Miltä kuulostavat mikkeliläisten valituksen aiheet kuoroteoksen muodossa? Se on mahdollista kokea marraskuisena iltana ravintola Kivijalassa Mikkelin Rantakylässä, kun paikallisista ihmisistä koottu Mikkelin Valituskuoro esittää Mikkelin valituskuoroteoksen.
Valituskuoro on yhteisöllinen taideprojekti, jossa mikkeliläisiltä kerättiin kevään ja kesän aikana valituksen aiheita pop-up-työpajassa ja avoimella nettilomakkeella. Samalla sai myös ilmoittautua mukaan kuoroon. Valituksen aiheista on sanoitettu, sävelletty ja sovitettu kuoroteos. Uniikin teoksen ovat säveltäneet ja sovittaneet valitusten pohjalta lauluvalmentaja, laulaja Pauliina Hintsanen ja yrittäjä, muusikko Saku Niilo-Rämä.
Teoksen esittää paikallisten muodostama Valituskuoro. Kuoronjohtajana toimii Pauliina Hintsanen, joka on vastannut myös kuoron harjoittelusta.
Valituskuoro kajauttaa Mikkelin valituskuoroteoksen ilmoille lauantaina 9. marraskuuta. Tapahtuma alkaa kello 19.30, paikalle kannattaa saapua ajoissa, jotta varmistaa hyvän paikan yleisössä. Tapahtuma on ilmainen ja kaikille avoin. Tämä on marraskuun hauskin ja mielenkiintoisin kulttuuripläjäys, jota ei kannata missata!
Esityksen jälkeen ohjelmassa on paneelikeskustelu, jossa keskustelemassa ovat kulttuurikoordinaattori Taru Tähti, toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen, yrittäjä Anna Siitari ja rehtori Vesa Räsänen. Keskustelussa pohditaan Mikkelin hyvää tulevaisuutta ja pohditaan myös hieman valitusten aiheita. Ravintola Kivijalka sijaitsee osoitteessa Kunnanmäki 7, Mikkeli.
Valituskuoro on Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahaston hanke, joka mahdollistaa tapahtuman Mikkelissä ja kolmella muulla Etelä-Savon paikkakunnalla. Etelä-Savon muut valituskuorot järjestetään Pieksämäellä lauantaina 1. helmikuuta 2025 kulttuurikeskus Poleenissa kello 15 ja Sulkavalla ravintola Muikkukukossa lauantaina 8. maaliskuuta kello 16. Neljännestä paikkakunnasta tiedotetaan pian.
Volat oy toteuttaa Etelä-Savon rahaston valituskuorohankkeen syksyn 2024 ja kevään 2025 aikana. Kuva: Pihla Liukkonen
Vaikuttavaa valittamista on Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahaston hanke. Valituskuorot järjestää mikkeliläinen yksinyrittäjien yhteisö Volat, jonka yrittäjät vastaavat muun muassa valitusten keräämisestä, kappaleiden sanoitusten koostamisesta ja sävellyksestä, kuorolaisten rekrytoinnista ja harjoittamisesta ja tapahtuman järjestämisestä.
Valituskuoro on Tellervo Kalleisen ja Oliver Kochta-Kalleisen luoma yhteisöllinen taideprojekti. Idean sanomaksi voisi yhteisöllisyyden lujittamisen lisäksi kuvata yleismaailmallista havaintoa: valitamme turhasta, joskin valitusten joukkoon mahtuu myös syvempi demokratian ja tulevaisuuskasvatuksen näkökulma eli ajatus paremmasta maailmasta. Taiteilijat ovat antaneet konseptin vapaasti kaikkien käyttöön, ja valituskuoroja on perustettu eri puolilla maailmaa jo yli 200. Tänä vuonna esimerkiksi Kiasma järjesti kesäkuussa vuoden 2024 Helsingin valituskuoron.
Kulttuuripaja Kajo on valtakunnallisen Sosped-säätiön Mikkelissä toimiva yksikkö. Kajo edistää hyvinvointia tarjoamalla matalan kynnyksen toimintaa, joka perustuu vertaisuuteen, osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen. Toimintaan voivat osallistua kaikki 18–35-vuotiaat, jotka kohtaavat elämässään haasteita. Tarjolla on monenlaista täysin maksutonta toimintaa, johon jokainen voi osallistua oman aikataulunsa ja voimiensa mukaan. Osallistuminen ei edellytä minkäänlaisia ennakkotaitoja.
Kulttuuripaja Kajossa arvostetaan kokemusasiantuntijuuden merkitystä. Ryhmätoiminnan ja vapaan oleskelun, “hengailun”, lisäksi Kajossa on mahdollisuus maksuttomaan vertaisohjaajakoulutukseen. Kurssin käyneet ohjaajat voivat toimia vapaaehtoisina ryhmien vetäjinä ja kokemusasiantuntijoina.
Kulttuuripaja Kajo on saanut erityistä kiitosta siitä, että se tarjoaa tilaa ja tukea nuorille aikuisille. Verkkosivujen blogissa vertaisohjaajana toimiva Heini kuvaa omaa matkaansa koskettavasti otsikolla ”Minut on otettu mukaan”. Hän päättää kirjoituksensa sanoilla: ”Minä kelpaan tänään. Saan tulla lähemmäs. Saan ottaa etäisyyttä. En jääkään yksin. Saan olla tässä. Kuulun tähän joukkoon. Olen yksi meistä.”
Vaikuttavaa valittamista eli Valituskuoro on Etelä-Savon rahaston hanke, joka mahdollistaa tapahtuman Mikkelissä ja kolmella muulla Etelä-Savon paikkakunnalla. Etelä-Savon ensimmäinen Valituskuoro esiintyy 9.11.2024 Mikkelissä Ravintola Kivijalassa. Pieksämäen Poleenissa Valituskuoroa kuullaan 1.2.2025. Tapahtumiin on vapaa pääsy ja mukaan toivotaan yleisöä sankoin joukoin.
