Hae sivustolta

Aloita hakeminen kirjoittamalla hakusana. Haku ymmärtää synonyymit, välilyönnit ja eri taivutusmuodot. Ennakoiva toiminto ehdottaa hakusanoja kirjoittaessasi.
Hae sivustolta
Tiede ja taide
Ohjeet Yhteystiedot

Maailma avautuu kaunokirjasuomennosten kautta – 100 000 euroa yhdelletoista uudelle käännökselle

Nahkatakkinen nainen keltainen huivi kaulassaan nojailee mustaan seinään.

Judith Schalansky. Kuva: Andreas Schmidt

Suomen Kulttuurirahasto käynnisti vuonna 2022 uuden tukimuodon, jonka tavoitteena on kääntää ja tuoda suomenkielisten lukijoiden käsiin maailmankirjallisuutta etenkin sellaisista alkukielistä, joista nykyisellään suomennetaan niukasti.

Kymmenen vuoden aikana tuki on yhteensä miljoona euroa, ja sillä saadaan suomeksi sata oman aikamme laatukirjaa maailmalta. Käännettävät teokset voivat olla aikuisille suunnattua proosaa, lyriikkaa tai esseitä. 

Tukea on nyt myönnetty yhdelletoista uudelle kirjakäännökselle, joiden lähtökieliä ovat espanja, hollanti, portugali, puola, ranska, ruotsi, saksa ja viro.

Lukijat saavat tulevina vuosina käsiinsä muun muassa saksalaisen Judith Schalanskyn teoksen Verzeichnis einiger Verluste (Kadotettujen katalogi). Schalansky on kirjailija ja graafinen suunnittelija, jonka muistelmaa, faktaa ja fiktiota yhdistelevän kirjan tekstit vilisevät anekdootteja ja assosiaatioita ja sivuavat muun muassa maalaustaidetta, merenkulkua ja tiikereitä. Schalanskyn kirjat ovat kokonaistaideteoksia, joissa graafinen suunnittelu on yhtä olennaisessa roolissa kuin teksti. Kirjan julkaisee Poesia.

Camila Sosa Villada on yksi Argentiinan tunnetuimmista ja laajimmin käännetyistä nykykirjailijoista. Kustantamo S&S julkaisee häneltä suomeksi kaksi romaania: palkitun Las Malas -romaanin sekä toisen, vielä julkaisemattoman teoksen. Sosa Villada käsittelee romaaneissaan erityisesti transnaisten ja transyhteisöjen kokemusta ja elämää kielellisesti taidokkaiden fiktiivisten kertomusten kautta.

Viime vuosisadan tärkeimpiin kuuluvan ranskalaisen kirjailijan Louis-Ferdinand Célinen kolme valmista romaanikäsikirjoitusta katosi toisen maailmansodan ja Pariisin miehityksen jälkeen. Ne löydettiin vasta vuonna 2021. Maailmankirjallisuuden suomennostuen ansiosta niistä yksi, Londres, saadaan suomeksi Siltalan kustantamana. Se luo uuden näkökulman kiistanalaisen klassikkokirjailijan tuotantoon.

Englanti on käännösten valtakieli

Englannin kielestä käännetyt kirjat hallitsevat suomennetun kirjallisuuden markkinoita. Fennica-tietokannan mukaan vuonna 2022 yli puolet Suomessa ilmestyvistä kaunokirjallisuuden käännöksistä tehtiin englannin kielestä ja vajaa viidennes ruotsin kielestä.

Suomen Kulttuurirahasto tukee kirjallisuuden suomentamista, jotta suomalaiset voisivat lukea äidinkielellään myös meille vieraammista kulttuureista tulevia kirjoja.

”Jäämme hyvin kapean maailmankuvan varaan, jos vaikutteemme tulevat pelkästään englanninkielisistä maista. Jos haluamme ymmärtää, mitä maailmassa laajemmin tapahtuu, on tärkeä tietää, miten ihmiset muualla elävät ja ajattelevat”, sanoo asiamies Juhana Lassila Suomen Kulttuurirahastosta.

Maailmankirjallisuuden käännöstukea hakivat niin pienet kuin suuret kustantamot runsaalle 30 kirjalle. Valtaosassa hakemuksista alkukielenä oli jokin eurooppalainen kieli.

”Suomennostukea saaneiden kirjojen kielivalikoima on eurooppalaisittain hieno ja monipuolinen. Jatkossa toivomme voivamme tukea laatukirjojen suomentamista myös kaukaisemmilta kielialueilta, myös Aasiassa ja Afrikassa puhutuista kielistä”, Lassila sanoo.

Kulttuurirahasto on jo pitkään innostanut suomalaisia lukemaan ja tukenut samalla Suomen kirjallista kenttää useilla miljoonilla euroilla. Viime vuosina on esimerkiksi kannustettu ääneen lukemiseen pikkulapsiperheissä, laajennettu koulukirjastojen kirjavalikoimaa sekä tuotu selko- ja helppolukuisia kirjoja yläkoululaisten saataville. Maailmankirjallisuuden suomennostuki kustantamoille on osa tätä jatkumoa tuomalla aikuisten lukijoiden käsiin kiinnostavia käännöskirjoja sellaisista kielistä, joita harva suomalainen pystyisi alkukielellä lukemaan. 

Suomennostuen turvin tähän mennessä julkaistuja kirjoja voi tutkia osoitteessa www.skr.fi/kirjagalleria

Kustantamot voivat hakea apurahaa seuraavan kerran Kulttuurirahaston maaliskuun 2024 haussa. Lue lisää Maailmankirjallisuuden suomennostuesta.

