Hae sivustolta

Aloita hakeminen kirjoittamalla hakusana. Haku ymmärtää synonyymit, välilyönnit ja eri taivutusmuodot. Ennakoiva toiminto ehdottaa hakusanoja kirjoittaessasi.
Hae sivustolta
Tiede ja taide
Ohjeet Yhteystiedot

Uudenmaan kulttuurille yli 1,25 miljoonaa euroa

Uudenmaan rahastolta apurahaa haki 2 875 henkilöä, yhteisöä tai työryhmää lähes 54,5 miljoonan euron edestä. Apurahan sai 127 eli 4,4 % hakijoista. Apurahoista 41 kpl myönnettiin yksityishenkilöille vähintään puolivuotisina työskentelyapurahoina. Apurahan keskisuuruus oli 9 800 euroa.

Koska kilpailu Uudellamaalla on poikkeuksellisen kova, hoitokunta on päätynyt jakamaan apurahoja joka toinen vuosi, jolloin jaettavaa on kaksinkertainen määrä. Seuraavan kerran Uudenmaan rahaston apurahoja voi hakea Tammikuun 2024 haussa.  Uudenmaan taiteilijat voivat kuitenkin hakea apurahoja Suomen Kulttuurirahaston Keskusrahaston Lokakuun hauissa vuosina 2022 ja 2023.

Kärkihankeapurahan sai kaksi hanketta, joissa taidetta ovat tekemässä kehitysvammaiset tai muutoin erityisryhmiin kuuluvat ja joiden tavoitteena on tukea erityisryhmien osallisuutta sekä edistää heidän työllistymistään. Pertin Valinta sai 20 000 € Outsider Art Festivalin visuaalisen ohjelman järjestämiseen. Outsider Art Festival OAF on kaupunkifestivaali, joka tekee pioneerityötä marginaalissa toimivien taiteen tekijöiden oikeuksien puolesta ja kehittää uusia taiteen kuratoinnin, esittämisen ja tuotannon tapoja. Festivaalin visuaalisen taiteen ohjelman ovat kuratoineet Riina Noro, Milla Göös ja mentorit Pekka Elomaa ja Jani Leinonen ja se esitetään Helsingissä 12.8. –  21.8.2022, osana Helsingin juhlaviikkoja. OAF antaa äänen 14 outsider-taiteen tekijälle, joiden teokset ja elämäntarinat valtaavat julkisia kaupunkitiloja Pertin Valinnan galleriassa, HAMissa, Oodissa, Musiikkitalon mediaseinällä sekä metroasemilla. Teokset ovat esillä myös virtuaalisesti AR-galleriassa, jossa ne ovat nähtävillä vuoden loppuun asti. OAF-ohjelmaan voi tutustua festivaalin sivustolla www.outsiderart.fi.

Tanssija Sofia Johansson polven varassa. Kuva: Elisa Lejeune

Riina Hannuksela työryhmineen sai kärkihankeapurahan tanssielokuvatrilogian tekemiseen. Kuvassa tanssija Sofia Johansson. Kuva: Elisa Lejeune

Riina Hannuksela työryhmineen sai puolestaan 20 000 € tanssielokuvatrilogian tekemiseen. Työryhmään kuuluvat mm. kehitysvammaisten tanssiryhmä Ihanat sekä elokuvantekijä Kati Kallio. Elokuvatrilogian tavoitteena on tuoda näkyväksi sellaisia tanssijoita, joita harvemmin nähdään sukupolvensa edustajina. Elokuvat käsittelevät liikkeen ja sanattoman vuorovaikutuksen keinoin sitä, millaisia haaveita, unelmia ja toiveita näillä nuorilla marginalisoiduilla tanssijoilla on ja millaisina toimijoina nämä tanssijat haluavat tulla nähdyiksi.

Kolmatta kertaa jaossa olleiden Taidetta yhdessä -erityisapurahojen tavoitteena on edistää osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja kulttuurista yhdenvertaisuutta sekä lisätä haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten elämänlaatua korkeatasoisen taiteen ja kulttuurin keinoin. Apurahojen avulla kerätään tänä vuonna tarinoita talteen ikäihmisten parissa, toteutetaan valokuvausprojekti muunsukupuolisten kanssa, tanssiprojekti vammaisten nuorten tanssijoiden kanssa sekä koululaisten kulttuuritapahtuma, jonka tavoitteena on pienentää kulttuuriryhmien välisiä jännitteitä.

Apurahojen avulla toteutetaan useita tapahtumia Uudellamaalla, kuten kesäkonsertteja Musiikkitalossa Helsingissä ja traktorin lavalla Lohjan saaristossa, kulttuuritapahtumia Porvoon Pensselitehtaalla,  Tuusulassa, Hangossa ja Lohjalla, jazz-festivaali Keravalla, kitarafestivaali Helsingissä, Sibeliuspäivät Loviisassa, kansainvälinen kuorofestivaali Tapiolassa sekä useita tanssi- ja teatterityöryhmien esityksiä.

Uudenmaan Kulttuurirahaston 15 000 euron palkinnon saa suomentaja Outi Menna

suomentaja Outi Menna. Kuva: Jon Menna

Kuva: Jon Menna

Suomen Kulttuurirahaston Uudenmaan rahasto myöntää vuosittain 15 000 euron kulttuuripalkinnon omalla alallaan ansioituneelle taiteilijalle. Vuonna 2022 tämän palkinnon saa ”maailmojen kääntäjä, sanojen sommittelun taituri”, suomentaja Outi Menna.

Espoolainen Outi Menna (s. 1973) on pitkän linjan laaja-alainen suomentaja, jonka pääkieli on ruotsi, ja muina käännöskielinä on norja ja tanska. Hänen kädenjälkeään ovat monien nykykirjallisuuden kärkinimien suomennokset – esimerkiksi Sara Stridsbergiä, Jonas Hassem Khemiriä, Karin Smirnoffia, Johannes Anyurua, Quynh Trania ja Peter Sandströmiä voimme lukea suomeksi, kiitos Outi Mennan vivahteikkaiden käännösten. Hän on myös kääntänyt suuren yleisön suosikkeja: Anne Holtia, Jo Nesbøa, Camilla Läckbergiä ja David Lagercrantzia. Menna taitaa myös lastenkirjallisuuden kielen: hänen käännöksiään ovat Timo Parvelan ja Bjørn Sortlandin suomalais-norjalainen Kepler-sarja sekä huippusuositut Martin Widmarkin Lassemaijan etsivätoimistot.

Kääntäminen on rajoitteiden taidetta. Alkuteos asettaa tiukan raamin, jonka sisään suomentaja alkaa tehdä omaa teostaan, omalla kielellään. Usein ajatellaan, että syvällinen vieraan kielen osaaminen on avain hyvään käännökseen. Näin ei kuitenkaan ole: hyvä kielitaito yksin ei riitä. Kieli pitää osata sijoittaa sen kulttuuriseen kontekstiin. Suomenruotsia ei käännetä samalle kielelle kuin riikinruotsia. Sanojen takana on maailma, joka kääntäjän pitää tuntea läpikotaisin. Ja tärkeintä kaikesta on oman äidinkielen taito.

