Koronaviruksen aiheuttamia muutoksia apurahaohjeisiin
Koronaviruspandemia on vaikuttanut monin tavoin apurahansaajien elämään, siksi Kulttuurirahasto on joustanut tavallistakin enemmän. Ensisijaisesti saajia on pyydetty tarkistamaanapurahansaajan ohjeistaapurahan käyttöön liittyvä kolmen ja viiden vuoden sääntö sekä apurahan raportointiin liittyvä ohje selvityksen laatimisen aikataulusta. Jos nämä ohjeet eivät ole soveltuneet tai antaneet riittävää joustoa tilanteeseen, on neuvottu noudattamaan seuraavia lisäohjeita:
Kulttuurirahasto on hyväksynyt edellä viitattujen apurahan nosto- ja käyttösääntöjen rajoissa ilman erillisiä ilmoituksia 12 kuukauden lisäajan apurahojen käyttötarkoituksen toteuttamiseen niiden apurahansaajien osalta, joiden työsuunnitelmien toteuttamiseen koronavirus on vaikuttanut. Jos esim. vuosiksi 2020–2021 suunniteltu tapahtuma on peruuntunut, mutta se on ollut mahdollista toteuttaa vuoden päästä, asia on kunnossa.
Jos apuraha on kokonaan nostettu, mutta sen käyttäminen on viivästynyt koronatilanteen vuoksi, Kulttuurirahasto on hyväksynyt ilman erillisiä ilmoituksia kuuden kuukauden lisäajan apurahojen käyttöselvitysten jättämiseen. Heinäkuusta 2022 eteenpäin käyttöselvitysten jättämiseen ei enää myönnetä automaattisesti lisäaikaa. Jätä apurahan käytöstä raportti Apurahansaajan verkkopalvelussa ilmoitettuun eräpäivään mennessä.
Jos apurahan käyttöä ei ole voinut siirtää eteenpäin, käyttötarkoituksen muutoksesta on tullut etukäteen neuvotella Kulttuurirahaston kanssa.
Jos koronaviruksen takia apurahansaajan suunniteltu tapahtuma tmv. on jäänyt toteutumatta, Kulttuurirahasto ei peri jo käytettyä apurahaa takaisin. Sen sijaan käyttämätön osuus apurahasta tulee joko palauttaa tai sen käytöstä toiseen tarkoitukseen tulee etukäteen neuvotella Kulttuurirahaston kanssa.
Henkilökohtaisen työskentelyapurahan käyttöä ei ole tarvinnut keskeyttää tai siirtää, jos koronaviruksen takia työ- tai tutkimussuunnitelman toteuttaminen ei ole onnistunut alkuperäisen suunnitelman mukaisesti, mutta sen toteutumista on kuitenkin ollut mahdollista soveltaen edistää. Tämä ei ole edellyttänyt yhteydenottoa Kulttuurirahastoon. Jätä apurahan käytöstä raportti Apurahansaajan verkkopalvelussa ilmoitettuun eräpäivään mennessä.
Liikkuvuusapurahat on pyritty siirtämään uuteen ajankohtaan.
Kriitikkokurssin apurahoihin liittyvät ulkomaiset matkat toteutetaan siinä vaiheessa, kun se on mahdollista koronaviruksen takia.
Heikki Hiilamo (s. 1964) on väitellyt tohtoriksi sekä sosiaalipolitiikasta että kansanterveystieteestä. Hän työskentelee Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professorina ja THL:n tutkimusprofessorina ja on toiminut myös KELAn tutkimusprofessorina ja Kirkkohallituksessa diakonian alan johtajana.
Heikki Hiilamon tutkimus kattaa laajasti pohjoismaisen hyvinvointivaltion ajankohtaisia haasteita. Hän on tutkinut mm. köyhyyttä, velkaantumista, perhepolitiikkaa, kirkon diakoniatyötä, sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmiä sekä alkoholi- ja tupakkapolitiikkaa, ja kirjoittanut näistä aiheista yli 20 tietokirjaa. Lisäksi Hiilamo on julkaissut yli 100 tieteellistä artikkelia, joista suuri osa kansainvälisiä. Hän on toiminut vierailevana tutkijana mm. Berkeleyn yliopistossa Kaliforniassa sekä vierailevana professorina Oslossa.