Valituskuorot järjestää mikkeliläinen yksinyrittäjien yhteisö Volat, jonka yrittäjät vastaavat muun muassa valitusten keräämisestä, kappaleiden sanoitusten koostamisesta ja sävellyksestä, kuorolaisten rekrytoinnista ja harjoittamisesta ja tapahtuman järjestämisestä.
Omat valituksensa voi kertoa verkossa osoitteessa volat.fi/valituskuoro. Sivulta löytyy lomake, jonne voi purnata vapaasti siitä, mikä ärsyttää: onko se paikallispolitiikka, naapurin käytös, nuorison tempaukset, ruuan hinta vai jokin muu asia? Poleenin aulasta ja kirjastolta löytyy myös keräyslaatikko, “Valitusboksi”, jonne voi jättää omat valituksensa kirjoittamalla ne lapulle.
Osallistujat harjoittelevat ja esittävät teoksen kuoronjohtajan johdolla. Huumori ja yhteisöllisyyden lujittaminen ovat kuorototeutuksissa vahvasti läsnä. Tarkoitus on reagoida ja vaikuttaa vallitseviin epäoikeudenmukaisuuksiin sekä herättää tunteita ja ajatuksia, ei tehdä pilaa ihmisten huolenaiheista.
Valituskuoro on Tellervo Kalleisen ja Oliver Kochta-Kalleisen luoma yhteisöllinen taideprojekti. Idean sanomaksi voisi yhteisöllisyyden lujittamisen lisäksi kuvata yleismaailmallista havaintoa: valitamme turhasta, joskin valitusten joukkoon mahtuu myös syvempi demokratian ja tulevaisuuskasvatuksen näkökulma eli ajatus paremmasta maailmasta. Taiteilijat ovat antaneet konseptin vapaasti kaikkien käyttöön, ja valituskuoroja on perustettu eri puolilla maailmaa jo yli 200. Tänä vuonna esimerkiksi Kiasma järjestää kesäkuussa vuoden 2024 Helsingin valituskuoron.
Etelä-Savon rahasto toteuttaa syksyn 2024 ja kevään 20215 aikana valituskuoro-hankkeen neljällä eri paikkakunnalla Etelä-Savossa. Valituskuoro on suomalaisten nykytaiteilijoiden Tellervo Kalleisen ja Oliver Kochta-Kalleisen luoma yhteisöllinen taideprojekti. Sen ideana on kerätä ihmisiltä erilaisia valituksen aiheita ja koota niistä teksti, joka sävelletään kuoroteokseksi ja esitetään julkisesti. Huumori on vahvasti läsnä kaikissa kuorototeutuksissa. Taiteilijat ovat antaneet konseptin vapaasti kaikkien käyttöön, ja valituskuoroja onkin perustettu eri puolilla maailmaa jo yli 200.
Volat oy toteuttaa Etelä-Savon rahaston valituskuorohankkeen syksyn 2024 ja kevään 2025 aikana. Kuva: Pihla Liukkonen
Tapahtumakierros käynnistyy Mikkelissä marraskuussa 2024. Silloin kenellä tahansa on mahdollisuus liittyä mukaan paikallisista ihmisistä koottuun valituskuoroon. Laulutaitoa ei tarvita, ei myöskään aiempaa kokemusta kuorolaulamisesta tai esiintymisestä. Esityksen jälkeen järjestetään paneelikeskustelu, jossa pohditaan Mikkelin ja Etelä-Savon hyvää tulevaisuutta ja yhteisöllisyyttä valitusten aiheita unohtamatta.
Valituskuorohankkeen toteuttaa Volat Oy. Sen verkkosivulla on lomake, johon voi purnata vapaasti ja jossa voi samalla ilmoittautua mukaan valituskuoroon. Mikkelin lisäksi valituskuoroja järjestetään kolmella muulla paikkakunnalla Etelä-Savossa alkuvuodesta 2025. Paikkakuntia ja tapahtumapaikkoja ei ole vielä valittu, ja Volat toivookin yhteydenottoja tapahtumasta kiinnostuneilta kunnilta ja niiden toimijoilta.
Tukea henkilökohtaiseen työskentelyyn ja hankkeisiin
Apurahoja henkilökohtaiseen työskentelyyn taiteen ja tieteen eri aloilla myönnettiin 32 yksityishenkilölle ja 7 työryhmälle. Kuluapurahoja jaettiin 16 yhteisölle erilaisten kulttuurihankkeiden toteuttamiseen.
Kokovuotisia apurahoja myönnettiin 11 (tiede 6, taide 5) ja puolivuotisia 6 (tiede 2, taide 4). Tieteen kokovuotisen, 34 000 euroa, sai fil. tohtori Jaanika Edesi Luonnonvarakeskuksessa Savonlinnassa toteutettavaan väitöksen jälkeiseen tutkimukseen. Tutkimuksessa kartoitetaan parhaita menetelmiä jalostaa kuusentaimimateriaali juurikääpätautia kestäväksi. Kuusenjuurikääpä on yksi vahingollisimmista kuusen sienipatogeeneistä. Se aiheuttaa kuusen tyvilahoa ja tuottaa Suomen koko metsätaloudelle merkittäviä kustannuksia. Väitöskirjatyöhön tarkoitetun apurahan saivat terveystiet. maisteri Suvi Lamberg, kasvatust. maisteri Katri Laukkanen, fil. maisteri Henri Leskinen, psykol. maisteri Tuuli Paajanen ja sairaanhoitaja YAMK Paula Viinikainen.
