Tasavallan presidentti Alexander Stubb on tehnyt rahalahjoituksen kolmeen kohteeseen yksityishenkilönä. Yksi kohteista on Suomen Kulttuurirahasto, jolle Stubb lahjoitti 250 000 euroa.
Lahjoituksen turvin Kulttuurirahastoon on perustettu Suzanne Innes-Stubbin ja Alexander Stubbin rahasto. Sen tarkoituksena on edistää nuorten taidetta, tiedettä, kulttuuria, musiikkia ja kirjallisuutta. Kulttuurirahastossa on myös useita aiempien tasavallan presidenttien nimikkorahastoja, muun muassa Tarja Halosen, Eeva ja Martti Ahtisaaren, Mauno Koiviston ja Urho Kekkosen rahastot.
Kulttuurirahaston nimikkorahastoissa lahjoittajan tai hänen läheisensä nimi säilyy tulevaisuuteen ja varat voidaan ohjata tiettyyn tarkoitukseen. Lahjoituksella voi tukea esimerkiksi omaan henkilöhistoriaan tai uraan liittyvää taide- tai tutkimusalaa. Tarkoituksena voi olla myös yleinen tieteen ja taiteen tukeminen. Kulttuurirahastolla on yli 900 nimikkorahastoa. Lahjoituksina saadut varat sijoitetaan osana säätiön sijoitusomaisuutta, ja tuotot käytetään tieteen ja taiteen hyväksi.
Presidentti Stubb on Kulttuurirahaston hallintoneuvoston kunniaesimies. Hallintoneuvosto on Kulttuurirahaston korkein hallintoelin.
Kuvassa tasavallan presidentti Alexander Stubb ja hänen puolisonsa Suzanne-Innes Stubb Berliinissä lokakuussa 2024.Kuva: Emmi Syrjäniemi/Tasavallan presidentin kanslia
Kulttuurirahaston residenssiohjelma tukee taiteilijoiden kansainvälistä liikkuvuutta ja verkostojen rakentamista. Ohjelma on toiminut nykyisessä muodossaan vuodesta 2017, ja siihen kuuluu tällä hetkellä yksitoista residenssiä yhdeksässä eri maassa.
Tänä vuonna ohjelmaan saapui ennätykselliset 481 hakemusta, joista residenssipaikka myönnettiin 18 taiteilijalle. Ensimmäistä kertaa haettavana olivat Nigeriassa sijaitseva Yinka Shonibare Foundationin ylläpitämä G.A.S.-residenssi sekä ACME Lontoossa.
Monitieteistä yhteistyötä Nigerian Lagosissa
G.A.S. / Yinka Shonibare Foundation ylläpitää residenssitoimintaa kahdessa kohteessa Nigeriassa; toinen residenssi sijaitsee dynaamisen Lagosin sydämessä ja toinen maatilalla Ijebussa Ogunin osavaltiossa. Residenssiohjelma perustuu monitieteiseen yhteistyöhön, ja siihen voivat osallistua henkilöt erilaisista taustoista ja uravaiheista. Kulttuurirahaston apuraha G.A.S.-residenssiin myönnettiin tänä vuonna kahdelle taiteilijalle, jotka majoittuvat ensisijaisesti Lagosissa, mutta heillä on mahdollisuus viettää lyhyempi aika myös maatilalla Ijebussa.
Kush Badhwar on taiteilija ja elokuvantekijä, joka on yli viidentoista vuoden ajan työskennellyt liikkuvan kuvan, taiteellisen, sosiaalisen ja tilallisen tutkimuksen rajapinnassa. Badhwar opiskeli Intian elokuva- ja televisioinstituutissa, jonka jälkeen valmistui maisteriksi Viron taideakatemiasta. Lagosissa hän tutkii jokivarsia ja rannikkoalueita, missä kosteikot ja vesiväylät kohtaavat leviävän urbaanin asutuksen ja missä ilmaston, talouden ja arjen kysymykset tulevat näkyviksi.
Alexandra Mitiku on Helsingissä vaikuttava monialainen taiteilija, joka käyttää töissään orgaanisia maalausmateriaaleja, kuten savea, hiekkaa ja mustetta. Hän aikoo residenssijaksollaan tutustua G.A.S:n kirjaston laajaan valikoimaan ja syventyä muun muassa afrikkalaista ja afrodiasporista filosofiaa ja intersektionaalista feminististä ajattelua koskeviin teksteihin. Mitiku toivoo myös voivansa tutustua paikallisiin keramiikka- ja käsityöyhteisöihin ja jatkavansa maalaussarjaansa ’our xenogenesis’.
”En malta odottaa pääseväni kehittämään työskentelyäni tässä mahtavassa uudessa ympäristössä,” Mitiku toteaa innoissaan.
Kuva: Johanna Naukkarinen
Kolme kuukautta paloasemalla Itä-Lontoossa
Lontoossa sijaitseva Acme on majoittanut kansainvälisiä residenssitaiteilijoita Fire Station -rakennuksessa lähes kolmenkymmenen vuoden ajan. Vuonna 1910 rakennetun talon neljä ylintä kerrosta suunniteltiin alun perin asunnoiksi paloaseman työntekijöille. Sittemmin nämä 12 asuntoa on muutettu taiteilijoiden työskentely- ja asuintiloiksi.