Maailmankirjallisuuden suomennostuki kustantamoille -apurahat 2023

  • Gummerus Kustannus Oy hollantilaisen Hanna Bervoetsin teoksen Welkom in het rijk der zieken näkyvyyden edistämiseen, 6 000 euroa
  • Kirjallisuus- ja kulttuuriyhdistys Särö ry puolalaisen Olga Tokarczukin romaanin Anna In w grobowcach świata kääntämiseen ja julkaisemiseen, 10 000 euroa
  • Kustannusosakeyhtiö Otava ruotsalaisen Lina Wolffin De polyglotta älskarna -romaanin kääntämiseen ja julkaisemiseen, 9 000 euroa
  • Kustannusosakeyhtiö Otava ruotsalaisen Golnaz Hashemzadeh Bonden romaanin Naturliga beteenden (Luontainen käytös) kääntämiseen ja julkaisemiseen, 5 000 euroa
  • Kustannusosakeyhtiö Siltala ranskalaisen Louis-Ferdinand Célinen romaanin Londres kääntämiseen ja julkaisemiseen, 15 000 euroa
  • Kustannusyhtiö Kosmos saksalaisen Fatma Aydemirin Dschinns-romaanin (Jinnit) kääntämiseen ja julkaisemiseen, 10 000 euroa
  • Osuuskunta Kirjasin osk argentiinalaisen Alejandra Pizarnikin runojen kääntämiseen ja julkaisemiseen, 6 000 euroa
  • Osuuskunta Poesia osk saksalaisen Judith Schalanskyn teoksen Verzeichnis einiger Verluste (Kadotettujen katalogi) kääntämiseen ja julkaisemiseen, 15 000 euroa
  • Oy Enostone Ltd portugalilaisen Ana Filomena Amaralin O Diretor -romaanin kääntämiseen ja julkaisemiseen, 9 000 euroa
  • Schildts & Söderströms / Kustantamo S&S virolaisen Kätlin Kaldmaan novellikokoelman Väike terav nuga (Pieni terävä veitsi) kääntämiseen ja julkaisemiseen, 5 000 euroa
  • Schildts & Söderströms / Kustantamo S&S argentiinalaisen Camila Sosa Villadan kahden romaanin kääntämiseen ja julkaisemiseen, 11 000 euroa

Kirjagalleriaan

Etelä-Karjalan rahastolta apurahoina lähes 600 000 euroa, palkinto Taidekeskus Idälle

Kaksi naista seisoo kadulla. Toinen nojaa ikkunaan, josta heijastuu heidän kuvajaisensa.

Anni-Sofia Knuuttila ja Tarja Tuupanen, Taidekeskus Itä. Kuva: Jani Kautto

Palkinto Taidekeskus Idälle

Etelä-Karjalan rahaston vuoden 2023 palkinto luovutettiin Taidekeskus Idälle taiteen ylpeälle tukijalle, kokemusten kartuttajalle. Joulukuussa 2018 avautunut Taidekeskus Itä on Etelä-Karjalan Taiteilijaseuran ja Korutaideyhdistyksen yhdessä perustama ja ylläpitämä galleria- ja taidelainaamotila Lappeenrannan keskustassa. Taidekeskuksessa on kaksi eri galleriatilaa, Roikka ja Riutta, vaihtuville nykytaiteen näyttelyille. Lisäksi tilassa palvelee myös taidelainaamo, josta erilaista taidetta voi lainata kuukausimaksulla tai ostaa omakseen. 

Vuonna 1989 perustettuun Etelä-Karjalan taiteilijaseuraan kuuluu yli sata ammattitaiteilijaa. Näyttelytoiminnan lisäksi seura tekee aktiivista yhteistyötä mm. alueen hoitolaitosten sekä eri alojen oppilaitosten kanssa. Taiteilijaseura pyrkii myös parantamaan taiteilijoiden asemaa ja työskentelyolosuhteita maakunnassa. Vuonna 2005 Lappeenrannassa perustettu Korutaideyhdistys toimii valtakunnallisesti edistäen ja tehden tunnetuksi korutaidetta sekä Suomessa että ulkomailla. Yhteistyö yhdistysten välillä on tiivis ja hedelmällinen. Korutaiteelle on myös varattu erityinen sija Taidekeskuksen näyttelyohjelmassa.

Kärkihanke ja Taidetta kaikille -hankkeet

Maakunnallinen Kärkihankeapuraha jaettiin nukketeatteritaiteilija Emma Jussila-Schermanille ja fil. maisteri Sirpa Jegorowille. Jussila-Scherman sai 28 000 euroa kahden nukketeatteriesityksen valmistamiseen. Toinen näytelmistä käsittelee Etelä-Karjalan historiaan ja kansallispukujen syntyhetkeen liittyvää tositapahtumaa ja toinen eteläkarjalaista leipäkulttuuria. Esitykset on tarkoitettu kaikenikäisille historiasta kiinnostuneille.

Sirpa Jegorow puolestaan käsittelee tutkimushankkeessaan sukupuolen ja pakolaisuuden tematiikkaa kirjailija Eeva Kilven tuotannossa. Tarkasteltavina ovat teokset Noidanlukko (1959), Elämä edestakaisin (1964) ja Elämän evakkona (1983), joissa Kilpi käsittelee kotiseudun, siitä kumpuavan identiteetin, pakolaisuuden ja siirtolaisuuden problematiikkaa erityisesti yksilön näkökulmasta. Kilven tuotannossa karjalaisuudella ja menetetyn Karjalan kuvaamisella on ollut keskeinen sija. Etelä-Karjala on ollut osa Eeva Kilven kotiseutua. Hän on käynyt kouluja niin Imatralla kuin Lappeenrannassa. ”Karjalaissyntyinen kirjailija Eeva Kilpi on oman aikakautensa ja sukupolvensa tulkki. Hän on yksi suomalaisen naisten kirjoittaman kirjallisuuden keulahahmoista. Väitöskirjani tavoitteena on lisätä ymmärrystä karjalaisuuden kulttuurihistoriasta ja muuttuvista sukupuolirooleista, ja miten sukupuoli kietoutuu muihin identiteettikategorioihin, kuten pakolaisuuteen ja karjalaisuuteen,” Jegorow toteaa.

Musta tausta, jonka edessä nainen lintunuken ja matkalaukun kanssa.

Lähes 20 vuotta nukketeatteritaidetta Etelä-Karjalassa tehnyt Emma Jussila-Scherman iloitsee, että nukketeatteri sai kärkihankeapurahan. Kuva: Ari Nakari

Taidetta kaikille -apurahaa myönnettiin kahteen hankkeeseen yhteensä 25 000 euroa. Teatteri-ilmaisun ohjaaja AMK Heidi Haiko ja työryhmä saivat 15 000 euroa draamapajojen ja esityksen valmistamiseen Etelä-Karjalan kahdeksalle palvelutalolle. Hyppy! ry sai puolestaan 10 000 euroa kehitysvammaisten Hyppy!-näyttämötaidetapahtuman toteuttamiseen Lappeenrannassa 2024. Tavoitteena on kehittää tapahtumasta kaksipäiväinen, kansallinen ja myöhemmin kansainvälinen kehitysvammaisten näyttämötapahtuma.

