Hae sivustolta

Aloita hakeminen kirjoittamalla hakusana. Haku ymmärtää synonyymit, välilyönnit ja eri taivutusmuodot. Ennakoiva toiminto ehdottaa hakusanoja kirjoittaessasi.
Hae sivustolta
Tiede ja taide
Ohjeet Yhteystiedot

Kymmenen uutta näytelmäkäännöstä suomalaisteattereihin

Teattereille suunnattu Maailma näyttämölle -tukimuoto oli ensimmäistä kertaa haettavana elokuussa 2022. Nyt myönnettyjen apurahojen turvin käännetään kymmenen laadukasta oman aikamme näytelmää eri kieliltä suomeksi ja esitetään ne kotimaisilla näyttämöillä laajalle kulttuurista kiinnostuneelle yleisölle. Tukea jaettiin ensimmäisellä hakukierroksella runsaat 250 000 euroa.

”Saimme hyvän määrän hakemuksia siihen nähden, että haku toteutettiin ensimmäistä kertaa. Erityisen iloinen olen siitä, että hakijoiden joukko oli hyvin moninainen. Myös alkukielten valikoima oli iso”, kertoo hausta vastaava maakunta-asiamies Antti Niskanen Suomen Kulttuurirahastosta.

Näytelmien alkukieliä ovat muun muassa arabia, islanti, katalaani, ranska ja venäjä. Mukana on myös yksi osin pidgin-englanniksi kirjoitettu näytelmä. Tukea käännösten tekemiseen ja näytelmien esittämiseen saivat niin työryhmät, vapaan kentän toimijat kuin isot teatteritkin. Ensimmäiset apurahan saaneet esitykset nähdään suomalaisnäyttämöillä vuoden 2023 aikana.

Apurahaa saaneissa on useita pohjoismaisia näytelmiä: Christina Ouzounidisin ruotsinkielinen Heterofil, islantilaisen Ólafur Haukur Símonarsonin Græna landið sekä norjalaisen Arne Lygren Tid for glede. Kaukaisempia kieliä edustaa esimerkiksi Basim Kaharin arabiankielinen näytelmä Orange.

Maailma näyttämölle -apurahojen taustalla on havainto, että Suomessa teattereissa tuotetaan yhä vähemmän korkeatasoisia oman aikamme näytelmiä muualta kuin anglosaksiselta kielialueelta. Uusi laadukas eurooppalainen tai muun maailman näytelmäkirjallisuus on vähemmistössä teattereiden ohjelmistossa. Kulttuurirahasto toivookin hakemusmäärän jatkossa kasvavan ja hakemusten kohdistuvan ensisijaisesti muista kielistä kuin englannista käännettäviin näytelmiin.

”Tukemme on omiaan rikastamaan ja monipuolistamaan suomalaisten teattereiden ohjelmistoa. Toivomme, että käännökset myös jäävät elämään ja kiertämään suomalaisella teatterikentällä”, sanoo Antti Niskanen.

Kulttuurirahaston kumppanina vuosina 2022–2024 käynnissä olevassa Maailma näyttämölle -hankkeessa on Teatterin tiedotuskeskus TINFO, joka on muun muassa koonnut kuratoidun tietokannan ajankohtaisista, käännettäväksi sopivista näytelmistä.

”Mahtavaa, että näin moni teatteri ja teatteriryhmä ehti mukaan heti hankkeen ensimmäiseen hakuun ottaen huomioon, miten paljon ylimääräistä työtä pandemian jälkihoito tuotantojen siirtymisineen on teattereissa teettänyt. Olemme erityisen iloisia siitä, kuinka laajasti näytelmät eri puolilta maailmaa ovat puhutelleet teattereita”, sanoo TINFOn johtaja Linnea Stara.

Maailma näyttämölle -tuen tavoitteena on saada suomalaiset teatterit käännättämään suomeksi ja esittämään yhteensä 30 uutta näytelmää. Kulttuurirahaston tuki kokonaisuudessaan on noin 1,2 miljoonaa euroa. Seuraavan kerran Maailma näyttämölle -apurahat ovat haussa elokuussa 2023.

Näytelmien ruotsintamiseen ja niiden esittämiseen maamme ruotsinkielisillä näyttämöillä tukea myöntää Svenska Kulturfonden, jonka seuraava haku on marraskuussa 2022.

Maailma näyttämölle -apurahan saaneet

  • Helsingin Teatterisäätiö sr norjalaisen Arne Lygren Tid for glede -näytelmän suomentamiseen sekä muihin hankkeesta aiheutuviin kuluihin, 16 000 euroa
  • Yhteiskuntat. tohtori Anu Hirsiaho ja fil. maisteri Charles Ogu nigerialaisen Soji Colen Embers-näytelmän kääntämiseen ja tuottamiseen, 30 000 euroa
  • Jyväskylän kaupunginteatteri Eric-Emmanuel Schmittin ranskankielisen Petits crimes conjugaux -näytelmän kääntämiseen ja suomenkielisen kantaesityksen toteuttamiseen, 10 000 euroa
  • Keski-Uudenmaan teatterin kannatusyhdistys ry Marta Barcelón katalaaninkielisen Tocar Mare -näytelmän käännöstyöhön ja tuotantoon, 30 000 euroa
  • KokoTeatteri -yhdistys ry Enis Macin saksankielisen WÜST Or The Marquise Of O…. – Faster, Pussycat! Kill! Kill! -näytelmän kääntämiseen ja tuottamiseen, 30 000 euroa
  • Teatterit. kand. Joel Lehtonen ja työryhmä Svetlana Aleksijevitsin Neuvostoihmisen loppu -romaanista sovitetun Toisista raamatuista ja toisista uskovaisista -näytelmän suomentamiseen ja tuottamiseen, 22 500 euroa
  • Mustan ja Valkoisen Teatteri-yhdistys ry venäläisen Mikhail Durnenkovin Sota ei ole vielä alkanut -näytelmän käännöstyöhön ja näytelmän tuottamiseen, 30 000 euroa
  • Rauman Kaupunginteatterin Kannatusyhdistys ry islantilaisen Ólafur Haukur Símonarsonin Græna landið -näytelmän kääntämiseen ja tuottamiseen, 30 000 euroa
  • Suomen Kansallisteatterin Osakeyhtiö Basim Kaharin arabiankielisen näytelmän Orange kääntämiseen ja tuottamiseen, 27 000 euroa
  • Valtimonteatteri ry Christina Ouzounidisin ruotsinkielisen Heterofil-näytelmän suomentamiseen ja teoksen näyttämölle toteuttamiseen, 30 000 euroa