Taiteen kokovuotisen apurahan saivat M.M. Jenni Hanikka, kuvataiteilija Markku Laamanen, kuvataiteilija Ville Löppönen, kuvataiteilija Sami Makkonen ja fil. maisteri Kaisa Parén. Kansainvälistä uraa tehnyt Jenni Hanikka keskittyy hankkeessaan mm. suomalaista kansanmusiikkia ja itäisiä musiikkiperinteitä yhdistävän soolomateriaalin säveltämiseen ja sovittamiseen, musiikillisten yhteistyökuvioiden aloittamiseen Etelä-Savossa ja erityisesti Pieksämäellä sekä konserttikiertueeseen Pohjoismaissa.
Kokoaikaisen työskentelyn lisäksi myös osa-aikaista työskentelyä tuettiin 17 eri hankkeessa. Artesaani Rael Jarmas sai tukea kotimaisen keppihevostaiteen kehittämiseen ja uuden malliston suunnitteluun. Jarmas aloitti keppihevosharrastuksen 2006. Ensimmäinen realistisen keppihevosen prototyyppi valmistui 2015 ja jo seuraavan vuoden SM-kilpailussa hän sai alan yhdistyksen myöntämän kunniakirjan ansioistaan keppihevosharrastajana. Siitä lähtien ura on jatkunut menestyksekkäästi keppihevoskulttuurin ja -taiteen edistäjänä Suomessa ja ulkomailla. Rael Jarmas markkinoi keppihevoskäsitöitään Instagramissa nimimerkillä solku_art. Profiililla on huimat 32 500 seuraajaa.
Pien-Toijolan talomuseon päärakennus, jonka katto korjataan kunnostamisen yhteydessä.
Kärkihankeapuraha, 40 000 euroa, myönnettiin Ristiina-seura ry:lle Pien-Toijolan talonpoikaismuseon kunnostushankkeeseen. Pien-Toijolan talonpoikaismuseo on valtakunnallisesti merkittävä talonpoikaiskulttuuriympäristö ja arvokas suojelukohde. Sen läheisyydessä sijaitsevat Astuvansalmen kalliomaalaukset sekä kansallisromanttisen ajan rakennustyyliä edustava E. N. Setälän huvilana tunnettu Kallioniemi. Samalla kylällä sijaitsevat myös 1800-luvulla rakennetut Varkaantaipaleen ja Kirkkotaipaleen kanavat, jotka yhdistävät Saimaan Yöveden ja Louhiveden.
Taidetta kaikille -apuraha, 20 000 euroa, jaettiin kahden hankkeen kesken. Näyttelijä FIA Risto Kopperi ja musiikkipedagogi Teemu Laasanen vievät 10 000 eurolla kulttuurisäpinää eteläsavolaisille senioreille. Mikkelin Musiikkiopiston Kannatusyhdistys ry puolestaan järjestää samankokoisella summalla innostavaa bänditoimintaa ja erityismusiikkityöpajoja kehitysvammaisille nuorille ja aikuisille.
Apurahoja haettiin lähes 5,9 miljoonalla eurolla jakosumman ollessa 870 000 euroa. Jaettava euromäärä on noin 14,7 % haetusta määrästä. Taiteen osuus apurahoista oli 70 % ja tieteen 29 %. Tieteenaloista eniten tukea saivat lääketieteet (41 %), yhteiskuntatieteet (18 %) sekä maatalous- ja metsätieteet (16 %). Tuetuimpia taiteen aloista olivat kuvataiteet (29 %), säveltaiteet (19 %) ja näyttämötaiteet (15 %). Hakemusten läpimenoprosentti oli n. 20 ja apurahojen keskisuuruus n. 15 500 euroa.
Vastuullisen puurakentamisen, tutkimuksen ja yhteistyön edistäjälle
Tutkimusjohtaja Lasse Pulkkinen. Kuva: Sami Funke
Teknologiapuisto Nohevaan valmistuneen teollisen puulaboratorion avajaisia vietettiin tammikuussa 2024. Laboratoriorakennus on kooltaan varsin suuri ja rakentamiseen on käytetty 500 m3 puuta. Testaus- ja pilotointihallin pinta-ala on 900 m2 ja se mahdollistaa suurten rakenteiden kehittämisen ja testaamisen todellisessa mittakaavassa. Laboratorio on myös varustettu testausominaisuuksiltaan laajalla laiteteknologialla ja sen erikoisuutena ovat olosuhteiltaan säädeltävät säähuoneet. Niissä voidaan mm. mallintaa erilaisia sisä- ja ulko-olosuhteita äärimmäisestä kuumuudesta paukkupakkasiin tai kosteudesta UV-säteilyyn.
”Yritykset ovat tervetulleita tutustumaan laboratorioon. Omiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin voi ostaa tutkimus- ja testauspalvelua tai yritykset voivat osallistua Xamkin kehityshankkeisiin”, kertoo tutkimusjohtaja Lasse Pulkkinen.
Teollisen puurakentamisen laboratorion vaikutus heijastuu paljon laajemmalle kuin ainoastaan mekaanisen puurakennusteollisuuden tutkimus- ja kehitystoimintaan. Perustoimintansa rinnalla laboratorio edistää myös puurakentamisen insinöörikoulutusta. Insinööriopiskelijoille on laboratoriossa tarjolla harjoittelupaikkoja tai tutkimusapulaisen tehtäviä eri hankkeissa. Opinnäytetyö tuotekehityshankkeeseen osallistuvalle yritykselle voi avata kaivatun työpaikan puualalla.
Yhdistämällä tutkimuksen, kehitystyön, yritykset ja alan koulutuksen teollisen puurakentamisen laboratorio luo erinomaiset puitteet Suomen suurimman mekaanisen metsäteollisuuskeskittymän vahvistumiselle myös jatkossa.