Outi Mennan suomennostuotannon laajuus hämmästyttää ja hengästyttää. Hän on vuodesta 1998 alkaen kääntänyt toistasataa kirjaa. Lastenkirjan huumorista hän siirtyy suvereenisti Karin Smirnoffin karuun ja latautuneeseen, äärimmäistä tarkkuutta vaativaan perheproosaan tai Märta Tikkasen arjen keskellä syntyneisiin impressionistisiin kirjeisiin. Murhamysteerin lukija voi olla varma, ettei juonenkuljetus töksähdä outoihin sanavalintoihin, kun suomentajana on Outi Menna. Soljuva suomennos on lahja lukijalle.

Pohjois-Karjalan rahasto jakoi apurahoina 969 000 euroa – mitali professori Timo Pukkalalle

Apurahansaajia on 63 (53 % rahasta tieteeseen ja 47 % taiteeseen). Apurahojen pääpaino on työskentelyapurahoissa. Vuoden työskentelyapurahoja myönnettiin 22 (13 tieteeseen ja 9 taiteeseen) ja puolen vuoden työskentelyapurahoja 10.

– Pohjois-Karjalan rahasto vastaanotti kevään haussa 491 apurahahakemusta, mikä kertoo kovasta hakupaineesta niin tieteen kuin taiteen suunnilta. Ilahduttavaa on, että maakuntarahasto on pystynyt tasaisesti kasvattamaan myönnettyjen apurahojen kokonaismäärää, joka lähestyy miljoonan euron rajapyykkiä, kertoo hoitokunnan puheenjohtaja Harri Siiskonen.

Tieteen yhteishanke kielitieteen tutkimukseen

Lotta Aarikka, Hanna Lappalainen ja Sanna Aaltonen.

Väitöskirjatutkija Lotta Aarikka, suomen kielen professori Hanna Lappalainen ja sosiologian dosentti Sanna Aaltonen.

Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntarahastojen yhteisenä kärkihankkeena myönnettiin sadan tuhannen euron apuraha professori Hanna Lappalaisen johtamalle tutkimushankkeelle, joka kohdistuu itäsuomalaisten kielellistä variaatiota sekä yhteiskuntaluokkaan ja eriarvoisuuteen liittyviin kokemuksiin.

”Kielellinen variaatio, yhteiskuntaluokka ja eriarvoisuuden kokemukset Itä-Suomessa” on yhteiskuntatieteilijöiden ja kielentutkijoiden yhteishanke.

− Siinä tutkitaan pohjoiskarjalaisten ja pohjoissavolaisten kokemuksia ja havaintoja eriarvoisuudesta erityisesti kielenkäytön ja sosiaalisten suhteiden näkökulmasta, kertoo Hanna Lappalainen.

– Tavoitteena on tarkastella yhteiskuntaluokkaan, sosiaaliseen liikkuvuuteen ja eriarvoisuuteen liittyviä kokemuksia sekä sitä, miten ihmiset ilmentävät kielenkäytöllään omaa taustaansa, taustoittaan Lappalainen tutkimushanketta. Näitä teemoja tutkitaan sosiolingvistiikan ja sosiologian menetelmin. Aihe on tärkeä, sillä Suomessa kielen ja luokan suhde ei ole yhtä ilmeinen kuin monessa muussa maassa eikä siitä toistaiseksi ole juuri tietoa.

Aineistonkeruu toteutetaan kahdessa kaupungissa, Joensuussa ja Kuopiossa, ja kahdella maaseutupaikkakunnalla, Lapinlahdella ja Liperissä. Maaseutupaikkakuntien osalta tutkimus kytkeytyy aiemmin aloitettuun murteenseuruuhankkeeseen. Aineistonkeruussa keskeinen rooli on opiskelijoilla. Tutkimusryhmään kuuluvat sosiologian dosentti Sanna Aaltonen Itä-Suomen yliopistosta (Kuopion kampus), väitöskirjatutkija Lotta Aarikka (Turun yliopisto, siirtyy post doc -tutkijaksi Itä-Suomen yliopistoon) ja hankkeen johtaja, suomen kielen professori Hanna Lappalainen Itä-Suomen yliopistosta (Joensuun kampus).

Suomen Kulttuurirahaston J.V. Snellman -mitali professori Timo Pukkalalle

Timo Pukkala

Timo Pukkala (s. 1954 Joensuussa) valmistui Helsingin yliopistosta ensin metsänhoitajaksi ja vuonna 1982 maa- ja metsätieteiden kandidaatiksi. Hän väitteli maatalous- ja metsätieteiden tohtoriksi Joensuun yliopistossa vuonna 1988. Pukkalan englanninkielinen artikkeliväitöskirja käsitteli mäntyjen alueellisen jakauman vaikutusta puun paksuuskasvuun.

Työurallaan Pukkala on toiminut Joensuun (Itä-Suomen) yliopistossa assistenttina, yliassistenttina ja Suomen Akatemian tutkijana ennen nimitystään metsätalouden suunnittelun professoriksi vuonna 1992. Lisäksi hän toiminut asiantuntijana kehitysyhteistyöhankkeissa Nepalissa ja Laosissa.

Pukkalan tieteellinen tuotanto metsätalouden suunnittelun ja metsänhoitotieteen alalta on kansainvälinen, laaja ja laadukas. Hän oli vuonna 2020 Scopus-julkaisutietokannan pohjalta tehdyssä vertailussa maailman viitatuimpia metsäntutkijoita. Pukkala on osallistunut asiantuntijana aktiivisesti keskusteluun metsien roolista ilmastonmuutoksen hillinnässä. Hän on ollut tiedotusvälineissä näkyvästi esillä metsän jatkuvan kasvatuksen puolestapuhujana. Jatkuvassa kasvatuksessa metsän nuoremmat puut saavat kasvaa rauhassa varttuneen puuston suojassa, eikä metsää hakata paljaaksi. 

Hiljattain emerituksen rooliin siirtynyt Timo Pukkala on ollut pidetty ja selkeäsanainen opettaja ja jatkokoulutettavien ohjaaja metsätieteiden osastossa. Hänen klassikoiksi muodostuneista oppikirjoistaan Metsäsuunnittelun perusteet (1994) ja Metsäsuunnittelun menetelmät (2007) metsätieteiden opiskelijat ovat ammentaneet keskeisiä alan perustietoja.

Kaikki Pohjois-Karjalan rahaston apurahansaajat löytyvät täältä.

Pirkanmaan Kulttuurirahaston apurahapotti lähes 1,3 miljoonaa

Pirkanmaan rahaston vuoden 2022 juhlapuheen piti kirjailija, teatteriohjaaja Juha Hurme. Voit lukea puheen täältä.

Pirkanmaan rahaston vuoden 2022 palkinto myönnettiin omistautuvalle virustutkijalle, terveen elämän edistäjälle, virologian professori Heikki Hyödylle. Palkinnon arvo on 15 000 euroa.

Suurin yksittäinen apuraha, 100 000 euroa, myönnettiin lääketieteen alalle, ja sen sai filosofian tohtori Minna Hankaniemi ja työryhmä tutkimukseen, joka käsittelee proteiinipohjaisen rokoteteknologian kehittämistä koronaviruksia vastaan.

Kulttuurikauppa Oy sai kärkihankeapurahan Ruovedellä sijaitsevan Vinhan kirjakaupan muuntamiseen monipuoliseksi kulttuurikeskukseksi. Kuvassa Mikko Vartiainen ja Sami Vainio. Kuva: Sari Vartiainen

Kulttuurikauppa Oy sai kärkihankeapurahan Ruovedellä sijaitsevan Vinhan kirjakaupan muuntamiseen monipuoliseksi kulttuurikeskukseksi. Kuvassa Mikko Vartiainen (vas.) ja Pasi Vainio. Kuva: Sari Vartiainen

Tänä vuonna jaettiin kaksi Kärkihanke-apurahaa, kumpikin 50 000 euroa: Hämeenkyrön FEStiwaalit ry sai apurahan Ihmiset Suviyössä -oopperan tuottamiseen ja Kulttuurikauppa Oy Ruovedellä sijaitsevan Vinhan kirjakaupan muuntamiseen monipuoliseksi kulttuurikeskukseksi.

Tänäkin vuonna nimikkorahastot ohjasivat merkittävän osan apurahoista lääketieteen aloille. 

Lisäksi säveltaiteen edustajat menestyivät hyvin, ja apurahoilla tuetaan muun muassa erilaisia musiikkitapahtumia, soitinhankintoja, musiikkiopintoja sekä hankkeita, joissa dokumentoidaan alan historiaa.

Kuvataiteessa perinteisten maalareiden ja grafiikoiden rinnalle on noussut yhä enemmän hakijoita muiltakin aloilta, esimerkiksi sarjakuvataiteesta. Yksi sen alan edustajista on taiteen kandidaatti Jussi Pekka Ahonen (JP Ahonen), joka sai puolivuotisen työskentelyapurahan turvapaikanhakijoita käsittelevän dokumentaarisen sarjakuvakokoelman valmistamiseen.

Lasten hyvinvoinnin edistämiseen osoitettu Eeva ja Jouko Järvisen nimikkoapuraha, 60 000 euroa, myönnettiin Tampereen Lastenklinikan tuki ry:lle laadukkaan lastenkulttuurin ja virtuaalihuvipuistoelämyksen kehittämiseen ja toteuttamiseen infektioherkille lapsille Taysin uudessa sairaalahuvipuistossa.

Apurahasumma jakautui tasaisesti tieteeseen ja taiteeseen

Kuvassa Hämeenkyrön FEStiwaalit ry:n hallitus: Saara Saarteinen (vas.), Jouni Rissanen (pj.), Suvi Leinonen (siht.) sekä Waltteri Torikka (vpj/taiteellinen johtaja). Kuva: Essi Leinonen.

Kuvassa Hämeenkyrön FEStiwaalit ry:n hallitus: Saara Saarteinen (vas.), Jouni Rissanen (pj.), Suvi Leinonen (siht.) sekä Waltteri Torikka (vpj/taiteellinen johtaja). Kuva: Essi Leinonen.

Pirkanmaan rahastoon saapui tänä vuonna 1 168 hakemusta, joiden yhteenlaskettu hakusumma oli 23 494 421 euroa. Viime vuonna hakemusmäärä oli 1 165 kappaletta ja hakusumma 22 079 789 euroa.

Kokovuotisia eli vähintään 9 kuukauden kokoaikaiseen työskentelyyn tarkoitettuja apurahoja myönnettiin yhteensä 13, joista taiteen aloille 3. Vähintään puolivuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin yhteensä 24, joista taiteeseen 6.

Tieteen aloille myönnettiin kaikkiaan 37 apurahaa ja palkinto (yhteensä 665 500 euroa), taiteen aloille 56 apurahaa (625 500 euroa).

Suurin osa apurahanhakijoista ja -saajista on tamperelaisia, mutta ainakin yksi apuraha myönnettiin kaikkiaan 11 pirkanmaalaiseen kuntaan.

Vuosijuhlan juhlapuhujana Juha Hurme

Perjantaina Tampere-talossa järjestetty juhla oli Pirkanmaan rahaston 60. vuosijuhla.

Ennen vuosijuhlan alkua Pirkanmaan rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Helena Hiilivirta avasi Talvipuutarhassa kuvataiteilijoiden Emmi Kallio ja Riikka Lenkkeri yhteisnäyttelyn Kohtaaminen puutarhassa. Emmi Kallio sai Pirkanmaan rahaston apurahan 2021 ja Riikka Lenkkeri 2020.

Juhlapuheen piti kirjailija, teatteriohjaaja Juha Hurme otsikolla Sivistys on selviytymistä.

Juhlassa esiintyivät muusikot Jussi Uusitalo, Tuomas Tuomisto, Lauri Tuomisto, Anniina Oksman ja Paula Tervala sekä Jazzmuseo. Ennakkotiedosta poiketen Hilma Kolusen tilalla soitti musiikinopiskelija Sauli Aaltonen, ja hän esitti Ludwig van Beethovenin sävellyksen Pianosonaatti nro 1 f-molli op. 2/1, osa IV – Prestissimo.

Kaikki Pirkanmaan rahaston apurahansaajat löydät täältä.

Pohjois-Savon rahastolta yli 1,1 miljoonaa euroa tieteeseen ja taiteeseen

Kärkihankeapuraha, suuruudeltaan 100 000 euroa, myönnettiin yhteisesti Pohjois-Karjalan rahaston kanssa professori Hanna Lappalaiselle ja työryhmälle itäsuomalaisten kielellistä variaatiota sekä yhteiskuntaluokkaan ja eriarvoisuuteen liittyviä kokemuksia käsittelevään tutkimukseen. Aihe on yhteiskunnallisesti tärkeä, sillä luokkaerot eivät ole Suomessa yhtä selvät kuin esimerkiksi Isossa-Britanniassa, ja niitä voi olla vaikea tiedostaa. Hankkeen toivotaan tuottavan tietoa, joka vähentää eriarvoisuutta ja voi osaltaan estää syrjintää. 

– Hankeidea on ollut vireillä jo pari kolme vuotta. Minua ja muutamaa muuta kielentutkijaa on pohdituttanut se, kuuluuko ihmisen sosiaalinen tausta hänen kielenkäytöstään ja millaisia uskomuksia kielenkäytön ja yhteiskuntaluokan suhteeseen liittyy, Lappalainen kertoo. 