Elokuussa ennätysmäärä liikkuvuusapurahahakemuksia, 39 myönnettyä apurahaa

Liikkuvuusapurahojen tarkoituksena on tukea esimerkiksi ulkomaille sijoittuvaa residenssityöskentelyä, esiintymiskiertueita ja näyttelyprojekteja sekä kansainvälisiin yhteishankkeisiin liittyviä matkoja.

Kansainvälisten rajojen avautuminen koronapandemian vihdoin hellittäessä saattoi tänä vuonna kasvattaa hakemusten määrää, mutta yhtä lailla asiaan saattoi vaikuttaa esimerkiksi Taiken päätös lopettaa erillisten liikkuvuusapurahojen jakaminen.

”Koronapandemia on saattanut aiheuttaa myös sen, että apurahamme on saavuttanut aiempaa laajemman tunnettuuden kulttuurialalla. On hyvin ymmärrettävää, että pandemian jälkeen taiteilijat hakeutuvat entistä hanakammin työskentelemään ulkomaille, jolloin apurahoille on entistä suurempi tarve”, toteaa hausta vastaava erityisasiantuntija Veli-Markus Tapio.

Polkupyörällä Saksasta Sveitsiin, nykysirkusta Eurooppaan

Kuva: Sami Perttilä

Suvi Oskala ja Emilia Lajunen. Kuva: Sami Perttilä

Myönnettyjen apurahojen summat vaihtelivat 2 000 eurosta 8 000 euroon. Mus. maisterit Suvi Oskala ja Emilia Lajunen saivat 5 000 euron apurahan levynjulkaisukiertueen toteuttamiseksi polkupyörillä Saksasta Sveitsiin.

”Otamme pyöräkiertueillamme konkreettisilla teoilla kantaa ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin livemusiikin kentällä. Pandemian jälkeen festivaalit pyrkivät toimimaan mahdollisimman ekologisesti ja kannustavat artisteja matkustamaan muilla keinoin kuin lentäen. Matkustaminen pyörillä ja lautalla on lentämistä hitaampaa, mutta ilmaston kannalta kestävämpää”, toteaa Oskala. Duo Emilia Lajunen & Suvi Oskala soittaa viisikielisillä viuluilla kamarikansanmusiikkia ja on esiintynyt laajasti ulkomailla kuten Kiinassa, Etelä-Koreassa, Intiassa sekä Pohjoismaissa.

Kaksi naista pahvisen kyltin kanssa. Kyltissä lukee 20 years later, still here!

Sirkusartistit Stina Kopra ja Lotta Paavilainen.

Sirkusartistit Stina Kopra ja Lotta Paavilainen saivat työryhmineen 6 000 euron apurahan 20 years later, still here! -nykysirkusesityksen residenssi-, esitys- ja verkostoitumismatkaan Euroopassa.

”Esitys on kurkistus kahden naissirkustaiteilijan 20-vuotiseen yhteiseen taipaleeseen sirkuksen, taiteen ja ystävyyden parissa. Karistamme esityksellämme stereotyyppisiä ennakkoluuloja ja kannustamme kaikkia olemaan oma itsensä”, Kopra kertoo. Tasapainoakrobatiaa, fyysistä komediaa ja stand uppia esityksissään yhdistelevät taiteilijat ovat tasapainoilleet yhdessä vuodesta 2001 ja edustaneet suomalaista huipputason sirkusosaamista ympäri Eurooppaa, Israelissa, Japanissa sekä Filippiineillä.

Nainen toppatakissa seisoo betonista tehdyssä huoneessa.

Sini Tuominen. Kuva: Huong Hoang

Sini Tuominen puolestaan on tanssija, tanssinopettaja ja kulttuurituottaja katu- ja klubitanssien parissa. Hänelle myönnettiin juuri 7 000 euron apuraha Urban Artistryn projektiin osallistumiseen Washington D.C:ssä sekä opintomatkaan, joka suuntautuu New Yorkiin ja Los Angelesiin.

Liikkuvuusapuraha avaa ovet kansainväliseen toimintaan

Muusikko Samuli Majamäen tarkoituksena oli jo ennen koronapandemiaa äänittää toinen albumi tansanialaisen laulaja-lauluntekijän Andrew Ashimban kanssa.

”Pandemia laittoi hankkeen jäihin, mutta nyt olemme toteuttamassa äänitteen, jossa yhdistellään ainutlaatuisella tavalla musiikkia ja luonnonääniä. Tavoitteenamme on tuoda kuulijoille intiimi kuuntelukokemus ja matka sielua hiveleviin melodioihin, rytmeihin ja Afrikan luonnon äänimaisemiin”, kertoo Majamäki, jolle myönnettiin 3 500 euron apuraha esiintymis- ja äänitysmatkan toteuttamiseen Tansaniaan. Maa on Majamäelle ennestään tuttu, sillä hän on asunut siellä vuosina 2003–2005.

Sumuinen kuva silmälasipäisestä miehestä alhaaltapäin kuvattuna.

Kari Yli-Annala

Kuvataiteilija ja tutkija Kari Yli-Annalan teosten keskeiset teemat liittyvät aikaan, intensiteetteihin ja muutoksiin. Yli-Annala sai 4 000 euron apurahan taiteellisen ja tutkimuksellisen työskentelyn matkakuluihin Kööpenhaminassa ja Berliinissä sekä kuvausmatkan toteuttamiseen Palestiinaan.

Mies soittaa lyömäsoitinta syksyisessä maisemassa.

