Suomen Kulttuurirahasto järjestää Maailma näyttämölle -apurahainfon 6.6.2023 klo 13.30-15. Tilaisuudessa kerrotaan hakuohjeista ja vastataan niiden herättämiin kysymyksiin. Kulttuurirahaston sivuilta löytyviin ohjeisiin on hyvä tutustua jo ennen tilaisuutta. Tilaisuus järjestetään Teams-alustalla. Ennakkoilmoittautuminen tämän linkin kautta perjantaihin 2.6. klo 12 mennessä, jonka jälkeen osallistujille lähetetään erillinen Teams-linkki infoon. Tervetuloa!
Myönnettyjä apurahoja on jakovaraa vähemmän, koska kolmeen nimikkorahastoon ei löytynyt rahastojen ohjesäännön mukaisia hakijoita. “Apurahojen myöntöpäätöksiä tehtäessä kunnioitetaan aina nimikkorahastojen lahjoittajien lahjakirjoissa esittämää tahtoa”, kertoo hoitokunnan puheenjohtaja Harri Siiskonen. ”Joidenkin vuosikymmeniä sitten perustettujen nimikkorahastojen lahjakirjojen ohjesääntöjä tulisikin tarkistaa muuttuneeseen yhteiskunnalliseen tilanteeseen soveltuviksi, jottei apurahoja jäisi jakamatta”, hän jatkaa.
Apurahoista 52 % kohdentuu taiteeseen ja 47 % tieteeseen. Pääpaino on työskentelyapurahoissa. Vuoden työskentelyapurahoja myönnettiin 22 (13 tieteeseen ja 9 taiteeseen) ja puolen vuoden työskentelyapurahoja 11.
Emma Mustaniemi Saapasjalkakissana Joensuun Oopperayhdistyksen tulevassa esityksessä. Kuva: Tomi Kervinen
Kärkihankeapuraha lastenoopperan toteuttamiseen
Suurimman apurahan, 40 000 euroa, sai Joensuun Oopperayhdistys ry Saapasjalkakissa-lastenoopperan suomenkielisen version toteuttamiseen. Kulttuurirahaston apurahan turvin syyskuussa 2023 Joensuussa nähdään ja kuullaan César Cuin vuonna 1913 säveltämä lastenooppera, joka pohjautuu samannimiseen kansainväliseen klassikkosatuun. Uuden suomenkielisen sovituksen takana on laulaja, tuottaja Talvi-Maaria Turunen.
“Lapsen tasolle ei laskeuduta, sinne noustaan. Tähän ajatukseen kiteytyy tuleva oopperatuotantomme Saapasjalkakissa. Joensuun Oopperayhdistys yhteistyökumppaneineen rehkii ilolla ja palolla, jotta ensi-illan koittaessa 16.9.23 Carelia-salissa olisi lapsille ja perheille tarjolla parasta mahdollista”, Turunen toteaa.
”Koko tuotantotiimi on yhtä mieltä siitä, että tämän ajan kovien yhteiskunnallisten myllerrysten keskellä niin lapset kuin aikuiset tarvitsevat kulttuuria – tarvitsevat satua. Pohjoiskarjalaiset huippusolistit sekä Kissan ikioma orkesteri kapellimestari Huba Hollokoin johdolla avaavat tämän musiikillisen aarrearkun. Luvassa onkin täyttä satua alusta loppuun: huima seikkailu, jossa hypätään kaulaa myöten veteen, muututaan tarunhohtoiseksi markiisiksi ja peitotaan kaamea ihmissyöjähirviö. Oopperan ohjaa teatteri Traktorista tuttu Tomi Kervinen. Oopperan visuaalinen ilme puvuista lavastukseen on myös Traktorin tiimin käsialaa, ammattioppilaitos Riverian toteuttamana. Tässä sadussa niin hyvikset kuin pahikset laulavat ja puhuvat suomea.
Esitys toteutetaan nyt ensimmäisen kerran suomen kielellä. Tämä täysin uusi sovitus on samalla maailman ensi-ilta. Teos on Oopperayhdistyksen ensimmäinen koko perheelle suunnattu tuotanto.
Veikkolaisen rahasto jakoi apurahoja ensimmäisen kerran
Pohjois-Karjalan rahaston testamenttilahjoituksena saama Eini ja Jorma Veikkolaisen nimikkorahasto, jonka oma pääoma on 2,7 miljoonaa euroa, jakoi apurahoja ensimmäisen kerran.
Rahastosta saivat vuoden työskentelyapurahan kasvatust. maisteri Jenni Bäckman matemaattis-luonnontieteellisten koulutusohjelmien ensimmäisen vuoden opiskelijoiden opintoihin kiinnittymistä käsittelevään väitöskirjatyöhön ja fil. maisteri Joonatan Tola romaanin kirjoittamiseen.
Veikkolaisen rahasto tukee Pohjois-Karjalan kulttuurielämää myöntämällä apurahoja nuorille lupaaville taiteilijoille sekä seudun elinkeinoelämän kehittämiseen ja maakunnan kokonaiskehitykseen tähtäävää tutkimustyötä tekeville nuorille tutkijoille. Rahasto tukee myös mahdollisuuksien mukaan Joensuun Taidemuseo Onnia.