Hankkeen taustalla on tutkijaverkosto, johon kuuluu kielentutkijoita ja yhteiskuntatieteilijöitä Itä-Suomen yliopistosta. Hanna Lappalainen toimii itse Joensuun kampuksella suomen kielen oppiaineessa, dosentti Sanna Aaltonen Kuopion kampuksella yhteiskuntatieteiden laitoksella ja suomen kielen tohtorikoulutettava Lotta Aarikka siirtyy hankkeen alkaessa post doc -tutkijaksi yliopistolle.

Apurahoja monipuolisesti tieteelle ja taiteelle

Apurahahakemuksia jätettiin tänä vuonna yhteensä 541 (vuonna 2021 yhteensä 520). Kokovuotisten apurahojen määrä nousi edellisvuoden 13:sta 17 myöntöön. Puolivuotisia apurahoja myönnettiin yhteensä 18. Apurahoista 39, yhteensä 692 000 euroa, jaettiin tieteisiin. Taiteisiin myönnettiin 44 apurahaa, yhteensä 438 000 euroa.  Apurahojen keskisuuruus oli 13 000 euroa, mikä vastaa puolivuotisen apurahan summaa. Tänä vuonna jakovuorossa oli ensimmäistä kertaa Maija Makkosen nimikkorahasto, josta myönnettiin 7 apurahaa, yhteensä 78 000 euroa. Nimikkorahaston tarkoituksena on tukea tasapuolisesti tiedettä ja taidetta, painottuen lääketieteeseen, kuvataiteeseen ja arkkitehtuuriin.

Iida Valkonen, Kuopion Kuvataiteilijat ry vpj Maijariitta Karhulahti, Kuopion Kuvataiteilijat pj Marja Louni, Kuopion Taidemuseo, intendentti, Anna Vilkuna, Kuopion taidemuseo, johtaja

Kuopion Kuvataiteilijat ry:n varapuheenjohtaja Iida Valkonen (vas.) ja puheenjohtaja Maijariitta Karhulahti sekä Kuopion Taidemuseon intendentti Marja Louni ja johtaja Anna Vilkuna.

Lukuisten tieteen nimikkorahastojen myötä Pohjois-Savon rahasto on perinteisesti tukenut vuosittain kroonisiin kansansairauksiin liittyvää tutkimusta.

– Rahasto haluaa tukea sellaista tutkimusta, jossa pyritään selvittämään sairauden syntymiseen johtavia solu- ja molekyylitason tapahtumia, sairauksien diagnostiikkaa ja ennaltaehkäisyä sekä hoitoa, kertoo hoitokunnan puheenjohtaja Anitta Mahonen.

Tieteen puolelta kokovuotisen apurahan saivat esimerkiksi terveystieteiden maisteri Petrus Nuotio mm. veriplasman rasvahappokoostumusta itäsuomalaisilla miehillä käsittelevään väitöskirjatyöhön sekä yhteiskuntatieteiden maisteri Reetta Riikonen suomalaistaustaisten ja maahanmuuttajataustaisten äitien välisiä kohtaamisia ja niitä edistäviä tekijöitä käsittelevään väitöskirjatyöhön.

Taiteen puolelta eniten myöntöjä saivat visuaaliset taiteet ja säveltaiteet, joihin saapui myös eniten hakemuksia. Visuaalisten taiteiden apurahoja myönnettiin tänä vuonna 15 (yhteensä 156 000 euroa) ja säveltaiteiden apurahoja 14 (129 000 euroa).

Kuopion kuvataiteilijat ry Ars Liberalle myönnettiin 20 000 euroa galleria- ja taidelainaamotoiminnan käynnistämiseen yhteistyössä Kuopion taidemuseon kanssa. Vuonna 2022 perustettava galleria esittelee uutta pohjoissavolaista tai pohjoissavolaistaustaista kuvataidetta ammattitaiteilijoilta. Taidelainaamo mahdollistaa taiteilijaseuran jäsenten teosten ostamisen tai lainaamisen kuukausihinnalla. Alueen yleisöjen ja asiakkaiden osalta galleria ja taidelainaamo lisäävät paikallisen taiteen saavutettavuutta, taiteilijoiden tunnettavuutta sekä taiteen myyntiä.

– Vuokrattomille gallerioille on kysyntää, sillä vastaanotamme runsaasti hakemuksia ja voimme tarjota näyttelyaikoja vain murto-osalle hakijoista. Koemme erittäin tärkeäksi, että uuden gallerian myötä voimme vastata paremmin tähän tarpeeseen ja osaltamme kehittää taidekenttää taiteilijoita tukevaan suuntaan yhdessä Kuopion taidemuseon kanssa, kertoo Kuopion kuvataiteilijat ry:n puheenjohtaja Maijariitta Karhulahti.

Taidetta niille, jotka eivät itse pääse taiteen luokse

Kuvataiteilija, lavastaja Anna Raatikainen. Kuva: Tuire Punkki

Kuvataiteilija, lavastaja Anna Raatikainen. Kuva: Tuire Punkki

Taidetta kaikille -erityisapurahoja myönnettiin tänä vuonna kolmelle osallistavalle hankkeelle. Kuvataiteilija ja lavastaja Anna Raatikaiselle myönnettiin 11 000 euroa Tässäteatteri-työpajahankkeeseen. Hän jatkaa hankettaan laajentaen sitä koskemaan muistisairaiden vanhusten lisäksi mielenterveyskuntoutujia sekä kehitysvammaisia.

– Nimi Tässäteatteri viittaa tässä olemiseen, läsnäoloon ja tähän hetkeen, jossa kukin osallistuja on arvokas juuri sellaisena kuin on. Toiminta muovautuu osallistujan tarpeiden ja toimintakyvyn mukaan ja se voi olla vaikkapa kirjoittamista, kuvataidetta, runoilua, improvisaatiota, kuuntelemista, leikkimistä, muistoihin perustuvaa tarinointia ja havainnointia vuorovaikutteisesti. Tässäteatterissa kaikki tarinat, lauseet, eleet ja olemisentavat ovat sallittuja ja arvokkaita, Raatikainen kertoo.

– Tärkein tavoitteeni työssäni on mahdollistaa osallisuus sitä vailla oleville ihmisille ja saada aikaan merkityksellistä tapahtumista. Odotan työskentelyä kiitollisena ja innoissani.

Taidetta kaikille -apuraha myönnettiin myös laulunopettaja Anne-Mari Kraftille, joka sai 13 000 euroa Siilinjärven palvelukotien asukkaille järjestettävään musiikki- ja muistelutoimintaan. Muusikot Iiris Rissanen ja Finlay Hare saivat puolestaan 10 000 euron Taidetta kaikille -apurahan osallistavien musiikkihetkien järjestämiseen ikäihmisille Koillis-Savon palvelukodeissa.

Kaikki Pohjois-Savon myöntämät apurahat löytyvät täältä.

Lisätiedot:

Anitta Mahonen, Pohjois-Savon rahaston hoitokunnan puheenjohtaja
anitta.mahonen@uef.fi

Etelä-Savon rahastolta apurahoina 780 000 euroa, Rantasalmi-palkinto teollisen puurakentamisen tutkijakoululle

Erikoistutkija Egbert Beuger. Kuva: Eija Matikainen, Luke

Erikoistutkija Egbert Beuger. Kuva: Eija Matikainen, Luke

Etelä-Savon rahaston vuoden 2022 erityiskohteena jaetun Metsätieteiden suurapurahan, 100 000 euroa, sai erikoistutkija Egbert Beuker ja työryhmä kotimaisten lehtipuiden kasvatuksen lisäämistä Etelä-Savon metsissä käsittelevään tutkimukseen. Metsien hoidossa on suosittu havupuiden kasvatusta havupuuvaltaisina tai puhtaina yhden puulajin metsinä. Yhden puulajin metsät, erityisesti kuusikot, ovat kuitenkin riskialttiita ilmastonmuutoksille. Metsien sopeutumiskykyä voi vahvistaa lisäämällä lehtipuuston määrää ja suosimalla sekametsien kasvatusta. Suurapurahan saaneen hankkeen tavoitteena on tuottaa käytäntöön soveltuvaa tutkimustietoa lehtipuiden kasvatuksen lisäämiseksi.

Harpisti Katilyne Roels. Kuva: Petteri Nieminen

Savon Soitannollisen Seuran harpisti Katilyne Roels. Kuva: Petteri Nieminen

Kärkihankeapuraha 40 000 euroa jaettiin kahden hankkeen kesken. Ihmekollektiivi ry sai 20 000 euroa lavatanssi- ja musiikkitapahtumien järjestämiseen Sulkavalla. Lavatanssitapahtuman tavoitteena on elvyttää erityisesti nuorten keskuudessa katoavaa lavatanssiperinnettä. Musiikkitapahtumassa puolestaan tarjotaan punk- ja vaihtoehtomusiikkielämyksiä Saimaan rannalla. Toisen 20 000 euroa sai Savon soitannollinen seura ry Laura Netzel -festivaalin järjestämiseen Rantasalmella. Festivaali keskittyy Rantasalmella 1839 syntyneen ja myöhemmin Tukholmassa ja Pariisissa opiskelleen säveltäjä Laura Nezelin musiikkiin tehden sitä tunnetuksi säveltäjän synnyinmaakunnassa.

Taidetta kaikille -apurahaa oli jaossa 20 000 euroa ja summa jaettiin kahden hankkeen kesken. Hyppy ry sai 10 000 euroa hankkeeseen, jossa edistetään kehitysvammaisten vuorovaikutustaitoja ja osallisuutta näyttämötaiteiden avulla. Pielinen Saimaa Performing Arts ry:lle myönnettiin 10 000 euroa Runoja sellon siivin – vuorovaikutteisiin esityksiin ikäihmisten palveluyksiköissä.

Kerimäen Mieslaulajat ry sai 3 000 euroa 75-vuotisjuhlakonsertin solistikuluihin. Kuva: Kimmo Makkonen

Kerimäen Mieslaulajat ry sai 3 000 euroa 75-vuotisjuhlakonsertin solistikuluihin. Kuva: Kimmo Makkonen

Musiikin alalla apurahaa haettiin ja myönnettiin niin soittimien hankintaan kuin erilaisten musiikkitapahtumien järjestämiseen. Myös kuoroja tuettiin useilla apurahoilla. Juvan Kamarikuoro ry sai 2 000 euroa Reinhard Keiserin Markus-passion nuottien hankintaan, Kerimäen Mieslaulajat ry 3 000 euroa 75-vuotisjuhlakonsertin solistikuluihin, Naiskuoro Bel canto ry 4 000 euroa 35-vuotisjuhlavuoden kirkkokonsertin järjestämiseen ja Savonlinna-kuoro 12 000 euroa kuorofestivaalin järjestämiseen.

Lääketieteen eri alojen hankkeisiin myönnettiin lähes 100 000 euroa. Dosentti Jari Heikkinen ja työryhmä sai 30 000 euroa tutkimukseen, joka käsittelee sairaaloiden magneettikuvauslaitteiden diagnostista suorituskykyä. Terveystiet. tohtori Päivi Räsänen sai 15 000 euroa asuinympäristön yhteyttä Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Islannissa kotona asuvien ikääntyvien terveyteen ja hyvinvointiin käsittelevään tutkimukseen, terveystiet. tohtori Hannele Saunders 27 500 euroa sairaanhoitajaopiskelijoiden ja sairaanhoitajien näyttöön perustuvan toiminnan (NPT) kompetensseja Etelä-Savossa käsittelevään tutkimukseen ja luonnont. kand. Miika Suhonen 26 000 fotoakustisen tomografian menetelmäkehitystä käsittelevään väitöskirjatyöhön.

Kokovuotisia työskentelyapurahoja 7, puolivuotisia 15

Kokovuotisia (11–12 kk) kokoaikaisia työskentelyapurahoja myönnettiin seitsemän, kolme tieteeseen ja neljä taiteeseen. Puolivuotisen (6–8 kk) työskentelyapurahan sai viisitoista hakijaa eri tieteen ja taiteen aloilta. Kokoaikaiseen työskentelyyn tarkoitettujen pitkien apurahojen lisäksi apurahaa myönnettiin osa-aikaiseen tai lyhytkestoiseen työskentelyyn (1–4 kk) tieteen tai taiteen hankkeessa. Kuudelletoista yhteisölle myönnettiin kuluapurahaa erilaisten kulttuurihankkeiden toteuttamiseen maakunnassa.

Tieteen osuus apurahoista oli 31 % ja taiteen 69 %. Tieteen aloista eniten tukea saivat maatalous- ja metsätieteet (41 %), lääketieteet (30 %) ja luonnontieteet (18 %). Taiteen aloista painottuivat kuvataiteet (35 %), säveltaiteet (27 %) sekä muotoilu ja taidekäsityö (10 %). Naisten osuus apurahansaajista oli 61 %. Hakemusten läpimenoprosentti oli noin 20 ja apurahojen keskisuuruus noin 13 000 euroa.

Kaikki Etelä-Savon Kulttuurirahaston apurahansaajat 2022 löytyvät täältä.
Lisätietoja tämän vuoden Rantasalmi-palkinnosta löytyy täältä.

Kainuun rahastolta yli 200 000 euroa Kainuun tieteelle ja taiteelle

Kärkihanke-apuraha (40 000 euroa) myönnettiin kapellimestari Ari Tammiselle, kasvatustieteen maisteri Sanna Harjulle ja musiikkipedagogi AMK Laura Matilaiselle SoulFun -rytmimusiikkikiertueen järjestämiseen Kainuussa.

– ­Apuraha parantaa lasten ja nuorten rytmimusiikin opiskelun saavutettavuutta todella merkittävästi näillä kulmilla, jossa välimatkat ovat pitkiä. Suurin osa lapsista ja nuorista ei ole koskaan päässyt kokemaan suuren orkesterin esiintymistä muutoin kuin median välityksellä, eikä pelkästään harrastusmahdollisuuden tarjoaminen aina riitä musiikkiharrastuksesta kiinnostumiseen. Lapsen ja nuoren tulee kokea kulttuurinen elämys paikan päällä, kertoo Tamminen. Hänen mukaansa näin suurella kainuulaisella ammattilaiskokoonpanolla tämän mittaluokan rytmimusiikkikiertuetta oheistoimintoineen ei ole aiemmin toteutettu.

Fil. maisteri Matias Rusanen Islannissa Reykjavikin yliopistossa tutkimusvierailulla.

Fil. maisteri Matias Rusanen Islannissa Reykjavikin yliopistossa tutkimusvierailulla.

Taidetta Kaikille -apurahana myönnettiin 20 000 euroa teatteritieteen maisteri Heikki Törmille ja työryhmälle mielenterveyspalveluiden piirissä olevien nuorten ja nuorten aikuisten taidetyöpajoihin ja monitaiteisen esityksen valmistamiseen. Taidetta Kaikille -apurahalla pyritään ennen kaikkea tukemaan niiden ihmisten taidekokemuksia, jotka muuten jäävät helposti kulttuuritarjonnan katvealueille.

Kokovuotisen apurahan suuruus on 26 000 euroa. Taiteen kokovuotisen apurahan sai taiteen maisteri Heidi Kilpeläinen.

– Tunnen suurta kiitollisuutta saamastani apurahasta. Tuki on erityisen merkityksellinen tähän elämänvaiheeseen. Se resonoi esi-äitien ja -isien, sekä juurille paluun voiman ja kannustuksen kanssa. On kunnia saada Kainuun rahaston tuki, Kilpeläinen toteaa onnellisena.

Tieteen kokovuotinen apuraha myönnettiin fil. maisteri Matias Rusaselle puettavia ja älykkäitä aivosähkökäyrän mittaustekniikoita unihäiriöiden seulonnassa käsittelevään väitöskirjatyöhön. Rusasen apuraha myönnettiin Elina, Sofia ja Yrjö Arffmanin nimikkoapurahana.

Nimikkoapurahan Kajaani Oy:n rahastosta saivat tait. maisteri Katariina Guthwert ja työryhmä, joille myönnettiin 5 000 euroa Kainuun kaoliini -näyttelyn ja keramiikkafestivaalin järjestämiseen, sekä terveystieteen maisteri Paula Piirainen muistisairauksia käsittelevän tietokirjan kirjoittamiseen, 13 000 euroa.

Kaikkiaan rahastolta haettiin avustuksia yli 2,1 miljoonalla eurolla. Myönnöissä pyrittiin löytämään tasapaino mahdollisimman monen hankkeen tukemisen ja toisaalta riittävän suurien yksittäisten apurahojen myöntämisen välillä. Kaikki Kainuun myöntämät apurahat löytyvät täältä.

Elias Lönnrot -mitali Tuula Tikkaselle

Tuula Tikkanen sai Kainuun rahaston Elias Lönnrot -mitalin vuonna 2022. Kuvat: Risto Mäläskä

Kuva: Risto Mäläskä

Suomen Kulttuurirahaston hallitus myöntää Elias Lönnrot -mitalin Kainuun rahaston hoitokunnan esityksestä Tuula Tikkaselle, ”monen juhlan laatijalle, suven runon vaalijalle”.

Tuula Tikkanen on tehnyt pitkän uran kulttuuri- ja tapahtumapäällikkönä Kongressi- ja kulttuurikeskus Kaukametsässä. Hän on myös Kajaanin Runoviikon tapahtumapäällikkö, ja oli perustamassa vuonna 1991 ensimmäisen kerran järjestettyä Kajaani Tanssii -festivaalia.

Kaukametsän monipuolisen kulttuuritarjonnan kautta Tikkanen on vaikuttanut kainuulaisten kulttuurin harrastajien ja kuluttajien elämään ”vauvasta vaariin”. Kajaanin keskeisten kulttuuritapahtumien järjestäjänä Tikkanen on ollut osaltaan vahvistamassa myös Kainuun vetovoimaa kiinnostavana matkailu- ja kulttuurikohteena.

Tuula Tikkanen on tapahtuma- ja kulttuurialan vahva ammattilainen, joka suunnittelee, varaa, järjestää, seuraa budjettia ja hoitaa jälkityöt – itsestään numeroa tekemättä, luotettavasti ja tarvittaessa luovasti soveltaen.

Saimaa CarbonAct! rohkaisee ilmastotekoihin taiteen ja tieteen keinoin

Vaikka hanke on suunnattu erityisesti nuorille, siihen voi osallistua myös laaja yleisö.

– Sanotaan, että nuorissa on tulevaisuus, mutta viimeaikaisten tutkimusten mukaan nuoret itse eivät näe sitä aina kovin positiivisena. Ilmastonmuutos, luontokato sekä muu näköalaton uutistulva masentavat ja ahdistavat. Tulevaisuuteen voi kuitenkin vaikuttaa omilla tietoon perustuvilla valinnoillaan. Juuri tähän ratkaisukeskeiseen ajattelu- ja toimintatapaan Rahasto kannustaa hankkeessaan maakunnan nuoria tarttumaan, kertoo Etelä-Karjalan rahaston asiamies Päivikki Eskelinen-Rönkä.

Tutkijat korostavat, että kestävä elämä planeetallamme edellyttää valtavaa systeemistä muutosta tavoissamme käyttää luontoa ja luonnonvaroja.

– Matkalla muutokseen tarvitaan luovuutta ja uudenlaista luonnonlukutaitoa. Saimaa CarbonAct! haastaa pohtimaan miten hiili taiteessa ja tieteessä voisi edistää ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista. Tutkimme luonnon monimuotoisuutta sormet konkreettisesti hiilessä, kaikin aistein havainnoiden, kertoo tutkimusprofessori Kari-Matti Vuori.

Hankkeessa järjestettävissä työpajoissa etsitään hiilivarastoja Saimaan rannoilta ja työstetään niistä teoksia, joissa yhdistyvät taiteen ja tieteen menetelmät. Tutkijat ja maakunnan taiteilijat työskentelevät yhdessä Kimpisen lukion opiskelijoiden kanssa tutkien ja työstäen luonnosta vapaasti kerättävissä olevasta hiilipitoisesta materiaalista hiilitiede- ja taideteoksia näytteille asetettavaksi. Suunnitteilla on kaksi työpajaa ja niihin liittyvää näyttelyä.

Ensimmäinen, Puu puhdistaa -tiedetyöpajanäyttely, on lukiolaisten, tutkijoiden ja taiteilijoiden yhteistyönä tuottama tiedekasvatuksen demonstraatio, jossa kerrotaan, miten tutkimus uppopuiden ekologiasta ratkaisee vesiensuojelun ongelmia ja rohkaisee ilmasto- ja luontotekoihin.

Toinen on CarbonAct-taidetyöpajanäyttely ja siinä on taiteilijoiden, lukiolaisten ja tutkijoiden yhteisen ideoinnin tuloksena syntyneitä taideteoksia, jotka voivat olla erilaisia luonnon hiilimateriaaleista koottuja teoksia, installaatioita tai tilataideteoksia. Soveltuvin osin puusta työstettyjä taideteoksia pyydetään suunniteltavaksi niin, että ne voitaisiin upottaa myöhemmin ympäristötaiteeksi veden alle.

Työpajojen lisäksi Saimaa CarbonAct!-työpajalaiset toteuttavat syksyllä 2022 ilmastotempauksen Lappeenrannan Rantaraitilla. Tempauksessa Rantaraitin hiiliaarteiden elonkirjoa, ilman ja vesien puhtautta sekä ihmisen terveyttä vaalivat biologiset ihmeet tuodaan kaikkien nähtäväksi ja oivallettavaksi. Tempauksen toteutusaika ilmoitetaan myöhemmin – Stay tuned!

Lisätietoja

Päivikki Eskelinen-Rönkä, paivikki.eskelinen-ronka@skr.fi, 050 385 7603

Kari-Matti Vuori, kari-matti.vuori@saimaarium.fi, 044 971 9962

Kunnissa toivotaan, että taidetestauksesta tulisi pysyvä osa suomalaista peruskoulua

Taidetestaajissa kaikki Suomen kahdeksasluokkalaiset pääsevät vierailulle esimerkiksi teatteriin, oopperaan, taidemuseoon tai sinfoniaorkesterin konserttiin. Suomen Kulttuurirahaston lisäksi ohjelmaa rahoittavat Svenska kulturfonden sekä opetus- ja kulttuuriministeriö eduskunnan päätöksellä.

– Myös kouluissa toivotaan, että Taidetestaajat saisi pysyvän rahoituksen. Toiminnan koetaan lisäävän lasten kulttuuristen oikeuksien tasa-arvoista toteutumista. Tuoreessa koulukyselyssämme vain 22 % vastaajista toteaa, että koulu olisi pystynyt tekemään vastaavia taidematkoja ilman Taidetestaajia, kertoo Taidetestaajat-toiminnan päällikkö Joonas Keskinen Suomen lastenkulttuurikeskusten liitosta.

Kyselytuloksia tukee koulujen ilmoittautumisprosentti lukuvuodelle 2022–2023, joka oli jälleen kerran täysi sata. Mukana on siis jokainen Suomen yläkoulu.

– Kyllä Taidetestaajat-vierailut ovat erittäin tervetulleita ja tarpeellisia oppilaiden tasavertaisuuden sekä opetussuunnitelman toteutumisen kannalta. Että tulisi esimerkiksi sitä draamaakin nähtyä. Ei tällaisella pienellä maalaispaikkakunnalla ole taidelaitoksia, joten vierailujen järjestäminen omin voimin olisi todella kallista, toteaa opettaja Riikka Vuorinen Askolan koulusta.

Oppilaiden vanhemmilta ei enää saa kerätä rahaa luokkaretkiin, joten koulun ulkopuolelle suuntautuvia retkiä ei nykykoulussa ole juurikaan mahdollista järjestää. Taidetestaajat-toiminnan rahoitus kattaa sekä kouluryhmien pääsyliput että matkakustannukset, joten vierailumatkat tuovat kaivattua vaihtelua koulujen arkeen sekä harvinaisia mahdollisuuksia luokan ryhmäytymiseen.

– Bussillinen yhteislaulavia ja nauravia nuoria ilahduttaa myös meitä koulun aikuisia, kommentoi eräs koulukyselyyn vastannut opettaja. Kyselyn perusteella vierailujen koetaan myös lisäävän yleissivistystä sekä madaltavan kynnystä taiteen äärelle.

– Kun on kerran käynyt teatterissa tai konsertissa, ja tietää, miten siellä toimitaan, on sinne helpompi mennä uudestaankin vaikkapa perheen tai ystävien kanssa. Tätä ei tapahdu välttämättä heti, mutta vierailu jättää muistijäljen, joka saattaa kantaa hedelmää vuosienkin päästä, toteaa Suomen Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava.

Kaiken kaikkiaan 94 % kuntiin lähetetyn kyselyn ja 88 % kouluihin lähetetyn kyselyn vastaajista piti Taidetestaajat-toimintaa tärkeänä tai erittäin tärkeänä.  Lukuvuonna 2022–2023 kahdeksasluokkalaisille tarjoavat elämyksiä yhteensä 65 taidealan organisaatiota eri puolilla Suomea. Vierailukohteet valitaan vuosittain järjestettävän avoimen haun kautta.

Kaudella 2022–23 kaikille kahdeksasluokkalaisille tarjotaan kaksi taidevierailua. Tänä vuonna koulut saivat ensimmäistä kertaa valita itse, haluavatko ne osallistua kahdelle lähivierailulle omassa tai naapurimaakunnassa vai yhdelle lähi- ja yhdelle valtakunnalliselle vierailulle; muualta Suomesta Helsinkiin tai Uudeltamaalta muualle Suomeen. Kouluista 62 % valitsi valtakunnallisen vierailun, jossa matkataan muualta Suomesta Helsinkiin, ja uusmaalaisista 8.-luokkalaisista 37 % päätti lähteä taidevierailumatkalle Tampereelle, Turkuun tai Lahteen.

–  Peruskoulun yksi ydintehtävistä on tarjota oppilaille mahdollisimman laaja yleissivistyksen perusta. Tämä oikeus kuuluu kaikille suomalaisille lapsille – myös kieli- ja muiden vähemmistöjen edustajille. Toivomme tietysti, että myös tulevilla sukupolvilla on tasa-arvoinen mahdollisuus kokea laadukasta taidetta, eikä Taidetestaajat-toiminta jää vain hienoksi määräaikaiseksi hankkeeksi, sanoo Svenska kulturfondenin toimitusjohtaja Sören Lillkung.

Yksi toiminnan keskeisistä tavoitteista on kehittää Suomen taidekentän osaamista ja kartuttaa tietoa nuorista taiteen yleisönä. Taidevierailujen jälkeen nuoret harjoittelevat oman mielipiteen ilmaisua arvioimalla teoksen tätä varten luodulla sovelluksella. Arviot julkaistaan lähes reaaliaikaisesti Taidetestaajien verkkosivuilla.

– Suomen taidekenttä on oppinut nuorilta kerätyn palautteen avulla paljon yläkouluryhmien kohtaamisesta, ja osaa vuosi vuodelta kehittää yhä paremmin nuoria puhuttelevaa sisältöä, iloitsee päällikkö Joonas Keskinen.

Lähteet:

Taidetestaajat-koulukysely 2022 (n=192)
Taidetestaajat-kuntakysely 2022 (n=209)    

Lisätiedot:

Päällikkö Joonas Keskinen / Taidetestaajat-toiminta
joonas.keskinen@taidetestaajat.fi
puh. 044 978 4893

Yliasiamies Antti Arjava / Suomen Kulttuurirahasto
antti.arjava@skr.fi

Toimitusjohtaja Sören Lillkung / Svenska kulturfonden
soren.lillkung@kulturfonden.fi

www.taidetestaajat.fi

Kulttuurirahaston soitinlainat vuodelle 2022

Viulisti Tami Pohjola soittaa Rahaston Giovanni Battista Guadagnini -viululla.

Viulisti Tami Pohjola soittaa Rahaston Giovanni Battista Guadagnini -viululla. Kuva: Ville Paul Paasimaa

Soittajan ja soittimen toisiinsa tutustuminen vie aikaa, joten suurin osa soittimista lainataan samalle muusikolle noin viideksi vuodeksi. Kokoelman arvosoittimet voidaan hakemuksetta luovuttaa saman henkilön käyttöön myös toiselle tai kolmannelle kaudelle. Näin tehtiin myös Tami Pohjolan kohdalla, jolle myönnettiin jatkokausi Giovanni Battista Guadagnini -viululle vuodelta 1754.

– Olen äärimmäisen kiitollinen Suomen Kulttuurirahastolle soitinlainani pidentämisestä. Itselleni jo rakkaaksi muodostunut viulu on viiden vuoden aikana avartanut käsitystäni sekä musiikista että soittimen hallinnasta. Samalla kun olen saanut ilmaista ääntäni soittimen avulla yleisölle, on se myös toiminut itselleni ainutlaatuisena peilinä oman muusikkouteni etsimisessä, Pohjola kertoo.

– Instrumentin rajattomat mahdollisuudet tunnelmien ja sävyjen luomisessa on inspiroinut minua laajentamaan musiikillista väripalettiani, ja olen erittäin otettu, että saan edelleen jatkaa tutustumista kyseiseen arvosoittimeen.

Kulttuurirahaston hallitus on päättänyt maaliskuussa 2022 haettavina olleiden soittimien lainansaajat:

Viiden vuoden lainakaudelle

Viulu:

Pierre & Hippolyte Silvestre II, Lyon 1840
Lotus Tinat

Alttoviulut:

Tuntematon, ”Felice Guadagnini 1865”
Ada Koivukangas

Andrea Robin-Frandsen, Angers 1996
Matleena Vehmaa

Gerriet Groth, Wiesbaden 1980
Ingrid Odé

Sellot:

Luigi Bajoni, Milano n. 1850
Siiri Nieminen

Patrick Robin, Angers 1996
Iida-Vilhelmiina Sinivalo

Kolmen vuoden lainakaudelle

Viulu (barokki):

Gianbattista Rogeri, Brescia 1691
Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilch

Alttoviulu (barokki):

Tuntematon, ”Ranskalainen”, n. 1750
Max Nyman

Keski-Pohjanmaan rahasto jakoi apurahoina 460 000 euroa

Rahaston kulttuuripalkinto, suuruudeltaan 10 000 eur, myönnettiin Irene Välimäelle ryijyjen lumosta, kädentaitojen ilosta. Lisätietoja palkinnonsaajasta täältä.

Kaustisen Kansamusiikki-instituutti sai Keski-Pohjanmaan rahaston kärkihankeapurahan vuonna 2022. Kuva Lauri Oino

Kaustisen Kansamusiikki-instituutti sai Keski-Pohjanmaan rahaston kärkihankeapurahan vuonna 2022. Kuva Lauri Oino

Kärkihankeapuraha, suuruudeltaan 40 000 euroa, myönnettiin Kaustisen Kansanmusiikki-Instituutille elävän perinnön maakunnan ja tutkimusverkoston kehittämiseen.

– Unesco-listautuminen nähdään merkittävänä koko maakunnan kannalta ja sitä työtä hoitokunta katsoi tärkeäksi tukea juuri nyt, hoitokunnan puheenjohtaja Janne Ylinen kertoo.

Apurahoja jaettiin laajasti eri taiteen- ja tieteenaloille. Taidetta kaikille apuraha myönnettiin Jarmo Luomalan ja Päivikki Puutio-Ojalan yhteisölliselle valokuvataideprojektille. Tiina Herlevi ja työryhmä sai apurahan Semmosta touhua – Pekka Herlevin tarina -teoksen kirjoittamiseen. Toholammin Kamarimusiikkiyhdistys ry:n apurahalla puolestaan järjestetään Harmonikka 200-vuotta tapahtuma. Alueen kielirajayhteistyötä tuetaan Kansalliskielet ry:n apurahalla kielilähettilästoimintaan.

Useita koko- ja puolivuotisia työskentelyapurahoja

Säveltäjä, muusikko Ville Ojanen. Kuva: Atte Jäsberg

Säveltäjä, muusikko Ville Ojanen. Kuva: Atte Jäsberg

Kokovuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin tänä vuonna neljä. Visuaalisissa taiteissa apurahan sai taiteen maisteri Sannamari Prittinen, musiikissa puolestaan säveltäjä-muusikko Ville Ojanen. Sirkustaiteen kokovuotisella apurahalla tuetaan Sara Airolan taiteellista työskentelyä ja tieteessä kokovuotisen apurahan sai Henna Lempiäinen biomassan katalyyttisiä käsittelymenetelmiä käsittelevään väitöskirjatyöhön. Kaksi 9 kuukauden työskentelyapurahaa myönnettiin Riina Kleimolan ja Paula Santapakan väitöskirjatöihin. Kuuden kuukauden työskentelyapurahoja myönnettiin kaikkiaan yhdeksän eri taiteenaloille. Lisäksi rahasto myönsi useita lyhyempiä työskentelyapurahoja taiteen ja tieteen harjoittamiseen sekä kuluapurahoja kulttuurihankkeiden toteuttamiseen.

Apurahahakemuksia tuli tänä vuonna yhteensä 220 (vuonna 2021 yhteensä 252). Hoitokunnan tavoitteena oli jakaa tuntuvia, toteutuksen ja työskentelyn turvaavia apurahoja ja pitää samanaikaisesti huolta monipuolisesti kulttuurin edistämisestä. Apurahojen keskisuuruus oli vajaat 9000 euroa.

Vuosijuhlaa vietettiin jälleen kahden vuoden tauon jälkeen

Vuosijuhlassa Kalajoella esiintyivät mm. Chorus Vallis -kuoro ja Kaustisen Pelimannit. Hoitokunnan puheenjohtaja Janne Ylisen avauspuheenvuoron ja Kalajoen kaupungin Ritva Mäntymäen tervehdyksen jälkeen kuultiin kulttuurintutkimuksen professori Helmi Järviluoma-Mäkelän juhlapuhe.

Keski-Pohjanmaan rahaston kulttuuripalkinnon ja apurahat jakoivat rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Janne Ylinen ja asiamies Mika Virkkala sihteeri Piia Hietasen avustamana. Keski-Pohjanmaan rahaston myöntämät apurahat löydät täältä.