Issiaka Dembele. Kuva: Era Kahyaoglu

”Tallennan muutoksia Al’Arroubin pakolaisleirin ympäristössä Hebronissa. Teoksen keskiössä on sen vieressä oleva, pakolaisleirin asukkaille tärkeä kukkula”, Yli-Annala kertoo.

Perinnemuusikko Issiaka Dembelen mukaan musiikki kuuluu alkujuurilleen, missä esi-isät ja henget ovat läsnä.

”Matkustan setäni ja isäni luokse, jotka ovat mestareita perinteisissä soittimissa (balafon, kora) ja melodioissa. Osa musiikista on pyhää ja henkistä, eikä sitä saa soittaa miten tahansa. Haluan tehdä tätä arvokasta perinnettä tunnetuksi länsimaissa ja nykyaikaisilla alustoilla kuten Spotify”, Dembele kertoo. Hänelle myönnettiin 2 500 euron apuraha manding-musiikkiin ja afrikkalaiseen bluesiin liittyvään sävellys-, tutkimus- ja äänitysmatkaan Länsi-Afrikkaan.

Kulttuurirahaston liikkuvuusapurahoja voi hakea kaksi kertaa vuodessa, Maaliskuun ja Elokuun hauissa. Kaikki vuonna 2022 myönnetyt liikkuvuusapurahat löydät täältä. Valitse pudotusvalikosta erillishaut ja liikkuvuusapurahat.

Saimaan salaisuuksia Rantaraitin luontopäivässä

Ihmiset tutkivat vesiötököitä lätäköstä.

Tule tutkimaan millaisia vesiötököitä Sammonlahden uimarannan pohjalla kuhisee näin syyskylmillä! Kuva: Kari-Matti Vuori

”Harva tietää, että syksyisellä uimarannalla rantavedessä kuhisee satojen tuhansien uimareiden joukko. Siellä on monenlaisia vesiperhosen ja korentojen toukkia ynnä muita vesiötököitä. Ne valmistelevat parhaillaan järveä talvikuntoon. Vedenalainen kuhina on osa hiilen kiertoa. Syksy tuo veteen paljon lehtikariketta ja huuhtoo valumavesien mukana muutenkin maalta hiiltä ja ravinteita järveen. Tapahtumassa kerrotaan miten järvi nappaa hiilen ja ravinteet talteen”, kertoo järvitohtori Kari-Matti Vuori.

Tapahtumassa pelataan Saimaa-rallia ja etsitään luontorasteilla kartioiden alle piilotettuja Saimaan eläimiä ja kasveja. Rantarastilla haavitaan ruovikon reunoilta karike- ja möhnänäytteitä ja etsitään niiden seasta vesiötököitä purkkeihin ja pieneen akvaarioon lähemmin tutkittavaksi.

Paikalla olevat luonto-ohjaajat opastavat syksyisen Saimaan salaisuuksien äärelle. Tilaisuudessa kerrotaan myös, mitä jokainen voi tehdä Saimaan suojelemiseksi.

Tapahtumapaikkana on Lappeenrannan Sammonlahden uimaranta. Rasteilla voi seikkailla lauantaina 22.10. klo 10-14. Tarjolla kuumaa mehua ja keksejä.  

Lisätietoja:

Kari-Matti Vuori
kari-matti.vuori@saimaarium.fi
044 971 9962

Uudet Argumenta-hankkeet pureutuvat ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin

Argumenta-apurahoilla tuetaan hankkeita, joissa etsitään ratkaisuja useilla tieteenaloilla käsiteltyihin yhteiskunnallisesti merkittäviin kysymyksiin. Rahoituksen saaneet hankkeet ovat aiheiltaan ajankohtaisia ja tähtäävät pitkälle tulevaisuuteen. Hankkeiden taustalla on ajatus luoda laajaa keskustelua aiheista, jotka ovat sekä tieteellisesti että yhteiskunnallisesti merkittäviä.

Argumenta-hankkeiden tavoitteena on tuoda yhteen eri alojen tutkijoita ja saattaa keskustelujen tulokset julkisuuteen tieteen sisäpiiriä laajemmalle yleisölle. Tausta-ajatuksena on mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Tänä vuonna kaikille hankkeille myönnettiin 150 000 euron rahoitus. Hankkeet toteutetaan vuosina 2023−2025.

Väitöskirjatutkija Anna Mustonen ja työryhmä, Kestävyysmurroksen marginaalit -hanke

Anna Mustonen johtaa Kestävyysmurroksen marginaalit -hanketta.

Globaalien ympäristökriisien ja geopoliittisten kuohuntojen vaikutukset kulkeutuvat eri tavoin yksilöiden ja yhteisöjen elämään, arkipäivän mikrotasolle. Samoin kansallisten ja alueellisten politiikkatoimien, kuten hyvinvointipolitiikan tai aluekehittämisen vaikutukset näkyvät eri tavoin paikallistasolla ja kukin reagoi niihin omasta elämänpiiristään käsin.

Poliittisen äärioikeiston tai konservatiivisten äänien vahvistumisen lisäksi yhteiskunnassa nähdään tällä hetkellä myös ympäristö- ja kestävyystieteiden vastaista liikehdintää, ilmastonmuutoksen hillinnän ja luontokadon torjunnan kyseenalaistamista sekä ekologisen kestävyyden asettamista jyrkästi vastakkain taloudellisen kestävyyden kanssa.

”Jännitteinen vastakkainasettelu synnyttää ääriajattelua. Haluamme rakentaa tieteidenvälistä yhteyttä kestävyyden sosiaalisen, kulttuurisen ja ekologisen ulottuvuuden välille siellä, missä edellytykset kestävyysmurroksen toteuttamiselle ovat heikot, mutta tarve hallitulle murrokselle suuri”, toteaa hankkeen johtaja, yhteiskuntat. maisteri ja väitöskirjatutkija Anna Mustonen.

Hankkeessa pääsevät ääneen sekä tutkijat että maallikot, sillä työpajoina toteutettaviin tapahtumiin pyritään saamaan eri ikäisiä ja eri taustoista lähtöisin olevia marginaaliin jääneitä ihmisiä (syrjäseutujen ihmiset; syrjäytyneet, haavoittuvat, polarisoituneet ja sivustakatsojat). He osallistuvat fasilitoituun työpajaan tuomalla keskusteluun omia näkökulmiaan ja hahmottamalla omaa asemaansa kestävyysmurroksessa.