Pohjois-Karjalan rahastossa on nyt 38 nimikkorahastoa, jotka perustuvat yksityisten henkilöiden, yhdistysten ja yritysten tekemiin lahjoituksiin.
Vasemmalla teos Transcription 51 (Of the Stimuli / Ärsykkeistä), oikealla Transcription 76 (Lullaby/Tuutulaulu). Tekijä Sirpa Särkijärvi
”Edellytyksenä on ollut, että lahjoituksilla tuetaan lappilaisia ammattitaiteilijoita, jotka ovat paikkakuntalaisia tai lähtöisin paikkakunnalta. Jos paikkakunnalta ei löydy taiteilijoita, voidaan valita joku muu lappilainen taiteilija”, kertoo Lapin rahaston asiamies Susanna Jänkälä toiminnan taustoista. ”Jatkossa olemme hieman muuttamassa taidelahjoituksiemme painotusta ja haluamme edistää ympäristötaiteen huomioimista osana julkista taidetta. Tavoitteena on nostaa esille tämän ajan elävä Lappi taiteen ja kulttuurin kautta.”
Kuvataiteilija Sirpa Särkijärvi on kotoisin Muoniosta, mutta hän asuu ja työskentelee nykyisin Turussa. Taiteilija ei päässyt itse paikan päälle julkistamistilaisuuteen, sillä hän työstää juuri uusia teoksia Taidekeskus Purnun kesänäyttelyyn. Näyttely on esillä 17.6.–20.8.2023 Orivedellä.
”Maalaustyylini on saanut nykyisen muotonsa viimeisen 10 vuoden aikana. Siihen on osaltaan vaikuttanut uran alussa työskentely myös taidegraafikkona ja voimakkaat siteet pohjoisiin synnyinseutuihini Enontekiöllä ja Muoniossa, jossa edelleen vietän paljon aikaani”, kertoo Särkijärvi työskentelystään.
”Maalaukset ovat omia yksilöjään, vaikka teema molemmissa on kasvu, eli lapsuus, joka luo pohjan identiteetille, minuudelle. Monesti taide voi tarjota väyliä tutkia omaa sisintään, niin kokijalle kuin tekijälleenkin. En itse esiinny maalauksissa, vaikka ne usein heijastelevat ajatuksiani ja tunteitani. Työskentelen mallien kanssa, he auttavat minua antamaan muodon sisäiselle maailmalleni, joka sitten rakentuu konkreettisesti vasta maalaustyöskentelyn hetkellä lopulliseen muotoonsa. Lapsuus, eli kasvu, vanhemmuus, lapsettomuus, ilo, onni, vuorovaikutus, tuska, huoli, haasteet, luopuminen, hyväksyntä. Nämä kaikki muiden muassa ovat näkökulmia, joita voi pohtia maalausten äärellä”, kuvailee Särkijärvi hyvinvointikeskukseen lahjoitettujen taideteosten taustoja.
Muoniossa taidelahjoitukseen on oltu tyytyväisiä.
”Hyvinvointikeskuksemme on suunniteltu monipuoliseksi kuntalaisten hyvinvointia edistäväksi tilaksi, jossa on mahdollisuus järjestää myös taidenäyttelyitä ja erilaisia tilaisuuksia kuntalaisille. Taideteosten ensisijainen yleisö on hyvinvointikeskuksen asiakkaat ja henkilökunta. Myös monet enontekiöläiset asiakkaat vierailevat rakennuksessa, muoniolaisten lisäksi”, toteaa kunnanjohtaja Laura Enbuska-Mäki.
Suomen Kulttuurirahasto käynnisti vuonna 2022 uuden tukimuodon, jonka tavoitteena on kääntää ja tuoda suomenkielisten lukijoiden käsiin maailmankirjallisuutta etenkin sellaisista alkukielistä, joista nykyisellään suomennetaan niukasti.
Kymmenen vuoden aikana tuki on yhteensä miljoona euroa, ja sillä saadaan suomeksi sata oman aikamme laatukirjaa maailmalta. Käännettävät teokset voivat olla aikuisille suunnattua proosaa, lyriikkaa tai esseitä.
Tukea on nyt myönnetty yhdelletoista uudelle kirjakäännökselle, joiden lähtökieliä ovat espanja, hollanti, portugali, puola, ranska, ruotsi, saksa ja viro.
Lukijat saavat tulevina vuosina käsiinsä muun muassa saksalaisen Judith Schalanskyn teoksen Verzeichnis einiger Verluste (Kadotettujen katalogi). Schalansky on kirjailija ja graafinen suunnittelija, jonka muistelmaa, faktaa ja fiktiota yhdistelevän kirjan tekstit vilisevät anekdootteja ja assosiaatioita ja sivuavat muun muassa maalaustaidetta, merenkulkua ja tiikereitä. Schalanskyn kirjat ovat kokonaistaideteoksia, joissa graafinen suunnittelu on yhtä olennaisessa roolissa kuin teksti. Kirjan julkaisee Poesia.
Camila Sosa Villada on yksi Argentiinan tunnetuimmista ja laajimmin käännetyistä nykykirjailijoista. Kustantamo S&S julkaisee häneltä suomeksi kaksi romaania: palkitun Las Malas -romaanin sekä toisen, vielä julkaisemattoman teoksen. Sosa Villada käsittelee romaaneissaan erityisesti transnaisten ja transyhteisöjen kokemusta ja elämää kielellisesti taidokkaiden fiktiivisten kertomusten kautta.