Erittäin aktiivinen osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun kolumnistina, tietokirjailijana ja asiantuntijana kuuluu olennaisesti Heikki Hiilamon tutkijaprofiiliin. Hiilamo onkin yksi johtavista yhteiskuntapoliittisista asiantuntijoista Suomessa, mistä hän sai vuonna 2016 Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon. Heikki Hiilamo on toiminut myös Ydin-lehden ja Yleisradion toimittajana. Hiilamon teos ”Kuoleman listat. Suomalaisten salainen apu Chilen vainotuille” (2010) toimi pohjana vuoden parhaana eurooppalaisena draamana palkitulle tv-sarjalle ”Invisible Heroes”.
Palkinto myönnetään pahoinvoinnin tutkimisesta, hyvinvoinnin puolustamisesta.
Professori Jaakko Kaprio
Jaakko Kaprio (s. 1952) on toiminut vuodesta 2018 alkaen tutkimusprofessorina Suomen molekyylilääketieteen instituutissa ja sitä ennen mm. sen johtajana, akatemiaprofessorina sekä professorina Oulun ja Helsingin yliopistoissa.
Jaakko Kaprion ominta tutkimusalaa on geneettinen epidemiologia. Suomalaisiin kaksosiin kohdistuvan tutkimuksen hän aloitti jo väitöskirjassaan vuonna 1984 ja on sen jälkeen vastannut laajojen kaksoskohorttiaineistojen pohjalta useiden kaksosiin kohdistuvien seurantatutkimusten suunnittelusta ja toteutuksesta Helsingin yliopistossa. Kaksostutkimusten avulla Kaprio tutkimusryhmineen on pystynyt selvittämään ympäristötekijöiden ja geneettisen alttiuden osuutta riippuvuuksien kehittymiseen ja mm. tunnistanut useita tupakointiin liittyviä geenejä.
Kaprio teki kansainvälistä tutkimusta jo aikana, jolloin se ei ollut yhtä yleistä kuin nyt. Hän on eräs viitatuimmista suomalaisista tieteentekijöistä, ja hänen julkaisuluettelossaan on yli 1300 nimikettä. Jaakko Kaprio on toiminut aktiivisesti useissa suomalaisissa ja kansainvälisissä tieteellisissä seuroissa sekä muissa luottamustehtävissä.
Palkinto myönnetään perimän ja ympäristön selittämisestä, synnynnäiselle kaksosten tutkijalle.
Kirjailija Sirpa Kähkönen
Sirpa Kähkönen kirjoittaa yhteiskunnasta kertomalla ihmisistä. Hän kertoo ajankohtaisista kysymyksistä kirjoittamalla historiasta.
Kuopiossa vuonna 1964 syntynyt kirjailija Sirpa Kähkönen opiskeli kirjallisuustiedettä ja historiaa ja työskenteli kustannustoimittajana ennen kuin ryhtyi täysipäiväiseksi kirjailijaksi. Opinnot antoivat selvän suunnan: Kähkönen on tunnettu erityisesti historiallisen romaanin mestarina.
Lehtiarkistojen parissa taustatöissä viihtyvä kirjailija taitaa yksityiskohdat, joiden avulla hän saa menneen elämään. Kuvaamalla yksityistä hän saa teoksensa yleisiksi ja tuo tapahtumat lähelle. Kähkönen kysyy henkilöidensä kautta elämän suuria kysymyksiä ja panee lukijansa vastaamaan niihin.
Kirjailija on luonut tyystin oman maailmansa, menneiden vuosikymmenten Kuopion, joka on kerrottu mutta tosi. Petrogradiin/Leningradiin sijoittuvassa Graniittimiehessä inhimillisyyden ja idealismin kaipuu kohtaa raadollisen realismin.
Sirpa Kähköstä luonnehtii humaanius. Hän on aina ihmisen puolella. Palkinto myönnetään raudan ja graniitin, ajan ja ihmisen kertojalle.
Tieteen osuus apurahoista on 55 % ja taiteen 45 %. Kokovuotisia työskentelyapurahoja jaetaan 447, joista tieteeseen 295 ja taiteeseen 152. Eniten kokovuotisia myönnetään väitöskirjojen tekemiseen. Monivuotisia apurahoja on 128, joista kaksivuotisia 91, kolmivuotisia 34 ja nelivuotisia kolme.