Fil. tohtori Nuri Emrah Aydinonat ja työryhmä, taloustieteen rooli yhteiskunnassa globaalien kriisien aikakaudella

  Emrah Aydinonatin ja työryhmän mukaan taloustieteen roolia yhteiskunnassa on välttämätöntä pohtia uudelleen.

Tohtori, dosentti Nuri Emrah Aydinonatin (Helsingin yliopisto, TINT – Centre for Philosophy of Social Science) ja työryhmän mukaan taloustiede ja -politiikka kohtaavat tällä hetkellä uudenlaisia haasteita, ja siksi on tarpeen pohtia uudelleen niiden sisältöjä, menettelytapoja ja viestintästrategioita. Kasvavat paineet juontuvat meneillään olevista mittavista kriiseistä, kuten pandemia, sota sekä ilmastonmuutos ja lajikato; sekä tulevaisuuden sosiaalisista haasteista kuten epätasa-arvo, vanheneva väestö ja tekoälyn vaikutukset. Taloustieteen käyttökelpoisuus ja yhteiskunnallinen asema riippuu siitä, miten hyvin se mukautuu muuttuvan maailman haasteisiin.

Aydinonat työryhmineen järjestää poikkitieteellisiä tapahtumia kuten paneelikeskusteluja ja luentoja, joissa pureudutaan yllä mainittuihin ja muihin haasteisiin ja niiden seurauksiin. Aiheita käsitellään päätöksenteon, metodologian, instituutioiden ja kestävyyden näkökulmista. Kantava kysymys on, kuinka perusteellisesti taloustieteen ja -politiikan olisi uudistuttava onnistuakseen kohtaamaan nykyiset kriisit ja tulevat sosiaaliset haasteet ja niin muodoin säilyttääkseen yhteiskunnallisen auktoriteettinsa.

Lisätietoa hankkeesta alla olevasta linkistä.

Rethinking the Serviceability of Economics to Society

Terveystiet. tohtori Jenni Kulmala ja työryhmä, muistisairaiden ihmisten hyvän elämän edellytykset

Väestön ikääntymisen myötä muistisairaiden ihmisten määrän arvioidaan jopa kolminkertaistuvan tulevien kolmen vuosikymmenen aikana. Nykyisen noin 200 000 muistisairaan ihmisen sijaan on todennäköistä, että vuonna 2050 Suomessa elää yli puoli miljoonaa muistisairautta sairastavaa ihmistä.

”Etenevä muistisairaus ei kosketa vain sairastunutta itseään, vaan sairaus on vahvasti läsnä myös läheisten arjessa. Muistisairaudet koskettavat siksi suurinta osaa ihmisistä jollakin tavalla. Tulevina vuosina yhteiskunnastamme ei siis voi enää puhua hyvinvointiyhteiskuntana, mikäli muistisairauksien kanssa elävien ihmisten ja heidän läheistensä osallisuutta ja hyvinvointia ei nosteta vahvemmin esiin”, sanoo hanketta johtava Tampereen yliopiston gerontologian tenure track -professori Jenni Kulmala.

Argumenta-hanke nostaa muistisairaudet ja niihin liittyvät teemat tieteiden väliseen ja laajaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Hankkeessa toteutetaan monitieteisten tulevaisuustyöpajojen sarja, jossa käydään laajaa tieteiden välistä keskustelua. Syntyvän uuden ja entistä laajemman ymmärryksen avulla on tavoitteena kehittää yhteiskuntaa muistiystävällisemmäksi ja valmistautua innovatiivisella ja kestävällä tavalla tulevaisuuteen, jossa suurin osa meistä on arjessaan jollakin tavalla kosketuksissa etenevien muistisairauksien kanssa.

Kuule minua -hankesivusto

Professori Seppo Vainio ja työryhmä, Terve Ympäristö – Terve Ihminen

Kuvassa vas. kehitysbiologian professori, tieteellinen johtaja Seppo Vainio, koordinaattori Pirjo Taskinen, tutkimuskoordinaattori Jouko Inkeröinen, koordinaattori Riitta Kamula ja tutkimusjohtaja Jussi Paakkari.

”Luonto on ihmisen perusta. Nykyinen tehokkuutemme vaarantaa kuitenkin sekä luonnon että ihmisen olemassaolon. Onko ihmiskeskeinen kulttuurimme teknisine kyvykkyyksineen tiensä päässä vai uuden alussa?”, kysyy professori Seppo Vainio, joka työryhmineen pyrkii hankkeessaan luomaan monitieteistä ja integroitua kokonaiskuvaa luonnon ja ihmisen suhteesta.

Terve Ympäristö – Terve Ihminen -hanke tavoittelee kokonaisvaltaista näkökulmaa ympäristöterveyden ja luonnonvarojen hyödyntämisen sekä digitalisaation yhteen kietoutuneessa kokonaisuudessa. Hankkeessa keskustellaan muun muassa siitä, miten ihmisen vastustuskyky tauteja vastaan syntyy ja muuttuu ja miten luontosuhteemme vaikuttaa pandemioiden syntymiseen.

Hankkeen toinen kokonaisuus käsittelee alueiden rooleja kestävyysmurroksessa ja niiden heijastuksia hyvinvointiin. Miten luontosuhteen muutos vaikuttaa siihen, millaisessa yhdyskuntarakenteessa halutaan elää? Kolmas osio käsittelee luontoyhteyden digimurrosta. Onko kaupungistunut ja tietoverkkojen kautta tapahtuva vuorovaikutus etäännyttänyt meitä luonnollisilta juuriltamme? Entä digitaalisten ratkaisujen tuomat uudet mahdollisuudet? Auttaako tekemämme loikka digikuilun yli ylittämään myös muita etäisyyksiä ja palauttamaan luontoyhteyttämme, yhteyttä toisiimme, itseemme ja kokemuksiimme?