Viime vuosisadan tärkeimpiin kuuluvan ranskalaisen kirjailijan Louis-Ferdinand Célinen kolme valmista romaanikäsikirjoitusta katosi toisen maailmansodan ja Pariisin miehityksen jälkeen. Ne löydettiin vasta vuonna 2021. Maailmankirjallisuuden suomennostuen ansiosta niistä yksi, Londres, saadaan suomeksi Siltalan kustantamana. Se luo uuden näkökulman kiistanalaisen klassikkokirjailijan tuotantoon.
Englanti on käännösten valtakieli
Englannin kielestä käännetyt kirjat hallitsevat suomennetun kirjallisuuden markkinoita. Fennica-tietokannan mukaan vuonna 2022 yli puolet Suomessa ilmestyvistä kaunokirjallisuuden käännöksistä tehtiin englannin kielestä ja vajaa viidennes ruotsin kielestä.
Suomen Kulttuurirahasto tukee kirjallisuuden suomentamista, jotta suomalaiset voisivat lukea äidinkielellään myös meille vieraammista kulttuureista tulevia kirjoja.
”Jäämme hyvin kapean maailmankuvan varaan, jos vaikutteemme tulevat pelkästään englanninkielisistä maista. Jos haluamme ymmärtää, mitä maailmassa laajemmin tapahtuu, on tärkeä tietää, miten ihmiset muualla elävät ja ajattelevat”, sanoo asiamies Juhana Lassila Suomen Kulttuurirahastosta.
Maailmankirjallisuuden käännöstukea hakivat niin pienet kuin suuret kustantamot runsaalle 30 kirjalle. Valtaosassa hakemuksista alkukielenä oli jokin eurooppalainen kieli.
”Suomennostukea saaneiden kirjojen kielivalikoima on eurooppalaisittain hieno ja monipuolinen. Jatkossa toivomme voivamme tukea laatukirjojen suomentamista myös kaukaisemmilta kielialueilta, myös Aasiassa ja Afrikassa puhutuista kielistä”, Lassila sanoo.
Kulttuurirahasto on jo pitkään innostanut suomalaisia lukemaan ja tukenut samalla Suomen kirjallista kenttää useilla miljoonilla euroilla. Viime vuosina on esimerkiksi kannustettu ääneen lukemiseen pikkulapsiperheissä, laajennettu koulukirjastojen kirjavalikoimaa sekä tuotu selko- ja helppolukuisia kirjoja yläkoululaisten saataville. Maailmankirjallisuuden suomennostuki kustantamoille on osa tätä jatkumoa tuomalla aikuisten lukijoiden käsiin kiinnostavia käännöskirjoja sellaisista kielistä, joita harva suomalainen pystyisi alkukielellä lukemaan.
Suomennostuen turvin tähän mennessä julkaistuja kirjoja voi tutkia osoitteessa www.skr.fi/kirjagalleria
Gummerus Kustannus Oy hollantilaisen Hanna Bervoetsin teoksen Welkom in het rijk der zieken näkyvyyden edistämiseen, 6 000 euroa
Kirjallisuus- ja kulttuuriyhdistys Särö ry puolalaisen Olga Tokarczukin romaanin Anna In w grobowcach świata kääntämiseen ja julkaisemiseen, 10 000 euroa
Kustannusosakeyhtiö Otava ruotsalaisen Lina WolffinDe polyglotta älskarna -romaanin kääntämiseen ja julkaisemiseen, 9 000 euroa
Kustannusosakeyhtiö Otava ruotsalaisen Golnaz Hashemzadeh Bonden romaanin Naturliga beteenden (Luontainen käytös) kääntämiseen ja julkaisemiseen, 5 000 euroa
Kustannusosakeyhtiö Siltala ranskalaisen Louis-Ferdinand Célinen romaanin Londres kääntämiseen ja julkaisemiseen, 15 000 euroa
Kustannusyhtiö Kosmos saksalaisen Fatma AydemirinDschinns-romaanin (Jinnit) kääntämiseen ja julkaisemiseen, 10 000 euroa
Osuuskunta Kirjasin osk argentiinalaisen Alejandra Pizarnikin runojen kääntämiseen ja julkaisemiseen,6 000 euroa
Osuuskunta Poesia osk saksalaisen Judith Schalanskyn teoksen Verzeichnis einiger Verluste (Kadotettujen katalogi) kääntämiseen ja julkaisemiseen, 15 000 euroa
Oy Enostone Ltd portugalilaisen Ana Filomena AmaralinO Diretor -romaanin kääntämiseen ja julkaisemiseen, 9 000 euroa
Schildts & Söderströms / Kustantamo S&S virolaisen Kätlin Kaldmaan novellikokoelman Väike terav nuga (Pieni terävä veitsi) kääntämiseen ja julkaisemiseen, 5 000 euroa
Schildts & Söderströms / Kustantamo S&S argentiinalaisen Camila Sosa Villadan kahden romaanin kääntämiseen ja julkaisemiseen, 11 000 euroa
Anni-Sofia Knuuttila ja Tarja Tuupanen, Taidekeskus Itä. Kuva: Jani Kautto
Palkinto Taidekeskus Idälle
Etelä-Karjalan rahaston vuoden 2023 palkinto luovutettiin Taidekeskus Idälle taiteen ylpeälle tukijalle, kokemusten kartuttajalle. Joulukuussa 2018 avautunut Taidekeskus Itä on Etelä-Karjalan Taiteilijaseuran ja Korutaideyhdistyksen yhdessä perustama ja ylläpitämä galleria- ja taidelainaamotila Lappeenrannan keskustassa. Taidekeskuksessa on kaksi eri galleriatilaa, Roikka ja Riutta, vaihtuville nykytaiteen näyttelyille. Lisäksi tilassa palvelee myös taidelainaamo, josta erilaista taidetta voi lainata kuukausimaksulla tai ostaa omakseen.