Mari Karttusen teos: Ystävän ympäröimänä aina – YYA
Näyttelyssä on esillä keramiikkaa, kuvataidetta, huovutuksia ja puukaiverruksia, joiden inspiraation lähteenä on ollut muistot tekijälle itselleen merkityksellisestä eteläsavolaisesta ihmisestä. Muistot ovat kuunneltavissa tekijän itsensä kertomana teoksen läheisyydestä löytyvän QR-koodin avulla ja luettavissa näyttelyssä olevassa kansiossa.
Hankkeen työpajat järjestettiin Kangasniemellä ja Savonlinnassa. Jokaisen työpajan alussa kirjoittamisen ohjaaja, kirjoittaja Johanna Berlin herätteli ensin osallistujien muistoja ja johdatteli niiden kirjoittamiseen. Syntyneen tekstin pohjalta osallistujat suunnittelivat ja toteuttivat teoksen keramiikka-, huovutus-, puukaiverrus- tai kuvataidepajassa.
Tarinat äänitettiin jokaisen osallistujan itsensä kertomana. Äänitallenteissa voit kuulla kertojan tunteet, murteen, äänensävyn ja olla lähellä sitä muistojen maisemaa, josta käsintehty teos sai alkunsa.
Muistot herättivät tunteita, yhdessä jaettiin ilot ja surut. Käsityöprosessi oli samalla muistelumenetelmä, jossa pohdittiin hyviä kohtaamisia ja mieleen jääneitä ihmisiä. Tässä toteutui myös ylisukupolviset kohtaamiset, nuorin osallistuja oli 7 vuotta ja vanhimmat yli 80-vuotiaita. Kädentaidoilla on kulttuuriperintöön kiinnittyvä aineeton ja aineellinen tehtävänsä: käsityötaidot siirtyvät parhaimmillaan sukupolvelta toiselle.
”Kirjoittamisen ja käsityön äärelle kokoontuminen yhdisti tutut ja tuntemattomat, loi ystävyyttä ja yhteenkuuluvuutta. Oli palkitsevaa nähdä osallistujien ilo ja innostus”, summaa kokemuksiaan hankkeen koordinaattori, huopataiteilija Mari Jalava.
Maailmalla käsityöt on nähty jo pitkään merkityksellisinä yksinäisyyden torjujina ja toisilleen tuntemattomien ihmisten kohtaamisten mahdollistajina. Kädentaidoilla on myös kulttuuriperintöön kiinnittyvä aineeton ja aineellinen tehtävänsä: käsityötaidot siirtyvät parhaimmillaan sukupolvelta toiselle ja kehittävät ylisukupolvisia kohtaamisia. Syksyllä 2023 eteläsavolaisissa kirjastoissa tai muussa matalan kynnyksen tilassa toteutetaan Etelä-Savon rahaston tuella käsityökasvatuksellisia työpajoja, joiden teemana ovat eteläsavolaiset muistot. Työpajoissa työstetään positiivisia muistoja herättäviä henkilöhahmoja erilaisia tekniikoita ja materiaaleja käyttäen. Luvassa on mm. kirjoitus-, piirustus- ja keramiikkatyöpajoja.
Kangasniemen keramiikkapajassa tehtiin muistoista taidetta. Kuva: Mari Jalava
– Käsityöprosessi on samalla myös muistelumenetelmä, jossa pohditaan hyvää kohtaamista ja mieleen jääneitä ihmisiä, hankkeen vetäjä, huopataiteilija ja muotoilija Mari Jalava kertoo.
Toteutettavan teoksen ei tarvitse olla esittävä muotokuva, eikä henkilöhahmon tarvitse välttämättä olla läheinen ihminen. Kohde voi olla esimerkiksi postinkantaja, kirjastonhoitaja, opettaja tai julkisuuden henkilö. Hahmojen ideointia lähestytään erityisesti muistijälkiä jättäneiden tunnetilojen kautta. Rakkaan kalamiehen muistosta voi esimerkiksi syntyä kala.
Tarkoitus on tehdä työpajoihin osallistuminen mahdollisimman helpoksi. Kirjoituspajoihin osallistuakseen ei tarvitse osata kirjoittaa, vaan tarinan voi kertoa myös suoraan tallenteeksi. Pajoissa hyödynnetään sukupolvien välisiä kohtaamisia. Esimerkiksi Kangasniemellä heinäkuussa järjestetyn kirjoitustyöpajan nuorin osallistuja oli 7–vuotias ja vanhin yli 70.
Jalava on innoissaan hankkeen jo toteutuneista vaiheista. Kangasniemen kirjoitustyöpaja oli menestys. Kolmen tunnin työpajassa muisteltiin, kirjoitettiin, itkettiin ja naurettiin. Samana päivänä tehtiin myös äänityksiä ja lähes kaikkien tarinat saatiin taltioitua heidän itsensä kertomina.
– Paja meni kaikilla osallistujilla tunteisiin. Myös kirjoitustyöpajan jälkeen elokuussa pidetty keramiikkapaja hioi osallistujat yhteen ja päivien aikana käsiteltiin työskentelyn lomassa kaikki mahdolliset ilot ja surut, Jalava toteaa ilahtuneena.
Työpajoja vetävät paikalliset taiteilijat, kuten tekstiilitöiden ja puuveiston osaajat. Syntyneistä teoksista toteutetaan yhteisötaideteos, joka kiertää Etelä-Savon kirjastoja keväällä 2024.
Tämänvuotisissa apurahoissa painottui vahva tuki kuvataiteille. Sen eri aloille kohdistui lähes 36 % (284 000 euroa) maakuntarahaston koko jakovarasta ja 47 % taiteelle kohdistetuista varoista. Apurahoin tuettiin ammatillisten taideyhteisöjen tapahtumia, kuvataiteilijoiden henkilökohtaista työskentelyä ja hankintoja sekä näyttelyiden ja tapahtumien järjestämistä.