Terve Ympäristö – Terve ihminen -hankesivusto

Suomen Kulttuurirahastolta 400 000 euroa ukrainalaislasten taidetoimintaan

Sotaa Suomeen paenneet ukrainalaisperheet saavat mahdollisuuden luovaan tekemiseen ja tunteiden purkamiseen Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton koordinoimassa valtakunnallisessa toiminnassa, jossa viikoittain tapaavat lapsi- tai perheryhmät pääsevät kokeilemaan erilaisia taidemuotoja. Samalla tarjoutuu tilaisuus luoda yhteyksiä ukrainalaisten ja suomalaisten välille.

3 tyttöä katsoo kameraan

Kulttuurikeskus Piipoo on on järjestänyt ukrainalaislapsille tilaisuuksia mm. sirkuksen, musiikin ja askartelun parissa. Kuva: Kulttuurikeskus PiiPoo

Suomen Kulttuurirahaston 400 000 euron tuen ansiosta toiminta tavoittaa pakolaisperheitä ympäri Suomen kesään 2023 asti. Lastenkulttuurikeskukset järjestävät maksuttomia taideryhmiä eri puolilla Suomea joko omissa tiloissaan tai siellä, missä pakolaisperheet asuvat, esimerkiksi vastaanottokeskuksissa. 

Viikoittainen kokoontuminen taiteen äärellä tarjoaa tervetulleen hengähdystauon arkeen. Lapset saavat mieluisaa tekemistä eri taidemuotojen äärellä. Ryhmien toimintaa muokataan siihen osallistuvien lasten ja aikuisten toiveiden ja tilanteen mukaan. ”Toiminta on jokaisella paikkakunnalla omanlaistaan. Osa perheistä toivoo toimintaa ukrainalaisryhmässä, osa taas yhteyksien luomista suomalaisten kanssa. Taide on ryhmissä yhteinen nimittäjä”, sanoo Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton toiminnanjohtaja Aleksi Valta.

Hankkeessa hyödynnetään kokemuksia ukrainalaispakolaisille suunnatusta ryhmätoiminnasta, jota lastenkulttuurikeskukset ovat kevään ja kesän 2022 aikana kokeilleet. Esimerkiksi Kulttuurikeskus PiiPoossa Lempäälässä ohjelmassa on ollut ohjattua ja vapaata leikkiä, liikkumista, sirkusta, maalausta, piirtämistä, musiikkia ja askartelua. 

”Monet ukrainalaiset pakolaislapset ovat kotimaassaan harrastaneet taidetta tavoitteellisesti ja kaipaavat omaa taideharrastusta. Yksi toiminnan tavoitteista onkin ohjata taidetta kotimaassaan opiskelleet lapset taiteen perusopetuksen pariin. Jos ryhmissä on tilaa, myös muut kuin ukrainalaiset voivat osallistua”, sanoo Suomen Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava.

Lisätiedot:

Antti Arjava
Suomen Kulttuurirahaston yliasiamies
antti.arjava@skr.fi
050 385 7600

Aleksi Valta
Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton toiminnanjohtaja
aleksi.valta@lastenkulttuuri.fi
040 820 5425

Suomen Kulttuurirahaston luottamustehtäviin uusia henkilöitä

Säätiön hallituksessa jatkavat yhteiskuntatiet. maisteri Siru Ahopelto, kirjailija Karo Hämäläinen, rehtori Keijo Hämäläinen, MBA Lea Keinänen, taiteellinen johtaja Tiina Lindfors, professori Mikko Niemi, toimitusjohtaja Aino Turtiainen-Visala, toiminnanjohtaja Leena Vuotovesi sekä professori Petri Ylikoski. Hallituksen jäsenen toimikausi on kolme vuotta, ja perättäisiä toimikausia voi olla enintään kolme.

Kulttuurirahaston hallintoneuvoston esimiehenä jatkaa VTM Erkki Liikanen ja varaesimiehenä professori Riitta Pyykkö Turusta. Uusina jäseninä hallintoneuvostoon on valittu toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi, dekaani Juho Saari, professori Hannu Salmi ja toimitusjohtaja Jaakko Tapaninen.

Kulttuurirahaston Kannatusyhdistyksen johtokunnan puheenjohtajana jatkaa toimitusjohtaja Ilkka Länkinen Rovaniemeltä ja varapuheenjohtajana johtaja Elli Siltala. Jäseninä jatkavat fil. tohtori Laura Hokkanen Mikkelistä sekä johtaja Lauri Savisaari Tampereelta.

Kulttuurirahaston yliasiamiehenä vuodesta 2003 lähtien toiminut professori Antti Arjava jää eläkkeelle kevään 2023 aikana ja hänen seuraajakseen valittavan toimitusjohtajan rekrytointi on käynnissä.

Suomen Kulttuurirahasto on yksityisin varoin toimiva säätiö. Se tukee maamme kulttuurielämää jakamalla apurahoja keskusrahastosta ja 17 maakuntarahastosta tieteen, taiteen ja kulttuurielämän eri aloilla toimiville henkilöille ja yhteisöille. Kulttuurirahastolla on myös omaa kulttuuritoimintaa.

30 miljoonaa euroa tieteelle ja taiteelle haussa lokakuussa

Kulttuurirahasto jakaa apurahoja vuonna 2023 yhteensä noin 50 miljoonaa euroa, josta Lokakuun haussa on jaossa noin 30 miljoonaa euroa. Jaettava summa on aiempiin vuosiin verrattuna kasvanut maltillisesti. Vuosittain Lokakuun haussa on noin 9000 hakijaa, ja heistä noin 10 prosenttia saa rahoitusta.

Apurahoja voi hakea kaikille tieteen ja taiteen aloille sekä työskentelyyn että kuluihin. Tieteen apurahat on suunnattu erityisesti väitöskirjatöihin ja niiden jälkeiseen tieteelliseen työskentelyyn. Taiteilijat voivat hakea apurahoja työskentelyyn ja hankkeisiin, ja lisäksi yhteisöt voivat hakea apurahoja kulttuurihankkeiden toteuttamiseen. Kulttuurirahasto kannustaa hakemaan apurahoja myös suuriin, monivuotisiin hankkeisiin.