Vuonna 1989 perustettuun Etelä-Karjalan taiteilijaseuraan kuuluu yli sata ammattitaiteilijaa. Näyttelytoiminnan lisäksi seura tekee aktiivista yhteistyötä mm. alueen hoitolaitosten sekä eri alojen oppilaitosten kanssa. Taiteilijaseura pyrkii myös parantamaan taiteilijoiden asemaa ja työskentelyolosuhteita maakunnassa. Vuonna 2005 Lappeenrannassa perustettu Korutaideyhdistys toimii valtakunnallisesti edistäen ja tehden tunnetuksi korutaidetta sekä Suomessa että ulkomailla. Yhteistyö yhdistysten välillä on tiivis ja hedelmällinen. Korutaiteelle on myös varattu erityinen sija Taidekeskuksen näyttelyohjelmassa.
Kärkihanke ja Taidetta kaikille -hankkeet
Maakunnallinen Kärkihankeapuraha jaettiin nukketeatteritaiteilija Emma Jussila-Schermanille ja fil. maisteri Sirpa Jegorowille. Jussila-Scherman sai 28 000 euroa kahden nukketeatteriesityksen valmistamiseen. Toinen näytelmistä käsittelee Etelä-Karjalan historiaan ja kansallispukujen syntyhetkeen liittyvää tositapahtumaa ja toinen eteläkarjalaista leipäkulttuuria. Esitykset on tarkoitettu kaikenikäisille historiasta kiinnostuneille.
Sirpa Jegorow puolestaan käsittelee tutkimushankkeessaan sukupuolen ja pakolaisuuden tematiikkaa kirjailija Eeva Kilven tuotannossa. Tarkasteltavina ovat teokset Noidanlukko (1959), Elämä edestakaisin (1964) ja Elämän evakkona (1983), joissa Kilpi käsittelee kotiseudun, siitä kumpuavan identiteetin, pakolaisuuden ja siirtolaisuuden problematiikkaa erityisesti yksilön näkökulmasta. Kilven tuotannossa karjalaisuudella ja menetetyn Karjalan kuvaamisella on ollut keskeinen sija. Etelä-Karjala on ollut osa Eeva Kilven kotiseutua. Hän on käynyt kouluja niin Imatralla kuin Lappeenrannassa. ”Karjalaissyntyinen kirjailija Eeva Kilpi on oman aikakautensa ja sukupolvensa tulkki. Hän on yksi suomalaisen naisten kirjoittaman kirjallisuuden keulahahmoista. Väitöskirjani tavoitteena on lisätä ymmärrystä karjalaisuuden kulttuurihistoriasta ja muuttuvista sukupuolirooleista, ja miten sukupuoli kietoutuu muihin identiteettikategorioihin, kuten pakolaisuuteen ja karjalaisuuteen,” Jegorow toteaa.
Lähes 20 vuotta nukketeatteritaidetta Etelä-Karjalassa tehnyt Emma Jussila-Scherman iloitsee, että nukketeatteri sai kärkihankeapurahan. Kuva: Ari Nakari
Taidetta kaikille -apurahaa myönnettiin kahteen hankkeeseen yhteensä 25 000 euroa. Teatteri-ilmaisun ohjaaja AMK Heidi Haiko ja työryhmä saivat 15 000 euroa draamapajojen ja esityksen valmistamiseen Etelä-Karjalan kahdeksalle palvelutalolle. Hyppy! ry sai puolestaan 10 000 euroa kehitysvammaisten Hyppy!-näyttämötaidetapahtuman toteuttamiseen Lappeenrannassa 2024. Tavoitteena on kehittää tapahtumasta kaksipäiväinen, kansallinen ja myöhemmin kansainvälinen kehitysvammaisten näyttämötapahtuma.
Kokovuotisia (12 kk) apurahoja jaettiin tieteeseen viisi ja taiteeseen neljä. Taiteen kokovuotisen saivat kuvataiteilija YAMK Teemu Heikkinen, nukketeatteritaiteilija Emma Jussila-Scherman, kuvataiteilija YAMK Sirja Knaapi ja kuvanveistäjä Essi Pitkänen. Tieteen kokovuotiset menivät M.Sc. Elizaveta Grishovalle ja fil. maisteri Sirpa Jegorowille, fil. maisteri Piia Kaskiselle, M.Sc. Yekaterina Kovalevalle ja M.Sc. Shahla Radmehrille. Puolivuotiseen (6 kk) kokoaikaiseen työskentelyyn myönnettiin 8 apurahaa, kolme tieteen ja viisi taiteen aloille. Edellisten lisäksi apurahoja myönnettiin osa-aikaiseen tai lyhytkestoiseen työskentelyyn (1–4 kk) tieteen tai taiteen hankkeessa. Kuluapurahaa myönnettiin kymmenelle yhteisölle erilaisten kulttuurihankkeiden toteuttamiseen.
Taiteen osuus apurahoista oli 69 %, tieteen 31 %. Eniten tukea saivat kuvataiteet (32 %), näyttämötaiteet (22 %) ja säveltaiteet (20 %). Tieteessä puolestaan eniten tuettiin humanistisia tieteitä (52 %), luonnontieteitä (32 %) sekä yhteiskuntatieteitä (16 %). Apurahojen läpimenoprosentti oli noin 17,6 ja keskikoko noin 13 500 euroa. Naisten osuus apurahansaajista oli 71 %.
Juha-Pekka Salminen työryhmineen vertailee ja tutkii tuhansien suomalaisten ja trooppisten kasvilajien antibakteerisia ominaisuuksia kärkihankeapurahan avulla. Kuva: Marianna Manninen
Palkinto pitkäaikaisesta työstä maahanmuuttajanaisten hyväksi
Vuonna 2000 Hülya ”Hissu” Kytön ja muiden Suomeen muuttaneiden naisten perustama DaisyLadies ry on tehnyt pitkäjänteistä ja uraauurtavaa työtä naisten kotouttamisessa. Toimintaan kuuluu sekä käytännön elämään liittyvää kotouttamistoimintaa, kuten kielikurssien järjestämistä ja harrastustoiminnan ja työllistymisen edistämistä. Lisäksi yhdistys järjestää tapahtumia ja on toteuttanut erilaisia taiteeseen, käsitöihin, identiteettiin ja minäkuvaan liittyviä hankkeita.
Kärkihanke ”Luonnollista kemiaa” tiede- ja tiedetiedotushankkeen kehittämiseen
Professori Juha-Pekka Salmiselle ja hänen työryhmälleen myönnetyn kärkihankeapurahan ensisijaisena tarkoituksena on kasvattaa lasten, nuorten ja aikuisten kiinnostusta kasvien kemiaan ja tietoisuutta siitä, miten kasvien ominaisuudet linkittyvät sekä luonnon monimuotoisuuteen että nykyisiin suuriin haasteisiin kuten luontokatoon ja antimikrobiresistenssiin. Hankkeen pohjana on tuhansista kasvilajeista saatu kemiallinen aineisto, josta on saatu sisältöä hankkeen video- ja podcastlähetyksiin. Nyt myönnetyllä Kärkihankerahoituksella on tarkoitus saada hanke päätökseen ja jalkauttaa se Turun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan vierailijoiden käyttöön sekä muihin Turun seudun luontokohteisiin.
Lähes sata apurahaa tieteen- ja taiteenharjoittajille
Näyttelijä ja käsikirjoittaja Kati Urho sai Taidetta kaikille -apurahan musiikkipainotteisen Suurin on rakkaus -esityksen valmistamiseen ja esittämiseen Turun seudun palvelutaloissa ja hoivakodeissa. Kuva: Laura Hurme
Varsinais-Suomen rahastoon saapui tammikuun haussa yhteensä 1 146 hakemusta, joista n. 48 % kohdentui taiteen ja n. 52 % tieteen aloille. Hakemusten yhteissumma oli yli 24 miljoonaa euroa. Apurahoja myönnettiin yhteensä 93 kappaletta, joista : 42 jaettiin taiteen ja 51 tieteen aloille. Apurahoista 46 jaettiin henkilökohtaisina työskentelyapurahoina tieteen- ja taiteenharjoittajille. Kokovuotisia apurahoja myönnettiin 14 ja vähintään puolivuotisia apurahoja 17. Muut apurahat osoitettiin osa-aikaisiin työskentelyapurahoihin sekä erilaisten tutkimus- ja kulttuurihankkeiden kuluihin. Taidetta kaikille -apurahoja myönnettiin Monitaideyhdistys Piste ry:lle, Turun Sanataideyhdistys ry:lle sekä taiteilija Kati Urholle ja työryhmälle Varsinais-Suomen alueen palvelutaloissa toteutettaviin hankkeisiin.
Lisäksi apurahasummasta 75 000 euroa jaetaan touko-kesäkuun vaihteessa opintostipendeinä lahjakkaille Turun konservatorion opiskelijoille sekä matemaattis-luonnontieteellisissä ja teknisissä aineissa menestyneille varsinaissuomalaisille ylioppilaille sekä ammatillisista oppilaitoksista valmistuville opiskelijoille.
Turun Sanataideyhdistys toteuttaa apurahallaan Loruretkiä mummolaan turkulaisissa palvelutaloissa. Kuva: Minttu Turunlahti
Apurahat julkistettiin vuosijuhlassa Wiurilan kartanossa
Maakuntarahaston vuosijuhla pidettiin Salossa Wiurilan kartanossa 23.5.2023. Juhlapuheen piti Pyhiinvaelluskeskuksen projektipäällikkö Annastiina Papinaho otsikolla ”Pyhiinvaellus – sukupolvien ketjussa kohti kestävää tulevaisuutta”. Voit lukea puheen alta löytyvästä linkistä. Juhlan taiteellisesta annista vastasivat muusikot Tuomas Kourula ja Pinja Jokinen.
Kymenlaakson rahaston vuoden 2023 palkinto, arvoltaan 10 000 euroa, luovutettiin Kulttuuriyhdistys Antarekselle ”tilasta ja rauhasta taiteelle ja kohtaamisille”. Kulttuuriyhdistys Antares perustettiin vuonna 2010. Kuvanveistäjä Tiiu Anttisen mukaan yhdistys sai nimensä Skorpionin tähtikuvion suurimman tähden Antareksen mukaan. Koska kreikan kielen etuliite ant tarkoittaa sekä kaltaisuutta että vastakkaisuutta, nimen koettiin kuvaavan erinomaisesti taiteen näkökulmien moninaisuutta. Yhdistyksessä on nykyisin 27 eri alojen ammattitaiteilijaa.
Yhdistyksen tärkein tehtävä on hallinnoida entisessä meijerissä Kouvolan Sippolassa sijaitsevaa Taidekeskus Antaresta. Taidekeskus Antares tarjoaa ammattitaiteilijoille edullista asuin-, näyttely-, työ- ja varastotilaa. Taidekeskus kuuluu suurempaan residenssiverkostoon ja Antarekseen ovat tervetulleita ammattitaiteilijat niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Keskus tarjoaa mahdollisuuden verkostoitumiseen ja toisilta oppimiseen, ja se antaa rauhaa ja tilaa taiteelliseen kehittymiseen. Residenssitoiminnalla ja mahdollisilla myyntituloilla katetaan taidekeskuksen kuluja.
Kärkihankeapuraha kahdelle
Historiallinen Haminan Teinisirkus viettää 50-vuotisjuhlavuotta. Se sai toimintaansa Kymenlaakson rahaston kärkihankeapurahan. Kuva: Vesa Hovi
Maakunnallinen Kärkihankeapuraha, 40 000 euroa, jaettiin Haminan Teinisirkuksen ja Kotkan Nuoriso-orkesteriyhdistyksen kesken. 50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Haminan Teinisirkus sai 20 000 euroa juhlavuoden tapahtumien järjestämiseen. Kotkan Nuoriso-orkesteriyhdistys puolestaan käyttää 20 000 euron apurahansa puhallin- ja lyömäsoittajien yhteismusisoinnin pedagogiseen kehittämishankkeeseen.
Erityisryhmien kulttuuritoiminnan edistämiseen osoitettiin useita apurahoja. Teatteri-ilmaisun ohjaaja Thomas Pryke sai 14 000 euroa Taidelähetti-hankkeeseen, jossa viedään taidetta kouluihin, päiväkoteihin, palvelutaloihin, lastensuojeluun ja vastaanottokeskuksiin. Kaakkois-Suomen sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry sai 10 500 euroa luovan kirjoittamisen työpajojen sekä runofestivaalin järjestämiseen mielenterveys- ja päihdekuntoutujille. Valkealan Kirkonkylän Nuorisoseura rysai 8 000 euroa viedäkseen Valkealan historiasta kertovan Oravan Matti -näytelmän koulujen lisäksi myös palveluyksiköihin.
Taidelähetti Thomas Pryke vie esittävän taiteen moniin paikkoihin, mm. palvelutalot, koulut, päiväkodit ja vastaanottokeskukset. Kuva: Tommi Mattila
Apurahoja myönnettiin kolmeen elokuvahankkeeseen. Kasvatustiet. kand. Eveliina Arminen ja kuvaaja Marko Kivioja saivat 11 500 euroa seudullisten toimijoiden ja nuorten kanssa yhteistyössä valmistettavaan Valinta-lyhytelokuvaan, joka on tarkoitettu sosiaali- ja terveysalan opetuskäyttöön. Dokumenttielokuvaohjaaja Jouni Hiltunen sai 14 000 euroa laulujoutsenista ketovan luontoelokuvan tekemiseen. Videoartenomi Ari Häkkinen ja käsikirjoittaja-tuottaja Anu Häkkinen puolestaan valmistavat 14 000 euron apurahallaan biologisia ilmiöitä luonnossa taideteoksina esittelevän Luonnon retrospektiivi -dokumenttielokuvan.
Neljä kokovuotista, viisi puolivuotista työskentelyapurahaa
Kokovuotisia (12 kk) kokoaikaisia työskentelyapurahoja myönnettiin neljä, yksi taiteeseen ja kolme tieteeseen. Taiteen kokovuotisen sai kuvataiteilija Varpu Eronen, tieteen kokovuotisen saivat kasvatust. maisteri Erika Jokimies, fil. maisteri Alma Kurki ja psykol. maisteri Iiris Kyläheiko.
Dokumenttielokuvaohjaaja Jouni Hiltunen tekee luontoelokuvaa laulujoutsenesta. Kuva: Katharsis films oy / Samu Hiltunen
Puolivuotisia (6 kk) kokoaikaiseen työskentelyyn tarkoitettuja apurahoja myönnettiin viisi, neljä taiteeseen ja yksi tieteeseen. Tieteen puolivuotisen sai terveystiet. maisteri Paula Järvisalo, taiteen puolivuotiset menivät fil. maisteri Katariina Hakaniemelle, dokumenttielokuvaohjaaja Jouni Hiltuselle, tait. maisteri Elina Prihalle ja teatteri-ilmaisun ohjaaja Thomas Prykelle. Lisäksi useita apurahoja myönnettiin osa-aikaiseen tai lyhytkestoiseen työskentelyyn (1–4 kk) tieteen tai taiteen hankkeessa. Yhdeksälle yhteisölle myönnettiin kuluapurahaa erilaisten kulttuurihankkeiden toteuttamiseen.