Etelä-Savon rahaston palkinto Petri Poikolaiselle
Etelä-Savon rahaston vuoden 2023 palkinto myönnettiin teatterit. maisteri Petri Poikolaisellerohkeudesta, sinnikkyydestä, taiteilijapolun vapaudesta. Etelä-Savon Pieksämäeltä kotoisin oleva Petri Poikolainen (s. 1975) valmistui unelma-ammattiinsa Teatterikorkeakoulusta vuonna 2000. Lahjakkaan näyttelijän arki täyttyi perhe-elämästä sekä monipuolisista teatteri- ja televisiotöistä. Nousujohteinen ura vaihtui kuitenkin työkyvyttömyyseläkkeeseen vuonna 2013 aggressiivisesti etenevän MS-taudin vuoksi. Näyttelijän työtä ei ollut enää mahdollista jatkaa, koska tautiin ei löytynyt hidastavaa lääkitystä. Henkisesti raskaan salailun sijasta Poikolainen valitsi avoimuuden ja kertoi tilanteestaan julkisesti.
Taudin etenemisestä ja invalidisoivista oireista huolimatta Poikolainen on tarttunut rohkeasti eteen tulleisiin mahdollisuuksiin. Kollegat ja ystävät ovat pysyneet rinnalla kannustaen hyödyntämään niitä kykyjä ja taitoja, joihin sairaus ei ole vielä ulottunut. Vuonna 2021 hän teki pääroolin ystävänsä Teemu Nikin käsikirjoittamassa ja ohjaamassa elokuvassa Sokea mies joka ei halunnut nähdä Titanicia. Roolihahmonsa tavoin Jaakon tavoin Poikolainen on sokea ja liikuntakyvytön, mutta yhtäläisyyksistä huolimatta tarina ei ole kuitenkaan Poikolaisen elämäntarina. Elokuva palkittiin jo ennen valmistumistaan norjalaisilla Haugesundin festivaaleilla. Venetsian elokuvajuhlilla 2021 elokuva saavutti Orizzonti Extra -sarjan yleisöpalkinnon ja heti seuraavana vuonna 2022 Poikolainen palkittiin Suomessa parhaan miespääosan Jussi-palkinnolla.
Poikolainen muutti keväällä 2022 takaisin synnyinkaupunkiinsa Pieksämäelle. Etenevä tauti tuo väistämättä lisää luopumisia, mutta katkeruuteen Poikolainen ei suostu. Vaikka fyysinen kunto ei elokuvien tekemistä enää mahdollista, haaveita ja unelmia mikään ei pysty kuitenkaan estämään. Elämännälkä, huumori ja positiivinen elämänasenne ovat kantava voima elämän vaikeissa hetkissä.
Maakuntarahaston omat hankkeet tanssiharrastuksen ja kädentaitojen edistämiseen
Tanssien viestejä tulevaisuudelle -hankkeessa eteläsavolaiset yläkouluikäiset nuoret eri paikkakunnilta kertovat ajatuksistaan, haaveistaan ja tulevaisuudentoiveistaan. Stillkuva Mikkelissä kuvatusta videosta.
Etelä-Savon rahasto on käynnistänyt tanssiharrastukseen kannustavan Tanssien viestejä tulevaisuudelle – Dance like a bee sekä kädentaitoja edistävän Sen eteläsavolaisen minä muistan -hankkeet. Tanssihankkeessa eteläsavolaiset yläkouluikäiset nuoret eri paikkakunnilta kertovat ajatuksistaan, haaveistaan ja tulevaisuudentoiveistaan. Kunkin paikkakunnan kertomuksista kootaan yhteinen viestikäärö, jonka sisältämän viestin nuoret lähettävät tanssien eteenpäin mehiläisten liikkeen tavoin. Tanssi-improvisaatioista valmistetaan koostevideo jaettavaksi mm. sosiaalisessa mediassa. Hankkeen toteuttaa tanssipedagogi Carmen RodergasAloy / Tanssikoulu Carmencita.
Maailmalla käsityöt on nähty jo pitkään merkityksellisinä yksinäisyyden torjujina ja toisilleen tuntemattomien ihmisten kohtaamisten mahdollistajina. Kädentaidoilla on myös kulttuuriperintöön kiinnittyvä aineeton ja aineellinen tehtävänsä: käsityötaidot siirtyvät parhaimmillaan sukupolvelta toiselle ja kehittävät ylisukupolvisia kohtaamisia. Maakuntarahaston kädentaitoja edistävä hanke käynnistyy kirjoitustyöpajalla, jossa muistellaan itselle tärkeitä eteläsavolaisia henkilöitä. Käsityötyöpajoissa positiivista muistoista työstetään erilaisista materiaaleista ja erilaisilla tekniikoilla vapaamuotoisia teoksia, joihin liitetään teoksesta kertova äänitiedosto. Teoksista kootaan näyttely, joka kiertää maakunnan kirjastoissa tai muissa matalan kynnyksen tiloissa. Kädentaitojen hankkeen koordinoi huopataiteilija Mari Jalava / Jalavilla.
Työryhmä SuLaTa eli Suvi Pennonen-Oikari (oik.), Laura Nurminen (vas.) ja Taina Huoman saivat Taidetta kaikille -apurahan Taidekuplat-työpajojen toteuttamiseen.
Kokovuotisia (12 kk) kokoaikaisia työskentelyapurahoja myönnettiin yksitoista, kolme tieteeseen ja kahdeksan taiteeseen (2022: 7/3+4). Puolivuotisen (6 kk) työskentelyapurahan sai kahdeksan hakijaa eri tieteen ja taiteen aloilta (2022: 15). Pidempien apurahojen määrä onkin noussut huomattavasti. Lisäksi apurahoja myönnettiin osa-aikaiseen tai lyhytkestoiseen työskentelyyn (1–4 kk) tieteen tai taiteen hankkeessa. Yhdelletoista yhteisölle myönnettiin kuluapurahaa erilaisten kulttuurihankkeiden toteuttamiseen maakunnassa (2022: 16).
