Pohjois-Savon rahasto jakoi apurahoina yhteensä 1 160 000 euroa 70 apurahansaajalle

Koko Jazz Iisalmi Kannatusyhdistys ry sai 50 000 euron Kärkihankeapurahan haja-asutusalueille suunnatun Jazz Soi Ylä-Savossa! -hankkeen toteuttamiseen. Hankkeessa on tarkoitus toteuttaa noin 20 taidetapahtumaa eri puolilla Ylä-Savoa. Pitkäkestoisella ja säännöllisellä taidetapahtumasarjalla halutaan edistää kulttuurin saavutettavuutta sekä uusien kohdeyleisöjen tavoittamista. Hanke työllistää yli 80 muusikkoa. Jazz Soi Ylä-Savossa! -hankkeesta koostetaan myös lyhytelokuva.

Vasemmalla valokuva naisesta puutarhassa punaisessa mekossa. Oikealla mustavalkoinen piirroskuva istuvasta naisesta.

Mari Halonen alkoi vuosi sitten piirtää musteella asiakkaiden kanssa, jolloin tarinat ja muistot muuttuivat kuviksi asiakkaan silmien edessä. Näin syntyi Kuvitettu muisto -konsepti. Kuva: Laura Kotilainen
Nainen virnistämässä korvamikrofonin kanssa. Päällä hänellä on harmaa villatakki ja oranssi mekko, päässä papiljotit.

Tiina Maansydän toteuttaa syrjäytymisvaarassa oleville henkilöille suunnatun yhteisötaideprojektin Kuopiossa ja Suonenjoella. Kuva näytelmästä Tapsan Tähti. Kuva: Juha Kojonen

Pohjois-Savon rahasto myönsi tänä vuonna Taidetta kaikille -apurahoja yhteensä kolme. Tukimuodon tavoitteena on lisätä tukea tai hoitoa tarvitsevien ihmisten mahdollisuuksia kokea korkealaatuista taidetta ja edistää kulttuurista yhdenvertaisuutta.

Yhteisötaiteilija Mari Halonen sai 10 500 euron apurahan Kuvitettu muisto -konseptin toteuttamiseen kuopiolaisissa palvelutaloissa ja ryhmäkodeissa. Konsepti koostuu keskustelusta, muistelusta ja piirtämisestä, jossa piirustus jää asiakkaalle muistoksi. Hetki voi olla taiteilijan ja asiakkaan kahdenkeskinen kohtaaminen tai ryhmäkokoontuminen. Muistelun tukena voidaan käyttää myös musiikkia, yhdessä laulaen tai levyltä kuunneltuna.

Kuopio Tanssii ja Soi toteuttaa 30 000 euron apurahalla ikäihmisille suunnattua tanssitoimintaa ja – opetusta, joita järjestetään Kuopion alueella kolmessa toimintakeskuksessa ja yhdessä ikääntyneiden harrastetalossa. Toimintaa ohjaavat tanssinopettajat tai tanssiterapeutit.

Rautalampilainen yhteisötaiteilija Tiina Maansydän järjestää 14 000 euron työskentelyapurahalla syrjäytymisvaarassa oleville sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutujille suunnatun yhteisötaideprojektin Kuopiossa ja Suonenjoella. Voimavaralähtöisen taidetoiminnan keskiössä ovat kirjallisuus- ja taideterapia. Osallistujat pääsevät kokemaan kirjoittamisen ja taidetyöskentelyn voimauttavan vaikutuksen.

Sinipaitainen nainen vaivaa taikinaa käsin.

Kirsi Vartia kerää talteen pohjoissavolaisen ruokakulttuurimme kivijalan, eli ruisleivän, tarinan.

Kotiseututyön tukea ITE-taiteeseen ja leivänjuurten tarinaan

Tänä vuonna perustettu ITE-Aulis ry sai 35 000 euroa ITE-taiteilija Aulis Jalkasen elämäntyön tallentamiseen.  Tallennettava  aineisto  koostuu  Jalkasen  taiteellisesta  tuotannosta,  hänen henkilöhistoriaansa liittyvästä arkistoaineistosta sekä elämäkertatiedoista, jotka tallennetaan käyttäen elämäkerrallista teemahaastattelua.

Varkautelainen tietokirjailija Arto Julkunen kirjoittaa 7 000 euron apurahalla Myrttilaakson uskonnollisen sisarkodin historian. Kirja kertoo Vehmersalmella toimineesta aiemmin tuntemattomasta uskonnollisesta yhdyskunnasta, joka on historiansa aikana käyttänyt useampaa nimeä: Kannatusyhdistys Valo, Myrttilaakso, Kristillisen yhteiselämän koti sekä Tetrimäki Säätiö.

Restonomi AMK Kirsi Vartia käyttää 14 000 euron työskentelyapurahan Pohjois-Savon alueen vanhojen leivänjuurten tarinoiden ja käyttöhistorian kartoitukseen sekä tietokirjan kirjoittamiseen. Kirjaan pyritään tallentamaan tietoa mm. siitä, onko juuri kulkenut ihmisten matkassa, kuinka pitkä historia sillä on yhdessä paikassa, kuka leipää on leiponut, millaista leipää, ketä sillä on ruokittu, onko leivällä erityisominaisuuksia tai mainetta esimerkiksi maun suhteen.

Victor Barsokevitsch-Seura ry toteuttaa 10 000 euron apurahalla Barsokevitschin valokuvaamon naisia uudessa valossa käsittelevän näyttelyn. VB-valokuvakeskuksen hanke tuo esiin atelieri Barsokevitschin naispuoliset kuvaamoapulaiset Victorin varjosta. Kuvaamon ajalta on säilynyt yksityiskohtaisia kuvauspäiväkirjoja, jotka käydään läpi uudesta näkökulmasta. Kuvaamon taustahenkilöt, heidän roolinsa ja rutiinit kuvaamon arjessa avataan yleisölle näyttelyn muodossa.