Tänä vuonna Acmeen valittiin ensimmäinen Kulttuurirahaston residenssitaiteilija. Monialainen taiteilija Alejandra Alarcón työskentelee ruoan, ekologian ja taiteen rajapinnoilla. Hän käsittelee työssään eri kulttuurien ja sosiaalisten rakenteiden välisiä suhteita raaka-aineiden, ruokailutottumusten ja makujen kautta, joita on kohdannut Meksikossa ja Suomessa.
”Olen todella innoissani tulevasta residenssijaksosta Acmessa. Lontoon residenssi mahdollistaa uusien yhteyksien luomisen ja toivoakseni myös yhteistyön edistämisen ruoka- ja taidemaailman sekä latinalaisamerikkalaisten yhteisöjen kanssa. Oleskeluni aikana jatkan keräilyä ja kävelyharrastusta uudessa kaupunkiympäristössä, syvennän taiteellista tutkimusta kakkujen parissa ja aloitan uuden julkaisun työstämisen.”
Kuva: Skaiste Venckevi
Kaikki Kulttuurirahaston residenssiapurahan saajat 2025:
ACME, Lontoo Alejandra Alarcón
Arts Initiative Tokyo Elina Suoyrjö
G. A. S., Lagos Kush Badhwar Alexandra Mitiku
Fabrikken, Kööpenhamina Nikolai Azariah Tuomas Lehtomaa
Kanuti Gildi SAAL, Tallinna Teo Ala-Ruona ja työryhmä Alen Nsambu ja työryhmä
MJF, Lofootit Camille Kaisa Auer Teemu Lindroos
MORPHO, Antwerpen Kathryn Ruck NART, Narva Natalia Kozieł-Kalliomäki Elina Oikari Sím, Reykjavik Ching Jo Hsu Nastja Säde Rönkkö Tokyo Arts and Space Baran Caginli
Suomen Kulttuurirahasto tukee tiedettä ja taidetta kaikkialla Suomessa seitsemäntoista maakuntarahastonsa kautta. Tammikuun haussa maakuntarahastot myöntävät apurahoja maakunnassa asuville tai syntyneille hakijoille, maakunnassa tehtävään tai siihen kohdistuvaan tieteelliseen tai taiteelliseen työhön ja erilaisiin kulttuurihankkeisiin. Uudenmaan rahastosta voi hakea vain taiteen apurahoja, muista rahastoista sekä tieteen että taiteen apurahoja.
Tammikuussa 2026 on ensimmäistä kertaa haussa Elinvoimaa kulttuurista -apuraha. Rahoitusta saavan hankkeen tulee merkittävästi edistää kulttuurialan yritystoimintaa ja yrittäjyyttä, kuten paikallisia tapahtumia, kulttuuriyrittäjyyttä, matkailua, luovia elinkeinoja tai yhteistyötä eri alojen välillä. Apuraha voi synnyttää uutta toimintaa tai vahvistaa jo hyväksi todettua. Elinvoimaa kulttuurista -apurahaa voi hakea kaikista maakuntarahastoista.
Haun muita erityiskohteita ovat kotiseututyö ja kärkihankeapurahat, joita myönnetään vuosittain tavallista suurempiin hankkeisiin. Maakunnilla on myös omia erityiskohteita.
Tammikuun haussa yksityishenkilöt ja työryhmät voivat hakea apurahaa ainoastaan yhdestä maakuntarahastosta. Rekisteröidyt yhteisöt voivat hakea apurahaa useammasta maakuntarahastosta.
Myös SKR-botti neuvoo hakijan verkkopalvelussa haun ajan 24/7. Verkkopalveluiden käyttöön liittyvät tekniset kysymykset voit lähettää osoitteeseen tekninentuki@skr.fi.
Post doc -poolin apurahoista kaksi on jatkoapurahoja ja yksitoista kahden vuoden apurahoja. Syksyn hakukierrokselle osallistui 165 tohtoria eri puolilta Suomea, mikä merkitsi 10 prosentin nousua viime vuoden tasosta. Apuraha voitiin myöntää miltei 16 prosentille hakijoista. 26 apurahasta 11 myönnettiin Kulttuurirahastosta.
Pooliin kuuluu kolmevuotiskaudella 2025–2027 kolmetoista säätiötä, jotka jakavat ulkomaisiin tutkimusjaksoihin vuosittain yhteensä 3,2 euroa. Post doc -tutkimusjaksojen pituudet vaihtelevat puolesta vuodesta kahteen vuoteen.
Aivotutkimusta Isossa-Britanniassa
Lääketieteen tohtori Samu Kurki on yhdistänyt urallaan tutkimuksen ja kliinisen lääkärin työn toimien viime vuosina erityisesti neuroinflammaation ja nuorten mielenterveyden parissa. Syyskuussa 2025 hän aloitti Imperial College Londonissa hankkeessa, jossa tutkitaan, voidaanko aivojen muovautuvuutta eli neuroplastisuutta lisätä yhdistämällä psykedeelit ja ei-kajoava syväaivostimulaatio.
”Psykedeelit voivat merkittävästi lievittää oireita esimerkiksi masennuksessa ja traumaattisissa pelkotiloissa. Tavoitteena on luoda hermoverkoissa herkkyystila, jolloin ajatusmallien ja taitojen muokkaaminen sekä uudelleenopettelu tehostuvat. Tämä voi avata uusia mahdollisuuksia sekä neurologisten sairauksien kuntoutuksessa (esim. aivovamma tai -infarkti) että psyyken häiriöissä, kuten masennus ja addiktiot, joihin liittyy jumiutuneita ajatus- ja käyttäytymismalleja”, Kurki kertoo.