Kärkihankeapuraha, 40 000 euroa, myönnettiin mus. tohtori Taru Tähdelle ja työryhmälle osallisuutta taiteen keinoin Etelä-Savon sairaaloissa -hankkeen toteuttamiseen. Tässä vuoden kestävässä Oloisa-hankkeessa mm. luodaan asiakkaiden ja henkilöstön osallisuutta ja hyvinvointia tukevia taideperustaisia toimintamalleja sekä lisätään ymmärrystä taide- ja kulttuuritoiminnan mahdollisuuksista sairaalaympäristöissä. Taru Tähden lisäksi työryhmässä ovat tait. maisteri Heidi Huovinen, mus. tohtori Sirkka Kosonen sekä fil. maisteri Mari Liimatainen.
Taidetta kaikille -apuraha, 10 000 euroa, sai työryhmä ohjaaja Laura Nurminen, näyttelijä Taina Huoman ja näyttelijä Suvi Pennanen-Oikari Taidekupliksi nimettyjen työpajojen toteuttamiseen. Taidekuplat tarjoavat osallisuuden ja vaikuttamisen mahdollisuutta erityistä tukea tarvitseville sekä niille, joiden on vaikeaa päästä taiteen äärelle.
Tieteen puolella väitöskirja-apurahoja myönnettiin mm. kasvatust. maisteri Pekka Hytinkoskelle opettajien ja rehtorien kokemuksia opiskelijaosuuskuntien ohjauksesta eri opetusasteilla käsittelevään väitöskirjaan sekä fil. maisteri Manu Rantaselle vapaa-ajan asukasaktiiveja aluekehittäjätoimijoina käsittelevään väitöskirjaan. Tammikuun haussa julkistettuun maakuntarahaston omaan suurapurahaan energia-alan tutkimushankkeisiin ei saatu hakemuksia. Tarkoitukseen varattu summa jaettiin tavanomaisina apurahoina muihin tarkoituksiin.
Tieteen osuus apurahoista oli 24 % ja taiteen 76 % (2022: 31 % / 69 %). Tieteenaloista eniten tukea saivat maatalous- ja metsätieteet (31 %), yhteiskuntatieteet (22 %) ja käyttäytymistieteet (15 %). Taiteen aloista painottuivat kuvataiteet (47 %), säveltaiteet (16 %) sekä näyttämötaiteet (12 %). Naisten osuus apurahansaajista oli 54 %. Hakemusten läpimenoprosentti oli noin 18 ja apurahojen keskisuuruus noin 13 500 euroa (2022: n. 20 % / 13 000 euroa).
Erikoistutkija Egbert Beuger. Kuva: Eija Matikainen, Luke
Etelä-Savon rahaston vuoden 2022 erityiskohteena jaetun Metsätieteiden suurapurahan, 100 000 euroa, sai erikoistutkija Egbert Beuker ja työryhmä kotimaisten lehtipuiden kasvatuksen lisäämistä Etelä-Savon metsissä käsittelevään tutkimukseen. Metsien hoidossa on suosittu havupuiden kasvatusta havupuuvaltaisina tai puhtaina yhden puulajin metsinä. Yhden puulajin metsät, erityisesti kuusikot, ovat kuitenkin riskialttiita ilmastonmuutoksille. Metsien sopeutumiskykyä voi vahvistaa lisäämällä lehtipuuston määrää ja suosimalla sekametsien kasvatusta. Suurapurahan saaneen hankkeen tavoitteena on tuottaa käytäntöön soveltuvaa tutkimustietoa lehtipuiden kasvatuksen lisäämiseksi.
Savon Soitannollisen Seuran harpisti Katilyne Roels. Kuva: Petteri Nieminen
Kärkihankeapuraha 40 000 euroa jaettiin kahden hankkeen kesken. Ihmekollektiivi ry sai 20 000 euroa lavatanssi- ja musiikkitapahtumien järjestämiseen Sulkavalla. Lavatanssitapahtuman tavoitteena on elvyttää erityisesti nuorten keskuudessa katoavaa lavatanssiperinnettä. Musiikkitapahtumassa puolestaan tarjotaan punk- ja vaihtoehtomusiikkielämyksiä Saimaan rannalla. Toisen 20 000 euroa sai Savon soitannollinen seura ry Laura Netzel -festivaalin järjestämiseen Rantasalmella. Festivaali keskittyy Rantasalmella 1839 syntyneen ja myöhemmin Tukholmassa ja Pariisissa opiskelleen säveltäjä Laura Nezelin musiikkiin tehden sitä tunnetuksi säveltäjän synnyinmaakunnassa.
Taidetta kaikille -apurahaa oli jaossa 20 000 euroa ja summa jaettiin kahden hankkeen kesken. Hyppy ry sai 10 000 euroa hankkeeseen, jossa edistetään kehitysvammaisten vuorovaikutustaitoja ja osallisuutta näyttämötaiteiden avulla. Pielinen Saimaa Performing Arts ry:lle myönnettiin 10 000 euroa Runoja sellon siivin – vuorovaikutteisiin esityksiin ikäihmisten palveluyksiköissä.
Kerimäen Mieslaulajat ry sai 3 000 euroa 75-vuotisjuhlakonsertin solistikuluihin. Kuva: Kimmo Makkonen
Musiikin alalla apurahaa haettiin ja myönnettiin niin soittimien hankintaan kuin erilaisten musiikkitapahtumien järjestämiseen. Myös kuoroja tuettiin useilla apurahoilla. Juvan Kamarikuoro ry sai 2 000 euroa Reinhard Keiserin Markus-passion nuottien hankintaan, Kerimäen Mieslaulajat ry 3 000 euroa 75-vuotisjuhlakonsertin solistikuluihin, Naiskuoro Bel canto ry 4 000 euroa 35-vuotisjuhlavuoden kirkkokonsertin järjestämiseen ja Savonlinna-kuoro 12 000 euroa kuorofestivaalin järjestämiseen.