Apurahoja koskevat ohjeet ja hakulomake ovat tänä syksynä päivittyneet, joten hakijoiden kannattaa tutustua yleisiin hakuohjeisiin tarkasti. ”Kulttuurirahasto myöntää edelleen ennen kaikkea kokoaikaisia työskentelyapurahoja, mutta olemme sujuvoittaneet niin taiteen kuin tieteen osa-aikaisten apurahojen käyttöä. Lisäksi esimerkiksi nivelvaihetta tohtori- ja post doc -tutkimuksen välillä on pyritty helpottamaan”, kertoo asiamies Juhana Lassila.

Kulttuurirahasto pyrkii myöntämään yhä enemmän monivuotisia työskentelyapurahoja. Monivuotista apurahaa voi hakea jopa neljäksi vuodeksi. Vuosiapurahan määrää on nostettu 28 000 euroon, post doc -vaiheessa 32 000 euroon.

Lokakuussa haussa useita erityiskohteita

Työskentely- ja kuluapurahojen lisäksi haettavissa on useita erityiskohteita, joissa suunnataan tukea tiettyyn teemaan tai kohteeseen.

Tieteen lisämiljoona: Uudet materiaalit ja teknologiat vihreään siirtymään

Tieteen lisämiljoonan teemana on ”Uudet materiaalit ja teknologiat vihreään siirtymään”. Vihreä siirtymä tukee hiilineutraalin hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista ja kestävä kasvu vauhdittaa ratkaisuja, joilla vähennetään päästöjä niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Noin miljoonan euron lisärahoitushaku on avoinna luonnontieteiden, teknisten tieteiden sekä maatalous- ja metsätieteiden aloilla, myös tieteiden välisille hankkeille. Lue lisää Tieteen lisämiljoonasta

Aika, paikka ja DNA

Noin kahden miljoonan lisärahoitus on tarjolla tutkimushankkeisiin, jotka kohdistuvat muinais-, ympäristö- ja sedimentti-DNA:han. ”Maasta, vedestä ja ilmasta kerättävän DNA-materiaalin käyttö väestöhistorian ja ympäristön tutkimukseen kehittyy maailmalla nopeasti ja tuottaa kiinnostavia tuloksia. Haluamme edistää alaa Suomessa myöntämällä tuntuvaa rahoitusta ja saattamalla eri tieteitä edustavia tutkimusryhmiä yhteen”, kertoo Suomen Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava. Lue lisää Aika, paikka ja DNA -hausta

Tiedekasvatus

Kulttuurirahasto haluaa innostaa lapsia ja nuoria kiinnostumaan tieteestä ja mahdollistaa lapsille ja nuorille tiedekasvatusta asuinpaikasta ja taustasta riippumatta. Lasten ja nuorten tiedekasvatukseen on haussa noin puoli miljoonaa euroa. Yksittäisen myönnettävän apurahan suuruus voi olla jopa 150 000 euroa ja hausta vastaava asiamies Päivikki Eskelinen-Rönkä painottaakin, että apurahaa voi hakea myös monivuotisiin hankkeisiin. Lue lisää apurahoista tiedekasvatukseen

Taidetta kaikille

Taidetta kaikille -apurahan tarkoituksena on lisätä tukea ja hoitoa tarvitsevien ihmisten mahdollisuuksia kokea korkealaatuista taidetta ja siten edistää kulttuurista yhdenvertaisuutta. Apurahaa voivat hakea taiteilijat, työryhmät ja taiteen ammatilliset, rekisteröidyt yhteisöt.  Lue lisää Taidetta kaikille -apurahasta

Eminentia

Kulttuurirahasto myöntää vuosittain hakemusten perusteella yhden tai useamman Eminentia-apurahan pitkän tieteellisen tai taiteellisen uran päätösvaiheessa olevalle tieteenharjoittajalle tai taiteilijalle. Eminentian edellytys on, että sen tuotos julkaistaan kirjallisesti, joko kokonaisena teoksena, verkkojulkaisuna tai artikkeleina. Apurahan suuruus on 25 000 euroa. Lue lisää Eminentia-apurahasta

Kysy hausta webinaarissa

Lokakuun hakua koskeva apurahainfo pidetään Zoom-webinaarina suomeksi tiistaina 11.10. klo 14–15.30 ja englanniksi keskiviikkona 12.10. klo 14–15.30. Apurahainfossa Kulttuurirahaston asiantuntijat esittelevät eri apurahatyyppejä ja antavat vinkkejä hyvän hakemuksen laatimiseksi. Tilaisuus on avoin kaikille hausta kiinnostuneille, ja hakijoilla on mahdollisuus esittää puhujille kysymyksiä.

Liity webinaariin tästä.

Apurahainfon tallenne julkaistaan tilaisuuden jälkeen Kulttuurirahaston YouTube-kanavalla

Hyödyllisiä linkkejä

AV-alan nuorille lupauksille tukea uudesta ohjelmasta

Kehittämö-ohjelman tavoitteena on vahvistaa sukupolvensa lahjakkaimpien tekijöiden omaäänisyyttä ja synnyttää uusia, korkeatasoisia audiovisuaalisia teoksia. Ohjelman mahdollistaa Kulttuurirahaston taloudellinen tuki, joka tuo av-alalle liki miljoonan euron lisärahoituksen seuraavan neljän vuoden aikana.

Mentoreina hankkeessa ovat mukana jo esimerkiksi Karol Griffiths, UK/USA Script editor, kirjan The Art of Script Editing: A Practical Guide to Script Development kirjoittaja, Gitte Hansen, CH/DK, konsultti, Sunrise, Alex Szalat, FR, tuottaja, Docs Up fund. Kansainvälisen mentoroinnin avulla ohjelmassa olevat tekijät verkostoituvat myös Suomen ulkopuolella, ja heidän teoksensa nousevat heti kansainvälisesti alan tietoisuuteen.

”Uskon, että ohjelman kautta voimme kasvattaa koko suomalaisen audiovisuaalisen alan omaleimaisuutta ja elinvoimaa. On erittäin arvokasta, että saimme mukaan Kulttuurirahaston kaltaisen kumppanin, jotta voimme toteuttaa hankkeen aidosti monipuolisena ja riittävän laajana”, AVEKin johtaja Ulla Simonen iloitsee.

AVEKin ja Suomen Kulttuurirahaston ohjelma on Suomessa ainoa laatuaan. Toisin kuin muissa Pohjoismaissa ja Euroopassa, Suomessa ei ole aiemmin ollut uran alkuvaiheeseen keskittyvää av-alan kehittämisohjelmaa. Kotimaiset elokuva-alan menestyjät ovatkin saaneet vauhtia uralleen vastaavissa ohjelmissa Suomen ulkopuolella.

”Kehittämö-ohjelman myötä saadaan tulevaisuudessa laadukkaita fiktio- ja dokumenttielokuvia, mediataideteoksia ja muitakin audiovisuaalisia teoksia laajan kulttuurista kiinnostuneen yleisön saataville. AVEKilla on audiovisuaalisella alalla erinomainen osaaminen ja laajat verkostot, ja yhteistyö AVEKin kanssa tuo Kulttuurirahastolle isoa lisäarvoa”, sanoo asiamies Juhana Lassila Suomen Kulttuurirahastosta.

Ohjelmassa työstetään uutta teosta, saadaan kansainvälistä sparrausta ja verkostoidutaan

Säännöllisellä taloudellisella tuella ja mentoroinnilla Kehittämö tarjoaa lupaaville av-alan nuorille tekijöille työrauhan: he voivat keskittyä oman äänensä löytämiseen ja teostensa kehittämiseen.

”Audiovisuaalisen kulttuurin sisältötarjonta on tällä hetkellä poikkeuksellisen suurta, ja vain omaäänisillä teoksilla on aidot mahdollisuudet menestyä. Nuoret tekijät joutuvat kuitenkin heti kouluttauduttuaan kovien paineiden alle kilpailutilanteeseen, jossa oman taiteellisen käsialan kehittäminen on haastavaa”, Ulla Simonen kertaa Kehittämön lähtökohtia.

Tekijät voivat hakea ohjelmaan syyskuussa 2022 käynnistyvässä teoshaussa, jossa huomioidaan laajasti erilaiset av-teokset. Tämän jälkeen valituille tekijöille etsitään tuotantoyhtiö, jonka kanssa he pääsevät edistämään teoshankettaan. Tavoitteena on kehittää teosta niin pitkälle, että tuotanto saa rahoituksen tavallisia rahoituskanavia pitkin. 

Jokaiselle hankkeelle räätälöidään yksilöllinen kehittämissuunnitelma sekä osoitetaan oma mentori, joka seuraa teoksen kehitystyötä alusta lähtien. Henkilökohtaisten mentorien lisäksi hankkeessa on mukana kaikkia projekteja hyödyttäviä erityisalueiden, esimerkiksi jakelun ja markkinoinnin mentoreita. Heidän osaamisensa tuodaan myös laajemmin koko kotimaisen av-alan käyttöön avoimilla luennoilla tai masterclass-esityksillä.

Tärkeässä osassa kehittämisohjelmaa ovat myös työryhmien keskinäiset kohtaamiset, joissa työskennellään yhdessä, sparraillaan ja verkostoidutaan. Hankkeen tuloksia esitellään vuosittain Finnish Film Affairin kansainvälisessä ammattilaistapahtumassa.

Lisätietoja:

Ulla Simonen
AVEKin johtaja
ulla.simonen@avek.kopiosto.fi
09 4315 2384

Juhana Lassila
asiamies, apurahat ja kulttuuri
juhana.lassila@skr.fi
09 6128 1230

Tutkimus: Jean Sibelius, Tove Jansson ja Juice Leskinen suomalaisille tutuimpia taiteilijoita

Suomen Kulttuurirahasto julkaisi kesäkuussa laajan tutkimuksen suomalaisten kulttuuriasenteista. Nyt julkaistaan kyselyn toinen osa, jossa on kartoitettu taiteen eri lajien suosiota taiteilijoiden kautta.

Vastaajat arvioivat 39 ennalta nimettyä suomalaista taiteilijaa sen mukaan, kuinka vaikuttuneita näiden teoksista ovat. Tutkimukseen valitut taiteilijat edustavat erilaisia taiteen lajeja ja suuntia viimeisen sadan vuoden ajalta. Nimien kautta tulee esiin, kuinka hyvin suomalaiset tuntevat eri taidemuotoja eri ajoilta ja mitä he niistä ajattelevat.

Kansalliset klassikot odotetusti tunnetuimpia

Graafi kertoo suomalaisten vaikuttuneisuudesta eri taiteilijoista

Enemmistö vastaajista pystyi arvioimaan 21 taiteilijaa 39:stä esitetystä. Lähes kaikki tunsivat kansallisiksi klassikoiksi laskettavat Jean Sibeliuksen, Tove Janssonin, Juice Leskisen, Väinö Linnan ja Eino Leinon niin hyvin, että pystyivät ottamaan kantaa näiden tuotantoon.

Myös Helene Schjerfbeck, Oskar Merikanto, Katri Helena, Paula Vesala, Kalle Päätalo, Ilkka Remes ja Sofi Oksanen ovat tuotantoineen tuttuja valtaosalle suomalaisista. Sen sijaan esimerkiksi Magnus Lindberg, Elina Brotherus, Kristian Smeds, Leena Luostarinen, Tero Saarinen tai Eija-Liisa Ahtila eivät ole koko kansan mittapuulla yhtä tunnettuja.

Ikä ja koulutustaso vaikuttavat taiteilijanimien tunnistamiseen. Mitä iäkkäämmästä vastaajasta on kyse, sitä paremmin hän on perillä esimerkiksi Paavo Haavikon työstä ja teoksista. Henri Pulkkinen eli Paperi T puolestaan on tuotantoineen sitä tutumpi, mitä nuoremmalta suomalaiselta asiaa kysyy. Akateemisesti koulutetut tuntevat jonkin verran enemmän taiteilijoita kuin vähemmän muodollista koulutusta saaneet.

