Hae sivustolta

Aloita hakeminen kirjoittamalla hakusana. Haku ymmärtää synonyymit, välilyönnit ja eri taivutusmuodot. Ennakoiva toiminto ehdottaa hakusanoja kirjoittaessasi.
Hae sivustolta
Tiede ja taide
Ohjeet Yhteystiedot

Helin-kilpailuun valittiin 56 laulajaa

Mirjam Helin -kilpailun tuomariston puheenjohtaja Soile Isokoski on iloinen hakijoiden korkeasta osaamistasosta. Hänen mukaansa taiteessa on vaikeaa asettaa ihmisiä paremmuusjärjestykseen.  

“Ensimmäinen valintakriteeri on tietenkin ääni, mutta se on vasta perusta. Tavoite on, että laulaja toteuttaa musiikin niin kuin se on kirjoitettu mutta menee myös nuottien taakse – eli todella elää laulun ja hallitsee eri tyylilajit. Verdiä ja Mozartia ei lauleta samalla tavalla”, hän sanoo. 

“Oli erittäin vaikeaa rajata kilpailijoiden määrää, koska mukana oli valtava määrä erittäin lupaavia ja korkeatasoisia laulajia”, Isokoski toteaa.  

Eniten alkukilpailuun hyväksyttiin Etelä-Korean kansalaisia. Heitä on mukana kolmetoista. Suomalaisia kisaan mahtui peräti neljä. He ovat Iris Candelaria, Emma Mustaniemi, Johannes Pessi ja Heta Sammalisto. Kilpailuun pääsi laulajia myös muun muassa Armeniasta, Saksasta, Costa Ricasta, Kiinasta, Yhdysvalloista, Kroatiasta ja Australiasta. Kaikkiaan edustettuina on 25 kansalaisuutta.  

Pianosäestyksellinen alkukilpailu käydään 3.–6. kesäkuuta. Kilpailun tuomaristo valitsee alkueristä 16–20 laulajaa välikilpailuun, ja 12.6. käytävään orkesterifinaaliin heistä karsiutuu kuusi laulajaa.  

Kilpailun tuomareita ovat sopraano Dawn Upshaw, mezzosopraano Randi Stene, baritoni Bo Skovhus, pianisti Keval Shah sekä tuomariston puheenjohtajana toimiva sopraano Soile Isokoski. Esikarsinnan suorittivat Soile Isokoski sekä virolainen tenori Mati Turi. 

Helsingissä 3.–12.6.2024 järjestettävä Mirjam Helin -kisa viettää 40. juhlavuottaan. Kilpailu käydään Sibelius-Akatemian ja Musiikkitalon konserttisaleissa. Loppukilpailussa soittaa Helsingin kaupunginorkesteri sir Mark Elderin johdolla. 

Kilpailu on uudistunut monilta osin. Nyt kaikki kilpailevat samassa sarjassa, ja voittaja saa palkinnoksi 50 000 euroa, toinen 40 000 euroa, kolmas 30 000 euroa ja loput kolme finalistia kukin 10 000 euroa. Jatkossa kilpailu myös järjestetään aiempaa tiheämmin, kolmen vuoden välein. 

Kilpailussa menestyneille on luvassa esiintymistilaisuuksia Kuopion ja Oulun kaupunginorkesterien sekä Pori Sinfoniettan solisteina. Lisäksi finalisteja kutsutaan esiintymään ensi kesänä Joroisten musiikkipäiville sekä Espoon Urkuyö ja aaria -festivaalille. Helsinkiläinen Opera Box tarjoaa yhdelle kilpailussa menestyneelle laulajalle oopperaroolin kaudella 2025–2026. 

Mirjam Helin -sivusto

Selkopolku-kirjapaketit koottiin nuoria varten

Selkopolku on Suomen Kulttuurirahaston hanke, jonka Lastenkirjainstituutti toteuttaa. Selkopolku-kirjapaketteihin valittiin nuorille suunnattuja selkokirjoja ja helppolukuisia kirjoja. Lahjoituksella paikataan koulujen selkokirjavajetta ja rakennetaan polkua kohti yleiskielen osaamista. 

Selkopolku-kirjapaketeissa on yhteensä 24 eri nimikettä. Kirjat on jaettu kolmeen eri pakettiin. Valikoimassa painottuvat selkomukautukset yleiskielisistä nuortenkirjoista. Kouluissa niitä tarvitaan, jotta koko luokka voi käsitellä samaa teosta lukutaidon tasosta riippumatta. Mukana ovat muun muassa tuoreet selkomukautukset Magdalena Hain, Annukka Salaman ja Mikko Within suosituista teoksista. Lisäksi jokainen paketti sisältää suoraan selkokielelle kirjoitettuja teoksia, sarjakuvan, säeromaanin, tietokirjan sekä teoksia eri genreistä. Kirjoja on eri määriä niin pienryhmien kuin lukupiirienkin tarpeisiin.  

Yhden yläkoulun saama kirjamäärä riippuu oppilasmäärästä ja vaihtelee 50–150 kappaleen välillä. Yhteensä hankkeen kautta jaetaan kouluihin yli 75 000 kirjaa. 

Kirjavalinnasta vastasi kasvatus- ja kirja-alan ammattilaisista koostuva työryhmä. Lahjoitukseen haettiin nimenomaan nuoria lukemaan innostavia teoksia nuoria kiinnostavista aiheista. Kirjavalintoja ohjaamaan teetettiin kysely, johon vastasi lähes 2300 yläkouluikäistä nuorta. 

Kirjalahjoitukset toimitetaan kouluille toukokuussa 2024. Syksyllä 2024 järjestetään opettajakoulutuksia selkokirjojen hyödyntämisestä opetuksessa. Lisäksi julkaistaan tehtävä- ja vinkkausmateriaaleja opetuskäyttöön.  

Suomalaisten nuorten lukutaito on 2000-luvun aikana heikentynyt. Selkokirjat auttavat tilanteessa, jossa yleiskielisen teoksen lukeminen on haastavaa. Selkokirjoista on kova puute, ja niiden saatavuus vaihtelee suuresti alueittain. Lastenkirjainstituutin yläkoulujen äidinkielen ja kirjallisuuden opettajille sekä suomenopettajille teettämästä kyselystä ilmeni, että jopa 70 % opettajista kokee selkokirjoja olevan saatavilla liian vähän. 

”Selkokirjoja tarvitaan ehdottomasti lisää lasten ja nuorten saataville ja vielä laajemmalti eri aiheista. Selkopolku on upea panostus. Toivon, että se on vasta alkua ja sen esimerkki innostaa muitakin toimimaan selkokirjojen ja lukutaidon edistämiseksi”, kommentoi Seinäjoen kaupunginkirjaston kehittämispäällikkö Mervi Heikkilä, joka edistää työkseen lasten ja nuorten lukutaitoa ja lukemista kirjastoissa. 

Selkopolku-kirjapaketit julkistettiin Educa-messuilla 26.-27.1.2024, ja kirjoihin voi tutustua viikonlopun ajan messuosastolla 6h104. Kirjat esitellään myös hankkeen verkkosivuilla.

Lue lisää Selkopolku-hankkeesta Lukemon sivuilta

Tanssien viestejä tulevaisuudelle – Etelä-Savon rahaston tulevaisuuskasvatushanke

Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahaston kevään 2023 hankkeessa kysyttiin yläkouluikäisiltä eteläsavolaisilta nuorilta heidän tulevaisuudenodotuksistaan ja -haaveistaan. Kutsuimme heitä kirjoitus- ja tanssityöpajoihin pohtimaan omia tulevaisuudenhaaveitaan. Kirjoituspajassa haastoimme heidät pohtimaan, millaisia konkreettisia asioita he voivat tehdä seuraavien vuosien aikana matkalla kohti kuvailemaansa elämää. Ja lopuksi pyysimme heitä kuvailemaan, minkälainen olisi Etelä-Savo tai oma asuinpaikkakunta tulevaisuudessa, jos saisi itse päättää. Kirjoitustyöpajaa seuranneessa tanssityöpajassa valmistettiin ja videoitiin nuorten omiin teksteihin pohjautuva ja mehiläisten viestintää myötäilevä tanssi-improvisaatio.

Ota vastaan nuorten ojentama viestikapula. Ponnistellaan kaikki yhdessä tulevaisuuden hyväksi!

Katso videot alta tai suoraan Kulttuurirahaston YouTube-kanavalta.