Hankkeen toteutusyksikkö tarjoaa ainutlaatuisen tutkimusympäristön: se oli perustamishetkellään maailman ensimmäinen yliopistollinen keskus, joka tutkii psykedeelejä.
Lääketieteen tohtori Elmo Pulli matkustaa vuodeksi Cambridgen yliopistoon tekemään aivotutkimusta. Nykyisellä avoimen tiedon aikakaudella merkittävin tiede syntyy laajoista aineistoista, ja Cambridgessä hänellä on käytössään poikkeuksellisen laaja aivokuvantamisaineisto. Hän tutkii vanhempien iän vaikutusta lapsen aivojen rakenteelliseen kehitykseen. Erityisen nuori tai vanha vanhempien ikä on liitetty kohonneeseen riskiin useille sairauksille, mutta näiden ääritapausten ulkopuolella iän yhteys lapsen kehitykseen tunnetaan huonosti.
”Aivot ovat monimutkainen kokonaisuus ja on kiinnostavaa nähdä, miten erilaiset asiat elämässä voivat muovata niitä. Tutkin aivoja magneettikuvantamisen avulla, ja suurin osa aiemmasta työstäni on keskittynyt lapsuuden ajan kehitykseen FinnBrain-tutkimuksessa. Post doc -projektissani tutkin, miten vanhempien ikä syntymässä on yhteydessä aivojen kehitykseen koko elinkaaren yli”, Pulli toteaa.
Valtiotieteen tohtori Maija Lassila tutkii, miten energiasiirtymä voidaan toteuttaa oikeudenmukaisesti marginaalisissa yhteisöissä. Hän aloitti työnsä arktisen Suomen poronhoitoyhteisöissä, mutta laajensi tutkimusta Australian Queenslandin alkuperäiskansaverkostoihin saadakseen kokonaisvaltaisemman kuvan vähemmistöryhmien eroista ja yhteisistä haasteista. Lassila on valmistunut myös kuvataiteen maisteriksi Kuvataideakatemiasta, ja hyödyntää tutkimuksessaan myös visuaalisia menetelmiä.
”Niin sanottua vihreää energiasiirtymää toteutetaan nyt osana talousjärjestelmää, joka jatkaa luonnonvarojen ylihyödynnystä globaalisti ja syventää eriarvoisuutta. Tutkimuksellani haluan sanoittaa toisenlaisia käytäntöjä, jotka ottavat huomioon tulevat sukupolvet ja yhdessä luovat polkuja globaaliin muutokseen.”
Queenslandin yliopistossa toteutettava tutkimusvierailu kytkeytyy CSRM:n (Centre for Social Responsibility in Mining) kansainvälisesti merkittäviin painopisteisiin, jotka tarkastelevat yhteisöjohtoisia energiasiirtymän käytäntöjä. Näihin kuuluvat muun muassa omistajuus ja itsemääräämisoikeus uusiutuvan energian sekä kriittisten mineraalien hankkeissa.
”Analysoimalla rinnakkain kulttuurisesti ja maantieteellisesti kaukaisia viitekehyksiä hankkeeni tuo uutta näkökulmaa vielä vähäiseen tutkimukseen yhteisöjen omista ja jaetuista kokemuksista siitä, millainen on planeetan rajoissa tapahtuva, ylisukupolvista ja monilajista hyvinvointia tuottava itsemääritelty siirtymä.”
Valtion ja neljän säätiön vuonna 2022 perustama Uudet klassikot – Nya klassiker -rahasto tukee taidealalla asemansa jo vakiinnuttaneiden toimijoiden työskentelyn ja kasvun edellytyksiä. Tuen saajat ovat vuorovuosina esittävän taiteen ja kuvataiteen toimijoita, ja syksyn hakukierroksella vuorossa oli esittävä taide. Uudet klassikot -rahasto kannustaa taideorganisaatioita kasvuun ja samalla hallinnolliset ja rahoitusmuotojen rajat ylittävään yhteistyöhön.
Apurahaa myönnettiin 18 esittävän taiteen toimijalle sekä kokonaan uusiin teoksiin että jo aiemmin ensi-iltansa saaneiden esitysten yleisöpohjan laajentamiseen.
Cirko ja & Espoon teatteri tuottavat yhteistyössä ruotsalaisen Riksteaternin ja tanskalaisen Vendsyssel Teaterin kanssa uuden nykysirkusteoksen. Something-työnimen saaneella teoksella tulee olemaan noin 50 näytöstä Tanskassa, Ruotsissa ja Suomessa. Teoksen lähtökohtana ovat yksinkertaiset ja tunnistettavat jokapäiväiset tilanteet, jotka kehittyvät koskettaviksi, henkeäsalpaaviksi ja lopulta mahdottomiksi tapahtumiksi.