Tieteen osuus apurahoista oli 36 % ja taiteen 64 %. Tieteenaloista eniten tukea saivat lääketieteet (38 %), käyttäytymistieteet (33 %) ja luonnontieteet (16 %). Taiteenaloista apurahoja jaettiin eniten kuvataiteisiin (26 %), säveltaiteisiin (25 %) ja näyttämötaiteisiin (21 %). Hakemusten läpimenoprosentti oli noin 17 ja apurahan keskimääräinen suuruus noin 13 000 euroa. Naisten osuus apurahasaajista oli 76 %
Kulttuurilossi pyrkii monipuolisella ohjelmallaan edistämään yhteisöllisyyttä, luontoarvoja ja monimuotoista kulttuuria. Tapahtumat ovat maksuttomia ja sopivat monen ikäisille katsojille. Aikataulut ja esityspaikat tarkentuvat vielä ja niitä päivitetään sosiaaliseen mediaan.
Kutsuimme taiteilijoita kaikilta taiteenaloilta jättämään ehdotuksensa tapahtumiin. Saimme 98 korkeatasoista hakemusta, joista valitsimme toteutettaviksi yhdeksän. Yleisöllä on kesällä mahdollisuus paitsi nauttia esityksistä myös osallistua itse tekemiseen: Iniössä voi tehdä katutaidetta ja Kuuskajaskarilla taas ohjailla interaktiivista mediateosta. Lasten kanssa voi tulla seuraamaan etenkin iloisia Mytty-iltamia –ihan päiväsaikaan.
Esityspaikat ovat moninaiset ja vierailijoilla onkin tilaisuus nauttia folk-musiikista ja kädentaitoesityksistä metsän keskellä, uppoutua salissa merestä inspiroituneeseen klassiseen musiikkiin, katsoa tanssiduon paikkaan reagoivaa esitystä sekä seurata jonglöörin ja haitaristin yhteisesitystä rannalla. Ohjelmassa on myös kaksi maineikasta jazz-yhtyettä, joten luvassa on kaiken kaikkiaan hienoja kesätunnelmia.
Lisäksi jokaisessa kohteessa pidetään Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahaston asiamiehen, dosentti Timo Vuorisalon, vetämät saaristoluontoon liittyvät luento -ja keskustelutilaisuudet. Nyt onkin tilaisuus kysyä mielen päällä pyöriviä luontokysymyksiä asiantuntijalta.
Taideohjelma
INIÖ, lauantai 8.7. klo 10–21
Konstiga ting i Iniö -kollektiivi (Aija Hannula, Maire Karuvuori, Hans-Peter Schütt): Yhteisöllinen, kaikille avoin katutaidetyöpaja Iniö Street (p)Arty.
Emilia Lajunen – 5-kielinen viulu, avainviulu ja laulu sekä Roosa Halme – nuket, harmonikka ja laulu: Mytty-iltamat, joissa pelimannimusiikilla ja nukketeatterilla syntyy tarinoita, pienoismaailmoita ja iloa. Ohjaus Elina Lajunen.
Niklas Winter Trio: Konsertti Scandinavian Skies koostuu Winterin Hank Williams -sovituksista jazz-triolle. Niklas Winter – kitara, Emil Hess (Tanska) – tenorisaksofoni, Richard Huntley (USA) – rummut.
KUUSKAJASKARI, lauantai 29.7. klo 11.30–17.15
Niko Tiainen: Interaktiivinen teos insula.0001 pohjautuu saariston luonnosta mm. sensoreilla kerättyyn dataan.
Jonglööri Kai Kuutamon ja haitaristi Toni Perttulan esitys Maininki ilahduttaa yleisöä rannan tuntumassa.
Isa Lindgren-Backman ja Mika Mylläri orkestereineen: Villoveega – Jazz på Grundsprååtji (Karlebydialekt), uutta suomenruotsalaista jazzmusiikkia.
SAARISTOKESKUS KORPOSTRÖM, lauantai 5.8. klo 13–19
Laura Moisio – kitara ja Juhana Nyrhinen – veisto: MetsäFolk vie muusikot ja kädentaitajat esiintymään metsän siimekseen.
BUSKING on TARGET Helsinki ensemblen paikasta toiseen julkisissa tiloissa siirtyvä nykytanssiduetto. Koreografia ja tanssi: Elina Häyrynen, Natasha Lommi. Äänisuunnittelu: Janne Hast ja Josu Mämmi.
Sånger vid havet: Klassisen musiikin meriteemainen esiintymistuokio, jossa G. Nyströmin ja P. Isomäen sävellyksiä. Anita Franklin – laulu, Jaana Luuppala – piano, Jukka Rajala – trumpetti.
Hämeenlinnassa asuva Johannes Ojansuu on tehnyt ansiokkaan elämäntyön filosofian ja suomalaisen keskustelukulttuurin parissa. Ojansuu on ideoinut kulttuurifoorumi Perjantaiparlamentin, jossa hänen vieraanaan on ollut useita valtakunnallisia taiteen ja tieteen vaikuttajia.
Johannes Ojansuu on vetänyt Perjantaiparlamenttia jo vuodesta 2007 lähtien. Olutravintola Birgerissä järjestetyissä illoissa hän on kohdannut 16 vuoden aikana toistasataa vierasta. Yleisö on osallistunut keskusteluihin, joita on voinut kuunnella myös Yleisradion kautta. Nykyisin Hämeen Sanomat striimaa iltojen keskustelut.
Perjantaiparlamentti on edistänyt dialogia ja vuorovaikutteisuutta. Kokeiluna liikkeelle lähtenyt Perjantaiparlamentti on jo valtakunnallisesti tunnettu ja erinomainen esimerkki siitä, miten kiinnostava, poleeminen ja syväluotaava asiantuntijoiden keskustelu voi olla samalla kaiken kansan tilaisuus. Hämeen taidetoimikunnan vuonna 2013 Vuoden kulttuuritekona palkitsemassa Perjantaiparlamentissa on ollut vaikuttajia useilta kulttuurielämän osa-alueilta, niin politiikasta, teatterielämästä, kirjallisuudesta kuin kirkonkin piiristä.
Johannes Ojansuun omiin keskeisiin teemoihin kuuluvat filosofisen antropologian, filosofisen psykologian ja uskonnonfilosofian kysymykset. Kirjallisessa tuotannossaan hän on käsitellyt ihmisen tietoisuutta niin sanottuna rajasuhteena ja sen merkitystä uskonnolliselle suuntautuneisuudelle sekä kysymystä ihmisluonnon arkaaisesta perustasta suhteessa kulttuuriin. Ojansuun tutkimustyö liikkuu filosofisen antropologian ja mielenfilosofian risteyskohdassa.
Hänet on palkittu runoistaan J. H. Erkon palkinnolla (1991), Hämeen taidepalkinnon hän on saanut vuonna 2005. Ojansuun aforismikokoelma Katoavaisuuden aineisto (Into) oli Vuoden aforismikirja 2014.
Johannes Ojansuu on hieno esikuva siitä, miten yksikin ihminen voi vaikuttaa ja rakentaa yhteisöllisyyttä. Filosofian lehtori voi astua luokkahuoneen ulkopuolelle. Johannes Ojansuun työ on äärimmäisen arvokasta ja tärkeää. Se on pitkää, laajaa ja monipuolista.
Hämeen rahasto jakaa palkintoja tieteeseen ja taiteeseen pitkästä elämäntyöstä. Palkinnon ovat aiemmin saaneet säveltäjä Kari Rydman, maisterit Talvikki ja Valvatti Vaulo, varatuomari Arvi Paloheimo, lehtori Hilja Mörsäri, tekstiilitaiteilija PirkkoHammarberg, yhteiskuntatieteiden kandidaatti Sirpa Kalliokoski, kuvataiteilija Helena Niemi, professori Pekka Ruohotie, museonjohtaja Lauri Pohjakallio, dir.cantus Pekka Perko, lakitieteen lisensiaatti Jaakko Heikkilä, filosofian tohtori Kaisa Koivisto, professori Lauri Arvola sekä muusikot Turkka ja Mika Mali, taidemaalari Seppo Tamminen, taiteilija Vexi Salmi, lääketieteen tohtori AriPalomäki, kääntäjä, kirjailija Arto Kivimäki, toiminnanjohtaja, ohjaaja Marja Myllyniemi, filosofian tohtori Anna-Maria Vilkuna, tait. maisteri, valokuvataiteilija Marjukka Vainio, yrittäjä, luonto- ja lintuharrastaja Jouko Alhainen ja kuoronjohtaja, musiikinopettaja Leena Aarnipuu.
Fil. tohtori Riikka-Maria Rosenberg sai kokovuotisen apurahan kaunokirjalliseen työskentelyyn. Kuva: Mikko Rasila/Tammi
Kärkihankkeeksi Hämeen rahasto nosti maat. ja metsät. tohtori Outi Sietiön, fil. tohtori Jari Hyväluoman ja fil. tohtori Janne Salmisen maatalousmaan hiilivarastoa kerryttävien toimenpiteiden vaikutusta maaperän biodiversiteettiin tarkastelevan tutkimuksen, jonka toteuttamista rahasto tuki 40 000 eurolla.
Taidetta kaikille -apurahaksi valittiin näyttelijä FIA Katja Peacockin ja MuM Elisa Laihon virkistystoiminnan mallin tuottaminen hoivalaitoksiin musiikin ja teatterin keinoin. Apurahan suuruus oli 19 000 euroa.
Kokovuotisia (28 000 euroa) apurahoja jaettiin tänä vuonna kahdeksan. Niistä 4 myönnettiin taiteeseen ja 4 tieteeseen. Taiteen apuraha myönnettiin mm. fil. tohtori Riikka-Maria Rosenbergille kaunokirjalliseen työskentelyyn ja kuvataiteilija Heli Huotalalle taiteelliseen työskentelyyn. Tieteen kokovuotisen apurahan sai mm. fil. maisteri Emmi Eerola, jonka väitöskirja tutkii talven merkitystä boreaalisessa järviekosysteemissä.
Myönnetyistä apurahoista 60 % jaettiin tänä vuonna taiteelle ja 40 % tieteelle. Myöntöjen keskikoko oli 16 000 euroa. Apurahat jakautuvat Hämeen rahaston alueelle ympäri Kanta-Hämettä.