Tieteessä tutkitaan mm. ravinnon gluteenin terveysvaikutuksia ja työssäkäyvien köyhyyttä
– Saimme erittäin korkeatasoisia hakemuksia myös ns. lisämiljoonaan eli vuosittain vaihtuvalle teemalle, joka tänä vuonna on ravitsemusta ja terveyttä käsittelevä tutkimus. Hakemuksia tuli 70, joista seitsemän saa rahoitusta yhteensä 1,37 miljoonalla eurolla, kertoo Kulttuurirahaston hallituksen puheenjohtaja Hanna Hiidenpalo.
Professori Ursula Schwab. Kuva: Petri Jauhiainen
Lisämiljoonalla rahoitetaan tänä vuonna mm seuraavat:
Professori Katri Kaukinen ja dosentti Kati Juuti-Uusitalo ravinnon gluteenin aiheuttamia terveysvaikutuksia ja haittoja käsittelevään tutkimukseen (Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnan Keliakiatutkimuskeskus, 250 000 e), professori Kaisa Linderborg ja työryhmä kauran kokonaisvaltaisia terveysvaikutuksia käsittelevään tutkimukseen (Turun ja Itä-Suomen yliopistot, 200 000 e), professori Eeva Moilanen ja työryhmä ravitsemuksen terveysvaikutuksia sekä ravitsemuksen ja lääkityksen yhteyksiä käsittelevään tutkimukseen (Tampereen yliopisto ja TAYS, 200 000 e), professori Ursula Schwab ja työryhmä perimän ja elintapojen yhteyttä elintapasairauksien ehkäisyssä käsittelevään tutkimukseen (Itä-Suomen yliopisto, 250 000 e), dosentti Keijo Viiri ja työryhmä ravinnon gluteenin aiheuttamia molekyylitason vaurioita ja hoitoa keliakiassa käsittelevään tutkimukseen (Tampereen yliopisto, 200 000 e).
Lisäksi merkittävän apurahan saavat dosentti Marjo Helander ja GLYFOBEE-työryhmä glyfosaatin vaikutuksia kimalaisten suolistomikrobistoon ja oppimiseen käsittelevään tutkimukseen (Turun yliopisto, 200 000 e) sekä Mikko Jakonen ja työryhmä työssäkäyvien köyhien työmarkkinatilannetta, sosiaaliturvaa ja arkea käsittelevään tutkimukseen (Jyväskylän yliopisto, 180 000 e).
– Nimikkorahastojen ansiosta pystymme tänä vuonna tukemaan erityisesti musiikin opiskelijoita. Tieteen puolella voimme rahoittaa hyvin mm. teknisiä tieteitä ja farmasiaa, sen sijaan esimerkiksi filosofiassa sekä politiikan ja kulttuurin tutkimuksessa jaettavaa on vähemmän, kertoo apurahoista vastaava asiamies Juhana Lassila.
Ph.D. / taiteilija Mark Aitken.
Tukea romani- ja saamelaiskulttuuriin
Saamelaiskulttuuriin liittyviin hankkeisiin myönnetään viisi apurahaa ja romanikulttuuriin liittyviin neljä. Mark Aitken saa 25 000 euroa traumaa, empatiaa ja saamelaistietoa arktisen hyväksikäytön aikakaudella käsittelevään väitöksen jälkeiseen tutkimukseen. Maria Nätynki saa 26 000 euroa saamelaisten kosketuskulttuuria käsittelevään väitöskirjatyöhön. Hilja Grönfors ja työryhmä saavat 71 000 euroa romanikulttuurista kertovan musiikki- ja elokuvakiertueen järjestämiseen vankiloissa, lastensuojelun vastaanottopisteissä ja sairaaloissa Taidetta kaikille -apurahana. Antti Kivimäki ja työryhmä saavat 6 000 euroa romanitaustaisen Orkestra Suora Lähetys -yhtyeen taiteelliseen työskentelyyn.
Taidetta kaikille -apurahoilla toimintaa mm. vankiloihin ja vastaanottokeskuksiin
Taiteen aloilla jaetaan kahdeksan Taidetta kaikille -apurahaa, yhteissummaltaan 350 000 euroa. Tukimuodon tavoitteena on lisätä tukea tai hoitoa tarvitsevien ihmisten mahdollisuuksia kokea korkealaatuista taidetta ja siten edistää kulttuurista yhdenvertaisuutta.
