenpäälle.
Säveltaiteisiin tuli 78 hakemusta ja viisi hakijaa sai yhteensä 66 000 euroa. Kolmelle musiikinopiskelijalle myönnettiin 10 000 euroa soittimen hankintaan: Elsa Hasu, viulu; Jetamio Juopperi, melodiabassoharmonikka ja Aino Lankila, huilu.
Niillas Holmberg Lada Suomenrinteen kuvaamana.
Lapin rahaston taiteen palkinto Niillas Holmbergille
Lapin rahaston 10 000 euron taiteen palkinto myönnettiin utsjokelaiselle kirjailija, muusikolle Niillas Holmbergille, ”saamelaisuuden ja alkuperäiskansojen moniääniselle tulkitsijalle”.
Holmberg on julkaissut kuusi runokokoelmaa ja hänen teoksiaan on käännetty yli kymmenelle kielelle. Holmbergin esikoisromaani Halla Helle julkaistiin helmikuussa 2021. Häneltä on esitetty myös kaksi näytelmää. Musiikin saralla Holmberg on työskennellyt vokalistina, kitaristina, säveltäjänä ja sanoittajana. Hän on tehnyt joiku-, folk-, elektro- ja maailmanmusiikkia ja työskennellyt myös näyttelijänä teatterissa ja TV:ssä.
Holmberg on ollut mukana useissa liikkeissä, jotka vastustavat kestämätöntä tai paikallisella tasolla hyväksymätöntä luonnonvarojen käyttöä Saamenmaalla. Hänet tunnetaankin saamelaisten ja alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeuden puolestapuhujana.
Hän on juuri saanut valmiiksi Katja Gauriloffin kanssa kirjoitetun pitkän fiktioelokuvan käsikirjoituksen Je´vida. Elokuvasta tulee ensimmäinen koltansaamenkielinen pitkä fiktioelokuva.
Saamelaiskäsityölle kokovuotinen apuraha
Duojár-saamenkäsityötaiteilija, poromies Ilmari Tapiolalle myönnettiin kokovuotinen apuraha, 26 000 euroa, saamelaisen perinteen korusarjan toteuttamiseen.
Tapiola käyttää korusarjan pääasiallisena materiaalina uudistuvia luonnonmateriaaleja kuten sarvea ja koivupahkaa. Korusarja tulee kertomaan saamelaisen luonnon kiertokulusta ja kestävän kehityksen tarpeellisuudesta, ja saamelaisen perinteeseen kuuluva luonnon kunnioittaminen näyttäytyy korusarjassa vahvasti kautta linjan.
Matkalla Suomessa – maakuntarahastojen yhteinen vuosijuhla
Maakuntarahastot järjestävät tänä vuonna yhteisen virtuaalisen vuosijuhlan. Matkalla Suomessa -tapahtuman ensilähetys on keskiviikkona 26.5. klo 18. Mukana on apurahansaajia eri vuosilta ja jokaisesta maakunnasta. Parituntisen verkkolähetyksen aikana toimittaja Kimmo Ohtonen, apurahansaajat ja muut kiinnostavat vieraat puhuvat maakuntien perinnöstä globaalissa maailmassa sekä luovuuden salaisuudesta ja voimasta. Lisätietoja vuosijuhlasta sekä ohjelmasisällöstä skr.fi/matkallasuomessa
Kainuun rahaston asiantuntijatyöryhmä valitsi noin sadasta sadusta, tarinoista ja lauluista julkaistavat tekstit. Kirjan väljänä teemana on kainuulaisuus kasvuympäristönä, identiteettinä ja mielikuvituksen lähteenä. Kaikki kirjan toteuttajat kirjoittajien lisäksi ovat kainuulaisia ja se painettiin kainuulaisessa painotalossa.
Kainuulainen satukirja sisältä 33 uutta kainuulaista satua, lorua ja laulua. Se on nelivärikuvakirja ja se tarkoitettu esikouluikäisille (5-6 vuotiaat). Teos on lahjoitettu kaikille Kainuun esikoululaiselle. Lisäksi teosta on jaettu mm. Kainuun kirjastoihin, julkisiin tiloihin kuten neuvoloille, sairaalaan sekä perhepalvelukeskuksiin ja järjestöille. Se sopii hyvin luettavaksi yhdessä vanhempien/sisarusten kanssa.
– Kainuun kulttuurirahaston painopistealueita ovat nuoret, yhteisöllisyys sekä maakunnan vahvuudet. Oman toiminnan hankkeiden lisäksi nämä ovat ohjanneet myös apurahojen kohdentamista, kertoo Kainuun rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Raija Juvonen.