00100ENSEMBLE on immersiivisiin, kokonaisvaltaisiin ja monitaiteisiin esityksiin keskittynyt vapaa ryhmä. Uudet klassikot -rahoitus mahdollistaa immersiivisen taiteen keinoja höydyntävän kolmen toimijan yhteistuotannon Francesco Cavallin oopperasta La Calisto Helsinki-Vantaan lentoaseman käytöstä poistetussa terminaalissa. 00100ENSEMBLEn yhteistyökumppanit tuotannossa ovat Suomen Kansallisooppera ja Suomalainen barokkiorkesteri.
Sirius Teatern (Universum rf) ja Tapiola Sinfonietta tuottavat näyttämöllisen runon Till Vågorna –näyttelijöille ja orkesterille. Till vågorna on poikkitaiteellinen kaksiosainen esitys, joka yhdistää draamaa, lyriikkaa, meribiologiaa, kuvitusta ja nykymusiikkia. Teos liikkuu sisäisen ja ulkoisen syvyyden välillä – ihmisen ja meren, sanojen ja äänten, kuvitelman ja todellisuuden rajamailla. Esitys pohjautuu Martina Moliis-Mellbergin runoteoksiin Ad Undas ja Medusa.
Kiertävä espoolainen ammattiteatteri TOTEM sai rahoituksen lastenteatteriohjelmiston lisäämiseksi kolmessa maakuntateatterissa. Iida Koron kirjoittama TOTEM-teatterin kiitetty lastenteatteriesitys Kuvitellaan toivo käsittelee kiusaamisen ehkäisyä ystävyyden ja toisten auttamisen kautta. Esityksiä järjestetään paitsi yhteistyöteattereissa eli Teatteri Imatrassa, Varkauden teatterissa ja Kokkolan maakuntateatterissa, myös niiden ympäristökunnissa, joissa esityspaikkoina ovat alakoulujen liikuntasalit.
Lipputulot vaikuttavat apurahan määrään
Koreografi Elina Pirisen Ghosts of Rosegarden -teos sai Uudet klassikot -rahoituksen. Kuva: Anna Poleteli
Uudet klassikot -tukimuodon keskeinen erityispiirre on apurahan määräytymisen tapa. Hakemuksen perusteella myönnettävän mahdollisen perusosan lisäksi yhteisöt saavat apurahakauden aikana lisärahoitusta, jonka suuruus määräytyy pääsylipputulojen mukaisesti. Perusosan suuruus on 10 000–60 000 euroa ja laskennallisen osa enintään 300 000 euroa. Lipputulojen perusteella määräytyvä apuraha on siis enimmillään viisi kertaa hakijan saaman perusosan suuruinen.
Uudet klassikot – Nya klassiker -rahaston tavoitteena on tukea taiteen asemaa ja merkityksellisyyttä yhteiskunnassa sekä kasvattaa teosten ja tuotantojen elinkaarta ja yleisömääriä. Rahaston ovat perustaneet yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriö ja neljä säätiötä: Suomen Kulttuurirahasto, Svenska kulturfonden, Alfred Kordelinin säätiö sekä Jenny ja Antti Wihurin rahasto.
Kaikki Uudet klassikot -apurahansaajat 2025
00100ENSEMBLE ry immersiivisen taiteen keinoja höydyntävä kolmen toimijan yhteistuotanto Cavallin oopperasta La Calisto Hki-Vantaan käytöstä poistetussa terminaalissa, 60 000
Cirko – Uuden sirkuksen keskus ry pohjoismainen nykysirkusteos, Cirkon, & Espoon teatterin, Riksteaternin ja Vendsyssel Teaterin yhteistuotantona, 60 000
Eloa ryItku – ylisukupolvisen näyttämöteoksen ja työpajasarjan tuotantoon, 40 000
Flow ryFaravidin maa immersiivinen ja paikkasidonnainen teos, FlowProductions’in ja Oulun teatterin yhteistuotantona, 60 000
Kinetic Orchestra, Taideosuuskunta Apinatarha nuorille yleisöille suunnatun Give Me 60 Seconds -teoksen toteuttaminen ja kiertuetoiminta Kinetic Orchestran, Tanssiteatteri Minimin, Kuopion kaupunginteatterin ja JoJo – Oulun tanssin keskuksen yhteistuotantona, 60 000
Kulttuuriosuuskunta G-Voima / Vaara-kollektiiviPuutarhuri – kauneus on kauhun ensiaskel -näytelmän toteuttamiseen Vaara-kollektiivin, Kajaanin kaupunginteatterin ja Routa Companyn yhteistuotantona, 50 000
Libidian Wonders ry Elina Pirisen Ghosts of Rosegarden -teos, Zodiakin ja Kamariorkesteri Avanti!n yhteistuotantona, 60 000
Pohjanmaan tanssi ry simulaatioteoriasta ammentava tanssi-, teatteri- ja pelitaiteen teos Simulaatio X, Pohjanmaan tanssin aluekeskuksen, Vaasan kaupunginteatterin ja Vaasan ammattikorkeakoulun yhteistuotantona, 60 000
Pohjoinen Liike ryPro Patria – Living in the Grey Zone -esityksen toteuttamiseen, 60 000
Saaristo-oopperayhdistys ry Weill: Mahagonnyn kaupungin nousu ja tuho -ooppera, Saaristo-oopperan, Turun Kaupunginteatterin ja Turun Filharmonisen Orkesterin yhteistuotantona, 60 000