Taidetta kaikille -apurahan saavat mm. seuraavat: Kirjailija Kai Maksimainen ja päihdetyöntekijä Seppo Kirjavainen, 39 000 euroa vankien kirjoitustyöpajoihin. Tait. kand. Katriina Haikala ja työryhmä, 71 000 euroa Women’s Room -yhteisötaidehankkeeseen, jonka yhtenä tavoitteena on voimaannuttaa asunnottomuusuhan alla olevia naisia taiteellisen työskentelyn menetelmiä hyödyntämällä. Vantaan tanssiopiston tuki ry, 35 500 euroa Tanssivok-tanssityöpajojen järjestämiseen vastaanottokeskuksissa. Legioonateatteri, 34 000 euroa kehitysvammaisten itsemääräämistä taiteen keinoin edistävään hankkeeseen ja Teatteri Telakka, 38 000 euroa KIRSI–kehitysvammaisen naisen historia -esityshankkeen valmisteluun.
Neljä Eminentia-apurahaa
Kulttuurirahaston 25 000 euron suuruiset Eminentia-apurahat on tarkoitettu tieteellisen tai taiteellisen elämäntyön ja siitä saadun kokemuksen pohdiskelevaan työstämiseen, tieteiden- tai taiteidenvälisyyden edistämiseen tai aloitteelliseen työskentelyyn kulttuurin yhteiskunnallisen merkityksen lisäämiseksi.
Taiteilija Olli Ahvenlahti saa Eminentian elämäkerta- ja sävellystyöhön, tanssitaiteilija Sinikka Gripenberg taidekirjan valmistamiseen, Kansallisarkiston eläköityvä pääjohtaja Jussi Nuorteva eri aikakausina arkistoitujen aineistojen luotettavuutta Suomen historian eri vaiheiden kuvaajina käsittelevään tutkimukseen ja kuvataiteilija-kirjailija Hannu Väisänen taiteiden välisiä mahdollisuuksia käsittelevän kirjoitus- ja luentosarjan valmistamiseen.
Keväällä jaetaan maakuntien apurahat, maaliskuussa apurahoja erityiskohteisiin
Kulttuurirahasto jakaa apurahoja vuonna 2022 yhteensä noin 50 miljoonaa euroa. Keskusrahaston Lokakuun haussa jaetaan nyt 27 miljoonaa euroa ja maakuntarahastojen Tammikuun haussa 13,5 miljoonaa. Loput jaetaan mm. post doc -poolin sekä Kulttuurirahaston Maalis- ja Elokuun hakujen kautta.
Maaliskuussa ovat haettavina soitinlainat, liikkuvuusapurahat sekä Argumenta-apurahat tieteellisesti kiinnostavien ja yhteiskunnallisesti laajakantoisten aiheiden käsittelemiseen. Uutena tukimuotona avataan Maailmankirjallisuuden suomennostuki kustantamoille, jota voivat hakea kirjojen kustantajat korkeatasoisen, aikuislukijoille suunnatun maailmankirjallisuuden suomentamiseen.
Näiden lisäksi Rahasto käyttää varoja kulttuurin hyväksi erilaisten hankkeiden kautta. Kokonaistuki kulttuurille on toimintavuoden aikana noin 60 milj. euroa.
Keskusrahaston Lokakuun haun apurahansaajat löytyvät täältä.
Tuorein tutkimustieto edistää teollisuuden digivihreää siirtymää
– Tällä hakemuskierroksella korostuivat digivihreän siirtymän hankkeet. Yrityksissä on kiinnostusta kehittää teknologioita, joissa resursseja hyödynnetään entistä tehokkaammin ja ympäristöystävällisemmin. Postdocien avulla yritykset pystyvät hyödyntämään uusinta tietoa hiilijalanjäljen pienentämiseen, sanoo PoDoCo-ohjelman vetäjä tohtori Seppo Tikkanen DIMECC Oy:stä. PoDoCo-ohjelman kautta on saatu yrityksiin jo 201 tohtorin osaamista. Vuonna 2015 käynnistyneen PoDoCon kautta apurahaa on haettu 397 hankkeeseen. Täysin toteutuneiden PoDoCo-projektien tuloksena 90 prosenttia apurahan saaneista on työllistynyt yhteistyöyritykseen.