Kokovuotisia työskentelyapurahoja 9, puolivuotisia 8

Kokovuotisia (12 kk) apurahoja jaettiin tieteeseen viisi ja taiteeseen neljä. Taiteen kokovuotisen saivat kuvataiteilija YAMK Teemu Heikkinen, nukketeatteritaiteilija Emma Jussila-Scherman, kuvataiteilija YAMK Sirja Knaapi ja kuvanveistäjä Essi Pitkänen. Tieteen kokovuotiset menivät M.Sc. Elizaveta Grishovalle ja fil. maisteri Sirpa Jegorowille, fil. maisteri Piia Kaskiselle, M.Sc. Yekaterina Kovalevalle ja M.Sc. Shahla Radmehrille. Puolivuotiseen (6 kk) kokoaikaiseen työskentelyyn myönnettiin 8 apurahaa, kolme tieteen ja viisi taiteen aloille. Edellisten lisäksi apurahoja myönnettiin osa-aikaiseen tai lyhytkestoiseen työskentelyyn (1–4 kk) tieteen tai taiteen hankkeessa. Kuluapurahaa myönnettiin kymmenelle yhteisölle erilaisten kulttuurihankkeiden toteuttamiseen.

Taiteen osuus apurahoista oli 69 %, tieteen 31 %. Eniten tukea saivat kuvataiteet (32 %), näyttämötaiteet (22 %) ja säveltaiteet (20 %). Tieteessä puolestaan eniten tuettiin humanistisia tieteitä (52 %), luonnontieteitä (32 %) sekä yhteiskuntatieteitä (16 %). Apurahojen läpimenoprosentti oli noin 17,6 ja keskikoko noin 13 500 euroa. Naisten osuus apurahansaajista oli 71 %.

Kaikki Etelä-Karjalan rahaston apurahat 2023 löydät täältä.

Varsinais-Suomen Kulttuurirahasto jakoi 1,42 miljoonaa tieteelle ja taiteelle

Mies laboratoriotakissa kaataa nestemäistä typpeä pulloon.

Juha-Pekka Salminen työryhmineen vertailee ja tutkii tuhansien suomalaisten ja trooppisten kasvilajien antibakteerisia ominaisuuksia kärkihankeapurahan avulla. Kuva: Marianna Manninen

Palkinto pitkäaikaisesta työstä maahanmuuttajanaisten hyväksi

Vuonna 2000 Hülya ”Hissu” Kytön ja muiden Suomeen muuttaneiden naisten perustama DaisyLadies ry on tehnyt pitkäjänteistä ja uraauurtavaa työtä naisten kotouttamisessa. Toimintaan kuuluu sekä käytännön elämään liittyvää kotouttamistoimintaa, kuten kielikurssien järjestämistä ja harrastustoiminnan ja työllistymisen edistämistä. Lisäksi yhdistys järjestää tapahtumia ja on toteuttanut erilaisia taiteeseen, käsitöihin, identiteettiin ja minäkuvaan liittyviä hankkeita.

Kärkihanke ”Luonnollista kemiaa” tiede- ja tiedetiedotushankkeen kehittämiseen

Professori Juha-Pekka Salmiselle ja hänen työryhmälleen myönnetyn kärkihankeapurahan ensisijaisena tarkoituksena on kasvattaa lasten, nuorten ja aikuisten kiinnostusta kasvien kemiaan ja tietoisuutta siitä, miten kasvien ominaisuudet linkittyvät sekä luonnon monimuotoisuuteen että nykyisiin suuriin haasteisiin kuten luontokatoon ja antimikrobiresistenssiin. Hankkeen pohjana on tuhansista kasvilajeista saatu kemiallinen aineisto, josta on saatu sisältöä hankkeen video- ja podcastlähetyksiin. Nyt myönnetyllä Kärkihankerahoituksella on tarkoitus saada hanke päätökseen ja jalkauttaa se Turun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan vierailijoiden käyttöön sekä muihin Turun seudun luontokohteisiin.

Lähes sata apurahaa tieteen- ja taiteenharjoittajille

Iloinen nainen vihreässä paidassa. Tausta on musta.

Näyttelijä ja käsikirjoittaja Kati Urho sai Taidetta kaikille -apurahan musiikkipainotteisen Suurin on rakkaus -esityksen valmistamiseen ja esittämiseen Turun seudun palvelutaloissa ja hoivakodeissa. Kuva: Laura Hurme

Varsinais-Suomen rahastoon saapui tammikuun haussa yhteensä 1 146 hakemusta, joista n. 48 % kohdentui taiteen ja n. 52 % tieteen aloille. Hakemusten yhteissumma oli yli 24 miljoonaa euroa. Apurahoja myönnettiin yhteensä 93 kappaletta, joista : 42 jaettiin taiteen  ja 51  tieteen aloille. Apurahoista 46 jaettiin henkilökohtaisina työskentelyapurahoina tieteen- ja taiteenharjoittajille. Kokovuotisia apurahoja myönnettiin 14 ja vähintään puolivuotisia apurahoja 17. Muut apurahat osoitettiin osa-aikaisiin työskentelyapurahoihin sekä erilaisten tutkimus- ja kulttuurihankkeiden kuluihin. Taidetta kaikille -apurahoja myönnettiin Monitaideyhdistys Piste ry:lle, Turun Sanataideyhdistys ry:lle sekä taiteilija Kati Urholle ja työryhmälle Varsinais-Suomen alueen palvelutaloissa toteutettaviin hankkeisiin.

Lisäksi apurahasummasta 75 000 euroa jaetaan touko-kesäkuun vaihteessa opintostipendeinä lahjakkaille Turun konservatorion opiskelijoille sekä matemaattis-luonnontieteellisissä ja teknisissä aineissa menestyneille varsinaissuomalaisille ylioppilaille sekä ammatillisista oppilaitoksista valmistuville opiskelijoille.

Hetki vanhainkodin ruoasalissa

Turun Sanataideyhdistys toteuttaa apurahallaan Loruretkiä mummolaan turkulaisissa palvelutaloissa. Kuva: Minttu Turunlahti

Apurahat julkistettiin vuosijuhlassa Wiurilan kartanossa

Maakuntarahaston vuosijuhla pidettiin Salossa Wiurilan kartanossa 23.5.2023. Juhlapuheen piti Pyhiinvaelluskeskuksen projektipäällikkö Annastiina Papinaho otsikolla ”Pyhiinvaellus – sukupolvien ketjussa kohti kestävää tulevaisuutta”. Voit lukea puheen alta löytyvästä linkistä. Juhlan taiteellisesta annista vastasivat muusikot Tuomas Kourula ja Pinja Jokinen.