Kolme kokovuotista apurahaa visuaalisiin taiteisiin

Pohjois-Savon rahasto myönsi tänä vuonna kokovuotisia apurahoja yhteensä 17, joista 13 on tieteisiin ja neljä taiteisiin. Tieteen alan kokovuotiset kohdistuvat pääasiassa lääketieteisiin tai luonnontieteisiin. Kokovuotinen ja kokopäiväinen apuraha on suuruudeltaan 28 000 euroa tai 32 000 euroa tohtoreille tutkimukseen.

Mies mustassa puvussa istuu jakkaralla ja katsoo kameraan.

Tatu-Pekka Kekäläinen kirjoittaa nuorille suunnattua kirjasarjaa, joka on vapaasti luettavissa netissä. Kuva: Marc Sabat

Taiteissa kolme apurahoista myönnetään visuaalisen alan taiteilijoille ja yksi kirjailijalle.

Tait. maisteri Janne Erkkilä on kuopiolainen paluumuuttaja. Hän työstää teossarjaa, jossa tulkitsee paluumuuttajan silmin Kuopion muutosta vuosituhannen vaihteesta tähän päivään ja tästä päivästä mahdolliseen tulevaisuuteen.

Ulla-Mari Lindström on kuvataiteilija, joka on vuodesta 2014 työskennellyt ”Luonnontaiteellinen kokoelma” -nimisen teoskokonaisuuden parissa. Hän toteuttaa teemaan liittyviä teoksia kahteen erilliseen näyttely- ja esitysprojektiin.

Iisalmelainen Sari Hakala toimii monialaisesti kuvataiteen ja kirjallisuuden saralla. Hän alkoi kesällä 2022 luonnostella nopeita akryylimaalauksia yksittäisiltä keikoilta ja pienemmiltä festivaaleilta. Apurahalla hän jatkaa Keikkakuvia-sarjan teoksien maalaamista ja järjestää näyttelyitä.

Kirjallisuuden kokovuotisen apurahan saa kirjailija Tatu-Pekka Kekäläinen. Apurahalla hän jatkaa nuorille suunnatun kirjasarjan parissa työskentelyä.

“Apurahahakemuksia tuli tänä vuonna yhteensä 545 ja niillä haettiin yli 11 miljoonalla eurolla rahoitusta, joten apurahoille on suuri tarve sekä tieteen että taiteen aloilla”, totesi asiamies Antti Niskanen.

Kulttuurilossi – Lounais-Suomen saariston taide- ja luontotapahtuma kesällä 2023

Kulttuurilossin tapahtumat levittäytyvät kolmelle saarelle parhaaseen loma-aikaan ja kutsuvat mukaansa paikallisia asukkaita, mökkeilijöitä ja matkailijoita. Ohjelma on joka saarella erilainen, joten yleisö voi hyvin vierailla vaikka kaikissa tapahtumissa. Hanke pyrkii monipuolisella ohjelmallaan edistämään yhteisöllisyyttä, luontoarvoja ja monimuotoista kulttuuria. Tapahtumat ovat maksuttomia. Aikataulut ja esityspaikat tarkentuvat vielä ja niitä päivitetään sosiaaliseen mediaan.

Taideohjelma

INIÖ, lauantai 8.7. 10–21

Vasemmalla kaksi naista, toinen soittaa haitaria ja toinen viulua. Oikealla mustavalkoinen kuva kolmesta miehestä, jotka pitävät toisiaan kiinni olkapäistä.

Mytty-iltamissa laulaa ja soittaa pelimanniduo Mytty (vas.). Niklas Winter Trion (kuva: Antti Kevätlahti) esitys Skandinavian Skies koostuu Hank Williamsin jazz-sovituksista.

Konstiga ting i Iniö -kollektiivi (Aija Hannula, Maire Karuvuori, Hans-Peter Schütt) vetää yhteisöllisen katutaidetyöpajan Iniö Street (p)Arty: ”Maalaamme Snäckanilla neljän tunnin ajan, joten nappaa mukaan sopivat suojavaatteet ja tule kun sinulle sopii. Meiltä löytyy tarvittavat välineet ja opastamme kaiken ikäiset ja -tasoiset maalarit katutaiteen maailmaan. Puhumme suomea, ruotsia ja englantia.”

Ulkosalla pidetään myös Mytty-iltamat:

”Mytty-iltamissa puhalletaan yhteen hiileen, viikset karkaavat ja ujokin uskaltaa. Koko maailman polska soi ja mytty muuttuu iloksi. Esitys sopii hyvin kaikelle kansalle, niin pienille kuin isoillekin. Pelimanniduo Mytyn käsissä soittimista, nukeista, huiveista, kengistä, lusikoista ja tauluista syntyy miniatyyrimaailmoja, laulua ja tarinoita.” Ohjaus: Elina Lajunen Esiintyjät: Emilia Lajunen (5-kielinen viulu, avainviulu ja laulu) ja Roosa Halme (nuket, harmonikka ja laulu)

Miltä Hank Williams kuulostaisi Iniön taivaan alla? Niklas Winter Trion esitys Skandinavian Skies koostuu Hank Williams -sovituksista jazz-triolla esitettynä. Trio on soittanut yhdessä jo 30 vuotta esiintyen niin Suomessa kuin Japanissa ja Yhdysvalloissa. Loppukeväällä heiltä ilmestyy uusi albumi ‘A Closer Walk’.

Kokoonpano: Niklas Winter – kitara, Emil Hess (Tanska) – tenorisaksofoni, Richard Huntley (USA) – rummut

KUUSKAJASKARI, lauantai 29.7. 11.30–17.15

Vasemmalla haitaria soittava mies ja jonglööri, oikealla mies ja nainen kaupunkimaisemassa.

Toni Perttula (vas.) ja Kai Kuutamo yhdistävät jongleerausta ja haitarimusiikkia. Kuva: Antti Berg. Isa Lindgren-Backman ja Mika Mylläri (oik.) puolestaan esittävät uutta suomenruotsalaista jazzmusiikkia. Kuva: Rebecka Sretenovic

Niko Tiaisen teos insula.0001 pohjautuu saariston luonnosta mm. sensoreilla kerättyyn dataan. ”Algoritmipohjainen interaktiivinen teos visualisoi ja muokkaa kerättyä dataa, muodostaen jokaiselle kokijalle omanlaisensa ainutlaatuisen taide-elämyksen. Kokija pääse osallistumaan ja ohjaamaan teoksen muuntumista sensoreiden ja midi-ohjaimen avulla.”

Kai Kuutamon jongleerausta ja Toni Perttulan haitarimusiikkia yhdistävä esitys Maininki ilahduttaa yleisöä rannan tuntumassa. ”Pitkälinjainen, kuulas ja lyyrinen harmonikkamusiikki yhdistyy esityksessä merenkäyntiin ja ulapan horisontaaliseen muotoon. Samalla jongleeraus ja liike seuraavat musiikkia etsien yhtymäkohtia ja vastakohtia sekä sopeutuen vesirajan tarjoamaan ympäristöön maalla ja vedessä.”

Villoveega – Jazz på Grundsprååtji (Karlebydialekt). Näyttelijä ja laulaja Isa Lindgren-Backman ja jazzmuusikko Mika Mylläri orkestereineen esittävät uutta suomenruotsalaista jazzmusiikkia.

SAARISTOKESKUS KORPOSTRÖM, lauantai 5.8. klo 13–19

Vasemmalla metsässä istuvia ihmisiä. Oikealla keltaisissa takeissa poseeraavia naisia.

Kulttuuriosuuskunta Uulu vie Metsäfolk-esityksen (vas. Kuva: Juhana Nyrhinen) metsän siimekseen kolmen tunnin ajaksi. Nnykytanssiduetto Buskingissa (oik. Kuva: Noora GeaGea) Elina Häyrinen ja Natasha Lommi tuovat palan tanssitaidetta ohikulkijoiden kohdattavaksi.

Kulttuuriosuuskunta Uulun muusikot ja kädentaitajat esiintyvät metsän siimeksessä kolme tuntia. Esitystä voi toki piipahtaa katsomaan lyhyemmänkin aikaa. ”MetsäFolk on lähiluontoon viety kulttuuritapahtuma, jossa hiljaiset akustiset konsertit ja käsityönäytökset sulautuvat osaksi luontokokemusta. Tapahtuma tarjoaa ainutlaatuisen kattauksen kulttuuria saaristoympäristössä ja hyvän syyn jalkautua luontoon sekä tutustua paikallisiin kohteisiin. Tämä ainutlaatuinen yhdistelmä musiikkia, luontoa, käsityötä ja yhteisöllisyyttä luo kulttuurielämyksen, joka ei jätä ketään kylmäksi.” Esiintymässä: Laura Moisio kitara, Juhani Nyrhinen veisto

BUSKING (eng. katuesiintyminen) on TARGET Helsinki ensemblen paikasta toiseen julkisissa tiloissa siirtyvä nykytanssiduetto, josta nähdään Korpoströmin ympäristöön kuratoitu versio. Esitys on osa TARGET Road Trip -kiertuetta. ”Teos tuo arkipäiväisen elämän keskelle palan tanssitaidetta ohikulkijoiden kohdattavaksi. BUSKING syntyi halusta tehdä tanssitaiteilijan työtä ilman seiniä, tiloja ja rakenteita sekä tuoda taidetta lähelle ihmisiä.” Koreografia ja tanssi: Elina Häyrynen, Natasha Lommi Äänisuunnittelu: Janne Hast ja Josu Mämmi

Sånger vid havet: Klassisen musiikin esiintymistuokio käsittää 25 minuutin ohjelman, jossa on viisi laulua G. Nyströmin Sånger vid havet -laulusarjasta sekä kolme kappaletta P. Isomäen sarjasta Fyrer (Majakat). Muusikot: Anita Franklin – laulu, Jaana Luuppala – piano, Jukka Rajala trumpetti

Kulttuurilossi löytyy Instagramista @kulttuurilossi sekä Facebook-tapahtumasta, josta löydät aina ajantasaiset ohjelmatiedot.

Järjestäjät: Suomen Kulttuurirahaston Satakunnan ja Varsinais-Suomen rahastot Yhteistyökumppanit: Läntinen tanssin aluekeskus, Svenska kulturfonden, Taiteen edistämiskeskus, Varsinais-Suomen liitto

Lisätiedot:

hankekoordinaattori Sari Torvinen
etunimi.sukunimi@skr.fi

044–90 64764

Kainuulaiselle kulttuurille ja tieteelle 270 000 euroa

Mies katsoo kameraan vihreän oksan takaa.

Eino Saari kirjoittaa kolmiosaista teossarjaa kosketuksesta, kuuntelemisesta ja katsomisesta. Kuva: Minna Hyvönen

Maakunnallisia Kärkihankeapurahoja myönnettiin kaksi. Liikuntat. tohtori Jarmo Piirainen ja työryhmä saivat 24 000 euron apurahan tasapainon motorista kontrollia hiihdon aikana käsittelevään tutkimukseen. Tutkimukseen liittyvät mittaukset suoritetaan Vuokatissa, Jyväskylän yliopiston liikuntateknologian laboratoriossa.

Toinen Kärkihankeapuarahan saaja on Työväen Näyttämöiden Liitto ry, jolle myönnettiin 20 000 euroa Pakko sanoa! -taidefestivaalin järjestämiseen Suomussalmella. Tapahtuma on järjestetty Teatteri Retikassa aiemmin jo neljä kertaa. Festivaali osoittaa, että korkeatasoinen taide elää ja saavuttaa katsojia myös kasvukeskusten ulkopuolella.

Kokovuotisia apurahoja, summaltaan 28 000 euroa, myönnettiin kolme. Tieteen puolella apurahansaajana on fil. maisteri Tuuli Kumpula metsäpeuran Kainuun populaation vasakuolleisuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä käsittelevään väitöskirjatyöhön. Taiteissa apurahan saivat kuvataiteilija Johanna Laaja taiteelliseen työskentelyyn ja näyttelyiden järjestämiseen sekä teatteri-ilmaisun ohjaaja AMK Eino Saari kaunokirjalliseen työskentelyyn. Saaren työstämän teoskokonaisuuden ensimmäinen osa Miehen kosketus on jo ilmestynyt ja toinen osa Kuuntelijat ilmestyy 2024. Apurahalla hän työstää trilogian päätösosaa, jonka aiheena on katsominen.

Kaksi ihmistä seisoo hiekassa ja valuttaa hiekkaa käsiensä välistä. Taustalla kuusimetsä.

Kia Immonen (vas.) ja Minna Palokangas toteuttavat HIEKKAA-teoksen, joka sijoittuu Sotkamon Hiekan harjulle. Kuva: Sari Immonen

Tiedettä ja sivistystä, tanssia ja sirkusta

Tieteiden puolella tuettiin tänä vuonna mm. arkeologiaa ja tähtitiedettä. Arkeologi, fil. maisteri Timo Muhonen ja työryhmä saivat 5 000 euroa karhunpeijaisrituaalipaikkojen arkeologiseen tutkimukseen ja sen tulosten esittelyyn Kainuussa. Kyseessä on suomalaiseen kansanuskoon ja suulliseen perinteeseen liittyvien tunnettujen karhunpeijaispaikkojen tutkimus. Ryhmä on tehnyt vastaavanlaisia tutkimuksia myös muualla Suomessa eri maakunnissa.  

Kajaanin Planeetta ry:lle myönnettiin 5 000 euroa tähtitornin laitteiston uusimiseen. Uudistuksen jälkeen tähtitorni on yleisöystävällisempi ja esteetön sekä palvelee paremmin tilaisuuksien järjestämistä. 

Myönnetyillä apurahoilla tuetaan maakunnassa asuvia tieteen ja taiteen tekijöitä, ja apurahoilla tehtävä työ kohdistuu kattavasti koko maakuntaan. Apurahojen ansiosta muun muassa tanssitaan Sotkamossa ja toteutetaan sirkusfestivaali Suomussalmella.

Tanssinopettaja Minna Palokangas ja koreografi Kia Immonen toteuttavat 10 000 euron apurahalla tanssillisen, visuaalisen ja luontokokemuksellisen teoksen Sotkamon Hiukan harjulla.

Mies valkoisessa pitkässä pidassa seisoo katsellen kameraan kädessään musta kansio.

Kulttuurintutkija, kirjailija Markku Nieminen sai Kainuun rahaston Elias Lönnrot -mitalin. Kuva: M-E kuva.

Monitaideyhdistys TipTop Walkers ry sai 10 000 euroa sirkusfestivaali M:n toteuttamiseen Suomussalmella. Koko perheelle suunnattu minisirkusfestivaali järjestetään Ämmänsaaressa. Idea tapahtuman järjestämiselle on tullut TipTop Walkersin perustajajäseneltä sirkustaiteilija Lassi Tauriaiselta, joka on kotoisin paikkakunnalta.

”Apurahoja haettiin sekä määrällisesti että yhteissummaltaan aiempaa enemmän. Lisäksi asiantuntijaraadit pitivät hakemusten tasoa viime vuosia korkeampana, etenkin tieteessä, kirjallisuudessa ja kuvataiteissa”, kertoo Kainuun rahaston asiamies Mikko Nortela. Kainuun rahastoon tuli tänä vuonna yhteensä 163 apurahahakemusta, joiden hakusumma oli yhteensä lähes 2,4 miljoonaa euroa.

Elias Lönnrot -mitali Markku Niemiselle

Suomen Kulttuurirahaston hallitus myönsi Elias Lönnrot -mitalin Kainuun rahaston hoitokunnan esityksestä kulttuurintutkija ja kirjailija Markku Niemiselle, ”Kalevalan kantajalle, eepoksen elävöittäjälle”. Nieminen on toiminut aktiivisesti Kulttuurikornitsan ja sittemmin Juminkeon taustalla ja tuonut siten esille Suomen vanhinta säilynyttä suullista perinnettä. Juminkeko on tärkeä Kalevala-tietouden keskus, jonka työ elää myös kansanmusiikkijuhla Sommelon taustalla. Kuhmo on Unescon kirjallisuuskaupunki pitkälti Juminkeossa tehdyn työn ansiosta.

Kainuun rahaston vuosijuhla ja apurahojen jakotilaisuus järjestettiin tänä vuonna 7.5.2023 klo 14 alkaen Kuhmo-talossa. Juhlapuheen pitää yliopistonlehtori, dosentti Katriina Siivonen aiheesta Aineettoman kulttuuriperinnön voima.

Myyrmäen ja Kaivokselan kulttuuripolut kaikille kulkijoille löytyvät nyt netistä

Kulttuuripolku-hankkeessa on eri keinoin tutkittu, tulkittu ja jaettu kulttuurisia ja henkilökohtaisia kiinnittymispisteitä kotikulmilla yhdessä toisten asukkaiden kanssa. Pääosassa eivät olekaan nähtävyydet sinänsä, vaan se, mitä asukkailla ja vierailijoilla on alueen eri paikoista kerrottavaa. Tavoitteena on jakaa helposti piiloon jäävää tietoa ja asukkaiden kollektiivista muistia. Polkujen toivotaan avaavan ihmiset näkemään omaa lähiympäristöään uusin silmin.

Uudenmaan Kulttuuripolkujen valmistumista juhlistettiin 22.4.2023 klo 13-16 pidetyllä Fanfaari-kulkueella, jossa käveltiin upeassa säässä reitti Myyrmäestä Kaivokselaan.

Polkuja ovat olleet toteuttamassa eri vaiheissa toimittaja Elina Iijalainen ja Kotikaupunkipolkujen konseptin kehittänyt Pauli Saloranta, jotka toimivat hankkeen koordinaattoreina. Mukana olivat myös yhteisötaiteilija Pia Lindy, koreografi ja ohjaaja Nina Mamia, kansanmuusikko ja toimittaja Amanda Kauranne, äänisuunnittelija J. Koho, historioitsija Torsti Salonen ja Routio-seuran puheenjohtaja Heikki Hanhimäki. Hankkeen yhteistyötahoina ovat olleet myös Lohjan ja Vantaan kaupungit, Vantaan kaupunginmuseo, Routio-, Vantaa- ja Kaivoksela-seurat, Myyrmäki-liike ja niiden aktiivit.

Polkujen tarinakartat voi ladata alta löytyvistä linkeistä:

Kaivoksela ja Myyrmäki

Routio

Kaivokselan ja Myyrmäen kulttuuripoluilla on myös omat Facebook-sivut: Myyrmäen Kulttuuripolku ja Kaivokselan Kulttuuripolku.

Kulttuurirahaston soitinlainat vuodelle 2023

Viiden vuoden lainakaudelle

Viulut

Antonio Stradivari ”ex Berglund”, Cremona 1699
Antti Tikkanen

Hieronymus II Amati, Cremona 1678
Anna-Liisa Bezrodny

Anon. ”ex Sulo Aro”
Albert Sahlström

Anon. ”S.S. Utinensis”, 1741
Deniz Gedik

Eero Haahti, Helsinki 1990
Tuulia Hero

Patrick Robin II, Angers 1992
Emil Granlund

Jaakko Mäkelä, Helsinki 2000
Pietari Ovaskainen

Anon. ”Antonio Stradivari 1727”
Aino Yamaguchi

Alttoviulu

Franco Simeoni, Treviso 1989
Meeri Mäenpää

Sellot

Charles Jacquot, Paris 1856
Ruth Steudle

Jean-Baptiste Salomon “ex Yagling”, Paris ca. 1750
Taika Puhakka

Kolmen vuoden lainakaudelle

Viulu (barokki)

Anon. ”Andrea Guarneri 1691”
Kaisa Kallinen

Sello (barokki)

Thomas Edlinger, Praha 1718
Louna Hosia

 

 

Säätiöiden post doc -poolin keväthaun tulokset – 27 tohtoria sai rahoituksen

Yhteiskuntatieteiden tohtori Paula Rauhala tutkii Karl Marxin Pääoman editio-, käännös- ja reseptiohistoriaa Neuvostoliiton ja lännen välissä: jaetussa Saksassa ja Suomessa. ”Apurahan ansiosta pääsen työskentelemään Saksaan kirjastoihin ja arkistoihin. Opiskelen myös saksan kielen kääntäjäksi, joten on hienoa, että pääsen vihdoin asumaan pidemmäksi aikaa Saksaan ja kehittämään kielitaitoani”, Rauhala toteaa innoissaan ja kertoo tutkimuksestaan.

Mustahiuksinen mies, silmälasit päässä. Istuu tuolilla ja nojaa kädellään leukaansa.

Filosofian tohtori Chaoxiong Ye tekee tutkimusta ihmisen tiedonkäsittelykyvystä.

Marx tuo monille mieleen pompöösit neuvostopatsaat ja punaliput, joissa vanha Marx poseeraa tuimana Leninin ja Stalinin rinnalla. Hän oli tosiasiassa kuitenkin 1800-luvun puolen välin eurooppalainen, ei neuvostoliittolainen ajattelija”, Rauhala kertoo. Hän erittelee projektissaan sitä, mikä Pääoman alkukielisissä editioissa – ja teoksen suomennoksissa – suodattuu 1900-luvun ajattelutapojen kautta.

Rauhalan mukaan mielikuvamme Marxista neuvostoideologia marxismi-leninismin ”klassikkona” on suurelta osin peräisin Neuvostoliiton ja DDR:n rahoittamista massiivisista kustannusprojekteista, mukaan luettuna näissä maissa tuotetut Pääoman editiot. Hän kysyy tutkimuksessaan, kuinka teoksen alkukielisissä, kylmän sodan aikaisissa editioissa heijastuu kilpailu siitä, kenelle Marx klassikkona kuului –  sosiaalidemokraateille, radikaalivasemmistolle vai neuvostomarxismille? Entä miten neuvostoideologia heijastuu teoksen suomennoksessa? Mikä ensimmäisen osan 110 vuotta vanhassa (ja ainoassa) suomennoksessa kaipaa päivittämistä?

Filosofian tohtori Chaoxiong Ye puolestaan tutkii ihmisten tiedonkäsittelykykyä. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää, kuinka ihmisen aivot käsittelevät visuaalista tietoa ja kohdistavat resursseja työmuistin tukemiseen. Tämän tutkimiseksi Ye työryhmineen ehdottaa käytettäväksi kaksivaiheista mallia.

”Teemme kaksivaiheista tutkimusta käyttämällä elektroenkefalografiatallenteita (EEG) sekä kognitiivisia harjoitusparadigmoja. Toivomme paljastavamme sekä kognitiiviset että hermostolliset mekanismit, jotka helpottavat visuaalisen työmuistin (VWM) resurssien joustavaa allokointia. Suunnittelemme myös kognitiivisia harjoitusmetodeja, jotka voivat parantaa yksilöiden VWM-kapasiteettia”, Ye kertoo. Projektin tulokset antavat tärkeitä näkökulmia VWM-resurssien kohdistamisen kognitiivisista ja hermostollisista perusteista. Kognitiivisia harjoitusmetodeilla voidaan myös mahdollisesti luoda käytännön sovelluksia ihmisen kognitiivisen kapasiteetin parantamiseksi.

Post doc poolin tavoitteet

Poolin tehtävänä on edistää Suomen tieteen kansainvälistymistä. Kahdenkymmenenseitsemän hakukierroksen jälkeen jo yli 700 tohtoria on saanut poolin kautta rahoituksen vähintään yhden lukuvuoden kestävän ulkomaisen tutkimusjakson järjestämiseksi. Heistä noin kolmannes on saanut kaksivuotisen rahoituksen.

Vuodesta 2022 alkaen post doc -poolista voi hakea rahoitusta myös entistä lyhyemmille, vähintään puoli vuotta kestäville ulkomaisille tutkimusjaksoille. Poolin seuraava hakukierros järjestetään 15.8.–15.9.2023, jolloin jaettavana on noin 1,8 miljoonaa euroa. Haun tulokset julkistetaan marras-joulukuussa 2023.

Säätiöiden post doc -pooli on osoittautunut tärkeäksi tiederahoituksen instrumentiksi, jonka ansiosta nuoret perheelliset tutkijat voivat rahoittaa tutkimusjakson ulkomaisessa huippuyliopistossa. Poolin kautta myönnetyt apurahat määräytyvät joustavasti hakijan tarpeen mukaan ja niihin voidaan sisällyttää esimerkiksi perheen muuttokulut sekä lasten hoito- tai koulumaksut.

Säätiöiden post doc -pooli perustettiin vuonna 2009. Siihen kuuluu kaudella 2022–2024 kolmetoista säätiötä, jotka ovat sijoittaneet pooliin yhteensä 3,25 miljoonaa euroa vuosittain. Mukana ovat Ella ja Georg Ehrnroothin Säätiö, Emil Aaltosen Säätiö, Alfred Kordelinin Säätiö, Liikesivistysrahasto, Päivikki ja Sakari Sohlbergin Säätiö, Suomalainen Tiedeakatemia, Suomen Kulttuurirahasto, Suomen Lääketieteen Säätiö, Svenska Kulturfonden, Svenska litteratursällskapet, Tekniikan edistämissäätiö, Jenny ja Antti Wihurin rahasto sekä Ulla Tuomisen Säätiö.

Kulttuurirahaston myöntämät Post doc -apurahat:

  • Lääket. tohtori Shady Awad, biolääketiede, 76 000 €
  • Tekn. tohtori Niko Cajander, tuotantotalous, 28 400 €
  • Maat. ja metsät. tohtori Ehsan Daneshvar, maatalous- ja metsätieteet, 48 000 €
  • Fil. tohtori Nicholas Downes, solubiologia, 60 000 €
  • Tekn. tohtori Md Nurul Huda, tekniset tieteet, 75 000 €
  • Fil. tohtori Olesia Ignatenko, biolääketiede, 48 000 €
  • Fil. tohtori Jasmin Lukkari, historia, 39 000 €
  • Tekn. tohtori Ekaterina Nepovinnykh, tekniset tieteet, 59 000 €
  • Teol. tohtori Marika Pulkkinen, teologia, 39 000 €
  • Yhteiskuntat. tohtori Paula Rauhala, filosofia/käännöstutkimus, 41 000 €
  • Yhteiskuntat. tohtori Jenny Säilävaara, naistutkimus, 55 000 €
  • Tekn. tohtori Henna Tahvanainen, tekniset tieteet/akustiikka, 44 000 €
  • Dos. Chaoxiong Ye, neurotiede, 50 0000 €

www.postdocpooli.fi

Keski-Pohjanmaalle puoli miljoonaa apurahoina – Kärkihankeapuraha elokuva-alan residenssille

Vanha valkoinen kartano, etualalla puinen vene. Taivaalla on pilviä.

Kulttuurisatama ry perustaa Kokkolaan kansainvälisen elokuva-alan residenssin, Tyyssijan.

40 000 euron kärkihankeapuraha myönnettiin Kulttuurisatama ry:n elokuva-alan residenssin perustamiseen. Tyyssija on uusi, elokuva-alan kansainvälinen residenssi-, työpaja- ja vapaan taiteen tila Kokkolassa. ”On ilo nähdä, miten maakuntaan syntyy uusia ja taiteellisesti kunnianhimoisia kulttuurikeskittymiä. Keski-Pohjanmaan rahasto katsoikin hyväksi tukea tätä projektia kärkihankeapurahalla juuri alkuvaiheessa”, hoitokunnan puheenjohtaja Janne Ylinen kertoo.

Apurahoja jaettiin laajasti eri taiteen- ja tieteenaloille. Taidetta kaikille -apuraha myönnettiin mm. Kulttuurikorjaamo ry:lle muistisairaiden kuntoutumisen ja toimintakyvyn sekä heidän läheistensä hyvinvoinnin tukemiseen kulttuuri- ja taidelähtöisin menetelmin.

Maakunnallista yhteistyötä edustavat puolestaan Eläkeliiton Kaustisen yhdistys ry:n Laulujen viesti – maakunnan puolesta yhteislaulun voimalla -projekti sekä Keski-Pohjanmaan kulttuuriliitto ry:n Keski-Pohjanmaan siirtolaisuustiedon keräyshankkeen saama apuraha. Lasten ja nuorten kulttuuritoimintaa tuetaan mm. Kokkolan elävän musiikin yhdistys ry:n Mestoille – elävää ja osallistavaa musiikkikulttuuria nuorille -hankkeelle myönnetyllä apurahalla.

Useita kokovuotisia työskentelyapurahoja

Nainen seisoo valkoisessa huoneessa kahden veistoksen välissä. Takaseinälle piirtyy veistosten varjot.

Kuvataiteilija Anni Laukan varjoteokset heijastelevat ajankohtaisia aiheita. Kuva: Daria Gatska

Kokovuotisia työskentelyapurahoja (28 000 euroa) myönnettiin tänä vuonna seitsemän. Tohtoriopintoja tuettiin Päivi Bergin ja Tuija Kuorikosken väitöskirja-apurahoilla sekä Pilvi Järvelän apurahalla taiteelliseen tohtorintutkintoon. Visuaalisissa taiteissa kokovuotisen apurahan saivat Anni Laukka ja Emilia Nurmivaara ja säveltaiteessa Mikko Pellinen. Juho Kuorikoski puolestaan kehittää apurahalla loputonta kasvua käsittelevää tarinallista konsolipeliä.

Kuuden kuukauden työskentelyapurahoja myönnettiin eri taiteenaloille kaikkiaan kuusi. Lisäksi rahasto myönsi useita lyhyempiä työskentelyapurahoja taiteen harjoittamiseen sekä kuluapurahoja kulttuurihankkeiden toteuttamiseen.

Apurahahakemuksia tuli tänä vuonna yhteensä 193 (vuonna 2022 yhteensä 220). Hoitokunnan tavoitteena oli jakaa tuntuvia, toteutuksen ja työskentelyn turvaavia apurahoja ja pitää samanaikaisesti huolta monipuolisesti kulttuurin edistämisestä. Apurahojen keskisuuruus oli reilut 11 000 euroa.

Vuosijuhlaa vietettiin Kokkolassa

Vuosijuhlassa Kokkolan Tullipakkahuoneella ohjelmassa oli mm. Sonja Vertaisen ja Teresa Myllykankaan musiikkiesitykset sekä Eleni Pierideksen tanssiesitys. Yliasiamies Antti Arjavan avauspuheenvuoron jälkeen kuultiin tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkosen juhlapuhe.