Eino Leino, Väinö Linna, Tove Jansson ja Jean Sibelius ovat poikkeuksia. Heidät tunnetaan hyvin iästä tai koulutustaustasta riippumatta. Saman voi todeta Paula Vesalasta, Katri Helenasta, Juice Leskisestä sekä Ilkka Remeksestä.

Tutkimuksella ei haettu vastausta siihen, kuka on Suomen suosituin tai merkittävin taiteilija. ”Olisi ollut mahdotonta kuvata taidemuotoja sanallisesti niin, että kaikki olisivat ymmärtäneet ne samalla tavalla. Nimien kautta konkretisoituu, mistä tyylisuunnasta tai taiteen tekemisen tavasta suomalaiset ovat kiinnostuneita. Kutakin suuntausta edustamaan on valittu vain yksi oman alansa merkittävistä taiteilijoista”, kertoo Suomen Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava.

Jokaista taiteilijaa arvioitiin asteikolla, jossa yksi vaihtoehto oli, ettei vastaaja tunne taiteilijan tuotantoa lainkaan. ”Vaikuttuneisuuden asteen lisäksi myös vastaus ’en tunne’ kertoo paljon tyylisuunnan suosiosta. Jos ihminen esimerkiksi on lainkaan kiinnostunut nykytanssista, hän luultavasti tietää Sanna Kekäläisen”, Arjava jatkaa.

Katri Helena viehättää maaseudulla

Eroja syntyy, kun tarkastellaan vaikutuksen tehneitä taiteilijoita väestöryhmittäin. Kulttuurin aktiiviset kuluttajat sekä tuntevat taiteilijoiden tuotantoa keskimääräistä paremmin että kertovat vaikuttuneensa melkeinpä minkä tahansa taiteilijan tuotannosta. Passiivisimmatkin kuluttajat ovat kuitenkin vaikuttuneita Sibeliuksen ja Linnan kaltaisista kulttuurin suurhahmoista.

Graafi kertoo suomalaisten suhteesta Katri Helenaan

Naiset innostuvat enemmän Tove Janssonin, Sofi Oksasen ja Paula Vesalan tuotannosta kuin miehet. Katri Helena taas on hyvä esimerkki taiteilijasta, joka vetoaa enemmän iäkkäisiin ja maaseudulla asuviin. Juice Leskisestä vaikuttuneita löytää keskimääräistä selvästi enemmän 50-69-vuotiaista. Runoilijoista V. A. Koskenniemi ja Pentti Saarikoski ovat yhtä suosittuja, molemmat erityisesti eläkeläisten keskuudessa.

Myös puoluekannoista syntyy pieniä eroja. Paula Vesala on taiteilija, josta keskimääräistä useampi vihreä, kokoomuslainen ja sosialidemokraatti on vaikuttunut. Katri Helena, Laila Hirvisaari sekä Konsta Jylhä ovat jättäneet jälkensä moniin keskustalaisiin ja SDP:n kannattajiin. Ilkka Remeksen työ miellyttää monia sosialidemokraatteja, perussuomalaisia, kokoomuslaisia ja keskustalaisia. Juice Leskinen taas on vaikuttanut kaikkien suurimpien puolueiden kannattajiin, mutta vielä muita hieman enemmän sosialidemokraatteihin ja kokoomuslaisiin.

Tutkimuksen toteutti Kulttuurirahaston toimeksiannosta Kantar TNS Oy. Siihen vastasi helmi–maaliskuussa 2022 noin 4600 henkilöä. Tulokset ovat osa laajempaa, suomalaisten kulttuuriasenteisiin paneutuvaa tutkimusta, joka julkaistiin kesäkuussa 2022.

Kysymys taiteilijoiden tuntemisesta ja vaikuttuneisuudesta esitettiin myös aiemmassa, vuonna 2013 toteutetussa kulttuuritutkimuksessa. Kyselyiden tuloksiin kokonaisuudessaan voi tutustua Kulttuurirahaston verkkosivuilla osoitteessa skr.fi/kulttuuritutkimus.

Tutkimusraportti: Suomalaisten vaikuttuneisuus taiteilijoista 2022
Tutkimusraportti: Suomalaisten näkemykset kulttuurista 2022
Taiteilijoiden näkemykset kulttuurista 2022

Voittajat lavalla – Lauluja Ukrainalle -konsertti 4.9.2022

Esiintyjät

Kateryna Kasper, sopraano

Ukrainalaisen Kateryna Kasperin taiteilijakuva rakentuu monipuolisuudelle ja tulkinnan autenttisuudelle. Vuonna 2014 hän voitti Kansainvälisen Mirjam Helin -laulukilpailun naisten sarjan ja sai kiinnityksen Frankfurtin oopperataloon. Kasperin kansainväliseen uraan kuuluvat niin oopperat ja oratoriot kuin lied-konsertitkin.

Matija Meić, baritoni

Karismaattinen kroatialaisbaritoni Matija Meić sijoittui vuoden 2014 Mirjam Helin -laulukilpailussa miesten sarjan toiseksi ja sai erikoispalkinnon parhaasta suomalaisen yksinlaulun esityksestä. Meić kiinnitettiin Münchenin Gärtnerplatztheateriin vuonna 2016. Ooppera- ja oratorioesiintymisten lisäksi Meić esiintyy usein sooloresitaalein.

Dmitry Ablogin, piano

Dmitry Ablogin on innovatiivinen pianotaiteilija, joka voittanut monia kansainvälisiä kilpailuja. Esiintymisten ohella hän opettaa pianoa ja fortepianoa Frankfurt am Mainin Hochschule für Musik und Darstellende Kunstissa.

Kirill Kozlovski, piano

Pianisti, MuT Kirill Kozlovski on esiintynyt soolokonsertein ja kamarimuusikkona kansainvälisillä festivaaleilla sekä solistina kotimaisten sinfoniaorkestereiden kanssa. Hän esiintyy säännöllisesti liedpianistina ja opettaa Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa.