Kulttuurilossi pyrkii monipuolisella ohjelmallaan edistämään yhteisöllisyyttä, luontoarvoja ja monimuotoista kulttuuria. Tapahtumat ovat maksuttomia ja sopivat monen ikäisille katsojille. Aikataulut ja esityspaikat tarkentuvat vielä ja niitä päivitetään sosiaaliseen mediaan.
Kutsuimme taiteilijoita kaikilta taiteenaloilta jättämään ehdotuksensa tapahtumiin. Saimme 98 korkeatasoista hakemusta, joista valitsimme toteutettaviksi yhdeksän. Yleisöllä on kesällä mahdollisuus paitsi nauttia esityksistä myös osallistua itse tekemiseen: Iniössä voi tehdä katutaidetta ja Kuuskajaskarilla taas ohjailla interaktiivista mediateosta. Lasten kanssa voi tulla seuraamaan etenkin iloisia Mytty-iltamia –ihan päiväsaikaan.
Esityspaikat ovat moninaiset ja vierailijoilla onkin tilaisuus nauttia folk-musiikista ja kädentaitoesityksistä metsän keskellä, uppoutua salissa merestä inspiroituneeseen klassiseen musiikkiin, katsoa tanssiduon paikkaan reagoivaa esitystä sekä seurata jonglöörin ja haitaristin yhteisesitystä rannalla. Ohjelmassa on myös kaksi maineikasta jazz-yhtyettä, joten luvassa on kaiken kaikkiaan hienoja kesätunnelmia.
Lisäksi jokaisessa kohteessa pidetään Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahaston asiamiehen, dosentti Timo Vuorisalon, vetämät saaristoluontoon liittyvät luento -ja keskustelutilaisuudet. Nyt onkin tilaisuus kysyä mielen päällä pyöriviä luontokysymyksiä asiantuntijalta.
Taideohjelma
INIÖ, lauantai 8.7. klo 10–21
Konstiga ting i Iniö -kollektiivi (Aija Hannula, Maire Karuvuori, Hans-Peter Schütt): Yhteisöllinen, kaikille avoin katutaidetyöpaja Iniö Street (p)Arty.
Emilia Lajunen – 5-kielinen viulu, avainviulu ja laulu sekä Roosa Halme – nuket, harmonikka ja laulu: Mytty-iltamat, joissa pelimannimusiikilla ja nukketeatterilla syntyy tarinoita, pienoismaailmoita ja iloa. Ohjaus Elina Lajunen.
Niklas Winter Trio: Konsertti Scandinavian Skies koostuu Winterin Hank Williams -sovituksista jazz-triolle. Niklas Winter – kitara, Emil Hess (Tanska) – tenorisaksofoni, Richard Huntley (USA) – rummut.
KUUSKAJASKARI, lauantai 29.7. klo 11.30–17.15
Niko Tiainen: Interaktiivinen teos insula.0001 pohjautuu saariston luonnosta mm. sensoreilla kerättyyn dataan.
Jonglööri Kai Kuutamon ja haitaristi Toni Perttulan esitys Maininki ilahduttaa yleisöä rannan tuntumassa.
Isa Lindgren-Backman ja Mika Mylläri orkestereineen: Villoveega – Jazz på Grundsprååtji (Karlebydialekt), uutta suomenruotsalaista jazzmusiikkia.
SAARISTOKESKUS KORPOSTRÖM, lauantai 5.8. klo 13–19
Laura Moisio – kitara ja Juhana Nyrhinen – veisto: MetsäFolk vie muusikot ja kädentaitajat esiintymään metsän siimekseen.
BUSKING on TARGET Helsinki ensemblen paikasta toiseen julkisissa tiloissa siirtyvä nykytanssiduetto. Koreografia ja tanssi: Elina Häyrynen, Natasha Lommi. Äänisuunnittelu: Janne Hast ja Josu Mämmi.
Sånger vid havet: Klassisen musiikin meriteemainen esiintymistuokio, jossa G. Nyströmin ja P. Isomäen sävellyksiä. Anita Franklin – laulu, Jaana Luuppala – piano, Jukka Rajala – trumpetti.
Hämeenlinnassa asuva Johannes Ojansuu on tehnyt ansiokkaan elämäntyön filosofian ja suomalaisen keskustelukulttuurin parissa. Ojansuu on ideoinut kulttuurifoorumi Perjantaiparlamentin, jossa hänen vieraanaan on ollut useita valtakunnallisia taiteen ja tieteen vaikuttajia.
Johannes Ojansuu on vetänyt Perjantaiparlamenttia jo vuodesta 2007 lähtien. Olutravintola Birgerissä järjestetyissä illoissa hän on kohdannut 16 vuoden aikana toistasataa vierasta. Yleisö on osallistunut keskusteluihin, joita on voinut kuunnella myös Yleisradion kautta. Nykyisin Hämeen Sanomat striimaa iltojen keskustelut.
Perjantaiparlamentti on edistänyt dialogia ja vuorovaikutteisuutta. Kokeiluna liikkeelle lähtenyt Perjantaiparlamentti on jo valtakunnallisesti tunnettu ja erinomainen esimerkki siitä, miten kiinnostava, poleeminen ja syväluotaava asiantuntijoiden keskustelu voi olla samalla kaiken kansan tilaisuus. Hämeen taidetoimikunnan vuonna 2013 Vuoden kulttuuritekona palkitsemassa Perjantaiparlamentissa on ollut vaikuttajia useilta kulttuurielämän osa-alueilta, niin politiikasta, teatterielämästä, kirjallisuudesta kuin kirkonkin piiristä.
Johannes Ojansuun omiin keskeisiin teemoihin kuuluvat filosofisen antropologian, filosofisen psykologian ja uskonnonfilosofian kysymykset. Kirjallisessa tuotannossaan hän on käsitellyt ihmisen tietoisuutta niin sanottuna rajasuhteena ja sen merkitystä uskonnolliselle suuntautuneisuudelle sekä kysymystä ihmisluonnon arkaaisesta perustasta suhteessa kulttuuriin. Ojansuun tutkimustyö liikkuu filosofisen antropologian ja mielenfilosofian risteyskohdassa.
Hänet on palkittu runoistaan J. H. Erkon palkinnolla (1991), Hämeen taidepalkinnon hän on saanut vuonna 2005. Ojansuun aforismikokoelma Katoavaisuuden aineisto (Into) oli Vuoden aforismikirja 2014.
Johannes Ojansuu on hieno esikuva siitä, miten yksikin ihminen voi vaikuttaa ja rakentaa yhteisöllisyyttä. Filosofian lehtori voi astua luokkahuoneen ulkopuolelle. Johannes Ojansuun työ on äärimmäisen arvokasta ja tärkeää. Se on pitkää, laajaa ja monipuolista.
Hämeen rahasto jakaa palkintoja tieteeseen ja taiteeseen pitkästä elämäntyöstä. Palkinnon ovat aiemmin saaneet säveltäjä Kari Rydman, maisterit Talvikki ja Valvatti Vaulo, varatuomari Arvi Paloheimo, lehtori Hilja Mörsäri, tekstiilitaiteilija PirkkoHammarberg, yhteiskuntatieteiden kandidaatti Sirpa Kalliokoski, kuvataiteilija Helena Niemi, professori Pekka Ruohotie, museonjohtaja Lauri Pohjakallio, dir.cantus Pekka Perko, lakitieteen lisensiaatti Jaakko Heikkilä, filosofian tohtori Kaisa Koivisto, professori Lauri Arvola sekä muusikot Turkka ja Mika Mali, taidemaalari Seppo Tamminen, taiteilija Vexi Salmi, lääketieteen tohtori AriPalomäki, kääntäjä, kirjailija Arto Kivimäki, toiminnanjohtaja, ohjaaja Marja Myllyniemi, filosofian tohtori Anna-Maria Vilkuna, tait. maisteri, valokuvataiteilija Marjukka Vainio, yrittäjä, luonto- ja lintuharrastaja Jouko Alhainen ja kuoronjohtaja, musiikinopettaja Leena Aarnipuu.
Fil. tohtori Riikka-Maria Rosenberg sai kokovuotisen apurahan kaunokirjalliseen työskentelyyn. Kuva: Mikko Rasila/Tammi
Kärkihankkeeksi Hämeen rahasto nosti maat. ja metsät. tohtori Outi Sietiön, fil. tohtori Jari Hyväluoman ja fil. tohtori Janne Salmisen maatalousmaan hiilivarastoa kerryttävien toimenpiteiden vaikutusta maaperän biodiversiteettiin tarkastelevan tutkimuksen, jonka toteuttamista rahasto tuki 40 000 eurolla.
Taidetta kaikille -apurahaksi valittiin näyttelijä FIA Katja Peacockin ja MuM Elisa Laihon virkistystoiminnan mallin tuottaminen hoivalaitoksiin musiikin ja teatterin keinoin. Apurahan suuruus oli 19 000 euroa.
Kokovuotisia (28 000 euroa) apurahoja jaettiin tänä vuonna kahdeksan. Niistä 4 myönnettiin taiteeseen ja 4 tieteeseen. Taiteen apuraha myönnettiin mm. fil. tohtori Riikka-Maria Rosenbergille kaunokirjalliseen työskentelyyn ja kuvataiteilija Heli Huotalalle taiteelliseen työskentelyyn. Tieteen kokovuotisen apurahan sai mm. fil. maisteri Emmi Eerola, jonka väitöskirja tutkii talven merkitystä boreaalisessa järviekosysteemissä.
Myönnetyistä apurahoista 60 % jaettiin tänä vuonna taiteelle ja 40 % tieteelle. Myöntöjen keskikoko oli 16 000 euroa. Apurahat jakautuvat Hämeen rahaston alueelle ympäri Kanta-Hämettä.
Marie Finne-Bray sai Keski-Suomen rahaston kärkihankeapurahan. Kuva: Ismo Karttunen Photography
Kärkihankeapuraha 40 000 euroa myönnettiin B.A. Marie Finne-Braylle taiteelliseen työskentelyyn ja La Kala-oopperan maakuntakiertueen järjestämiseen. Oopperalaulaja Marie Finne-Bray on johtanut taideyritystään La Kala-oopperaa jo yli kymmenen vuotta. Keski-Suomessa toimiva kamariooppera on tuonut mm. oopperaa, musikaaleja, kirkkomusiikkia ja kansanmusiikkia lähipalveluna Ääneseudulle ja Jyväskylään. Kärkihankeapurahalla tuetaan Giovanni Battista Pergolesin italiankielisen oopperan La Serva Padronan (Piika emäntänä) kääntämistä suomeksi ja sen tuottamista eri puolille maakuntaa.
Kulttuuripalkinto myönnettiin Jyväskylän Elävän Musiikin Yhdistys Jelmu ry:lle; monipuolisen kulttuurielämän mahdollistajalle, yhteisöllisyyden ja vapaaehtoistyön vaalijalle. Joka toinen vuosi jaettava kulttuuripalkinto on suuruudeltaan 15 000 euroa. Jyväskylän Elävän Musiikin Yhdistys Jelmu ry on perustettu vuonna 1989. Se on voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yhdistys, jonka toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön. Yhdistyksen järjestämillä keikoilla Tanssisali Lutakossa käy vuosittain noin 35 000–40 000 musiikinystävää. Keikkatoiminnan lisäksi Jelmu ylläpitää Lutakossa kahtakymmentä treenikämppää mahdollistaen lukuisille bändeille harjoittelumahdollisuudet. Jelmussa työskentelee vakituisesti muutama palkattu työntekijä, joiden lisäksi toiminnassa on mukana vaihtelevasti siviilipalvelusmiehiä ja harjoittelijoita sekä noin sadan aktiivisen vapaaehtoisen joukko.
Apurahajaossa pyrittiin tasapainoon tieteen ja taiteen kesken
Keski-Suomen rahastoon osoitettiin ennätykselliset 633 hakemusta, joista n. 55 % kohdentui taiteen ja n. 45 % tieteen aloille. Hakemusten yhteissumma oli yli 13 miljoonaa euroa. Hakemuksen jättäneistä apurahan sai kaikkiaan 51 hakijaa, työryhmää ja hakijayhteisöä. Myönnetyistä apurahoista 32 kpl (380 000 euroa) kohdistuu taiteen aloille ja 19 kpl (342 000 euroa) tieteen aloille. Lisäksi jakosummasta jaettiin hakemuksetta 16 opintostipendiä (8 000 euroa) Jyväskylän Lyseon abiturienteille Oy Wilh. Schauman AB:n rahastosta.
”Haettujen eurojen määrä kertoo valtavasta tarpeesta rahoitukselle sekä tieteen että taiteen kentillä. Suurin kiitos mahdollisuudesta rahoittaa näitä hienoja hankkeita kuuluu lahjoittajille”, asiamies Antti Niskanen kertoo.
”Jaossa pyritään tasapainoon tieteen ja taiteen kesken, mutta tänä vuonna rahoitusta kohdennettiin kokonaisuudessaan hivenen enemmän taiteen puolelle. Tosin vastaavasti tieteen apurahat olivat keskimäärin suurempia”, hän lisää.
Keski-Suomen rahasto myönsi kaikkiaan yhdeksän kokovuotista henkilökohtaista työskentelyapurahaa kokopäivätoimiseen työskentelyyn. Näistä yksi myönnettiin kaksivuotisena apurahana. Edellisten lisäksi myönnettiin 15 vähintään puolivuotista apurahaa kokopäivätoimiseen työskentelyyn. Lisäksi apurahoja myönnettiin osa-aikaisina sekä työskentelystä ja hankkeista aiheutuviin kuluihin. Taidetta kaikille -apurahan sai valokuvaaja Anna Kemppainen Vanhuuden ilo -valokuvaprojektin toteuttamiseen.
Suomen Kulttuurirahaston apurahatoiminta perustuu lahjoituksiin
Suomen Kulttuurirahasto on merkittävä yksityinen kulttuuria tukeva säätiö, joka toimii Keskusrahaston kautta valtakunnallisesti ja 17 maakuntarahastonsa kautta maakunnissa. Keski-Suomen rahastoon kuuluu 38 yhteisöjen tai yksityishenkilöiden lahjoituksiin ja testamentteihin perustuvaa nimikkorahastoa, joista viimeisimmäksi on perustettu Jyväskylän Teatteriminnat ry:n rahasto. Se tukee aikanaan teatteritoimintaa ja teatteriharrastuksen edistämistä Jyväskylässä.
Valokuvaaja Anna Kemppainen tuo Taidetta kaikille -apurahalla vanhuutta ja vanhustyötä näkyväksi positiivisessa valossa. Kuva: Paula Kinnunen
Muusikko Antti Kleemola sai apurahan taiteelliseen työskentelyyn. ”Merkityksellistä ja innostavaa tulevassa laulusarjassa on se, että saan yhdistää voimat maakunnan nuorten kanssa!” Kuva: Marek Sabogal
Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahaston palkinto myönnettiin museonjohtaja emerita Anne-Maj Salinille, rohkealle visionäärille, taidemuseoiden kehittäjälle.
Anne-Maj Salin on tehnyt pitkän ja vaikuttavan uran taidemuseoiden johdossa, kehittäjänä ja perustajana. Hän toimii vapaana kuraattorina, museo- ja taideasiantuntijana, luennoitsijana ja moderaattorina sekä on kirjoittanut ja toimittanut lukuisia taidealaan liittyviä teoksia. Salin on edistänyt kulttuurin merkitystä ja sen asemaa yhteiskunnassa tekemällä kulttuuria ja taidetta näkyväksi ja osaksi ihmisten arkea.
Apuraha 93 hakijalle
Taidemaalari Elina Försti sai Etelä-Pohjanmaan rahaston kaksivuotisen apurahan. Kuva: Juha Laitalainen
Rahasto sai hakuaikana 466 hakemusta, joiden yhteenlaskettu hakusumma oli hieman vajaat yhdeksän miljoonaa euroa. Apurahoja myönnettiin 93. Myönnetyistä apurahoista taiteen osuus on noin 50 %, lastenkulttuurin 10 % ja tieteen 35 %. Loput apurahoista kohdistuvat kotiseututyöhön. Myönnettyjen apurahojen keskikoko on noin 13 800 euroa.
FT Silvia Gaiani on kotoisin Italiasta ja kokee tärkeäksi, että pystyy kommunikoimaan suomen kielellä. Hänelle myönnettiin Etelä-Pohjanmaan Puhu rohkeasti suomea! -apuraha.
Erityisesti vuoden 2023 jaossa kiinnitettiin huomiota lasten ja nuorten kulttuuriin, sen tasa-arvoisuutta ja osallisuutta edistäviin hankkeisiin sekä ammattilaisena työskentelyn edellytyksiin myöntämällä työskentely- ja kuluapurahoja. Lisäksi haettavana oli nyt toista kertaa Puhu rohkeasti suomea! -apuraha suomen kielen taitojen edistämiseen. Niitä myönnettiin tänä vuonna viidelle hakijalle, joista yksi on Helsingin Yliopiston Ruralia-insituutissa Seinäjoella työskentelevä FT Silvia Gaiani.
Taiteissa kokovuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin eniten visuaalisiin taiteisiin, yhteensä seitsemän. Niistä Elina Försti ja Minna Tuohisto-Kokko saivat kaksivuotiset työskentelyapurahat.
Kirjallisuudessa kaksivuotinen apuraha myönnettiin Merja Mäelle.
“Kokovuotisten työskentelyapurahojen lisäksi myönnettiin lukuisia lyhyempiä ja osa-aikaisia apurahoja. Kuluapurahoja Kulttuurirahasto myönsi erilaisiin kulttuurihankkeisiin, niin jatkuvuuden turvaamiseen kuin tuoreisiin ideoihin. Apurahoja myönnettiin laajasti eri aloille ja eri puolille rahaston laajaa toimialuetta Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla”, rahaston asiamies Mika Virkkala kertoo.
Marika Ahlavuo (vas.), Risto Känsälä ja Hannu Hyyppä toteuttavat apurahalla Ylistaron kirkon digitaalisen 3D-kaksosen ja siitä kertovan dokumenttielokuvan.
Esimerkiksi Vaasan Yliopisto sai apurahan LUMA-keskus Pohjanmaan Kokemuksellista tiedekasvatusta taiteen keinoin -hankkeeseen ja Tiedekarnevaalien järjestämiseen. Wasa Future Festival sai puolestaan tukea koordinaattorin palkkaamiseen. Hannu Hyyppä ja työryhmä toteuttavat apurahalla Ylistaron kirkon digitaalisen 3D-kaksosen ja siitä kertovan dokumenttielokuvan. Isle Art Industriesin apuraha kohdistuu Etelä-Pohjanmaan kansallispuistojen virtuaalimatkavideoiden toteuttamiseen. Asta Tillander sai tukea Perintönä meren saaret -teoksen kuva- ja karttakuluihin.
Vuosijuhla Kauhavalla 17.5.
Etelä-Pohjanmaan rahaston vuosijuhlaa vietettiin Härmän kylpylässä Kauhavan Ylihärmässä. Ohjelmassa oli palkinnon ja apurahojen jaon lisäksi juhlapuhe, jonka piti hoitokunnan puheenjohtaja Sulevi Riukulehto. Vuosijuhlassa esiintyivät juhlavuottaan viettävä Bill Hota -yhtye sekä Ylihärmän Nuorisoseura ry:n Kamariteatteri.
Satakunnan Kulttuurirahaston palkinto kuvataiteilija Antti Pedrozolle
Materiaalien mestarille ja kuvataiteen edistäjälle, kuvataiteilija Antti Pedrozolle, luovutettiin Satakunnan Kulttuurirahaston vuosijuhlassa 10 000 euron palkinto. Pedrozo on kansainvälisten kilpailujen moninkertainen kultamitalisti jää- ja lumiveistossa, ja niittänyt menestystä myös hiekkaveistoskilpailuissa. Monipuolinen käsityön taitaja hallitsee materiaaleista myös puun. Pedrozon puisia teoksia voi ihailla muun muassa Porissa sijaitsevassa Koiviston ulkoilupuistossa sekä Väinölän vanhan lyhytaaltoaseman pihassa.
Kuvataide ja humanistiset tieteet saivat tuttuun tapaan eniten rahoitusta
Musiikkituottaja Jyrki Laiho toimii Satakunnassa Validi Karkia -klubin taiteellisena johtajana. Kuva: Jesse Keinonen
Satakunnan Kulttuurirahaston apurahan sai 45 hakijaa. Apurahansaajien lukumäärä on 15 % pienempi kuin viime vuonna ja vastaavasti apurahojen keskimääräinen summa merkittävästi suurempi Kokovuotisia henkilökohtaisia työskentelyapurahoja myönnettiin yhteensä 13 (kasvua 44,5 % edellisvuoteen nähden). Kokovuotisten apurahojen lisäksi vähintään puolivuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin yhdeksän. Euromääräisesti eniten apurahoja myönnettiin kuvataiteisiin 139 000 euroa (+ 11 %). Nuorin apurahansaaja on 23-vuotias musiikinopiskelija Isela Halonen, jolla myönnettiin apuraha alttoviulun hankintaan.
Apurahan saajista mainittakoon musiikkituottaja Jyrki Laiho, joka toimii Porissa ja Satakunnassa elävän musiikin konsertteja järjestävän, voittoa tavoittelemattoman Validi Karkia -klubin taiteellisena johtajana. Laiholle myönnettiin kokovuotinen työskentelyapuraha, 28 000 euroa.
Satakunnan rahaston kärkihankeapurahaa kahdelle hakijalle
Pia Klytseroff sai Satakunnan rahaston Taidetta kaikille -apurahan. Kuva: Johanna Politi
Satakunnan Kulttuurirahaston Kärkihankerahoitusta myönnettiin tänä vuonna yhteensä 57 000 euroa. Tutkija Tellervo Härkille myönnettiin 32 000 euroa väitöksen jälkeiseen tutkimukseen, joka käsittelee visuaalisen asiantuntijuuden oppimista kuvaavan mittariston kehittämistä katseenseurantamenetelmän avulla,ja Taiteilijaseura NYTE ry:lle Porin juhlaviikkojen tapahtumakonseptin kehittämiseen ja tapahtuman tuottamiseen, 25 000 euroa.
Taidetta kaikille -apuraha myönnettiin Pia Klytseroffille voimauttavan valokuvan menetelmään perustuvan Arvostavan katseen koulu -taidehyvinvointihankkeen pilotointiin Satakunnassa, yhteensä 14 000 euroa.
Tänä vuonna taiteelle myönnettiin euromääräisesti 45 % ja tieteelle 55 % apurahoista, mikä vastaa viime vuoden jakaumaa. Keskimääräinen myönnetty apuraha oli noin 16 200 euroa (viime vuonna 13 800 euroa), apurahan keskimääräinen summa oli siten 17,5 % suurempi kuin edellisenä vuonna.
Satakunnan Kulttuurirahasto vastaanotti tänä vuonna 293 hakemusta, joiden yhteenlaskettu summa oli 5 349 991 euroa (+5,5 %).
Tämänvuotisissa apurahoissa painottui vahva tuki kuvataiteille. Sen eri aloille kohdistui lähes 36 % (284 000 euroa) maakuntarahaston koko jakovarasta ja 47 % taiteelle kohdistetuista varoista. Apurahoin tuettiin ammatillisten taideyhteisöjen tapahtumia, kuvataiteilijoiden henkilökohtaista työskentelyä ja hankintoja sekä näyttelyiden ja tapahtumien järjestämistä.
Etelä-Savon rahaston palkinto Petri Poikolaiselle
Etelä-Savon rahaston vuoden 2023 palkinto myönnettiin teatterit. maisteri Petri Poikolaisellerohkeudesta, sinnikkyydestä, taiteilijapolun vapaudesta. Etelä-Savon Pieksämäeltä kotoisin oleva Petri Poikolainen (s. 1975) valmistui unelma-ammattiinsa Teatterikorkeakoulusta vuonna 2000. Lahjakkaan näyttelijän arki täyttyi perhe-elämästä sekä monipuolisista teatteri- ja televisiotöistä. Nousujohteinen ura vaihtui kuitenkin työkyvyttömyyseläkkeeseen vuonna 2013 aggressiivisesti etenevän MS-taudin vuoksi. Näyttelijän työtä ei ollut enää mahdollista jatkaa, koska tautiin ei löytynyt hidastavaa lääkitystä. Henkisesti raskaan salailun sijasta Poikolainen valitsi avoimuuden ja kertoi tilanteestaan julkisesti.
Taudin etenemisestä ja invalidisoivista oireista huolimatta Poikolainen on tarttunut rohkeasti eteen tulleisiin mahdollisuuksiin. Kollegat ja ystävät ovat pysyneet rinnalla kannustaen hyödyntämään niitä kykyjä ja taitoja, joihin sairaus ei ole vielä ulottunut. Vuonna 2021 hän teki pääroolin ystävänsä Teemu Nikin käsikirjoittamassa ja ohjaamassa elokuvassa Sokea mies joka ei halunnut nähdä Titanicia. Roolihahmonsa tavoin Jaakon tavoin Poikolainen on sokea ja liikuntakyvytön, mutta yhtäläisyyksistä huolimatta tarina ei ole kuitenkaan Poikolaisen elämäntarina. Elokuva palkittiin jo ennen valmistumistaan norjalaisilla Haugesundin festivaaleilla. Venetsian elokuvajuhlilla 2021 elokuva saavutti Orizzonti Extra -sarjan yleisöpalkinnon ja heti seuraavana vuonna 2022 Poikolainen palkittiin Suomessa parhaan miespääosan Jussi-palkinnolla.
Poikolainen muutti keväällä 2022 takaisin synnyinkaupunkiinsa Pieksämäelle. Etenevä tauti tuo väistämättä lisää luopumisia, mutta katkeruuteen Poikolainen ei suostu. Vaikka fyysinen kunto ei elokuvien tekemistä enää mahdollista, haaveita ja unelmia mikään ei pysty kuitenkaan estämään. Elämännälkä, huumori ja positiivinen elämänasenne ovat kantava voima elämän vaikeissa hetkissä.
Maakuntarahaston omat hankkeet tanssiharrastuksen ja kädentaitojen edistämiseen
Tanssien viestejä tulevaisuudelle -hankkeessa eteläsavolaiset yläkouluikäiset nuoret eri paikkakunnilta kertovat ajatuksistaan, haaveistaan ja tulevaisuudentoiveistaan. Stillkuva Mikkelissä kuvatusta videosta.
Etelä-Savon rahasto on käynnistänyt tanssiharrastukseen kannustavan Tanssien viestejä tulevaisuudelle – Dance like a bee sekä kädentaitoja edistävän Sen eteläsavolaisen minä muistan -hankkeet. Tanssihankkeessa eteläsavolaiset yläkouluikäiset nuoret eri paikkakunnilta kertovat ajatuksistaan, haaveistaan ja tulevaisuudentoiveistaan. Kunkin paikkakunnan kertomuksista kootaan yhteinen viestikäärö, jonka sisältämän viestin nuoret lähettävät tanssien eteenpäin mehiläisten liikkeen tavoin. Tanssi-improvisaatioista valmistetaan koostevideo jaettavaksi mm. sosiaalisessa mediassa. Hankkeen toteuttaa tanssipedagogi Carmen RodergasAloy / Tanssikoulu Carmencita.
Maailmalla käsityöt on nähty jo pitkään merkityksellisinä yksinäisyyden torjujina ja toisilleen tuntemattomien ihmisten kohtaamisten mahdollistajina. Kädentaidoilla on myös kulttuuriperintöön kiinnittyvä aineeton ja aineellinen tehtävänsä: käsityötaidot siirtyvät parhaimmillaan sukupolvelta toiselle ja kehittävät ylisukupolvisia kohtaamisia. Maakuntarahaston kädentaitoja edistävä hanke käynnistyy kirjoitustyöpajalla, jossa muistellaan itselle tärkeitä eteläsavolaisia henkilöitä. Käsityötyöpajoissa positiivista muistoista työstetään erilaisista materiaaleista ja erilaisilla tekniikoilla vapaamuotoisia teoksia, joihin liitetään teoksesta kertova äänitiedosto. Teoksista kootaan näyttely, joka kiertää maakunnan kirjastoissa tai muissa matalan kynnyksen tiloissa. Kädentaitojen hankkeen koordinoi huopataiteilija Mari Jalava / Jalavilla.
Työryhmä SuLaTa eli Suvi Pennonen-Oikari (oik.), Laura Nurminen (vas.) ja Taina Huoman saivat Taidetta kaikille -apurahan Taidekuplat-työpajojen toteuttamiseen.
Kokovuotisia (12 kk) kokoaikaisia työskentelyapurahoja myönnettiin yksitoista, kolme tieteeseen ja kahdeksan taiteeseen (2022: 7/3+4). Puolivuotisen (6 kk) työskentelyapurahan sai kahdeksan hakijaa eri tieteen ja taiteen aloilta (2022: 15). Pidempien apurahojen määrä onkin noussut huomattavasti. Lisäksi apurahoja myönnettiin osa-aikaiseen tai lyhytkestoiseen työskentelyyn (1–4 kk) tieteen tai taiteen hankkeessa. Yhdelletoista yhteisölle myönnettiin kuluapurahaa erilaisten kulttuurihankkeiden toteuttamiseen maakunnassa (2022: 16).
Kärkihankeapuraha, 40 000 euroa, myönnettiin mus. tohtori Taru Tähdelle ja työryhmälle osallisuutta taiteen keinoin Etelä-Savon sairaaloissa -hankkeen toteuttamiseen. Tässä vuoden kestävässä Oloisa-hankkeessa mm. luodaan asiakkaiden ja henkilöstön osallisuutta ja hyvinvointia tukevia taideperustaisia toimintamalleja sekä lisätään ymmärrystä taide- ja kulttuuritoiminnan mahdollisuuksista sairaalaympäristöissä. Taru Tähden lisäksi työryhmässä ovat tait. maisteri Heidi Huovinen, mus. tohtori Sirkka Kosonen sekä fil. maisteri Mari Liimatainen.
Taidetta kaikille -apuraha, 10 000 euroa, sai työryhmä ohjaaja Laura Nurminen, näyttelijä Taina Huoman ja näyttelijä Suvi Pennanen-Oikari Taidekupliksi nimettyjen työpajojen toteuttamiseen. Taidekuplat tarjoavat osallisuuden ja vaikuttamisen mahdollisuutta erityistä tukea tarvitseville sekä niille, joiden on vaikeaa päästä taiteen äärelle.
Tieteen puolella väitöskirja-apurahoja myönnettiin mm. kasvatust. maisteri Pekka Hytinkoskelle opettajien ja rehtorien kokemuksia opiskelijaosuuskuntien ohjauksesta eri opetusasteilla käsittelevään väitöskirjaan sekä fil. maisteri Manu Rantaselle vapaa-ajan asukasaktiiveja aluekehittäjätoimijoina käsittelevään väitöskirjaan. Tammikuun haussa julkistettuun maakuntarahaston omaan suurapurahaan energia-alan tutkimushankkeisiin ei saatu hakemuksia. Tarkoitukseen varattu summa jaettiin tavanomaisina apurahoina muihin tarkoituksiin.
Tieteen osuus apurahoista oli 24 % ja taiteen 76 % (2022: 31 % / 69 %). Tieteenaloista eniten tukea saivat maatalous- ja metsätieteet (31 %), yhteiskuntatieteet (22 %) ja käyttäytymistieteet (15 %). Taiteen aloista painottuivat kuvataiteet (47 %), säveltaiteet (16 %) sekä näyttämötaiteet (12 %). Naisten osuus apurahansaajista oli 54 %. Hakemusten läpimenoprosentti oli noin 18 ja apurahojen keskisuuruus noin 13 500 euroa (2022: n. 20 % / 13 000 euroa).
Santtu-Matias Rouvali (s. 1985)on yksi kysytyimmistä nuoren polven kapellimestareista ja kaiketi kansainvälisin pirkanmaalainen taiteilija.
Hän aloitti ensimmäisen ylikapellimestaritehtävänsä Tampere Filharmoniassa kymmenen vuotta sitten, jolloin hän oli 27-vuotias. Hänen kaudellaan orkesteri sai runsaasti uutta yleisöä, myös nuoremmista ikäluokista. Innostuneessa ilmapiirissä ja musiikin vaikuttavien tulkintojen myötä orkesterin taiteellinen taso nousi, ja sen merkitys kaupungin tärkeänä kulttuurilaitoksena vahvistui. Ylöjärvellä asuvan Rouvalin ylikapellimestarikausi Tampereella päättyy keväällä 2023.
Rouvalin kaudella Tampere Filharmonia soitti Tampere-talon konserteissaan monipuolista ohjelmistoa, oli mukana ikimuistoisessa Eppu Normaalin 40-vuotisjuhlakonsertissa Ratinan stadionilla, vieraili Japanissa ja Ranskassa sekä levytti Sibeliuksen, Nielsenin, Korngoldin ja Rózsan musiikkia.
Tampereen Oopperassa Rouvali johtiGiuseppe VerdinKohtalon voiman ja 1918-vuoden muistojuhlan kantaesitysproduktion, Olli KortekankaanVeljeni vartijan.
Tällä hetkellä Rouvali toimii Lontoon Philharmonia-orkesterin ylikapellimestarina ja Göteborgin sinfoniaorkesterin pääkapellimestarina. Tälläkin kaudella hän vierailee muun muassa Berliinin filharmonikkojen, Wienin sinfonikkojen, Amsterdamin Kuninkaallisen Concertgebouw-orkesterin ja Münchenin filharmonikkojen johtajana sekä palaa vuosittaiselle vierailulleen New York Philharmonic -orkesterin eteen.
Rouvalin koti on Ylöjärvellä, missä hän viettää vapaa-aikaansa muun muassa kavereiden kanssa metsästäen ja kalastaen ja kotitilansa maita hoitaen.
Tämänvuotinen Kärkihanke-apuraha ja samalla suurin yksittäinen apuraha, 50 000 euroa, myönnettiin dosentti Rinna Kullaan ja työryhmän tutkimukseen, joka käsittelee demokratian vastaisen uuden maailmanjärjestyksen globaalihistoriaa.
Tieteenaloista suurin apurahapotti myönnettiin lääketieteen aloille, joita tuetaan monista nimikkorahastoista. Seuraavaksi suurimman tuen saivat yhteiskuntatieteet, humanistiset tieteet ja luonnontieteet.
Taiteenaloista parhaiten menestyi kuvataiteet, jossa myös hakupaine on vuodesta toiseen suuri. Apurahan saivat muun muassa Annikin Tähti ry Kirsi Kunnas -runomuraalin toteuttamiseen Tampereella ja Mäntän kuvataiteen ystävät ry Mäntän kuvataideviikkojen 30-vuotisjuhlaseminaarin järjestämiseen. Tänä vuonna yksi kokovuotisen työskentelyapurahan saajista oli nokialainen ITE-taiteilija Paula Huhtanen.
Tutkija ja arkkitehti Eero Okkonen sai apurahan Tampereen Kauppakadun pankkiarkkitehtuuria käsittelevään väitöskirjatyöhön. Kuva: Harri Hinkka
Tänä vuonna Pirkanmaan rahastossa oli haettavana uudenlainen apurahamuoto, valmisteluapuraha. Rahaston hoitokunta halusi sen avulla helpottaa suurten ja tavallista vaativampien hankkeiden suunnittelua ja kehittämistä. Näitä 2 500 euron valmisteluapurahoja myönnettiin kolme: dosentti Liisa Mustanojalle Tampereen murretta tunteiden kielenä käsittelevän monitieteisen hankkeen suunnitteluun, Tampereen Tarinatalo ry:lle Tampereen Tarinatalon suunnitteluun ja teatteritaiteen maisteri Marika VapaavuorelleEmmiItärannanTeemestarin kirja -romaaniin perustuvan kansainvälisen oopperaproduktion suunnitteluun.