Suomen Kulttuurirahaston YouTube-kanava

Lasten mediankäyttö puhututtaa – Digitutkijat starttaa!

Tukea mediankäytön sääntelyyn

Digitutkijat-hankkeen 4.-luokkalaisille suunnatut työpajat vahvistavat lasten medialuku- ja digihyvinvointitaitoja: kykyä toimia digitaalisissa medioissa turvallisesti ja vastuullisesti, omaa ja muiden hyvinvointia tukevalla tavalla. Kouluille maksuttomien työpajojen tavoitteena on tukea valtakunnallisesti koulujen ja kotien mediakasvatustyötä. Työpajat käynnistyvät maaliskuussa.

– Navigoiminen nopeasti muuttuvassa mediaympäristössä, medialukutaidon vahvistaminen ja ruutuajan sääntely ovat tämän päivän kansalaistaitoja. Digitutkijat pyrkii minimoimaan digitaalisuuden haittoja ja kannustamaan digitaalisen median käyttöön hyvinvointia lisäävästi. Digitutkijoiden taustalla on Hämeessä toteutettu Minun kasvoni -hanke. Halusimme laajentaa ajankohtaisen ja toimivaksi todetun hankkeen valtakunnalliseksi, sanoo Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson.

– Opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti suunnitellut työpajat tarjoavat kouluille mahdollisuuden käsitellä mediakasvatusta oppilaslähtöisesti ja innostavalla tavalla, lisää MLL:n kouluyhteistyön ja digitaalisen nuorisotyön päällikkö Paula Aalto.

Innostavat ja lapsia osallistavat työpajat

Työpajoissa tuetaan lasten kykyä lukea erilaisia mediasisältöjä ja ymmärtää mediaympäristöjä. Samalla tuetaan itsenäistä, kriittistä pohdintaa ja annetaan avaimia omaa hyvinvointia lisäävien valintojen tekemiseen. MLL:n tukioppilaat toimivat työpajoissa mentoreina, pienempien tukena.

– Lapset viettävät aikaa digilaitteiden äärellä ja ovat kiinnostuneita mediankäytöstä. Työpajoissa oppilaat – digitutkijat – sukeltavat pintaa syvemmälle ja ihmettelemään, pohtimaan ja ratkomaan mediankäyttöön liittyviä tehtäviä ja pulmia – iloa ja leikkiä unohtamatta. Lähtökohtana on oppilaiden osallisuus ja yhdessä muiden kanssa tekeminen. MLL:n tukioppilaat toimivat pienempien apuna ja tuovat myös kokemusasiantuntijoina tietoa siitä, mistä tasapainoinen ja turvallinen mediankäyttö muodostuu, toteaa Aalto.

– Mannerheimin Lastensuojeluliitto on asiantuntijaorganisaatio, jolla on laajat verkostot ja pitkä kokemus tämän tyyppisestä toiminnasta. Olemme tehneet yhteistyötä aiemminkin, ja MLL:n vahva osaaminen mediakasvatuksen alalla tukee hankkeen onnistumista, Pettersson sanoo.

Digitutkijat-hankkeessa järjestetään mm. osallistavia työpajoja 4.-luokkalaisille sekä valtakunnallisia verkkovanhempainiltoja ja webinaareja ammattilaisille. Tavoitteena on tavoittaa 75 % ala- ja yhtenäiskouluista.

Lisätietoa Digitutkijoista

Digitutkijat on MLL:n toteuttama ja Suomen Kulttuurirahaston käynnistämä ja rahoittama mediakasvatushanke, jossa tuetaan koulujen ja kotien mediakasvatustyötä. Hankkeen tavoitteena on osallistaen ja innostaen vahvistaa lasten medianlukutaitoja, sillä tutkimusten mukaan lasten digilaitteiden käytöllä on yhteys heidän hyvinvointiinsa. Digitutkijat tukee digisivistystä eli kykyä lukea ja tulkita erilaisia mediatekstejä ja pohtia sisältöjä kriittisesti ja itsenäisesti.

Maakuntarahastojen apurahat haettavissa 22.1.–9.2.

Tammikuun haussa maakuntarahastot jakavat apurahoja oman maakuntansa tieteen ja taiteen tukemiseksi. Ne myöntävät apurahoja maakunnassa asuville tai syntyneille hakijoille sekä siellä suoritettavaan tai siihen kohdistuvaan tieteelliseen tai taiteelliseen työhön ja erilaisiin kulttuurihankkeisiin. 

Kaikille maakuntarahastoille yhteisiä erityiskohteita ovat kotiseututyöhön kohdistuvat hankkeet sekä Taidetta kaikille -apurahat. Taidetta kaikille -tukimuodon kautta tarkoituksena on tavoittaa ihmisiä, joiden on vaikea päästä taiteen äärelle. Kaikki maakuntarahastot myöntävät myös kärkihankeapurahoja, joiden saajilta edellytetään tuoretta tai poikkeuksellista näkökulmaa, sisältöä, laatua tai otetta.  

Yhteisten erityiskohteiden lisäksi maakunnilla saattaa olla myös omia erityiskohteita ja painotuksia. 

Maakuntarahastojen omat erityiskohteet

Puhu rohkeasti suomea! 

Etelä-Pohjanmaan rahasto myöntää Puhu rohkeasti suomea! -apurahaa tieteen ja taiteen tekijöille suomen kielen opiskeluun. Apurahan suuruus on 3000 euroa, ja sen saaja sitoutuu kehittämään suomen kielen taitoaan apurahakauden aikana. 

Valmisteluapuraha 

Pirkanmaan rahastosta voi hakea vuoden 2025 kärki- ja suurhankkeiden valmisteluapurahaa. Valmisteluapurahan suuruus on 2500 euroa, ja sen tarkoituksena on helpottaa tavallista vaativampien hankkeiden jatkosuunnittelemista ja kehittämistä. 

Tiedeapuraha 

Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon rahastoilla on yhteinen tiedeapuraha, 100 000 euroa, joka on haettavissa korkeatasoiselle, eri tieteenaloja yhdistävälle hankkeelle. Hankkeessa tulee olla toimijoita molempien maakuntien alueelta yliopistosta tai muista tutkimuslaitoksista.  

Taidetta yhdessä 

Uudenmaan rahasto jakaa Taidetta kaikille -apurahojen sijasta Taidetta yhdessä -apurahoja. Tavoitteena on lisätä vähemmistöjen, erityistä tukea tai hoitoa tarvitsevien taikka muutoin haavoittuvassa yhteiskunnallisessa asemassa olevien ihmisten hyvinvointia, omaehtoista näkyväksi tulemista ja osallisuutta korkeatasoisen, eettisesti kestävän sekä dialogisen taiteen ja kulttuurin keinoin. 

Lisätietoja ja apurahainfo

Maakuntarahastojen apurahoista saa lisätietoa kunkin maakunnan omalta sivulta.  

Maakuntarahastot järjestävät yhteisen apurahainfotilaisuuden verkossa torstaina 25.1.2024. Englanninkielinen osuus alkaa klo 14.15 ja suomenkielinen klo 15. Pääset osallistumaan alla olevasta linkistä tilaisuuden alkaessa, ja osallistumislinkki lähetetään myös apurahauutiskirjeessä.

Apurahainfoon

Hämeen modernit kasvot on tutkimusmatka nykyhämäläisyyteen

Hanke jalkautuu paikallisiin some-ryhmiin, joista toivotaan apuvoimia hämäläisyyden ja yleisesti kotiseudun merkityksen etsimiseen ja määrittelyyn. Käytännössä hämäläisyyttä esitellään videoiden, artikkelien ja valokuvien kautta, jotka löytyvät hankkeen some-kanavista sekä kotisivuilta. Uusia videoita ja kertomuksia henkilöistä ja ilmiöistä julkaistaan loppuvuodesta ja kevään aikana viikon välein.

Hankkeen taustalla on havainto siitä, että hämäläisyys ei ole kovin selvärajaista. Hankketta toteuttava hämäläistaustainen historiantutkija ja valokuvaaja Juho Haavisto avaa taustalla olevaa tilannetta: “Olen hämäläinen, mutta en oikein ymmärrä itsekään ihan täysin mitä se tarkoittaa. Sitä tässä koitetaan nyt selvittää eli mitä hämäläisyys tarkoittaa tässä ajassa – vai tarkoittaako mitään?”