Neljä hanketta LUT-yliopistosta
Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT oli vahvasti esillä sekä hakemuksissa että myönnetyissä apurahoissa. Yritykset pääsevät hyödyntämään LUT-yliopiston sähkötekniikan osaamista neljän rahoituksen saaneen PoDoCo-hankkeen avulla.
Tohtori Dmitry Egorov keskittyy PoDoCo-yhteistyössään sähkömoottorien kehitykseen Danfoss Editronin kanssa. Kun tehotiheydet kasvavat, vaaditaan entistä enemmän tietoa sähkömagnetismin sekä lämpö- ja rakennesuunnittelun keskinäisistä suhteista.
– PoDoCo-ohjelma Danfoss Editron Oy:n kanssa tarjoaa minulle ainutlaatuisen mahdollisuuden saada intensiivistä koulutusta ja alaan liittyvää kokemusta sähkömekaanisten järjestelmien kokonaisvaltaisesta suunnittelusta, johon en muuten pystyisi paneutumaan vastaavalla tasolla ja niin pitkäksi aikaa kuin ohjelman puitteissa on mahdollista, Dmitry Egorov sanoo.
Maametalleja talteen
Tuore Turun yliopiston tohtori Pasi Salonen kehittää PoDoCo-projektissaan menetelmää harvinaisten maametallien (REE, rare-earth element) käsittelyyn sekä talteenottoon erityisesti elektroniikkaromusta ja teollisuuden sivuvirroista. Harvinaisia maametalleja käytetään monissa uusissa ilmastonmuutoksen torjumiseen tähtäävissä ratkaisuissa, esimerkiksi tuulivoimaloissa ja sähköautoissa, joten niiden kysyntä on kasvanut.
Kiertotaloutta edistävässä projektissaan Salonen kehittää yhdessä jyväskyläläisen Weeefiner Oy:n kanssa 4D-tulostettuja suodattimia metallien sieppaukseen. Ne ovat 3D-tulostettuja suodattimia, jotka on kemiallisesti funktionalisoitu.
– Akateemisen tutkimusmaailman lisäksi minua on aina kiinnostanut teollisuus, ja PoDoCo yhdistää molemmat. Weeefiner Oy:n kanssa yhteistyössä tehtävä PoDoCo-projekti 4D REE -sieppareiden parissa on minusta mielenkiintoinen ja tärkeä, sekä se mahdollistaa väitöskirjatyössäni saadun tiedon ja taidon hyödyntämisen käytännön haasteen edessä. PoDoCo ohjelman kautta ovi on auki sekä akatemiaan että teollisuuteen, Pasi Salonen kertoo.
PoDoCo-ohjelma:
PoDoCo®-ohjelman seuraava apurahahaku on avoinna 1.3.-15.4.2022
Ohjelmaan voi osallistua toimialasta riippumatta mikä tahansa yritys ja kuka tahansa väitöskirjan vastikään tehnyt tai lähiaikana väittelevä henkilö: www.podoco.fi.
Lisätietoja:
PoDoCo-ohjelman vetäjä, Seppo Tikkanen,
DIMECC Oy, seppo.tikkanen(at)dimecc.com, puh. 040 840 2780
Nyt lähestymme tutkijoita, jotka työssään käyttävät tai haluaisivat käyttää muinais-DNA:ta tai maaperä-DNA:ta. Tavoitteemme on selvittää tilannetta asianomaisilla tieteenaloilla ja arvioida niiden keskeisimpiä tarpeita. Kyselyn voivat täyttää uravaiheesta riippumatta kaikki tutkijat, joilla on yhteys Suomeen ja jotka työskentelevät suomalaisissa tai ulkomaisissa tutkimuslaitoksissa.
Apurahoja voi hakea kaikille aloille tieteelliseen ja taiteelliseen työskentelyyn sekä niistä aiheutuviin kuluihin. Apurahoja myönnetään myös erityiskohteisiin kuten kotiseututyöhön liittyviin hankkeisiin, mittavampaa rahoitusta tarvitsevaan kärkihankkeeseen ja Taidetta kaikille -toimintaan. Lisäksi haettavissa on Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan rahastojen yhteinen Tieteiden yhteishanke -apuraha ihmis- ja yhteiskuntatieteitä yhdistävälle hankkeelle, jossa tulee olla toimijoita kummastakin maakunnasta. Apuraha on suuruudeltaan 100 000 euroa.