Teaterföreningen Blaue Frau rf föreställningen WORK är en samproduktion mellan Svenska Teatern, Teaterhögskolan / Konstuniversitetet och Blaue Frau 60 000
Teatteri Avoimien Ovien Kannatusyhdistys ry Rosa Liksomin Everstinnaan perustuvan juhlaesityksen tuottaminen, kolmen teatterin yhteistuotantona, 40 000
Teatteri Metamorfoosi production and touring of the show Itseen Kirjoitettu based on the book Returning to Reims by D. Eribon, 60 000
Teatteri Telakka ry Teatteri Telakan, Tanssiteatteri Rimpparemmin ja Rakastajat-teatterin yhteistuotanto, joka tutkii työntekijän ja -sisällön vieraantumista toisistaan, 60 000
Universum rf samproduktion mellan Sirius Teatern och Tapiola Sinfonietta av Till Vågorna – En scenisk dikt för skådespelare och orkester, 60 000
Universum ry elämästä ruumiissa ja matkasta kuolleitten maahan kertova näytemä Lintukauppiaan Kärsimykset, Aurinkoteatterin ja Espoon Teatterin yhteistuotantona, 60 000
W A U H A U S ry Pipsa Longan näytelmä Peter asui talossa – delfiini pisteestä pisteeseen, WAUHAUSin, Espoon teatterin, Viiruksen ja BIT Teatergarasjenin yhteistuotantona, 35 000
Valokuvataiteilija Rune Snellmanin pitkäjänteinen ja monipuolinen työ on yli neljänkymmenen vuoden aikana jättänyt pysyvän jäljen Keski-Suomen taidekenttään. Urallaan hän on toiminut niin taiteilijana, opettajana, kuraattorina kuin yhteisöllisten projektien käynnistäjänä.
Snellmanin taiteellinen ote yhdistää kokeellisuuden, dokumentaarisuuden ja yhteiskunnallisen tarkastelun, ja hänen työnsä on ollut keskeinen osa alueen visuaalisen kulttuurin kehitystä. Rune Snellman on elämäntyöllään rikastuttanut Keski-Suomen taide-elämää, kasvattanut uusia sukupolvia ja tuonut valokuvataiteen lähelle ihmisiä – niin gallerioissa kuin kouluissa, kaupunkitilassa ja yhteisöissä.
Rune Snellmanin työ on esimerkki siitä, miten taide voi olla yhtä aikaa henkilökohtaista ja yhteisöllistä, paikallista ja kansainvälistä.
Palkinto jaettiin 15.11.2025 Keski-Suomen Kulttuurigaalassa Jyväskylässä.
Suomen Kulttuurirahaston Maailma näyttämölle -tukimuoto kannustaa teattereita suomentamaan ja esittämään uusia näytelmiä eri puolilta maailmaa, etenkin muista kielistä kuin englannista. Teattereihin saadaan laadukkaita suomennoksia ajankohtaisista näytelmistä, jotka ovat kiinnostavia laajan suomalaisen yleisön näkökulmasta.
Suomennettavat näytelmät lisäävät suomalaisten teattereiden ohjelmiston monipuolisuutta. Tavoitteena on, että esitykset kiertäisivät ensi-illan jälkeen myös muualla kuin kantaesityksen tekevässä teatterissa.
Maailma näyttämölle -tukea haki elokuussa 27 teatteritoimijaa, ja apurahoja myönnettiin neljä.
KokoTeatterin tuotanto Marius IvaškevičiuksenDievų aušra -näytelmästä saa ensi-iltansa syksyllä 2026 nimellä Jumalten aamunkoitto – sotarikoksen teatteritutkinta. Suunnitteilla on myös vierailuesityksiä. Jumalten aamunkoitto on yritys puhua Ukrainan sodasta ja väkivallasta teatterin kontekstista käsin. Näytelmän tarina perustuu tositapahtumiin, liettualaisen elokuvaohjaaja Mantas Kvedaravičiusin ja hänen vaimonsa Annan matkaan Mariupoliin maaliskuussa 2022, jossa Mantas pidätettiin ja surmattiin. Näytelmässä kuusi näyttelijää entisistä Neuvostoliiton maista on koekuvauksissa Annan rooliin. Jotta saadaan selville, kuka heistä on sopivin, on päästävä katsomaan heidän sisintään.
Tamperelainen Teatteri Telakka suomentaa ja toteuttaa Maailma näyttämölle -apurahalla Uršuľa Kovalykin slovakiankielisen Súkromná vojna socky T -näytelmän yhdessä Joensuun kaupunginteatterin kanssa. Suomenkielinen versio, Sossupummi T:n yksityinen sota. Poliittisesti kantaaottava tragikomedia kuvaa sosiaalisesti syrjäytyneiden ihmisten avuttomuutta ja yksinäisyyttä kaupungissa, jossa luonto ja julkiset tilat katoavat hiljalleen. Fokus on pienessä ihmisessä, ainaisessa altavastaajassa, joka nurkkaan ajettuna päättää – vaikka hyvin vajavaisin keinoin – iskeä tuhoavaa grynderiyhteiskuntaa vastaan.
Espoon kaupunginteatteri suomennuttaa ja toteuttaa Tiago Rodriguesin teoksen Coro dos Amantes. Portugalinkielinen näytelmä on kahdelle näyttelijälle kirjoitettu kuoromainen teos, jossa nuori pariskunta kuvaa kahdella äänellä tilannetta, jossa toinen heistä oli lähellä kuolemaa.
Heikki Huttu-Hiltunen sai apurahan Nobel-voittaja Jon Fossen norjankielisen Slik var det -näytelmän suomentamiseen ja toteuttamiseen. Teoksen suomentaa Fossea aiemminkin tulkinnut Katriina Huttunen. Huttu-Hiltunen ohjaa, ja näyttelijänä on Pekka Heikkinen.
”Maailma näyttämölle -tuen tavoitteisiin kuuluu, että uudet näytelmäsuomennokset saavat lisää esityskertoja kiertuetoiminnan kautta. Näin eri kielistä suomennettujen näytelmien tarinat eivät jää yhden teatterin seinien sisälle, vaan saavat katsojia ja synnyttävät keskustelua koko maassa”, sanoo tukimuodosta vastaava Antti Niskanen Suomen Kulttuurirahastosta.
Maailma näyttämölle -hankkeesta on yhdessä Kulttuurirahaston kanssa vuosina 2021–2024 vastannut Teatterin tiedotuskeskus TINFO, joka on muun muassa koonnut kuratoidun tietokannan ajankohtaisista, käännettäväksi sopivista näytelmistä.
Maailma näyttämölle -apurahat ovat seuraavan kerran haettavissa elokuussa 2026. Sen jälkeen tukimuoto päättyy ja vastaavia apurahoja voi hakea Kulttuurirahaston päähauissa.
Aiemmat Maailma näyttämölle -näytelmät
Voit tutustua tähän mennessä ensi-iltansa saaneisiin Maailma näyttämölle -tukea saaneisiin näytelmiin verkkosivuillamme.
Kulttuurirahaston tavoitteena on ollut jakaa aiempaa suurempia liikkuvuusapurahoja, jotta taiteilijat voisivat panostaa entistä laajempaan kansainväliseen verkostoitumiseen ja oman osaamisensa pitkäjänteisempään kehittämiseen. Tänä vuonna myönnettiinkin aiempia vuosia enemmän yli 4 000 euron apurahoja, yhteensä 28. Suurimmat apurahat, 10 000 euroa, myönnettiin työryhmien esitys-, näyttely- ja residenssiprojektien toteuttamiseen.
10 000 euron apurahan saivat Fyysinen teatteritaide ry residenssikuluihin Dynamo Workspacessa Tanskassa, kuvataiteilija Satu Rautiainen työryhmineen ryhmänäyttelyn järjestämiseen Suomen Madridin-instituutissa sekä Sirkusyhdistys Race Horse ry Etsivät-esityksen vierailuun Edinburghin Fringe-festivaaleilla.
Pariisin residenssi inspiroi uusia ilmaisun muotoja
Taiteilijat Hannaleena Heiska ja Niina Vatanen lähtevät tammi-helmikuussa 2026 kahdeksi kuukaudeksi Pariisin taiteilijakaupungin säätiön residenssiin Ranskaan. Matkan tavoitteena on löytää uusi tapa yhdistää maalaus liikkuvaan kuvaan. Omien teostensa lisäksi taiteilijat työstävät residenssissä yhteistä videoteosta, joka yhdistää maalauksen ja kamerapohjaisen ilmaisutavan.
Niina Vatanen: Danse de la terre (2024). Näkymä installaatiosta Universus-näyttelystä Suomen Valokuvataiteen museossa. Hannaleena Heiska: Something There Is (2016). Näkymä installaatiosta Coexistence-näyttelystä Kiasmassa (2019). Kuva: Kansallisgalleria / Pirje Mykkänen
Hannaleena Heiskan teokset muodostavat kokonaisuuksia, jotka kuljettavat katsojan kuviteltuihin maailmoihin peilaten historiaa, nykyhetkeä ja mahdollisia tulevaisuuksia.
Niina Vatasen työskentelyssä valokuvat, tekstit, arkistomateriaali ja liikkuva kuva nivoutuvat yhteen, ja teosten ytimessä on ajan ja ihmisen aikakäsityksen tutkiminen.
”Temaattisesti työskentelymme lähtökohdat ovat lähellä toisiaan ja nivoutuvat luontevasti yhdeksi kokonaisuudeksi. Apuraha on meille erityisen tärkeä, sillä se mahdollistaa heittäytymisen tuoreeseen yhteistyöhömme Pariisissa. Residenssijakson aikana toteutamme apurahan avulla myös kaksi kuvausmatkaa muualle Ranskaan,” Heiska ja Vatanen toteavat.
Saksan-matka jäljittää suomalaisten lottien tarinoita
Yksi saajista on monialainen taiteilija Olga Palo, joka työskentelee esittävän taiteen, kirjallisuuden sekä tv- ja elokuvakäsikirjoittamisen parissa. Liikkuvuusapurahan turvin hän matkustaa Saksaan keräämään materiaalia tulevaa Lotta-romaaniaan varten.
Olga Palo. Kuva: Mitro Härkönen
”Lotta-romaani jatkaa tutkimustani toden ja kertomusten rajoista sekä hoivan ja suojelun ambivalenssista. Isoisoäitini asui Pieksämäellä ja toimi toisen maailmansodan aikana Lotta Svärd -järjestön Saimaan piirin johtokunnan puheenjohtajana. Hän matkusti keväällä 1943 Heinrich Himmlerin aloitteesta järjestetylle virkistysmatkalle Saksaan muiden lottien kanssa. Hallussani on isoisoäitini kirjeenvaihtoa sodan ajalta sekä muistikirja matkasta. Käytän niitä teokseni pohjana”, kertoo Palo.
Taiteilijan matka Saksaan kulkee lottien jäljissä paikoissa, joissa heitä kierrätettiin vuonna 1943.
Matka mandinkamusiikin juurille Burkina Fasoon
Burkina Fasosta kotoisin oleva säveltäjä, muusikko ja musiikintuottaja Issiaka Dembele syntyi griotti-muusikoiden sukuun ja oppi vanhemmiltaan afrikkalaisen perinnemusiikin taitoja. Hän muutti Suomeen työskentelemään muusikkona jo vuonna 2014. Nyt hän matkustaa synnyinsijoilleen syventymään mandinkakulttuurin musiikkiin.
Issiaka Dembele. Kuva: Vilja Larjosto
Griottien historia, yhteiskunnallinen rooli ja tiedon siirtäminen sukupolvelta toiselle ovat asioita, joita Dembele haluaa jakaa suomalaisille kuulijoilleen.
“Matkan aikana keskityn balafonin ja koran perusteelliseen opiskeluun paikallisten mestarimuusikoiden johdolla sekä tutkimukseen griotin historiasta ja yhteiskunnallisesta roolista Länsi-Afrikassa. Osallistun myös kulttuuritapahtumiin ja perinteisiin seremonioihin, jotta oppisin paremmin ymmärtämään mandinkamusiikin elävää kontekstia”, Dembele kertoo.
Liikkuvuusapurahojen turvin taiteilijat ja taidearvostelijat matkustavat tulevana vuonna kaikkiaan 21 maahan eri puolille maailmaa. Apurahoja voi hakea seuraavan kerran Maaliskuun haussa 2026.
Lokakuun haku on Kulttuurirahaston suurin haku, johon tulee hakemuksia vuosittain noin 10 000. Eniten euroja myönnetään taiteelliseen työskentelyyn sekä väitöskirjatöihin.
”Koko- ja monivuotiset työskentelyapurahat muodostavat myöntämämme rahoituksen selkärangan. Viime vuosina Lokakuun hausta on myönnetty vuoden mittaisia tai sitä pidempiä apurahoja keskimäärin runsaat 450. Ne kohdistuvat kaikille tieteen ja taiteen aloille, ja pisimmät apurahat ovat neljän vuoden mittaisia. Kannustamme niin tieteen kuin taiteen tekijöitä hakemaan myös monivuotisia apurahoja”, kertoo Kulttuurirahaston varatoimitusjohtaja Juhana Lassila.
Apurahoja voi hakea kaikille tieteen ja taiteen aloille sekä työskentelyyn että kuluihin. Tieteen apurahat on suunnattu erityisesti väitöskirjatöihin ja niiden jälkeiseen tieteelliseen työskentelyyn. Taiteilijat voivat hakea apurahoja työskentelyyn ja hankkeisiin, ja lisäksi yhteisöt voivat hakea apurahoja hankkeiden toteuttamiseen.
”Kannustamme taiteen aloilla myös pidempiaikaisiin tuotantoihin ja kiertuetoimintaan”, sanoo Lassila.
Kulttuurirahasto myöntää tukea sekä uransa alussa oleville että jo kokeneille tekijöille. Apurahaa voi saada niin uusiin hankkeisiin kuin aiemmin käynnistettyjen projektien jatkokehittämiseen.
Lokakuun haun apurahahakemukset vertaisarvioidaan yli viidessäkymmenessä arviointiryhmässä, jotka koostuvat eri tieteen- ja taiteenalojen asiantuntijoista. Asiantuntijat tulevat laajasti eri puolilta Suomea.
Syksystä 2025 lähtien Kulttuurirahasto käyttää hakemusten käsittelyssä apuna Microsoft Azure OpenAI -palvelun tekoälypohjaisia toimintoja. Hakemusten tietoja ei kuitenkaan käytetä tekoälymallin kouluttamiseen, eikä tekoälyä käytetä hakemusten arviointiin tai apurahoista päättämiseen.
Tukea luonnonvara-alalle ja tietokirjoihin
Yleisten tieteen ja taiteen apurahojen lisäksi Kulttuurirahasto suuntaa tukea tiettyihin teemoihin.
Tieteen lisämiljoona
Lokakuun haussa on saatavilla rahoitusta tutkimuksiin, jotka koskevat maaperäprosessien hiilidynamiikkaa ja ilmastokytkentää tai maa- ja metsätalouden ekosysteemipalveluiden taloudellisia kytkentöjä. Miljoona euroa jaetaan enintään viiden tutkimushankkeen kesken.
Tietokirjat, tieteen ja taiteen yleistajuistaminen
Lokakuun haussa myönnetään apurahoja myös tiedettä ja taidetta käsittelevään yleistajuiseen tietokirjallisuuteen sekä tietokirjallisuuden kääntämiseen. Aiemmista hauista poiketen hakemukseen on liitettävä kustantajan alustava sitoumus.
Romanikielen ja -kulttuurin tuki -apurahaa voi hakea esimerkiksi kirjalliseen työskentelyyn romanikielellä, kirjallisuuden kääntämiseen romanikielelle sekä oppimateriaaleihin ja kielen opetukseen. Kirjallinen työskentely kattaa kirjojen kirjoittamisen lisäksi eri taide- tai journalististen projektien käsikirjoitustyön sekä laulu- ja rap-lyriikan kirjoittamisen.
Lokakuun 2025 haussa ovat mukana myös seuraavat erityiskohteet:
Eminentia pitkän tieteellisen tai taiteellisen uran päätösvaiheessa oleville tieteentekijöille ja taiteilijoille kaikilla aloilla.
Taidekoti Kirpilän tutkija-apuraha tutkimukseen, jonka aihe voi liittyä taiteen keräilyyn, keräilijöiden kokoelmiin, kotimuseoihin tai Taidekoti Kirpilän kokoelmataiteilijoihin. Apuraha on suunnattu tohtoriksi valmistuneille.
Taidetta kaikille -apurahat, joiden tavoitteena on lisätä tukea tai hoitoa tarvitsevien ihmisten mahdollisuuksia kokea korkealaatuista taidetta ja siten edistää kulttuurista yhdenvertaisuutta.
Apurahanhakijan verkkopalvelu – SKR-botti neuvoo hakijan verkkopalvelussa haun ajan 24/7 ja chat palvelee 14.–31.10. välisenä aikana arkisin klo 13–15.
Laulamisella on tutkitusti laajoja hyvinvointivaikutuksia. Kuorot ja lauluryhmät tarjoavat sosiaalisia verkostoja ja mahdollisuuden merkitykselliseen vuorovaikutukseen. Yhdessä laulaminen vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vähentää yksinäisyyttä. Se voi lievittää masennusta ja ahdistusta sekä auttaa keskittymään ja rauhoittumaan. Erityisesti ikääntyneillä laulaminen voi tukea kognitiivisia toimintoja ja monikielisissä ryhmissä kielen oppimista. Laulaminen voi laskea myös verenpainetta ja sykettä.
Suomen Kulttuurirahasto ja Svenska kulturfonden ovat myöntäneet yhteensä noin 1,5 miljoonaa euroa nelivuotiseen Kaikki laulaa – Alla sjunger -hankkeeseen. Sen toteuttavat Sulasol (Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto) sekä Finlands svenska sång- och musikförbund FSSMF. Laaja joukko laulamiseen perehtyneitä järjestöjä, organisaatioita ja asiantuntijoita on ollut mukana hankkeen valmisteluvaiheessa.
”Laulaminen on kaikille saavutettava tapa harrastaa kulttuuria. Yhteinen tavoitteemme on saada koko Suomi laulamaan – iästä ja taustasta riippumatta”, sanoo erityisasiantuntija Päivi Loponen-Kyrönseppä Suomen Kulttuurirahastosta.
Kaikki laulaa -hanke jakautuu kahteen osioon. Kaikki laulaa -kokonaisuus tuo yhteislaulumahdollisuuksia tapahtumien ja festivaalien yhteyteen. Laulava kunta -osio taas tarjoaa tukea paikallisen laulukulttuurin kehittämiseen.
”Yhdessä laulaminen on erinomainen tapa ylittää kieli- ja kulttuurirajoja. Laulaessa jokaisen ääni on yhtä tärkeä.”
Åsa Juslin
johtava asiamies, Svenska kulturfonden
Laulava kunta ottaa mallia Norjasta
Laulava kunta -ohjelma tuo laulun iloa suomalaisiin kuntiin tarjoamalla koulutusta ja tukea lauluun liittyvän toiminnan kehittämiseen. Laulava kunta -toimintamallissa kunta tekee yhteistyötä vähintään kahden muun organisaation kanssa. Ohjelma käynnistyy pilottikuntien voimin syksyllä 2026. Myöhemmin mukaan voi hakea avoimen haun kautta.
Kunnat ja niiden yhteistyökumppanit saavat asiantuntevaa ohjausta ja taloudellista tukea paikallisen laulukulttuurin vahvistamiseen. Laulua voidaan tuoda osaksi esimerkiksi tapahtumia, hoivakotien arkea tai maahanmuuttajien kotouttamista.
”Yhdessä laulaminen on erinomainen tapa ylittää kieli- ja kulttuurirajoja. Laulaessa jokaisen ääni on yhtä tärkeä. Toivomme, että hanke luo iloa ja uusia ystävyyksiä sekä pitkällä aikavälillä lisää hyvinvointia ja ymmärrystä ihmisten välillä”, sanoo johtava asiamies Åsa Juslin Svenska kulturfondenista.
Laulava kunta on saanut inspiraationsa Norjasta, missä Syngende kommune on innostanut kuntalaisia laulamaan jo yli kymmenen vuoden ajan. Hankkeessa on ollut mukana kymmeniä norjalaisia kuntia, joissa on syntynyt uusia lauluperinteitä, yhteislaulutilaisuuksia, koulujen ja hoivayksiköiden laulutoimintaa sekä monikulttuurisia lauluryhmiä.
Kaikki laulaa -hankkeen toinen osio tuo laulun sinne, missä ihmiset liikkuvat. Kaikki laulaa -tapahtumia järjestetään tulevaisuudessa esimerkiksi festivaalien ja muiden tapahtumien yhteydessä. Matalan kynnyksen yhteislaulutilaisuuksiin on aina vapaa pääsy, ja niitä voi järjestää kuka tahansa.