Kokovuotiseen työskentelyyn 21 apurahaa
Museonjohtaja Anna Hjorth-Röntynen. Kuva: Harri Hinkka
Pirkanmaan rahastoon saapui tänä vuonna 1 177 hakemusta, joiden yhteenlaskettu hakusumma oli 25 117 000 euroa. Viime vuonna hakemusmäärä oli 1 168 ja hakusumma 23 494 421 euroa.
Kokovuotisia eli vähintään 9 kuukauden kokoaikaiseen työskentelyyn tarkoitettuja apurahoja myönnettiin yhteensä 21, joista taiteen aloille 9. Vähintään puolivuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin yhteensä 14, joista taiteeseen 4.
Tieteen aloille myönnettiin kaikkiaan 47 apurahaa, yhteensä 736 500 euroa ja taiteen aloille 61 apurahaa ja palkinto, 693 500 euroa. Perusopintoihin myönnettiin 7 apurahaa, 19 500 euroa.
Yli 60 prosenttia apurahanhakijoista ja -saajista oli tamperelaisia, mutta ainakin yksi apuraha myönnettiin myös 10 muuhun pirkanmaalaiseen kuntaan.
Vuosijuhlan juhlapuhujana Anna Hjort-Röntynen
Perjantaina Tampere-talossa järjestetty juhla oli Pirkanmaan rahaston 61. vuosijuhla.
Ennen vuosijuhlan alkua Pirkanmaan rahaston hoitokunnan jäsen Terhi Asumaniemi avasi Talvipuutarhassa sarjakuvantekijä JP Ahosen näyttelyn Shadows of Conflict. Ahonen sai Pirkanmaan rahaston kokovuotisen apurahan viime vuonna.
Juhlapuheen piti museonjohtaja Anna Hjorth-Röntynen otsikolla Taiteen ystävän elävä perintö.
Juhlassa esiintyivät vibrafonisti Mikko Antila, kirjailija Salla Simukka ja muusikko Juha Mäntylä sekä Poikakuoro Pirkanpojat.
Kasvatustieteen professoriSanna Järvelällemyönnettiin 15 000 euron suuruinen tunnustuspalkintoPohjois-Pohjanmaan tieteen ja taiteen hyväksi tehdystä pitkästä ja ansiokkaasta työstä.Järvelä on oppimisen ja koulutuksen teknologian professori Oulun yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa ja johtaaalan tutkimusyksikköä. Hänen uraauurtava, monitieteinen tutkimustyönsä keskittyy oppimisen tutkimukseen, jossa aiheina ovat esimerkiksi motivaatio, oppimisen itsesäätely ja vastavuoroinen ymmärrys sekä koulutuksen teknologia.
Apurahoja taiteelle ja tieteelle
Mika Nevalainen (vas. kuva: Jukka Aalho) työryhmineen tutkivat kärkihankeapurahalla uusia lääketieteellisiä magneettikuvaustekniikoita. Kuva- ja tekstiilitaiteilija Johanna Pöykkö (kuva: Pyry Pöykkö) tekee tekstiilipohjaisia installaatioita ja veistoksia. Hän tutkii töillään olemista tässä ajassa. Kuvassa vasemmalla otos Käännöksiä-teoksesta.
Rahasto vastaanotti ennätykselliset 632 hakemusta, ja apurahoja myönnettiin 41 hakijalle. Kärkihankkeena myönnettiin 80 000 euroa dosenttiMika Nevalaisen, lääketieteen tohtori Jyri Järvisen ja filosofian tohtori Olli Nykäsen uusia lääketieteellisiä magneettikuvaustekniikoita käsittelevään tutkimukseen.
28 000 euron suuruisen kokovuotisen työskentelyapurahan saivat muun muassa taiteen maisteri Johanna Pöykköja kuvataiteilija Leena Kangas, molemmat taiteelliseen työskentelyyn. Tieteen puolella koko vuoden työskentelyapuraha myönnettiin muun muassa filosofian maisteri Nita Mäenpäällekansakoululasten luku- ja kirjoitustaidon opetusta ja kehitystä käsittelevään väitöskirjatyöhön ja arkkitehti Anni Saviarolleväitöskirjatyöhön, joka käsittelee supistuvien kuntien yhdyskuntasuunnittelua.
Apurahoja myönnettiin myös kotiseututyöhön.Kirjailija Lauri Louekarisai 14 000 euron apurahan restaurointia käsittelevän teoksen toteuttamiseen. 22 500 euron suuruinen Taidetta kaikille–apuraha myönnettiin kasvatustieteen maisteri Hanne-Maaria Ollankedolle, musiikkipedagogi Jari Karjalaiselleja muusikko Pipsa Kurkisellerytmimusiikki-workshopin järjestämiseen lastensuojelun sijaishuollossa.
Pohjois-Pohjanmaan rahasto on yksi Suomen Kulttuurirahaston seitsemästätoista maakuntarahastosta. Rahasto tukee Pohjois-Pohjanmaalla tehtävää tai siihen kohdistuvaa tutkimusta, taiteellista työtä ja kulttuuritoimintaa jakamalla apurahoja ja palkintoja sekä järjestämällä myös muuta kulttuuritoimintaa. Kulttuurirahasto on taloudellisesti itsenäinen, yksityinen säätiö, jonka toimintaa voi tukea muun muassa testamentein. Lisätietoja rahaston omilta sivuilta.