– Kaiken kaikkiaan ihan ensiksi hakuohjeet kannattaa käydä lukemassa verkkosivuiltamme, ja ryhtyä sen jälkeen kirjoittamaan hakemusta. Haku on lähtenyt tavalliseen tapaan käyntiin hissukseen, mutta kyllä järjestelmästä jo lähetettyjä hakemuksia löytyy, ja hakuun liittyviä kyselyjä tulee puhelimitse ja sähköpostitse. Erityiskohteiden rahoituksesta erityisesti kiinnittäisin huomion paitsi Tieteiden yhteishankkeeseen, mutta myös isoimmat muutokset läpikäyneeseen Taidetta kaikille -apurahaan, jolla nyt muutosten jälkeen pyritään aiempaa pitkäjänteisempään ja vaikuttavampaan toimintaan, asiamies Antti Niskanen kertoo.
Apurahoja myönnetään sekä yleisrahastosta että jakovuorossa olevista nimikkorahastoista lahjoittajan toimesta tarkemmin määriteltyihin tarkoituksiin.
– Valtaosa nimikkorahastoistamme kohdistaa tuen lääketieteen tukemiseen, ja siksi siihen tarkoitukseen tulemme jakamaan vähintään liki puoli miljoonaa euroa. Viimeisimpien lahjoitusten myötä pääsemme nyt ensimmäistä kertaa jakamaan apurahoja myös Maija Makkosen lahjoitukseen perustuvasta nimikkorahastosta, ja lisäksi Beda Tirkkosen nimikkoapurahana kohdennetaan rahaa ”varkautelaisten nuorten viulistien toiminnan tukemiseksi”, asiamies iloitsee.
Maakuntarahastot järjestävät yhteisen apurahainfotilaisuuden Zoomilla 27.1.2022 klo 15-17. Osallistumaan pääsee oheisesta linkistä webinaarin alkaessa: https://us06web.zoom.us/j/83973490158. Koronatilanteesta johtuen erillisiä maakunnallisia apurahainfoja lähitapaamisina ei järjestetä.
Apurahoja voi hakea kaikille aloille tieteelliseen ja taiteelliseen työskentelyyn sekä niistä aiheutuviin kuluihin. Apurahoja myönnetään myös erikoiskohteisiin kuten kotiseututyöhön liittyviin hankkeisiin, mittavampaa rahoitusta tarvitsevaan kärkihankkeeseen ja Taidetta kaikille -toimintaan.
– Ihan ensiksi hakuohjeet kannattaa käydä lukemassa verkkosivuiltamme, ja ryhtyä sen jälkeen jo kirjoittamaan hakemusta. Haku on lähtenyt tavalliseen tapaan käyntiin hissukseen, mutta kyllä järjestelmästä jo lähetettyjä hakemuksia löytyy, ja hakuun liittyviä kyselyjä tulee puhelimitse ja sähköpostitse. Erityiskohteiden rahoituksesta erityisesti kiinnittäisin hakijoiden huomion isoimmat muutokset läpikäyneeseen Taidetta kaikille -apurahaan, jolla pyritään nyt pitkäjänteisempään ja vaikuttavampaan toimintaan, asiamies Antti Niskanen kertoo.
Apurahoja myönnetään sekä yleisrahastosta että jakovuorossa olevista nimikkorahastoista lahjoittajan toimesta tarkemmin määriteltyihin tarkoituksiin.
– Vuosittain jakavien nimikkorahastojemme lisäksi pääsemme nyt ensimmäistä kertaa jakamaan apurahoja Laukaan kunnan lahjoitukseen perustuvasta Heikkilän tyttöjen rahastosta, asiamies iloitsee.
– Tänä vuonna rahaa on tavallista enemmän luvassa myös säveltaiteeseen, johon kohdistetaan myös juuri vastaanottamamme lahjoitus Terttu Kaerilan nimikkoapurahana. Lisäksi nimikkorahastolahjoitusten kautta rahaa ohjautuu yleisempien tarkoitusten lisäksi mm. energia-alalle ja Pihtiputaan hyväksi tehtävään kulttuurityöhön. Jakovuoroiset nimikkorahastomme löytyvät verkkosivuiltamme, Niskanen opastaa. Päätökset apurahojen jaosta tekee rahaston hoitokunta asiantuntijoita kuultuaan. Apurahat julkistetaan 25.5.2022.
Maakuntarahastot järjestävät Zoom-webinaarina yhteisen apurahainfotilaisuuden 27.1.2022 klo 15-17. Koronatilanteesta johtuen erillisiä maakunnallisia apurahainfoja lähitapaamisina ei järjestetä.
Suomen Kulttuurirahaston maakuntarahastojen apurahojen haku alkaa 10.1. ja päättyy 10.2.2022 klo 16. Uudenmaan rahasto jakaa apurahoja kaikille taiteen aloille ja paikalliskulttuurin hankkeille, joiden tekijä tai kohde on Uudellamaalla. Uudenmaan rahasto ei tue tieteitä.
Rahasto jakaa myös Taidetta yhdessä -erityisapurahoja. Tukimuodon tavoitteena on lisätä erityistä tukea tarvitsevien ihmisten hyvinvointia ja osallisuutta korkeatasoisen taiteen keinoin. Tukea saavissa hankkeissa edellytetään taiteilijan ja osallistujaryhmän dialogista yhteistyötä, osallistujien oman äänen kuulumista ja osallistujien kohtaamista aktiivisina taiteen kanssatekijöinä ja -kokijoina.
Koska kilpailu Uudellamaalla on poikkeuksellisen kova, hoitokunta on päätynyt jakamaan apurahoja joka toinen vuosi, jolloin jaettavaa on kaksinkertainen määrä. Seuraavan kerran Uudenmaan rahaston apurahoja voi hakea Tammikuun 2024 haussa.
Uudenmaan rahaston hoitokunnan puheenjohtajana on aloittanut kirjallisuudentutkija, dosentti Sanna Nyqvist. 11-jäseninen hoitokunta koostuu eri alojen asiantuntijoista, ja sen tärkeimpänä tehtävänä on arvioida apurahahakemukset tarvittaessa ulkopuolisten asiantuntijoiden avustuksella.
Uudenmaan rahaston apurahat julkistetaan toukokuun puolessavälissä pidettävässä vuosijuhlassa Helsingissä.
Maakuntarahastot järjestävät yhteisen apurahainfotilaisuuden 27.1.2022 klo 15-17. Lisätietoa löytyy myöhemmin Tammikuun haun sivuilta.
Taidetta kaikille -apurahat pitkäjänteisiin hankkeisiin
Taidetta hoitolaitoksiin -apuraha on nykyään nimeltään Taidetta kaikille. Apurahan tarkoituksena on tavoittaa ihmisiä, joiden on vaikea päästä taiteen äärelle. Hankkeiden mahdollisia toteutusympäristöjä ovat muun muassaerilaiset laitokset ja tuki- ja palveluasumisyksiköt.
Maakuntarahastoista Tammikuun haun yhteydessä haettavan Taidetta kaikille -apurahan minimisumma on 10 000 euroa. Tavoitteena on, että rahoitettavat hankkeet ovat pitkäjänteisiä, jolloin toiminnalla olisi mahdollisimman suuri vaikutus yleisöön. Kohtaamisten määrä on toiminnassa ratkaisevaa: työskentelyn tulee tapahtua joko useiden yleisöjen kanssa tai yhden kohderyhmän kanssa pitkäkestoisesti.
Uudenmaan rahasto jakaa jatkossa apurahoja vain joka toinen vuosi
Koska kilpailu apurahoista on Uudellamaalla poikkeuksellisen kova, hoitokunta on päätynyt jakamaan apurahoja joka toinen vuosi, jolloin jaettavaa on kaksinkertainen määrä. Tammikuun 2022 haussa Uudenmaan rahasto jakaa 1 260 000 euroa, seuraavan kerran Uudenmaan rahaston apurahoja voi hakea Tammikuun 2024 haussa. Uusmaalaisilla kuten muillakin hakijoilla on edelleen mahdollisuus hakea apurahoja vuosittain myös Lokakuun hausta.
Uudenmaan rahasto myöntää apurahoja kaikkien taiteenalojen edustajien taiteelliseen työskentelyyn, taideprojekteihin sekä kulttuuriperintöön ja paikalliskulttuuriin.
Maakuntien erityisapurahat
Maakuntarahastoilla on vuosittain jaossa myös erityisapurahoja. Tänä vuonna Etelä-Pohjanmaan rahastolla on jaettavana uusi Puhu rohkeasti suomea! -apuraha, joka myönnetään taiteellisen tai tieteellisen työskentelytuen lisäksi suomen kielen opiskeluun. Apurahan suuruus on 3000 euroa ja sitä haetaan omana kuluapurahana tai työskentelyapurahan yhteydessä samalla hakemuksella.
Etelä-Savon rahasto jakaa enintään 100 000 euron suurapurahan metsätieteisiin. Hakemukset voivat käsitellä metsätieteitä eri näkökulmista, esim. metsien ekologiaa, ilmastonmuutosta tai metsävarojen kestävää käyttöä.
Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon rahastot puolestaan jakavat yhteisen, niin ikään korkeintaan 100 000 euron suurapurahan ihmis- ja yhteiskuntatieteisiin. Apuraha myönnetään eri tieteenaloja yhdistävälle hankkeelle, jossa on toimijoita kummastakin maakunnasta.
Yliopistokorvaukset päättyvät
Kulttuurirahasto on keskusteltuaan Unifin (Yliopistojen rehtorineuvoston) kanssa irtisanonut 1.3.2022 lähtien yliopistojen kanssa vuonna 2014 solmitut sopimukset, joiden perusteella apurahatutkijat ovat voineet maksaa korvausta saamistaan työtiloista ja muista tutkimusedellytyksistä. Ensi keväänä Kulttuurirahaston apurahoista ei ole enää tarkoitus maksaa yliopistokorvausta. Tavoitteena on, että yliopistot silti edelleen toivottavat apurahansaajat tervetulleiksi ja tarjoavat heille tasapuoliset edellytykset hyvän tutkimuksen tekemiseen.
Apurahoja voidaan myöntää Varsinais-Suomessa asuville tai syntyneille hakijoille sekä maakunnassa tehtävään tai siihen kohdistuvaan tieteelliseen tutkimukseen, taiteelliseen työhön ja muuhun kulttuuritoimintaan.
Varsinais-Suomen rahaston apurahoja myönnetään taiteilijoiden ja tieteentekijöiden työskentelyyn sekä erilaisten kulttuurihankkeiden kuluihin. Apurahoja myönnetään myös erityiskohteisiin, joita ovat kotiseututyöhön liittyvät hankkeet, Taidetta kaikille -apurahat sekä maakunnallinen kärkihanke. Kotiseututyöksi katsotaan esim. kotiseudun paikalliskulttuuri- ja kulttuuriperintöhankkeet, kuten kulttuuriperinnön tallentaminen, kulttuuriympäristön esitteleminen, kaupunki- ja kaupunginosakulttuurin edistäminen sekä paikallisyhteisöjen ja -yhdistysten historiikit, näyttelyt ja tapahtumat. Taidetta kaikille -hankkeisiin on varattu vähintään 20 000 euroa. Tukimuodon tavoitteena on lisätä tukea tai hoitoa tarvitsevien ihmisten mahdollisuuksia kokea korkealaatuista taidetta ja siten edistää kulttuurista yhdenvertaisuutta. Muita suurempi yhteensä 40 000 euron kärkihankerahoitus myönnetään yhdelle tai kahdelle maakunnallisesti merkittäväksi katsottavalle hankkeelle. Kaikkien hankkeiden arvioinnissa katsotaan eduksi, jos hanke tieteen tai taiteen keinoin vahvistaa luottamusta tietoon ja edistää hyvää vuorovaikutusta yhteiskunnassa.
Apurahoja myönnetään yleisrahastosta ja nimikkorahastoista kaikille tieteen ja taiteen aloille. Osa jakovuorossa olevista nimikkorahastoista jakaa apurahoja vain tiettyihin, lahjoittajien määrittelemiin tarkoituksiin.
Apurahaa haetaan Kulttuurirahaston verkkopalvelussa osoitteessa https://skr.fi/apurahat, josta löytyvät myös tarkat hakuohjeet.