Hankkeen lähtöoletus on, että hämäläisyys on identiteettinä ehkäpä piilevämpi, kuin vaikka pohjalaisuus tai savolaisuus. Toinen lähtökohta on hieman ravistella pölyiseksi koettua maakuntaidentiteettiä. Kansainvälistyvä Suomi ja globaali maailma vaativat ymmärrystä, ja oman taustan positiivisten piirteiden hyödyntäminen antaa siihen mahdollisuuksia.

Hämeen modernit kasvot

Suomalaisen hyvinvoinnin seuraavat sata vuotta

Suomen Kulttuurirahasto rahoittaa uuden valtakunnallisen syntymäkohorttiaineiston perustamista Suomeen. Kyseessä on mittava ja kansainvälisestikin merkittävä tietovarantohanke, joka kokoaa yhteen tietoja kokonaisesta ikäluokasta ja heidän perheistään.

Tavoitteena on lisätä ymmärrystä hyvinvoinnin osatekijöistä ja auttaa tekemään parempia päätöksiä tulevaisuudessa muun muassa lasten ja nuorten hyväksi.

Tietovarantohankkeen valmistelu sijoittuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen (THL), jossa väestö- ja kohorttitutkimuksilla on pitkät perinteet ja korkea kansainvälinen taso. Toteutuessaan hanke jatkaa vuosien 1987 ja 1997 Kansallisten syntymäkohorttien sarjaa.

Näitä aiempia rekisteritietopohjaisia syntymäkohorttiaineistoja hyödynnetään edelleen aktiivisesti muun muassa mielenterveyteen, koulutukseen ja työelämään sekä lapsiperheiden toimeentuloon liittyvissä tutkimuksissa.

”Vuoden 2026 syntymäkohortti tulee olemaan aikaisempia laajempi. Nyt tarkastelussa ovat vuonna 2026 syntyneiden lisäksi heidän vanhempansa ja sisaruksensa, jolloin tietoa saadaan myös nuorten aikuisten hyvin- ja pahoinvoinnista. Aineiston merkitys tulee olemaan mittava suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden kannalta”, sanoo hankejohtajana THL:ssä elokuussa 2023 aloittanut VTT Ville Pernaa.

Terveydelliset ja sosiaaliset ongelmat linkittyvät usein toisiinsa.

Terveydelliset ja sosiaaliset ongelmat linkittyvät usein toisiinsa. Uusi syntymäkohortti mahdollistaa aikaisempaa monipuolisemmat tutkimusasetelmat. Monitieteisellä lähestymistavalla pystytään nykyistä kokonaisvaltaisemmin ymmärtämään ihmisten hyvinvointiin vaikuttavia yhteiskunnallisia ilmiöitä ja niihin liittyviä syy-seuraussuhteita.

Tätä varten hankkeessa yhdistetään rekisteritietoja muihin tietolähteisiin, kuten väestötasoisiin kyselyaineistoihin, biologisiin näytteisiin ja esimerkiksi erilaisilla sovelluksilla kohdejoukolta kerättyihin tietoihin. Tarkoitus on siis aktiivisesti osallistaa tiedonkeruuseen kohortissa mukana olevia henkilöitä ja heidän perheitään.

”Hanke tarjoaa vuonna 2026 syntyneiden lasten perheille ainutlaatuisen tilaisuuden olla edistämässä tulevaisuuden hyvinvointia. Ensimmäisiä tutkimustuloksia saadaan varsin nopeasti. Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden rakentaminen on kaikkien yhteinen asia, ja olen varma, että tutkimustuloksemme palvelevat myös poliittista päätöksentekoa”, Pernaa sanoo.

Tutkimus- ja tiedonkeruumenetelmät sekä mahdollisuudet yhdistellä tietoja eri lähteistä kehittyvät tällä hetkellä valtavin harppauksin. Esimerkiksi biologisten näytteiden analysointimenetelmät kehittyvät kovaa vauhtia. Laaja tietovaranto mahdollistaa jatkossa myös sellaiset tutkimusasetelmat, joista emme vielä tässä vaiheessa tiedä mitään.

”Hanke tarjoaa vuonna 2026 syntyneiden lasten perheille ainutlaatuisen tilaisuuden olla edistämässä tulevaisuuden hyvinvointia.”

Hankkeessa huomioidaan myös Suomen väestörakenteen muuttuminen. Kyselytutkimuksen lomakkeet tarjoavat tästä konkreettisen esimerkin. Ne käännetään vähintään kuudelle kielelle.

Kaikki hankkeessa kertyvä aineisto tulee tiedeyhteisön käyttöön avoimen tieteen periaatteen mukaisesti.

Hankkeen valmistelua tukee useita tieteen- ja hallinnonaloja edustava ohjausryhmä. Aktiivista keskustelua käydään parhaillaan eri sidosryhmien kanssa ja mahdollisia yhteistyökumppaneita ja muita laajaan tiedonkeruuseen perustuvia hankkeita kartoitetaan ympäri Suomen ja myös kansainvälisesti.

Syksyllä 2023 suunnitellaan hankkeen tutkimusasetelmia, aineistonkeruuta ja tietotuotantoa. Tämän edistämiseksi on valmisteltu pilottitutkimus, joka toteutetaan kyselytutkimuksena esikouluikäisten eli vuonna 2017 syntyneiden lasten vanhemmille yhteistyössä THL:n väestötasoisen FinLapset-tutkimuksen sekä Euroopan laajuisen Growing up in Digital Europe (GUIDE) -hankkeen kanssa.

”Pilottitutkimuksen avulla testataan terveys- ja yhteiskuntatieteellisen tiedonkeruun yhdistämistä. Suurhankkeen yhtenä tavoitteena on päästä irti tieteenalakohtaisista siiloista, ja siinä pilottihanke on yksi askel eteenpäin”, Pernaa sanoo.

Mikä on kohortti?

Kohortti tarkoittaa tutkimustarkoitukseen tietyin kriteerein valittua ihmisryhmää. Syntymäkohortti on tiettynä aikana syntyneiden ryhmä. Vuoden 2026 syntymäkohortin tiedonkeruu kattaa myös kyseisenä vuonna syntyvien lasten vanhemmat ja sisarukset.

Tietoja kerätään erilaisista kansallisista rekisteriaineistoista, joita ovat esimerkiksi THL:n syntyneiden lasten rekisteri sekä erilaiset sosiaali- ja terveydenhuollon rekisterit. Rekisteritietoja pyritään täydentämään mm. erilaisin kyselyin ja biologisin näyttein.

Rekisteritietojen käyttämiseen tutkimustarkoituksessa tarvitaan rekisteriviranomaisen lupa. Muiden tietojen käyttöön tarvitaan lupa kohortissa mukana olevilta henkilöiltä itseltään tai lasten osalta heidän huoltajiltaan.

Aineiston tietosuojasta huolehditaan tarkasti. Kaikki tieto on pseudonymisoitua, jolloin yksittäisiä henkilöitä ei voida siitä tunnistaa.

Hakijaennätys Mirjam Helin -laulukilpailussa

Tunnettujen klassisen laulumusiikin maiden ohella hakemuksia tuli muun muassa Taiwanilta, Singaporesta, Filippiineiltä, Perusta, Mongoliasta, Libanonista, Intiasta, Hong Kongista ja Costa Ricasta.

Kilpailupäällikkö Päivi Loponen-Kyrönseppä iloitsee haun suosiosta:

”Hakijamäärä kertoo Helin-kilpailun maailmanlaajuisesta kiinnostavuudesta. Laulukilpailuilla on yhä paikkansa musiikkimaailmassa. Kilpailumenestys avaa nuorille lahjakkuuksille tilaisuuden esittäytyä yhdellä kertaa sekä yleisölle, medialle että laajalle joukolle alan työllistäviä tahoja. Samalla he joutuvat mittaamaan paitsi osaamistaan, myös henkistä ja fyysistä kestokykyään monivaiheisessa kilpailutilanteessa.”

Esikarsintaraati valitsee tammikuun aikana enintään 60 kilpailijaa 3.–6. kesäkuuta käytävään alkukilpailuun. Kilpailun tuomaristo valitsee heistä 16–20 laulajaa välikilpailuun, ja 12.6. käytävään orkesterifinaaliin heistä karsiutuu kuusi laulajaa.

Kilpailun tuomareita ovat sopraano Dawn Upshaw, mezzosopraano Randi Stene, baritoni Bo Skovhus, pianisti Keval Shah sekä tuomariston puheenjohtajana toimiva sopraano Soile Isokoski.

3.–12.6.2024 järjestettävä Mirjam Helin -kisa viettää 40. juhlavuottaan. Helsingissä pidettävän kilpailun alku- ja välierät käydään Sibelius-Akatemian konserttisalissa ja orkesterifinaali Musiikkitalon konserttisalissa. Loppukilpailussa soittaa Helsingin kaupunginorkesteri sir Mark Elderin johdolla.

Kilpailu on uudistunut monilta osin. Nyt kaikki kilpailevat samassa sarjassa, ja voittaja saa palkinnoksi 50 000 euroa, toinen 40 000 €, kolmas 30 000 € ja loput kolme finalistia kukin 10 000 euroa. 

Suomen Kulttuurirahasto on järjestänyt kansainvälisen Mirjam Helin -laulukilpailun vuodesta 1984 lähtien joka viides vuosi. Jatkossa se järjestetään kolmen vuoden välein.  

Kilpailu perustuu Mirjam ja Hans Helinin suurlahjoitukseen. Professori Mirjam Helin (1911–2006) halusi perustaa kansainvälisen laulukilpailun Suomeen. Hänen tavoitteensa oli tehdä kisasta maailman arvostetuin. 

Vuoden apurahasumma yli 50 miljoonaa

Kulttuurirahastossa toimintavuosi vaihtuu syys- ja lokakuun taitteessa, joten tämän artikkelin luvut koskevat ajanjaksoa 1.10.2022–30.9.2023. 

Kulttuurirahasto myönsi apurahoja ja palkintoja yhteensä 52,1 miljoonaa euroa. Summa on kasvanut vuosi vuodelta. Apurahat muodostavat valtaosan Kulttuurirahaston jakamasta tuesta, mutta rahastolla on myös omia kulttuurihankkeita, joihin käytettiin 5,9 miljoonaa euroa. 

Kulttuurirahasto muodostuu keskusrahastosta ja 17 maakuntarahastosta. Keskusrahastosta myönnettiin apurahoja 31 miljoonaa euroa ja maakuntarahastoista yhteensä 13,9 miljoonaa euroa. 

Erityiskohteisiin jaettiin näiden lisäksi tukea 7,2 miljoonaa euroa. Erityiskohteissa apurahoitus kohdistuu tiettyyn aiheeseen tai teemaan, kuluneena vuonna esimerkiksi muinais-, ympäristö- ja sedimentti-DNA:n tutkimukseen. 

Menestyneitä hakemuksia oli yhteensä 2472. Se on noin 13 prosenttia koko vuoden hakemusmäärästä keskusrahastossa ja maakuntarahastoissa yhteensä. Apurahansaajia oli kattavasti eri puolilla Suomea, noin 140 kunnassa.  

Tukea tieteelle ja taiteelle

Yleisistä apurahoista tieteen eri aloille kohdistui 25,2 miljoonaa euroa ja taiteeseen 19,5 miljoonaa euroa. Esimerkiksi väitöskirjatyöhön myönnettiin 608 ja taiteelliseen työskentelyyn 741 apurahaa. Tieteen ja taiteen jakaumaa aloittain voi tarkastella alla olevasta kuvasta. 

Kuvassa kaksi värikästä rengasta vierekkäin, ympärillä tekstiä ja lukuja.

Kulttuurirahaston tavoitteena on ollut lisätä koko- ja monivuotisia apurahoja, jotka mahdollistavat saajalle kokopäiväisen tieteellisen tai taiteellisen työn vähintään vuodeksi. Kuluneena vuonna säätiö myönsi 931 kokovuotista apurahaa, joista 165 oli monivuotisia.   

Suuria apurahoja jaettiin poikkeuksellisen monta, sillä 100 000 euron rajan ylitti 36 apurahaa.  

Apurahahakemukset käsitellään apurahapaneeleissa, jotka muodostuvat luottamushenkilöistä ja vaihtuvista asiantuntijoista. Vertaisarviointi turvaa eri alojen tarkemman tietämyksen ja tasapuolisuuden, ja asiantuntijoiden vaihtuvuuden ansiosta yksittäiset henkilöt eivät pääse liian vahvasti vaikuttamaan apurahapäätöksiin. Kulttuurirahaston suurimmassa haussa eli Lokakuun haussa hakemuksia oli arvioimassa yhteensä noin 150 asiantuntijaa.  

Suurimpia apurahapäätöksiä

Vuoden aikana tehtiin useita suuria apurahapäätöksiä, joista tässä muutamia. Suurimmista apurahoista voit lukea lisää Ajankohtaista-osiosta verkkosivuiltamme. 

Kulttuurirahaston vuosi

Lisää kuluneen vuoden apurahoista, palkinnoista, hankkeista, taloudesta ja muusta toiminnasta voit lukea vuosikertomuksestamme.  

Vuosikertomus 2023

Lämpöä ja määrätietoisuutta 

Teksti: Reeta Holma
Kuvat: Veikko Somerpuro 

Professori Riitta Pyykkö toimi Suomen Kulttuurirahaston hallituksen jäsenenä vuodesta 2012 vuoteen 2017, josta varapuheenjohtajana 2014–2016 ja puheenjohtajana 2016–2017. Sen jälkeen hän on jatkanut uraansa Kulttuurirahastossa hallintoneuvoston jäsenenä, varaesimiehenä ja tästä vuodesta alkaen hallintoneuvoston esimiehenä eli puheenjohtajana. Aiemmin Pyykkö on toiminut myös Varsinais-Suomen rahaston hoitokunnan puheenjohtajana.  

Muotokuvamaalaus naisesta punaisessa villatakissa

Pyykkö on Turun yliopiston venäjän kielen ja kulttuurin emeritaprofessori. Hän on toiminut myös lukuisissa muissa vastuutehtävissä Turun yliopistossa, muun muassa koulutuksesta vastaavana vararehtorina sekä humanistisen tiedekunnan dekaanina.  

Mänttäläinen kuvataiteilija Riikka Lenkkeri tunnetaan kokeneena muotokuvamaalarina. Myös Kulttuurirahaston Helsingin-toimistossa on esillä useita hänen teoksiaan.  

Lenkkeri soveltaa usein maalauksissaan historiallisia maalaustekniikoita ja kuvallisia viittauksia. Myös Pyykön muotokuvassa hän viittaa menneisyyteen, sillä mallin asento pohjaa renessanssiajan italialaiseen alla balcone –sommittelutapaan. Malli ikään kuin nojaa kaiteeseen, vaikka itse kaiteen Lenkkeri on jättänyt maalauksesta pois. Näin kuvattava on sisä- ja ulkotilan välissä – yksityisessä tilassa, mutta aktiivisesti ottamassa osaa ulkomaailman tapahtumiin. 

Muotokuvaperinteeseen kuuluu aina jotakin virallista ja muodollista, mutta samalla kyse on persoonasta. Riitta Pyykkö kertoo valinneensa muotokuvansa tekijäksi Riikka Lenkkerin, koska tämä ”maalaa ihmisiä, ei asemaa”.  

Lenkkeri halusi tuoda Pyykön muotokuvaan lämpöä ja lähestyttävyyttä, mutta samalla määrätietoisuutta. Oikeita värejä hän kypsytteli erilaisten kokeilujen ja monien läpikuultavan ohuiden maalauskerrosten kautta, kunnes Pyykön punainen jakku lopulta ratkaisi koko värisommittelun.  

”Monesti väri on se keino, jolla pääsee suoraan vaikuttamaan katsojan mielentilaan”, Lenkkeri sanoo. Pyykön muotokuvaan tuli lopulta kylmistäkin väreistä lämpimiä sävyjä, jotta syntyi oikeanlainen sydämellinen väritunnelma.  

Lenkkerillä muotokuvan maalaaminen lähtee aina liikkeelle malliin tutustumisesta ja yhteisistä keskusteluista. Pyykön muotokuvan teko kesti kaikkine vaiheineen lähestulkoon vuoden. Lenkkerille pitkät muotokuvaprosessit sopivat, sillä se antaa tilaa tutustumiselle, kokeiluille ja hauduttelulle. Pitää ymmärtää syvällisesti sekä mallia että se potentiaali, joka maalauksella on.  

”Sitä melkein toivoo, ettei onnistu löytämään oikeita ratkaisuja liian aikaisin”, hän kertoo.