– Satukirja –hankkeen tavoitteena on ollut tuoda näkyvyyttä Kainuun lapsille ja lastenkulttuurin saavutettavuudelle sekä kannustaa esikouluvaiheessa olevia lapsia lukemaan ja lapsiperheitä kirjojen maailmaan. Hanke on antanut myös kainuulaisille kirjoittajalle mahdollisuuden saada uusia tekstejään satukirjaan ja nuorten lukijoiden käsiin. Hanke edistää ja vahvistaa osaltaan kainuulaisen kulttuurin elinvoimaisuutta. Kainuun rahaston omalla hanketoiminnalla olemme halunneet tukea ja innostaa taiteilijoita.
Kirjan on toimittanut Tittamari Marttinen.
Kirjan on kuvittanut Sari Hiltunen ja graafisen muotoilun on toteuttanut Teemu Sirviö.
Kirjan on painanut Kajaanin Offsetpaino Oy.
Kirjan työryhmään ovat kuuluneet Arrigo Blom, Ari Koistinen ja Sinikka Rantalankila sekä Kainuun rahaston asiamies Antti Toivanen.
Suomen kulttuurirahaston Kainuun rahasto on saanut Suomen Kulttuurirahastolta hankkeelle erillisrahoitusta 29 500 €.
Kulttuurirahaston kaikkien maakuntarahastojen yhteinen vuosijuhla on virtuaalinen ja katsottavissa 26.5. klo 18 alkaen osoitteessa skr.fi/matkallasuomessa.
Arkkitehtuurin emeritaprofessori Anna-Maija Ylimaulalle myönnettiin 15 000 euron suuruinen tunnustuspalkinto hänen Pohjois-Pohjanmaan kulttuurin hyväksi tekemästään pitkästä ja ansiokkaasta työstä.Ylimaula on pohjoispohjalainen kulttuurin monitaitaja, joka on toiminut menestyksekkäästi niin tieteen parissa arkkitehtina ja professorina kuin taiteen puolella kaunokirjailijana.
Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan Kulttuurirahasto lahjoitti Oulun kaupungille 15 000 euroa taiteilija Kaija Hinkulan veistosinstallaatioteoksen ”Kummeli” hankintaan.
Apurahoja taiteelle ja tieteelle
Pohjois-Pohjanmaan Kulttuurirahasto vastaanotti 549 hakemusta, ja apurahoja myönnettiin 49 hakijalle. Rahaston Kärkihankkeena myönnettiin 40 000 euroa muusikko Kaisa Karjalaiselle ja Maustetytöille taiteelliseen työskentelyyn uuden levyn parissa. 26 000 euron suuruisen kokovuotisen työskentelyapurahan saivat muun muassa kirjailijat Pekka Jaatinen ja Pauliina Rauhala, molemmat romaanin kirjoittamiseen. Tieteen puolella koko vuoden työskentelyapuraha myönnettiin muun muassa filosofian maisteri Reetta Hämäläiselle laajennettujen fenotyyppien ekologista ja evolutiivista merkitystä käsittelevään väitöskirjatyöhön sekä kasvatustieteiden maisteri Anniina Holapalle opettajaksi opiskelevien narratiivisia identiteettejä ja tunteita valokuvien kautta käsittelevään väitöskirjatyöhön. 10-vuotias musiikinopiskelija Lilja Haatainen sai Viuluakatemian kuluihin sekä 3/4-viulun ja jousen hankintaan 5 000 euron apurahan.
Pohjois-Pohjanmaan Kulttuurirahasto jakoi myös useita apurahoja kotiseututyöhön. Filosofian tohtoriTuukka Perhoniemi työryhmineen sai 9 000 euroa Maakallan museohankkeen loppuunsaattamiseen ja yhteiskuntatieteiden maisteri Samppa Rohkimainen 13 000 euroa vienankarjalaisen kansanperinteen tallennus-, luettelointi- ja julkistamistyöhön. Taidetta hoitolaitoksiin -erityisapurahoja myönnettiin Pohjois-Pohjanmaalla nyt kolmannen kerran. Apurahan saivat muun muassa filosofian maisteri Tiina Laine osallistavan kulttuurikokemuksen toteuttamiseen hoivakodeissa (5 000 euroa) ja Sairaalaklovnit ry sairaalaklovnitoiminnan kehittämiseen (7 000 euroa).
Pohjois-Pohjanmaan rahasto on yksi Suomen Kulttuurirahaston seitsemästätoista maakuntarahastosta. Rahasto tukee Pohjois-Pohjanmaalla tehtävää tai siihen kohdistuvaa tutkimusta, taiteellista työtä ja kulttuuritoimintaa jakamalla apurahoja ja palkintoja sekä järjestämällä myös muuta kulttuuritoimintaa. Kulttuurirahasto on taloudellisesti itsenäinen, yksityinen säätiö, jonka toimintaa voi tukea muun muassa testamentein. Lisätietoja skr.fi/pp