Parrakas ja silmälasipäinen mies istuu suuressa oranssissa nojatuolissa katsoen kameraan.

Pelisuunnittelija Juho Kuorikoski sai apurahan tarinallisen konsolipelin kehittämiseen. Kuva: Centria Ammattikorkeakoulu/Markus Kunelius

Keski-Pohjanmaan rahaston kulttuuripalkinnon ja apurahat jakoivat rahaston hoitokunnan varapuheenjohtaja Taina Lehtonen ja asiamies Mika Virkkala sihteeri Piia Hietasen avustamana. Keski-Pohjanmaan rahaston myöntämät apurahat ovat kokonaisuudessaan erillisessä liitteessä.

Esa Ruuttuselle Kyösti Kallio -mitali

Mies sinivalkoruudullisessa paidassa hirsiseinän edessä

Oopperalaulaja Esa Ruuttunen palkittiin Keski-Pohjanmaan rahaston Kyösti Kallio -mitalilla keväällä 2023.

Esa Ruuttunen (s. 1950) on pitkän kansainvälisen ja kotimaisen uransa aikana vaikuttanut merkittävästi myös syntymäkotikunnassaan Nivalassa. Hänen yhdessä Merja Wirkkalan kanssa 1987 aloittamansa Nivalan laulukurssit laajenivat 2000-luvun alussa oopperatoiminnaksi, joka ammensi aiheensa myös paikallisesta historiasta.

Oopperoista ensimmäinen, Konikapinaan perustuva Pula!-ooppera, sai ensi-iltansa 2004. Libreton laativat nivalalaiset kirjailijat Varpu Vilkuna ja Jaakko Alatalo, ja oopperan sävelsi Ilkka Kuusisto. Teoksen ohjasi Hannu-Matti Tyhtilä ja lavasti Kari Junnikkala, molemmat Nivalasta lähtöisin. Suuren suosion saanutta Pula!-oopperaa esitettiin kolmena kesänä peräkkäin yhteensä kymmenille tuhansille kuulijoille. Seuraavina vuosina ohjelmassa olivat Jorma Panulan Joutilas mies, Joonas Kokkosen Viimeiset kiusaukset ja viimeisenä Jukka Linkolan Rockland 2012.

”Kaikkien näiden teosten toteutuksessa pyrimme hankkimaan tekijät Nivalasta ja lähiseudun alueelta. Ajatuksenamme oli hyödyntää oman alueen musiikkiopistojen ja muiden taidelaitosten koulutusta alueella, joka näitä laitoksia kustantaa ja pitää yllä”, Esa Ruuttunen kertoo. ”Itse olin vahvasti sitoutunut toimintaan sekä laulajana että taiteellisena johtajana ja pidin suurena vahinkona koko seudun kulttuurielämälle, että toiminta jouduttiin lopettamaan taloudellisten vaikeuksien vuoksi.”

Esa Ruuttunen toimi ennen ammattilaulajan uraansa papin virassa Helsingissä Temppeliaukion kirkossa. Työn ohessa hän suoritti yksinlaulun diplomin Sibelius-Akatemiassa opettajanaan professori Matti Lehtinen. Ruuttunen oli kiinnitettynä Suomen Kansallisoopperassa 1987–2005 ja esiintyi lähes vuosittain Savonlinnan Oopperajuhlilla yli kahdenkymmenen vuoden ajan.

Vuodesta 1996 lähtien hän on tehnyt laajan kansainvälisen uran oopperalaulajana, mm. Berliinissä, Münchenissä, Stuttgartissa, Wienissä, Lontoossa, Bregenzin ja Kanariansaarten musiikkijuhlilla sekä Buenos Airesissa. Esa Ruuttusen yli 50 oopperaroolista merkittävimpiä ovat Wagnerin Lentävä hollantilainen, Alberich ja Wotan, Enescun Oedipe, Puccinin Scarpia, Tikan Luther ja Kokkosen Paavo Ruotsalainen. Konserttilaulajana hän on esiintynyt mm. Euroopassa, USA:ssa, Kanadassa, Japanissa ja Venäjällä. Esa Ruuttunen esiintyy edelleen vierailijana useissa oopperaproduktioissa kotimaassa ja konsertoi säännöllisesti mm. kirkko- ja muun hengellisen musiikin esittäjänä.

Savonlinnan Oopperajuhlien vuoden taiteilijaksi Esa Ruuttunen nimettiin kesällä 2000. Hän sai samana vuonna myös rovastin arvon. Pro Finlandia -mitalin hän sai 2001, Romanian valtion musiikkikomentajan arvon 2004 sekä Mikael Agricolan ristin 2012. Vuonna 2007 ilmestyi musiikkitietokirjailija Pekka Hakon kirjoittama henkilökuvateos Oopperapappi.

Suomen Kulttuurirahaston Keski-Pohjanmaan rahaston Kyösti Kallio -mitalin luovuttivat oopperalaulaja Esa Ruuttuselle Keski-Pohjanmaan hoitokunnan varapuheenjohtaja Taina Lehtonen ja hoitokunnan jäsen Saara Howe.  Kyösti Kallio -mitalin on suunnitellut kuvanveistäjä Kalervo Kallio (1909–1969).

Kulttuurirahaston tuki mahdollistaa aivopesurin hankinnan Ouluun

”Kulttuurirahaston tukipäätös tuli juuri oikeaan aikaan. Yhdistettynä aiemmin saatuihin 1,5 miljoonan euron lahjoitusvaroihin ja -sitoumuksiin FUS-laitteen eli kansankielellä aivopesurin hankkimiseksi tarvittavat varat ovat nyt koossa. Laite vie tutkimushankettamme merkittävästi eteenpäin”, iloitsee toiminnallisen neurokuvantamisen professori Vesa Kiviniemi Oulun yliopistosta.

magneettikuva aivoista ja punaisia pulssiviivoja.

Tutkimusmetodi perustuu aivojen nopeaan toiminnalliseen magneettikuvantamiseen, jonka ansiosta raakasignaalista saadaan eroteltua pulsaatioita edustavat signaalit (vihreä viiva vasomotorinen aalto, sininen viiva hengityksen aiheuttama ja punainen viiva sykkeen aiheuttama osasignaali). Kuva: Matti Järvelä

”Kun aivot eivät pääse puhdistumaan normaalilla tavalla unen aikana, ne keräävät kuona-aineita. Tämä voi vuosien kuluessa johtaa aivosairauden kehittymiseen. Aivojen lääkinnällinen puhdistaminen on vaikeaa, sillä aivot on suunniteltu hylkimään kaikkea ulkoa tulevaa. FUS-laitteen avulla aivojen sulkujärjestelmää eli veriaivoestettä voidaan hetkellisesti avata ja saattaa lääkeaineet perille täsmällisesti oikeisiin paikkoihin ja samalla myös huuhdella kuona-aineita pois”, Kiviniemi kertoo.

Professori Vesa Kiviniemi kollegoineen tekee Oulun yliopistossa kansainvälisen tason tutkimusta aivojen veriaivoesteen sisällä sijaitsevan glymfaattisen huuhtelujärjestelmän diagnostiikasta ja kohdennetuista hoitomahdollisuuksista eri aivosairauksissa, kuten Alzheimerin taudissa, aivolymfoomassa ja epilepsiassa. Työssä ovat mukana onkologian professori Outi Kuittinen, neurokirurgian professori Mikael von und zu Fraunberg, neurologian ja psykiatrian tutkimusryhmiä sekä Biocenter Oulun mikroskopiatutkijoita professori Lauri Eklundin johdolla.

Laitehankinnan ja siihen liittyvän tutkimusryhmän kautta Ouluun saadaan ainutlaatuinen kansainvälisen tason tutkimuskeskus. Vastaavaa tutkimuslaitekokonaisuutta ei ole muualla Pohjoismaissa. Yhteistyötä tehdään tiiviisti kansallisella tasolla yliopistojen ja sairaalakeskusten kanssa sekä kansainvälisesti tutkimuskeskustasolla. 

Suomen Kulttuurirahasto on yksityinen säätiö, jonka koko pääoma on kertynyt testamenteista ja lahjoituksista.

”Monen lahjoittajan oma tai läheisen sairaus on perusteena tietyn tutkimusalan rahoittamiseen. Kulttuurirahastolla on useita nimikkorahastoja, joista varoja tulee ohjata Alzheimerin taudin, muiden aivoperäisten sairauksien sekä neurologisten sairauksien tutkimiseen”, kertoo Kulttuurirahaston hallituksen puheenjohtaja Hanna Hiidenpalo.

”Alzheimer ja muut muistisairaudet koskettavat valitettavasti yhä kasvavaa joukkoa suomalaisista ja heidän läheisistään. Kiitämme Kulttuurirahaston lahjoittajia, joiden mahdollistamilla varoilla voimme tukea kansainvälistä läpimurtoa näiden vaikeiden sairauksien tutkimuksessa”, Hiidenpalo toteaa. 

Tiedustelut

  • Suomen Kulttuurirahasto, yliasiamies Antti Arjava, puh. 09 612 810
  • Oulun yliopisto, yhteyspäällikkö Sakari Jussi-Pekka, puh. 040 546 6866

Näytelmälöydöt ensiesittelyssä Suomessa

Kollaasi ihmisistä eri värisissä laatikoissa.

Kolmivuotinen Maailma näyttämölle -hanke on edennyt toisen vuoden näytelmävalintoihin. Näytelmäkirjailijoista, dramaturgeista ja teatterintekijöistä koottu asiantuntijaryhmä on jälleen kuratoinut 25 näytelmän listan Suomessa aiemmin esittämättömistä teoksista. Suomen Kulttuurirahaston aloitteesta syntynyt ja sen rahoittama näytelmäkäännöshanke tukee draaman kääntämistä suomeksi ja teosten esitystuotantoja suomalaisiin teattereihin.

Näytelmävalikoima esiteltiin Maailma näyttämölle -tapahtumassa Maailman teatteripäivänä 27.3.2023, jossa vierailivat myös ruotsalainen Anders Duus, italialainen Giuliana Musso ja ukrainalainen Ludmila Timoshenko.

Maailma näyttämölle -hankkeen eetoksen mukaisesti nyt haetaan käännettävää ja teatterissa esitettävää sellaisilta kielialueilta, jotka tavallisesti ovat jääneet katveeseen ohjelmistojen suunnittelussa. Asiantuntijaryhmä, tämänkertaiselta kokoonpanoltaan teatterintutkija ja teatteriohjaaja Davide Giovanzana, näytelmäkirjailija ja dramaturgi Marie Kajava, näytelmäkirjailija ja dramaturgi E.L. Karhu, näytelmäkirjailija, dramaturgi ja suomentaja Elli Salo, Teatterin tiedotuskeskuksen (TINFO) johtaja Linnea Stara ja teatteriohjaaja ja kirjailija Saara Turunen haravoivat läpi maailman näytelmäkirjallisuutta ja lukivat teoksia yhteensä noin 20 kieleltä valitessaan nyt 25 suomalaisille teattereille suositeltavaksi.

Valittujen näytelmien kirjoitusvuodet sattuvat haarukkaan 2003–2023. Teosten kirjoituskieliä on 13: englanti, espanja, italia, japani, katalaani, liettua, norja, ranska, ruotsi, saksa, tanska, tšekki ja ukraina. Kirjailijoiden nykyisiä kotimaita on 17, synnyinmaita tätä enemmän. Kirjailijoidensa taustojen kautta teosten maantieteellinen ja kulttuuris-yhteiskunnallinen kattavuus ulottuu Pohjoismaista muuta Eurooppaa koluten ristiin rastiin, Syyrian ja Israelin kautta Brasiliaan ja Argentiinaan, sieltä Yhdysvaltoihin ja Japaniin ja edelleen läntisen Afrikan Senegaliin, Norsunluurannikolle ja Burkina Fasoon. Genrejen kirjoa löytyy, nykydraamasta, komediasta ja monologeista lasten- ja nuortennäytelmiin, draamanjälkeisestä dokumenttiteatterin kautta kissaterapiaan.

Lue lisää Maailma näyttämölle -hankkeesta