Lääketieteen eri alojen hankkeisiin myönnettiin lähes 100 000 euroa. Dosentti Jari Heikkinen ja työryhmä sai 30 000 euroa tutkimukseen, joka käsittelee sairaaloiden magneettikuvauslaitteiden diagnostista suorituskykyä. Terveystiet. tohtori Päivi Räsänen sai 15 000 euroa asuinympäristön yhteyttä Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Islannissa kotona asuvien ikääntyvien terveyteen ja hyvinvointiin käsittelevään tutkimukseen, terveystiet. tohtori Hannele Saunders 27 500 euroa sairaanhoitajaopiskelijoiden ja sairaanhoitajien näyttöön perustuvan toiminnan (NPT) kompetensseja Etelä-Savossa käsittelevään tutkimukseen ja luonnont. kand. Miika Suhonen 26 000 fotoakustisen tomografian menetelmäkehitystä käsittelevään väitöskirjatyöhön.
Kokovuotisia (11–12 kk) kokoaikaisia työskentelyapurahoja myönnettiin seitsemän, kolme tieteeseen ja neljä taiteeseen. Puolivuotisen (6–8 kk) työskentelyapurahan sai viisitoista hakijaa eri tieteen ja taiteen aloilta. Kokoaikaiseen työskentelyyn tarkoitettujen pitkien apurahojen lisäksi apurahaa myönnettiin osa-aikaiseen tai lyhytkestoiseen työskentelyyn (1–4 kk) tieteen tai taiteen hankkeessa. Kuudelletoista yhteisölle myönnettiin kuluapurahaa erilaisten kulttuurihankkeiden toteuttamiseen maakunnassa.
Tieteen osuus apurahoista oli 31 % ja taiteen 69 %. Tieteen aloista eniten tukea saivat maatalous- ja metsätieteet (41 %), lääketieteet (30 %) ja luonnontieteet (18 %). Taiteen aloista painottuivat kuvataiteet (35 %), säveltaiteet (27 %) sekä muotoilu ja taidekäsityö (10 %). Naisten osuus apurahansaajista oli 61 %. Hakemusten läpimenoprosentti oli noin 20 ja apurahojen keskisuuruus noin 13 000 euroa.
Kaikki Etelä-Savon Kulttuurirahaston apurahansaajat 2022 löytyvät täältä.
Lisätietoja tämän vuoden Rantasalmi-palkinnosta löytyy täältä.
Professorit Markku Karjalainen ja Sami Pajunen. Kuva: Sami Funke
Teollisen puurakentamisen tutkijakoulu on Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnan käynnistämä hanke, joka vastaa alalla tunnistettuun koulutus- ja asiantuntijavajeeseen. Tutkijakoulun ytimessä ovat väitöstutkimukset sekä näitä tukevat opinnäytetyöt, joita teetetään eri yhteistyöoppilaitoksissa. Hankkeessa tuotettu aineisto (opinnäytetyöt, julkaisut, raportit) on alan toimijoiden vapaasti käytettävissä. Tutkijakoulun vetäjinä toimivat professori Sami Pajunen ja professori Markku Karjalainen.
Tammikuussa 2021 käynnistyneeseen tutkijakouluun haki 40 väitöskirjatutkijaa, joista valittiin kuusi. Sittemmin väitöskirjan tekijöiden määrä on noussut jo yhdeksään. Tutkimushankkeissa puurakentamista lähestytään eri näkökulmista ja aiheina ovat mm. kantavien puurakenteiden itsesammuminen, puuvälipohjien askelääneneristävyyden laskenta, puurakentamisen kilpailukyvyn osatekijät asuntorakentamisessa sekä puukerrostalorakentaminen kiertotalouden näkökulmasta.
Tutkijakoulu ei kuitenkaan rajoitu pelkästään väitöskirjojen tuottamiseen, tutkimusaiheita tarjotaan myös kandi- ja diplomitöihin sekä AMK-lopputöihin.
– Koska tutkijajoukko koostuu rakennetekniikan, arkkitehtuurin sekä rakentamistalouden tutkijoista, tämä tutkijakoulu luo ainutlaatuisen mahdollisuuden tuottaa tutkimustuloksia, jotka hyödyttävät koko puurakentamista eivätkä vain osaoptimoi jotakin osa-aluetta muiden kustannuksella, toteavat professorit Sami Pajunen ja Markku Karjalainen.
Korkeatasoisen ja monipuolisen tutkimuksen lisäksi tutkijakoulun tavoitteena on lähentää tutkimuslaitoksia ja rakentamisen teollisuutta. Tutkimuksen käytännönläheisyyttä ja tulosten hyödynnettävyyttä edistää myös tutkijakoulussa käytössä oleva työelämän ja tutkimuksen yhdistävä malli. Se mahdollistaa työajan jakamisen yliopiston ja jonkin rakennusalan yrityksen kanssa.
Tutkijakoulun rahoitus on varmistettu vuoden 2024 loppuun, mutta tavoitteena on jatkaa siitä eteenpäin. Tutkijakoulun tuottama osaaminen on tärkeää kotimaisen puurakentamisen kehitykselle. Tutkimusta ja osaajia tarvitaan kehittämään teollisen puurakentamisen teknisiä ratkaisuja ja kilpailukykyä. Tutkijakoulusta valmistuvat ovat jo opintojensa aikana integroituneet työelämään ja jatkavat toimialoillaan oman alansa kehitystyötä.