Kymenlaakson rahastolta yli puoli miljoonaa apurahoina, palkinto Kulttuuriyhdistys Antarekselle

Palkinto Kulttuuriyhdistys Antarekselle

Kymenlaakson rahaston vuoden 2023 palkinto, arvoltaan 10 000 euroa, luovutettiin Kulttuuriyhdistys Antarekselle ”tilasta ja rauhasta taiteelle ja kohtaamisille”. Kulttuuriyhdistys Antares perustettiin vuonna 2010. Kuvanveistäjä Tiiu Anttisen mukaan yhdistys sai nimensä Skorpionin tähtikuvion suurimman tähden Antareksen mukaan. Koska kreikan kielen etuliite ant tarkoittaa sekä kaltaisuutta että vastakkaisuutta, nimen koettiin kuvaavan erinomaisesti taiteen näkökulmien moninaisuutta. Yhdistyksessä on nykyisin 27 eri alojen ammattitaiteilijaa.

Yhdistyksen tärkein tehtävä on hallinnoida entisessä meijerissä Kouvolan Sippolassa sijaitsevaa Taidekeskus Antaresta. Taidekeskus Antares tarjoaa ammattitaiteilijoille edullista asuin-, näyttely-, työ- ja varastotilaa. Taidekeskus kuuluu suurempaan residenssiverkostoon ja Antarekseen ovat tervetulleita ammattitaiteilijat niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Keskus tarjoaa mahdollisuuden verkostoitumiseen ja toisilta oppimiseen, ja se antaa rauhaa ja tilaa taiteelliseen kehittymiseen. Residenssitoiminnalla ja mahdollisilla myyntituloilla katetaan taidekeskuksen kuluja.

Kärkihankeapuraha kahdelle

Nuoria henkilöitä tekemässä sirkustemppuja lavalla. Tausta on musta, sivuilla valonheittimet.

Historiallinen Haminan Teinisirkus viettää 50-vuotisjuhlavuotta. Se sai toimintaansa Kymenlaakson rahaston kärkihankeapurahan. Kuva: Vesa Hovi

Maakunnallinen Kärkihankeapuraha, 40 000 euroa, jaettiin Haminan Teinisirkuksen ja Kotkan Nuoriso-orkesteriyhdistyksen kesken. 50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Haminan Teinisirkus sai 20 000 euroa juhlavuoden tapahtumien järjestämiseen. Kotkan Nuoriso-orkesteriyhdistys puolestaan käyttää 20 000 euron apurahansa puhallin- ja lyömäsoittajien yhteismusisoinnin pedagogiseen kehittämishankkeeseen.

Erityisryhmien kulttuuritoiminnan edistämiseen osoitettiin useita apurahoja. Teatteri-ilmaisun ohjaaja Thomas Pryke sai 14 000 euroa Taidelähetti-hankkeeseen, jossa viedään taidetta kouluihin, päiväkoteihin, palvelutaloihin, lastensuojeluun ja vastaanottokeskuksiin. Kaakkois-Suomen sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry sai 10 500 euroa luovan kirjoittamisen työpajojen sekä runofestivaalin järjestämiseen mielenterveys- ja päihdekuntoutujille. Valkealan Kirkonkylän Nuorisoseura ry sai 8 000 euroa viedäkseen Valkealan historiasta kertovan Oravan Matti -näytelmän koulujen lisäksi myös palveluyksiköihin.

Studiokuva miehestä, joka istuu tuolilla musta stetsonhattu päässään.

Taidelähetti Thomas Pryke vie esittävän taiteen moniin paikkoihin, mm. palvelutalot, koulut, päiväkodit ja vastaanottokeskukset. Kuva: Tommi Mattila

Apurahoja myönnettiin kolmeen elokuvahankkeeseen. Kasvatustiet. kand. Eveliina Arminen ja kuvaaja Marko Kivioja saivat 11 500 euroa seudullisten toimijoiden ja nuorten kanssa yhteistyössä valmistettavaan Valinta-lyhytelokuvaan, joka on tarkoitettu sosiaali- ja terveysalan opetuskäyttöön. Dokumenttielokuvaohjaaja Jouni Hiltunen sai 14 000 euroa laulujoutsenista ketovan luontoelokuvan tekemiseen. Videoartenomi Ari Häkkinen ja käsikirjoittaja-tuottaja Anu Häkkinen puolestaan valmistavat 14 000 euron apurahallaan biologisia ilmiöitä luonnossa taideteoksina esittelevän Luonnon retrospektiivi -dokumenttielokuvan.

Neljä kokovuotista, viisi puolivuotista työskentelyapurahaa

Kokovuotisia (12 kk) kokoaikaisia työskentelyapurahoja myönnettiin neljä, yksi taiteeseen ja kolme tieteeseen. Taiteen kokovuotisen sai kuvataiteilija Varpu Eronen, tieteen kokovuotisen saivat kasvatust. maisteri Erika Jokimies, fil. maisteri Alma Kurki ja psykol. maisteri Iiris Kyläheiko. 

Mies seisoo ulkona vihreiden pensaiden edessä suuri kamera kädessään.

Dokumenttielokuvaohjaaja Jouni Hiltunen tekee luontoelokuvaa laulujoutsenesta. Kuva: Katharsis films oy / Samu Hiltunen

Puolivuotisia (6 kk) kokoaikaiseen työskentelyyn tarkoitettuja apurahoja myönnettiin viisi, neljä taiteeseen ja yksi tieteeseen. Tieteen puolivuotisen sai terveystiet. maisteri Paula Järvisalo, taiteen puolivuotiset menivät fil. maisteri Katariina Hakaniemelle, dokumenttielokuvaohjaaja Jouni Hiltuselle, tait. maisteri Elina Prihalle ja teatteri-ilmaisun ohjaaja Thomas Prykelle. Lisäksi useita apurahoja myönnettiin osa-aikaiseen tai lyhytkestoiseen työskentelyyn (1–4 kk) tieteen tai taiteen hankkeessa. Yhdeksälle yhteisölle myönnettiin kuluapurahaa erilaisten kulttuurihankkeiden toteuttamiseen.

Tieteen osuus apurahoista oli 36 % ja taiteen 64 %. Tieteenaloista eniten tukea saivat lääketieteet (38 %), käyttäytymistieteet (33 %) ja luonnontieteet (16 %). Taiteenaloista apurahoja jaettiin eniten kuvataiteisiin (26 %), säveltaiteisiin (25 %) ja näyttämötaiteisiin (21 %). Hakemusten läpimenoprosentti oli noin 17 ja apurahan keskimääräinen suuruus noin 13 000 euroa. Naisten osuus apurahasaajista oli 76 %

Kaikki Kymenlaakson rahaston apurahansaajat 2023 löydät täältä.

Kulttuurilossi tuo kesällä taide- ja luontotapahtumia Lounais-Suomen saaristoon

Kulttuurilossi pyrkii monipuolisella ohjelmallaan edistämään yhteisöllisyyttä, luontoarvoja ja monimuotoista kulttuuria. Tapahtumat ovat maksuttomia ja sopivat monen ikäisille katsojille. Aikataulut ja esityspaikat tarkentuvat vielä ja niitä päivitetään sosiaaliseen mediaan.

Kutsuimme taiteilijoita kaikilta taiteenaloilta jättämään ehdotuksensa tapahtumiin. Saimme 98 korkeatasoista hakemusta, joista valitsimme toteutettaviksi yhdeksän. Yleisöllä on kesällä mahdollisuus paitsi nauttia esityksistä myös osallistua itse tekemiseen: Iniössä voi tehdä katutaidetta ja Kuuskajaskarilla taas ohjailla interaktiivista mediateosta. Lasten kanssa voi tulla seuraamaan etenkin iloisia Mytty-iltamia –ihan päiväsaikaan. 

Esityspaikat ovat moninaiset ja vierailijoilla onkin tilaisuus nauttia folk-musiikista ja kädentaitoesityksistä metsän keskellä, uppoutua salissa merestä inspiroituneeseen klassiseen musiikkiin, katsoa tanssiduon paikkaan reagoivaa esitystä sekä seurata jonglöörin ja haitaristin yhteisesitystä rannalla. Ohjelmassa on myös kaksi maineikasta jazz-yhtyettä, joten luvassa on kaiken kaikkiaan hienoja kesätunnelmia.
Lisäksi jokaisessa kohteessa pidetään Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahaston asiamiehen, dosentti Timo Vuorisalon, vetämät saaristoluontoon liittyvät luento -ja keskustelutilaisuudet. Nyt onkin tilaisuus kysyä mielen päällä pyöriviä luontokysymyksiä asiantuntijalta.

Taideohjelma

INIÖ, lauantai 8.7. klo 10–21

Konstiga ting i Iniö -kollektiivi (Aija Hannula, Maire Karuvuori, Hans-Peter Schütt): Yhteisöllinen, kaikille avoin katutaidetyöpaja Iniö Street (p)Arty.

Emilia Lajunen – 5-kielinen viulu, avainviulu ja laulu sekä Roosa Halme – nuket, harmonikka ja laulu: Mytty-iltamat, joissa pelimannimusiikilla ja nukketeatterilla syntyy tarinoita, pienoismaailmoita ja iloa. Ohjaus Elina Lajunen.

Niklas Winter Trio: Konsertti Scandinavian Skies koostuu Winterin Hank Williams -sovituksista jazz-triolle. Niklas Winter – kitara, Emil Hess (Tanska) – tenorisaksofoni, Richard Huntley (USA) – rummut.

KUUSKAJASKARI, lauantai 29.7. klo 11.30–17.15

Niko Tiainen: Interaktiivinen teos insula.0001 pohjautuu saariston luonnosta mm. sensoreilla kerättyyn dataan. 

Jonglööri Kai Kuutamon ja haitaristi Toni Perttulan esitys Maininki ilahduttaa yleisöä rannan tuntumassa.

Isa Lindgren-Backman ja Mika Mylläri orkestereineen: Villoveega – Jazz på Grundsprååtji (Karlebydialekt), uutta suomenruotsalaista jazzmusiikkia. 

SAARISTOKESKUS KORPOSTRÖM, lauantai 5.8. klo 13–19

Laura Moisio – kitara ja Juhana Nyrhinen – veisto: MetsäFolk vie muusikot ja kädentaitajat esiintymään metsän siimekseen. 

BUSKING on TARGET Helsinki ensemblen paikasta toiseen julkisissa tiloissa siirtyvä nykytanssiduetto. Koreografia ja tanssi: Elina Häyrynen, Natasha Lommi. Äänisuunnittelu: Janne Hast ja Josu Mämmi. 

Sånger vid havet: Klassisen musiikin meriteemainen esiintymistuokio, jossa G. Nyströmin ja P. Isomäen sävellyksiä. Anita Franklin – laulu, Jaana Luuppala – piano, Jukka Rajala – trumpetti.

Kulttuurilossi löytyy Instagramista @kulttuurilossi sekä Facebook-tapahtumasta, josta löydät aina ajantasaiset ohjelmatiedot.

Hämeen rahaston 15 000 euron palkinto Johannes Ojansuulle ja Perjantaiparlamentille

Harmaahiuksinen mies istuu ruskean pöydän ääressä kahvilassa ja nojaa leukaa käteensä.

Johannes Ojansuun kuvasi Vilja Tamminen.

Hämeenlinnassa asuva Johannes Ojansuu on tehnyt ansiokkaan elämäntyön filosofian ja suomalaisen keskustelukulttuurin parissa. Ojansuu on ideoinut kulttuurifoorumi Perjantaiparlamentin, jossa hänen vieraanaan on ollut useita valtakunnallisia taiteen ja tieteen vaikuttajia.

Johannes Ojansuu on vetänyt Perjantaiparlamenttia jo vuodesta 2007 lähtien. Olutravintola Birgerissä järjestetyissä illoissa hän on kohdannut 16 vuoden aikana toistasataa vierasta. Yleisö on osallistunut keskusteluihin, joita on voinut kuunnella myös Yleisradion kautta. Nykyisin Hämeen Sanomat striimaa iltojen keskustelut.

Perjantaiparlamentti on edistänyt dialogia ja vuorovaikutteisuutta. Kokeiluna liikkeelle lähtenyt Perjantaiparlamentti on jo valtakunnallisesti tunnettu ja erinomainen esimerkki siitä, miten kiinnostava, poleeminen ja syväluotaava asiantuntijoiden keskustelu voi olla samalla kaiken kansan tilaisuus. Hämeen taidetoimikunnan vuonna 2013 Vuoden kulttuuritekona palkitsemassa Perjantaiparlamentissa on ollut vaikuttajia useilta kulttuurielämän osa-alueilta, niin politiikasta, teatterielämästä, kirjallisuudesta kuin kirkonkin piiristä.

Johannes Ojansuun omiin keskeisiin teemoihin kuuluvat filosofisen antropologian, filosofisen psykologian ja uskonnonfilosofian kysymykset. Kirjallisessa tuotannossaan hän on käsitellyt ihmisen tietoisuutta niin sanottuna rajasuhteena ja sen merkitystä uskonnolliselle suuntautuneisuudelle sekä kysymystä ihmisluonnon arkaaisesta perustasta suhteessa kulttuuriin. Ojansuun tutkimustyö liikkuu filosofisen antropologian ja mielenfilosofian risteyskohdassa.

Hänet on palkittu runoistaan J. H. Erkon palkinnolla (1991), Hämeen taidepalkinnon hän on saanut vuonna 2005. Ojansuun aforismikokoelma Katoavaisuuden aineisto (Into) oli Vuoden aforismikirja 2014.

Johannes Ojansuu on hieno esikuva siitä, miten yksikin ihminen voi vaikuttaa ja rakentaa yhteisöllisyyttä. Filosofian lehtori voi astua luokkahuoneen ulkopuolelle. Johannes Ojansuun työ on äärimmäisen arvokasta ja tärkeää. Se on pitkää, laajaa ja monipuolista.

 

 

Hämeen rahasto jakaa palkintoja tieteeseen ja taiteeseen pitkästä elämäntyöstä. Palkinnon ovat aiemmin saaneet säveltäjä Kari Rydman, maisterit Talvikki ja Valvatti Vaulo, varatuomari Arvi Paloheimo, lehtori Hilja Mörsäri, tekstiilitaiteilija Pirkko Hammarberg, yhteiskuntatieteiden kandidaatti Sirpa Kalliokoski, kuvataiteilija Helena Niemi, professori Pekka Ruohotie, museonjohtaja Lauri Pohjakallio, dir.cantus Pekka Perko, lakitieteen lisensiaatti Jaakko Heikkilä, filosofian tohtori Kaisa Koivisto, professori Lauri Arvola sekä muusikot Turkka ja Mika Mali, taidemaalari Seppo Tamminen, taiteilija Vexi Salmi, lääketieteen tohtori Ari Palomäki, kääntäjä, kirjailija Arto Kivimäki, toiminnanjohtaja, ohjaaja Marja Myllyniemi, filosofian tohtori Anna-Maria Vilkuna, tait. maisteri, valokuvataiteilija Marjukka Vainio, yrittäjä, luonto- ja lintuharrastaja Jouko Alhainen ja kuoronjohtaja, musiikinopettaja Leena Aarnipuu.

628 000 euroa Hämeen tieteeseen ja taiteeseen

Hämeen rahasto sai tämän vuoden hakuaikana yhteensä 282 hakemusta. Hakemusten yhteenlaskettu rahamäärä oli yli 6,2 miljoonaa euroa. Apurahojen lisäksi fil. lehtori, kirjailija Johannes Ojansuu ja Perjantaiparlamentti saivat Hämeen rahaston vuoden 2023 palkinnon.

Nainen seisoo olohuoneessa. Toinen kyynärpää nojaa takan reunukseen.

Fil. tohtori Riikka-Maria Rosenberg sai kokovuotisen apurahan kaunokirjalliseen työskentelyyn. Kuva: Mikko Rasila/Tammi

Kärkihankkeeksi Hämeen rahasto nosti maat. ja metsät. tohtori Outi Sietiön, fil. tohtori Jari Hyväluoman ja fil. tohtori Janne Salmisen maatalousmaan hiilivarastoa kerryttävien toimenpiteiden vaikutusta maaperän biodiversiteettiin tarkastelevan tutkimuksen, jonka toteuttamista rahasto tuki 40 000 eurolla.

Taidetta kaikille -apurahaksi valittiin näyttelijä FIA Katja Peacockin ja MuM Elisa Laihon virkistystoiminnan mallin tuottaminen hoivalaitoksiin musiikin ja teatterin keinoin. Apurahan suuruus oli 19 000 euroa.

Kokovuotisia (28 000 euroa) apurahoja jaettiin tänä vuonna kahdeksan. Niistä 4 myönnettiin taiteeseen ja 4 tieteeseen. Taiteen apuraha myönnettiin mm. fil. tohtori Riikka-Maria Rosenbergille kaunokirjalliseen työskentelyyn ja kuvataiteilija Heli Huotalalle taiteelliseen työskentelyyn. Tieteen kokovuotisen apurahan sai mm. fil. maisteri Emmi Eerola, jonka väitöskirja tutkii talven merkitystä boreaalisessa järviekosysteemissä.

Myönnetyistä apurahoista 60 % jaettiin tänä vuonna taiteelle ja 40 % tieteelle. Myöntöjen keskikoko oli 16 000 euroa. Apurahat jakautuvat Hämeen rahaston alueelle ympäri Kanta-Hämettä.

Kaikki vuoden 2023 Hämeen rahaston apurahansaajat löydät täältä.

Keski-Suomen Kulttuurirahasto jakoi 730 000 euroa tieteeseen ja taiteeseen

Kärkihanke ja Kulttuuripalkinto

Nainen violetissa juhlamekossa roikkuu puun oksasta kuohuvan kosken äärellä.

Marie Finne-Bray sai Keski-Suomen rahaston kärkihankeapurahan. Kuva: Ismo Karttunen Photography

Kärkihankeapuraha 40 000 euroa myönnettiin B.A. Marie Finne-Braylle taiteelliseen työskentelyyn ja La Kala-oopperan maakuntakiertueen järjestämiseen. Oopperalaulaja Marie Finne-Bray on johtanut taideyritystään La Kala-oopperaa jo yli kymmenen vuotta. Keski-Suomessa toimiva kamariooppera on tuonut mm. oopperaa, musikaaleja, kirkkomusiikkia ja kansanmusiikkia lähipalveluna Ääneseudulle ja Jyväskylään. Kärkihankeapurahalla tuetaan Giovanni Battista Pergolesin italiankielisen oopperan La Serva Padronan (Piika emäntänä) kääntämistä suomeksi ja sen tuottamista eri puolille maakuntaa.

Kulttuuripalkinto myönnettiin Jyväskylän Elävän Musiikin Yhdistys Jelmu ry:lle; monipuolisen kulttuurielämän mahdollistajalle, yhteisöllisyyden ja vapaaehtoistyön vaalijalle. Joka toinen vuosi jaettava kulttuuripalkinto on suuruudeltaan 15 000 euroa. Jyväskylän Elävän Musiikin Yhdistys Jelmu ry on perustettu vuonna 1989. Se on voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yhdistys, jonka toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön. Yhdistyksen järjestämillä keikoilla Tanssisali Lutakossa käy vuosittain noin 35 000–40 000 musiikinystävää. Keikkatoiminnan lisäksi Jelmu ylläpitää Lutakossa kahtakymmentä treenikämppää mahdollistaen lukuisille bändeille harjoittelumahdollisuudet. Jelmussa työskentelee vakituisesti muutama palkattu työntekijä, joiden lisäksi toiminnassa on mukana vaihtelevasti siviilipalvelusmiehiä ja harjoittelijoita sekä noin sadan aktiivisen vapaaehtoisen joukko.

Apurahajaossa pyrittiin tasapainoon tieteen ja taiteen kesken

Keski-Suomen rahastoon osoitettiin ennätykselliset 633 hakemusta, joista n. 55 % kohdentui taiteen ja n. 45 % tieteen aloille. Hakemusten yhteissumma oli yli 13 miljoonaa euroa. Hakemuksen jättäneistä apurahan sai kaikkiaan 51 hakijaa, työryhmää ja hakijayhteisöä. Myönnetyistä apurahoista 32 kpl (380 000 euroa) kohdistuu taiteen aloille ja 19 kpl (342 000 euroa) tieteen aloille. Lisäksi jakosummasta jaettiin hakemuksetta 16 opintostipendiä (8 000 euroa) Jyväskylän Lyseon abiturienteille Oy Wilh. Schauman AB:n rahastosta.

”Haettujen eurojen määrä kertoo valtavasta tarpeesta rahoitukselle sekä tieteen että taiteen kentillä. Suurin kiitos mahdollisuudesta rahoittaa näitä hienoja hankkeita kuuluu lahjoittajille”, asiamies Antti Niskanen kertoo.

”Jaossa pyritään tasapainoon tieteen ja taiteen kesken, mutta tänä vuonna rahoitusta kohdennettiin kokonaisuudessaan hivenen enemmän taiteen puolelle. Tosin vastaavasti tieteen apurahat olivat keskimäärin suurempia”, hän lisää.

Keski-Suomen rahasto myönsi kaikkiaan yhdeksän kokovuotista henkilökohtaista työskentelyapurahaa kokopäivätoimiseen työskentelyyn. Näistä yksi myönnettiin kaksivuotisena apurahana. Edellisten lisäksi myönnettiin 15 vähintään puolivuotista apurahaa kokopäivätoimiseen työskentelyyn. Lisäksi apurahoja myönnettiin osa-aikaisina sekä työskentelystä ja hankkeista aiheutuviin kuluihin. Taidetta kaikille -apurahan sai valokuvaaja Anna Kemppainen Vanhuuden ilo -valokuvaprojektin toteuttamiseen.

Suomen Kulttuurirahaston apurahatoiminta perustuu lahjoituksiin

Suomen Kulttuurirahasto on merkittävä yksityinen kulttuuria tukeva säätiö, joka toimii Keskusrahaston kautta valtakunnallisesti ja 17 maakuntarahastonsa kautta maakunnissa. Keski-Suomen rahastoon kuuluu 38 yhteisöjen tai yksityishenkilöiden lahjoituksiin ja testamentteihin perustuvaa nimikkorahastoa, joista viimeisimmäksi on perustettu Jyväskylän Teatteriminnat ry:n rahasto. Se tukee aikanaan teatteritoimintaa ja teatteriharrastuksen edistämistä Jyväskylässä.

Mustavalkoinen kuva, jossa nainen katsoo kameraan toisen kameran linssin läpi.

Valokuvaaja Anna Kemppainen tuo Taidetta kaikille -apurahalla vanhuutta ja vanhustyötä näkyväksi positiivisessa valossa. Kuva: Paula Kinnunen
 
Mies mustassa lierihatussa seisoo kadulla kesäpäivänä.

Muusikko Antti Kleemola sai apurahan taiteelliseen työskentelyyn. ”Merkityksellistä ja innostavaa tulevassa laulusarjassa on se, että saan yhdistää voimat maakunnan nuorten kanssa!” Kuva: Marek Sabogal

Kaikki Keski-Suomen rahaston apurahansaajat 2023 löydät täältä.

Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahastolta 1,3 miljoonaa taiteen, tieteen ja kulttuurin taitajille

Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahaston palkinto myönnettiin museonjohtaja emerita Anne-Maj Salinille, rohkealle visionäärille, taidemuseoiden kehittäjälle.

Anne-Maj Salin on tehnyt pitkän ja vaikuttavan uran taidemuseoiden johdossa, kehittäjänä ja perustajana. Hän toimii vapaana kuraattorina, museo- ja taideasiantuntijana, luennoitsijana ja moderaattorina sekä on kirjoittanut ja toimittanut lukuisia taidealaan liittyviä teoksia. Salin on edistänyt kulttuurin merkitystä ja sen asemaa yhteiskunnassa tekemällä kulttuuria ja taidetta näkyväksi ja osaksi ihmisten arkea.

Apuraha 93 hakijalle

Nainen istuu maalaamansa värikkään taideteoksen edessä.

Taidemaalari Elina Försti sai Etelä-Pohjanmaan rahaston kaksivuotisen apurahan. Kuva: Juha Laitalainen

Rahasto sai hakuaikana 466 hakemusta, joiden yhteenlaskettu hakusumma oli hieman vajaat yhdeksän miljoonaa euroa. Apurahoja myönnettiin 93. Myönnetyistä apurahoista taiteen osuus on noin 50 %, lastenkulttuurin 10 % ja tieteen 35 %. Loput apurahoista kohdistuvat kotiseututyöhön. Myönnettyjen apurahojen keskikoko on noin 13 800 euroa. 

Tummahiuksinen nainen valkoisessa paidassa. Kuva on otettu hartioista ylöspäin.

FT Silvia Gaiani on kotoisin Italiasta ja kokee tärkeäksi, että pystyy kommunikoimaan suomen kielellä. Hänelle myönnettiin Etelä-Pohjanmaan Puhu rohkeasti suomea! -apuraha.

Erityisesti vuoden 2023 jaossa kiinnitettiin huomiota lasten ja nuorten kulttuuriin, sen tasa-arvoisuutta ja osallisuutta edistäviin hankkeisiin sekä ammattilaisena työskentelyn edellytyksiin myöntämällä työskentely- ja kuluapurahoja. Lisäksi haettavana oli nyt toista kertaa Puhu rohkeasti suomea! -apuraha suomen kielen taitojen edistämiseen. Niitä myönnettiin tänä vuonna viidelle hakijalle, joista yksi on Helsingin Yliopiston Ruralia-insituutissa Seinäjoella työskentelevä FT Silvia Gaiani.

Taiteissa kokovuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin eniten visuaalisiin taiteisiin, yhteensä seitsemän. Niistä Elina Försti ja Minna Tuohisto-Kokko saivat kaksivuotiset työskentelyapurahat.

Kirjallisuudessa kaksivuotinen apuraha myönnettiin Merja Mäelle.

“Kokovuotisten työskentelyapurahojen lisäksi myönnettiin lukuisia lyhyempiä ja osa-aikaisia apurahoja. Kuluapurahoja Kulttuurirahasto myönsi erilaisiin kulttuurihankkeisiin, niin jatkuvuuden turvaamiseen kuin tuoreisiin ideoihin. Apurahoja myönnettiin laajasti eri aloille ja eri puolille rahaston laajaa toimialuetta Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla”, rahaston asiamies Mika Virkkala kertoo.

Vasemmalla silmälasipäinen nainen, keskellä silmälasipäinen mies kirja kädessä, oikealla kasvokuva vaaleahiuksisesta miehestä.

Marika Ahlavuo (vas.), Risto Känsälä ja Hannu Hyyppä toteuttavat apurahalla Ylistaron kirkon digitaalisen 3D-kaksosen ja siitä kertovan dokumenttielokuvan.

Esimerkiksi Vaasan Yliopisto sai apurahan LUMA-keskus Pohjanmaan Kokemuksellista tiedekasvatusta taiteen keinoin -hankkeeseen ja Tiedekarnevaalien järjestämiseen. Wasa Future Festival sai puolestaan tukea koordinaattorin palkkaamiseen. Hannu Hyyppä ja työryhmä toteuttavat apurahalla Ylistaron kirkon digitaalisen 3D-kaksosen ja siitä kertovan dokumenttielokuvan. Isle Art Industriesin apuraha kohdistuu Etelä-Pohjanmaan kansallispuistojen virtuaalimatkavideoiden toteuttamiseen. Asta Tillander sai tukea Perintönä meren saaret -teoksen kuva- ja karttakuluihin.

Vuosijuhla Kauhavalla 17.5.

Etelä-Pohjanmaan rahaston vuosijuhlaa vietettiin Härmän kylpylässä Kauhavan Ylihärmässä. Ohjelmassa oli palkinnon ja apurahojen jaon lisäksi juhlapuhe, jonka piti hoitokunnan puheenjohtaja Sulevi Riukulehto. Vuosijuhlassa esiintyivät juhlavuottaan viettävä Bill Hota -yhtye sekä Ylihärmän Nuorisoseura ry:n Kamariteatteri.

Kaikki Etelä-Pohjanmaan rahaston apurahansaajat 2023 löydät täältä.

Satakunnan tieteelle ja taiteelle 730 000 euroa

tyylitelty kuva miehestä huppu päässä

Kuvataiteilija Antti Pedrozo

Satakunnan Kulttuurirahaston palkinto kuvataiteilija Antti Pedrozolle

Materiaalien mestarille ja kuvataiteen edistäjälle, kuvataiteilija Antti Pedrozolle, luovutettiin Satakunnan Kulttuurirahaston vuosijuhlassa 10 000 euron palkinto. Pedrozo on kansainvälisten kilpailujen moninkertainen kultamitalisti jää- ja lumiveistossa, ja niittänyt menestystä myös hiekkaveistoskilpailuissa. Monipuolinen käsityön taitaja hallitsee materiaaleista myös puun. Pedrozon puisia teoksia voi ihailla muun muassa Porissa sijaitsevassa Koiviston ulkoilupuistossa sekä Väinölän vanhan lyhytaaltoaseman pihassa.

Kuvataide ja humanistiset tieteet saivat tuttuun tapaan eniten rahoitusta

silmälasipäinen mies kurkistaa metallisen taideteoksen takaa.

Musiikkituottaja Jyrki Laiho toimii Satakunnassa Validi Karkia -klubin taiteellisena johtajana. Kuva: Jesse Keinonen

Satakunnan Kulttuurirahaston apurahan sai 45 hakijaa. Apurahansaajien lukumäärä on 15 % pienempi kuin viime vuonna ja vastaavasti apurahojen keskimääräinen summa merkittävästi suurempi Kokovuotisia henkilökohtaisia työskentelyapurahoja myönnettiin yhteensä 13 (kasvua 44,5 % edellisvuoteen nähden). Kokovuotisten apurahojen lisäksi vähintään puolivuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin yhdeksän. Euromääräisesti eniten apurahoja myönnettiin kuvataiteisiin 139 000 euroa (+ 11 %). Nuorin apurahansaaja on 23-vuotias musiikinopiskelija Isela Halonen, jolla myönnettiin apuraha alttoviulun hankintaan.

Apurahan saajista mainittakoon musiikkituottaja Jyrki Laiho, joka toimii Porissa ja Satakunnassa elävän musiikin konsertteja järjestävän, voittoa tavoittelemattoman Validi Karkia -klubin taiteellisena johtajana. Laiholle myönnettiin kokovuotinen työskentelyapuraha, 28 000 euroa.

Satakunnan rahaston kärkihankeapurahaa kahdelle hakijalle

nainen nojaa männyn runkoon kesäisessä kukkamekossa

Pia Klytseroff sai Satakunnan rahaston Taidetta kaikille -apurahan. Kuva: Johanna Politi

Satakunnan Kulttuurirahaston Kärkihankerahoitusta myönnettiin tänä vuonna yhteensä 57 000 euroa. Tutkija Tellervo Härkille myönnettiin 32 000 euroa väitöksen jälkeiseen tutkimukseen, joka käsittelee visuaalisen asiantuntijuuden oppimista kuvaavan mittariston kehittämistä katseenseurantamenetelmän avulla,ja Taiteilijaseura NYTE ry:lle Porin juhlaviikkojen tapahtumakonseptin kehittämiseen ja tapahtuman tuottamiseen, 25 000 euroa.

Taidetta kaikille -apuraha myönnettiin Pia Klytseroffille voimauttavan valokuvan menetelmään perustuvan Arvostavan katseen koulu -taidehyvinvointihankkeen pilotointiin Satakunnassa, yhteensä 14 000 euroa.

Tänä vuonna taiteelle myönnettiin euromääräisesti 45 % ja tieteelle 55 % apurahoista, mikä vastaa viime vuoden jakaumaa. Keskimääräinen myönnetty apuraha oli noin 16 200 euroa (viime vuonna 13 800 euroa), apurahan keskimääräinen summa oli siten 17,5 % suurempi kuin edellisenä vuonna.

Satakunnan Kulttuurirahasto vastaanotti tänä vuonna 293 hakemusta, joiden yhteenlaskettu summa oli 5 349 991 euroa (+5,5 %).

Kaikki Satakunnan rahaston apurahat vuodelta 2023 löydät täältä.