– Heikot mediataidot voivat yhteiskunnassa heijastua populismina, vihapuheena, argumentointitaitojen puutteena, disinformaation ja misinformaation leviämisenä sekä maalittamisena. Yksilön tasolla mediataitojen heikkous voi johtaa syrjäytymiseen jatko-opinnoista ja työelämästä, kertoo Etelä-Savon rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Laura Hokkanen.
Medialukutaitojen merkitys on noussut viimeisten viikkojen aikana entistäkin tärkeämmäksi Venäjän hyökätessä Ukrainaan. Fyysisen sodankäynnin lisäksi käynnissä on myös informaatiosota.
–Lisääntynyt informaation määrä sekä muuttunut tiedon luonne vaikeuttavat tiedon paikkansapitävyyden arviointia. Meillä kaikilla on tarve vahvistaa tiedonhankinta- ja arviointitaitojamme, painottaa kesäyliopiston rehtori Anne Havukainen.
Tapahtumakokonaisuus sisältää Vaihtoehtoiset totuudet -luentosarjan ja kolme erilaista Kielletty! klubia, joissa käsitellään kulttuurin keinoin eri aikoina eri syistä sensuroituja lauluja, näytelmiä ja kirjallisuutta. Kaikki tilaisuudet ovat maksuttomia.
Vaihtoehtoiset totuudet -luentosarjassa käsitellään digitaalista valtaa ja sen vaikutusta demokratialle, Venäjän informaatiosodankäyntiä turvallisuusuhkana, salaliittoteorioita ja sosiaalisessa mediassa leviävien tarinoiden vaikutuksia. Puhumassa toimittaja Jessikka Aro, professori Katja Valaskivi Helsingin yliopistosta, dosentti Maria Mäkelä Tampereen yliopistostaja johtava asiantuntija Jukka Vahti SITRAsta.
Toimittaja Jessikka Aro (kuva Nelli Kivinen), professori Katja Valaskivi (kuva Jonne Renvall), dosentti Maria Mäkelä (kuva Jonne Renvall) ja johtava asiantuntija Jukka Vahti (kuva Miikka Pirinen).
Luentosarja järjestetään Mikkelin musiikkiopiston salissa toukokuun 15. päivä kello 10–14. Luennot striimataan myös Mikkelin torille, Pieksämäelle Kulttuurikeskus Poleeniin ja Savonlinnan Kulttuurikellariin. Mikkelin Kulttuurin unelmavuosi -hanke ja Kahvila Toripulu mahdollistavat luentojen seuraamisen Mikkelin torilla torikirppiksen yhteydessä. Musiikkiopiston salipaikoille ilmoittautuminen Mikkelin kesäyliopistoon 11.5. mennessä.
Kielletty! klubit tarjoavat puolestaan mahdollisuuden tutustua sensuroituihin lauluihin, kirjallisuuteen ja näytelmiin. Ensimmäinen klubi-ilta on 3. toukokuuta klo 18 Mikkelin teatterin Teatteriklubilla. Klubi-illat jatkuvat 18. toukokuuta saakka.
Kielletty! kirjallisuusklubien vieraana on kirjailija Juha Hurme. Kirjallisuusklubeja emännöi Susanna Kolehmainen, joka myös lukee tekstinäytteitä. Kielletty! musiikkiklubeissa muusikko ja lehtori Jaakko Pitkänen kertoo sanoin, esimerkein ja esityksin ”kielletyistä” lauluista.
Kielletty! teatteriklubissa pieksämäkeläinen nuorisoteatteri Puntti tarttuu esityskieltoihin joutuneisiin näytelmiin. Nuorten punttilaisten ihmettelyn aiheena on Minna Canthin Kovan onnen lapsia -näytelmän teema ja syyt, miksi näytelmä aikoinaan kiellettiin.
Vaihtoehtoiset totuudet -luentosarja
Su 15.5. klo 10-14 Mikkelin Musiikkiopiston sali, Maaherrankatu 10. Luennot striimataan Mikkelin torille, Kulttuurikeskus Poleeniin ja Savonlinnan Kulttuurikellariin.
Päivän ohjelma:
Klo 10 Luentokokonaisuuden avaus, rehtori Anne Havukainen, Mikkelin kesäyliopisto
Klo 10.10–11 Digitaalinen valta ja demokratian tulevaisuus, johtava asiantuntija, FM Jukka Vahti, SITRA
Klo 11.05–11.55 Salaliittoteoriat, media ja yhteisymmärryksen epävakaus, Professori Katja Valaskivi, Helsingin yliopisto
Klo 12.10–13 Venäjän informaatiosodankäynti turvallisuusuhkana, toimittaja, kirjailija Jessikka Aro
Klo 13.05–13.55 Mun tarina, sun narratiivi: taistelu kertomuksista somessa, dosentti Maria Mäkelä, Tampereen yliopisto
Kielletty! Kirjallisuusklubit
Ti 3.5. klo 18 Mikkelin teatterin Teatteriklubi, Savilahdenkatu 11
Ke 4.5. klo 18 Savonlinnan Kulttuurikellari, Olavinkatu 34
Kielletty! Musiikkiklubit
Pe 6.5. klo 18 Pieksämäen Poleeni, Savontie 13
To 12.5. klo 18 Savonlinnan Kulttuurikellari, Olavinkatu 34
Ti 24.5. klo 18 Mikkelin teatterin Teatteriklubi, Savilahdenkatu 11
Kielletty! Teatteriklubit
Su 15.5. klo 18 Poleenin Moreeni -kellariteatteri, Savontie 13 Pieksämäki
Ti 17.5. klo 18 Mikkelin teatterin Teatteriklubi, Savilahdenkatu 11, Mikkeli
Ke 18.5. klo 18 Savonlinna Kulttuurikellari, Olavinkatu 34, Savonlinna
Kaikki tiedot tapahtumakokonaisuudesta löydät täältä:
