Satakunnan Kulttuurirahasto haluaa Kulttuurikahviloilla edistää kulttuurimyönteistä keskustelua ja kulttuuritietoisuutta sekä luoda tilaisuuksia sektorirajat ylittävälle verkostoitumiselle kulttuurista kiinnostuneiden henkilöiden ja yhteisöjen välille. Kulttuurikahviloiden tavoitteena on, että keskustelua jatketaan järjestettyjen tilaisuuksien jälkeen yhdessä laaditun kulttuuriteesin ympärillä.
Kulttuurikahvilan ajankohtaisesitelmän ja siitä viriävän yleisökeskustelun taltioi muistioksi kuvataiteen keinoin nuori satakuntalainen kuvataiteilija Vilma Wallenström. Tätä ainutlaatuista tapaa taltioida keskustelu käytti aikoinaan myös kirjailija ja lääkäri Hj. Nortamo asunto-osakeyhtiönsä kokouksien pöytäkirjoja laatiessaan.
Ensimmäinen kulttuurikahvila pureutuu teemaan digisivistys ja tekoäly. Tilaisuus järjestetään torstaina 27.3. kello 16–18 Kankaanpään taidekoulun auditoriossa. Teeman alustajana on taiteen tohtori, taiteilija, opettaja ja tutkija Tomi Slotte Dufva.
Seuraava Kulttuurikahvila on Porin taidemuseolla perjantaina 28.3. Tilaisuuden aiheena on taiteen vapaus ja asema yhteiskunnassa. Keskustelun alustajana on Kulttuurirahaston erityisasiantuntija Johanna Ruohonen.
Kulttuurikahvilat keväällä 2025
Tilaisuuksien ajankohdat ja paikkakunnat:
27.3. Kankaanpää: digisivistys ja tekoäly
28.3. Pori: taiteen vapaus ja asema yhteiskunnassa
7.4. Huittinen: kulttuuripääoma ja ITE taide
8.4. Rauma: moniääninen yhteiskunta ja paikallisen taiteilijuuden merkitys
6.5. Kokemäki: kulttuurinen osallisuus
7.5. Ulvila: tuottaja- ja välittäjätahojen merkitys
Kaikki kulttuurikahvilat järjestetään kello 16–18 ja niihin on vapaa pääsy. Ennakkoilmoittautumista ei vaadita.
Kahvin lisäksi tilaisuuksissa on tarjolla yhdessä laadittava teemaan liittyvä kulttuuriteesi, asiantuntijan alustus ja yhteinen keskustelu. Kulttuuriteesi ja tilaisuuden kulusta dokumentoitu taiteilija Vilma Wallenströmin toteuttama teos ovat tapahtumaan osallistuvien käytettävissä asiaa koskevissa somejulkaisuissa. Taiteilijan alkuperäisen teoksen tekijänoikeus on täysin oikeuksin taiteilijalla itsellään.
Kulttuurikahvila nostaa esiin myös Suomen Kulttuurirahaston strategian painopisteet: koko Suomi, tulevaisuuden huiput sekä vahva tiede ja taide. Suomen Kulttuurirahasto on valtakunnallisesti toimiva yksityinen säätiö, joka rakentaa moniarvoista ja kestävää yhteiskuntaa, toimii tieteen, taiteen ja kulttuurin puolesta ja kannustaa tulevaisuuden huippuja kohti läpimurtoja.
Valituskuoro on yhteisöllinen taideprojekti, joka on nähty ja koettu lähiaikoina jo kolmella eri Etelä-Savon paikkakunnalla. Projektissa paikkakunnan asukkailta kerätään erilaisia valituksen aiheita, ja niistä sanoitetaan ja sävelletään oma uniikki kuoroteos Valituskuoron esitettäväksi. Valituskuoro kootaan paikallisista asukkaista.
Ainutlaatuiseen taide-elämykseen voi osallistua kertomalla omat valituksen aiheensa Juvalta tai tulemalla itse Valituskuoroon. Valituksia ja kuorolaisia kerätään Juvan kirjastolla olevalla keräyslaatikolla sekä verkossa osoitteessa volat.fi/valituskuoro 31. maaliskuuta asti.
Kuorolaisilta ei vaadita laulutaitoa, tarvitaan vain intoa ja halua osallistua ainutlaatuiseen tempaukseen. Kuorolaiset saavat kappaleen etukäteen ja harjoitukset pidetään kuoronjohtajan johdolla esityspäivänä ennen tilaisuutta.
Juvan Valituskuoro esiintyy Martti Talvela -kampuksen auditoriossa perjantaina 25. huhtikuuta kello 19.
Tapahtumassa kuullaan ja nähdään alkuun Valituskuoron eritys. Sen jälkeen on vuorossa keskustelupaneeli, jossa pohditaan Juvan hyvää tulevaisuutta ja yhteisöllisyyttä valitusten aiheita unohtamatta. Tapahtuma on kaikille avoin ja ilmainen, ja mukaan toivotaan yleisöä sankoin joukoin.
Valituskuoro Pieksämäellä.
Valituskuoro on Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahaston hanke, joka mahdollistaa tapahtuman. Valituskuorot ovat esiintyneet jo Mikkelissä, Pieksämäellä ja Sulkavalla. Juvan Valituskuoro on Etelä-Savon Valituskuoroista järjestyksessään jo neljäs. Etelä-Savon ensimmäinen Valituskuoro esiintyi 9. marraskuuta 2024 Mikkelissä.
Huumori ja yhteisöllisyyden lujittaminen ovat Valituskuoron esiintymisissä vahvasti läsnä. Tarkoitus on reagoida ja vaikuttaa vallitseviin epäoikeudenmukaisuuksiin sekä herättää tunteita ja ajatuksia, ei tehdä pilaa ihmisten huolenaiheista.
Vaikuttavaa valittamista on Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahaston hanke. Valituskuorot järjestää mikkeliläinen yksinyrittäjien yhteisö Volat, jonka yrittäjät vastaavat muun muassa valitusten keräämisestä, kappaleiden sanoitusten koostamisesta ja sävellyksestä, kuorolaisten rekrytoinnista ja harjoittamisesta ja tapahtumien järjestämisestä.
Valituskuorot järjestää mikkeliläinen yksinyrittäjien yhteisö Volat.
Valituskuoro on Tellervo Kalleisen ja Oliver Kochta-Kalleisen luoma yhteisöllinen taideprojekti. Yhteisöllisyyden lujittamisen lisäksi valituskuorot kuvaavat yleismaailmallista havaintoa: valitamme turhasta, joskin valitusten joukkoon mahtuu myös syvempi demokratian ja tulevaisuuskasvatuksen näkökulma eli ajatus paremmasta maailmasta. Taiteilijat ovat antaneet konseptin vapaasti kaikkien käyttöön, ja valituskuoroja on perustettu eri puolilla maailmaa jo yli 200.
Kulttuuri on yksi tärkeistä teemoista kevään alue- ja kuntavaaleissa. Kunnat vastaavat alueensa kulttuurin peruspalveluista, joilla tuetaan paikallista kulttuuritarjontaa sekä alan toimijoita. Yksilöllinen ja omaleimainen kulttuuri vahvistaa kuntien elinvoimaa.
Kulttuurin merkityksestä kunnissa keskustelivat Muonion kunnanjohtaja Laura Enbuska-Mäki, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, Oulun kulttuurisäätiön toimitusjohtaja Piia Rantala-Korhonen, Kuhmon kamarimusiikin toiminnanjohtaja Sari Rusanen sekä Lappeenrannan kaupungin kulttuurijohtaja Anu Talka. Baba Lybeckin juontaman paneelikeskustelun järjestivät Suomen Kulttuurirahasto, Säätiöt ja rahastot ry sekä Taike.
Panelisteille kulttuuri on sekä työtä että intohimoa. He olivat kaikki yksimielisiä siitä, että kulttuuri voi olla ratkaisevassa roolissa kuntien elinvoimaisuuden ja houkuttelevuuden kannalta. Kulttuuri on osa kaupungin brändiä.
”Aika harva vielä pari viikkoa sitten tiesi, missä on Vöyri. Iso osa ei varmaan ollut kuullutkaan koko paikkakunnasta. Nyt aika moni tietää. Se on hyvä esimerkki siitä, miten kulttuuriteolla voidaan rakentaa paikkakunnan brändiä”, Mikael Pentikäinen toi esiin viitaten suomenruotsalaisen KAJ-yhtyeen voittoon Ruotsin Melodifestivalenissa.
Mikael Pentikäinen (oik.) nostaa esiin, miten kulttuurilla voi rakentaa paikkakunnan brändiä. Vieressä Piia Rantala-Korhonen.
Merkittävä tulonlähde
Kulttuurileikkauksilla tavoitellaan säästöjä, mutta kulttuuri on myös iso tulonlähde. VTT:n mukaan luovien alojen liikevaihto oli vuonna 2022 noin 14 miljardia euroa. Vuonna 2023 päätyössään kulttuuriammateissa toimivia oli yli 130 000.
Kulttuuri myös houkuttelee kuntiin matkailijoita. Koko Euroopassa kulttuurimatkailun osuuden katsotaan olevan jopa 40 %.
”Kuhmon kamarimusiikkifestivaali tuo kahdessa viikossa matkailutuloja neljästä viiteen miljoonaan euroa. Kuntapäättäjien kannattaa investoida festivaaleihin”, sanoo Sari Rusanen.
Turun ollessa Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2011 yhden panostetun euron laskettiin tuoneen kaupungille viisi euroa. Asukkaiden tyytyväisyys kulttuuripalveluihin myös kasvoi hankkeen myötä. Vuonna 2026 on Oulun vuoro toimia kulttuuripääkaupunkina. Kulttuuripääkaupunkihankkeen kokonaisrahoitus on 50 miljoonaa.
Sari Rusanen painotti keskustelussa, että kuntapäättäjien kannattaa investoida myös festivaaleihin. Vasemmalla Anu Talka ja oikealla Piia Rantala-Korhonen.
”Kulttuuripääkaupunkihanke on pitkä prosessi, johon sitoutetaan koko kaupunkiyhteisö ja kaikki toimijat. Jokainen löytää sieltä oman kaistansa, ja tästä syntyvät talouden heijastusvaikutukset”, Piia Rantala-Korhonen kertoo.
Kulttuuriin kohdistuvat leikkaukset eivät kuitenkaan lannista keskustelijoita. Kulttuurista rahoitetaan valtaosa muutoin kuin julkisilla varoilla.
”Pienemmälläkin budjetilla voi tehdä luovia ratkaisuja. Tärkeää virkamiehille on löytää keinoja vaikutusten arviointiin. Säästökohteissa on lopulta kyse arvovalinnoista”, Laura Enbuska-Mäki toteaa.
Kunnat voivat tukea kulttuuria monin tavoin.
”Itse asemoin kunnat myös mahdollistajiksi. Miten annetaan eväitä vaikkapa festivaaleille tai pienille yrityksille? Miten voimme tukea heitä omassa tekemisessään? Raha ei ole aina välttämättä edes paras tapa auttaa. Apua voi olla myös vaikka tilan tarjoaminen tai neuvominen”, Anu Talka kertoo.
Anu Talka peräänkuuluttaa kuntien asemaa kulttuurin mahdollistajana. Oikealla kuuntelee Sari Rusanen ja vasemmalla Laura Enbuska-Mäki.
Polarisaatio huolestuttaa
Keskustelijat nostavat esiin huolensa kulttuurialan polarisaatiosta, mikä eriyttää Suomen kuntia. Puhutaan jopa kulttuurikadosta. He näkevät kuntapäättäjillä ison roolin tässä asiassa.
”60 prosenttia ammattitaiteilijoista asuu Uudellamaalla, Oulussa vain kolme prosenttia. Eriytymiskehitys kulttuurin alalla kiihtyy, mikäli asialle ei tehdä jotain”, Piia Rantala-Korhonen sanoo.
Kulttuurialan koulutuspaikkojen keskittyminen vaikuttaa luonnollisesti alan ammattilaisten asuinpaikkaan. Esimerkiksi Lappeenrannan ammattikorkeakoulun kuvataiteen koulutus on siirtymässä Lahteen.
”Kyllä siinä herää huoli, että kuvataiteilijoiden yhteisö lähtee rapautumaan. Opiskelijoiden määrä ja kuvataiteilijoille tärkeän satunnaistyön saamisen mahdollisuus vähenee”, Anu Talka sanoo.
Laura Enbuska-Mäki nostaa esiin kulttuuripalveluiden saavutettavuuden harvaseuduilla.
”Meillä Muoniossa hallinnoidaan pohjoismaalaista kirjastoautoa, joka kulkee pohjoisessa Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Se voi olla ainoa kaukaisimmissa kylissä saatavilla oleva kulttuuripalvelu. Päättäjienkin olisi hyvä muistaa, että meillä on laaja maa ja erilaiset kunnat.”
Laura Enbuska-Mäki (vas.) muistuttaa päättäjiä huomioimaan, että pienemmälläkin budjetilla voi tehdä luovia ratkaisuja.
Kulttuuri on kunnille iso vetovoimatekijä ja yksi keino pitää kunnat asuttuina.
”Maassamuuton merkitystä ei aina oikein ymmärretä etenkään pääkaupunkiseudulla. Paikkakuntia tyhjenee ympäri Suomen, kun ihmiset muuttavat kasvukeskuksiin. Kulttuurilla on keskeinen rooli, kun ihmisiä houkutellaan kuntiin ja saadaan viihtymään. Tämä koskee myös maahanmuuttajia ja heidän kotoutumistaan”, Mikael Pentikäinen huomioi.
Pois elitismin leimasta
Kulttuurileikkauksia perustellaan joskus sillä, että kyseessä on harvojen hupi, luksus, joka kuuluu vain eliitille. Lybeck kysyi, mistä tämä keskustelijoiden mielestä kertoo?
”Varmaan osa ajattelee, että sellaiseen kulttuurin muotoon, jota he eivät itse käytä, ei pidä käyttää rahaa. Ihmisiä pitäisi rohkaista kokeilemaan sellaistakin, mitä ei ole ennen kokenut. Osallistumisen esteitä pitää purkaa. Jokainen saa kokea kulttuurielämyksen oman elämänkokemuksensa valossa”, Piia Rantala-Korhonen sanoo.
Piia Rantala-Korhonen (kesk.) kertoi Oulun kulttuuripääkaupunkihankkeesta, joka on pitkä prosessi, johon sitoutetaan koko kaupunkiyhteisö ja kaikki toimijat.
Panelistien mielestä kulttuurilla on kuitenkin keskeinen rooli osana hyvinvointivaltiota. Kulttuurin puolesta ei pidä pelätä.
”Koko suomalaisuus on rakentunut kulttuurin varaan. Luotan suomalaisiin ihmisiin ja siihen, että kulttuuri on niin vahva perimä, ettei siitä haluta luopua. Vaikka epämukaviakin aikoja voi tietenkin välillä olla”, Anu Talka toteaa.
Suomessa on herätty ymmärtämään kulttuuri osana henkistä kriisinkestävyyttä ja huoltovarmuutta. Yhteinen perimä luo turvallisuudentunnetta kriisienkin keskellä.
”Pandemia-aika osoitti, kuinka ihmisten kärsivällisyys oli vähällä loppua, kun kulttuuria ei ollut saatavilla. Kun puhutaan maanpuolustuksesta, pitää miettiä myös, miten kulttuuriperintöämme suojellaan”, Piia Rantala-Korhonen sanoo.
Lopuksi keskustelijat tuovat esiin, miksi kulttuurilla on kaikista mitattavista hyödyistä huolimatta myös itseisarvo. Kulttuurissa kiteytyy heidän mukaansa yhteinen historiamme ja kollektiivinen muisti, se kertoo meille maailmasta ja ihmisyydestä ja on läsnä kaikkialla.
”Kulttuuri tuo näkyväksi ajan ilmiöt, kyseenalaistaa ja antaa vastauksia. Kulttuuri on arvokasta juuri sellaisena kuin se on, eikä sitä tarvitse välinearvojen kautta perustella”, Sari Rusanen summaa.
Alta voi katsoa keskustelun tallenteen kokonaisuudessaan.
Taide heijastelee ympäröivää maailmaa, taiteella on kyky vaikuttaa kestävään tulevaisuuteemme. Millaisin toimin luomme kestävää taidetta? Mitä on kestävä taiteilijuus? Seminaari on suunnattu taiteen, kulttuurin ja luovan alan ammattilaisille.
Antti Huntus toimii Taiteen edistämiskeskuksen erityisasiantuntijana. Hänen vastuullaan ovat julkisen taiteen palvelut sekä kuntien kulttuuripalvelut. Hän edistää työssään kestävän kehityksen toimia, ja avaa puheen vuorossaan kestävän kehityksen ja kulttuurin suhdetta.
Kuvataiteilija, kirjailija, teatteri/elokuvaohjaaja ja tutkija Teemu Mäki toimii Suomen Taiteilijaseuran ja IAA Europen puheenjohtajana. Mäki keskittyy puheenvuorossaan kestävään taiteilijuuteen.
Kestävän taidetyön työpajan fasilitoi performanssi- ja esitystaiteilija Maire Karuvuori.
Päivän aikana on myös mahdollista tutustua taiteilija Minna Tuohisto-Kokon näyttelyyn Lapuan taidemuseossa sekä Pohjanmaan valokuvakeskuksen näyttelyyn.
Koko päivän ohjelman kesto on klo 12.30–18, ja seminaari puolestaan klo 13.30–16.50.
Seminaari on avoin ja maksuton. Seminaari on suomenkielinen. Vähentääksemme hävikkiä pyydämme ilmoittautumaan tilaisuuteen 17.3. alla olevasta linkistä.
17–18 Ainala, Kosonen, Liukkonen, Tarke: Solmu ajassa -näyttely
Visuaalisen taiteen vauhdittamo
Vauhdittamo-hankkeen tavoite on edistää ja tukea Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueiden visuaalisten alojen taiteilijoiden työskentelyä ja toimintaedellytyksiä. Hanke kestää aina toukokuulle 2025 asti. Hankkeen ytimessä on mestarikurssi valituille taiteilijoille, mutta hanke järjestää myös koulutuksia ja verkostoitumistapahtumia, joissa alueen taidetoimijoilla on avoin osallistumismahdollisuus.
Mitä kulttuuri merkitsee pienelle kunnalle, entä suurelle kaupungille? Miltä Suomi näyttää eri näkökulmista tarkasteltuna? Millaisia tekoja me tarvitsemme? Kulttuurin kohtalo voidaan ratkaista kunnissa. Mutta kulttuuri voi olla kunnalle myös ratkaisu.
Paneelikeskustelu Svenska Teaternissa Helsingissä 13.3. klo 17–18.
Tilaisuutta voi seurata myös striimattuna. Pääset kuuntelemaan keskustelua alla olevasta linkistä.
Järjestäjät: Suomen Kulttuurirahasto, Säätiöt ja rahastot ry ja Taike.
Tilaisuuden juontaa toimittaja Baba Lybeck ja paneeliin osallistuvat Muonion kunnanjohtaja Laura Enbuska-Mäki, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, Oulun kulttuurisäätiön toimitusjohtaja Piia Rantala-Korhonen, Kuhmon kamarimusiikin toiminnanjohtaja Sari Rusanen sekä Lappeenrannan kaupungin kulttuurijohtaja Anu Talka .
Huomaattehan, että tilaisuudessa otetaan valokuvia ja se myös striimataan.
Tervetuloa mukaan!
Tilaisuuteen on vapaa pääsy 7.3. mennessä ennakkoon ilmoittautuneille.
Suomella on käsissään paljon hyviä kortteja: luovuutta, ajatuksia, ideoita, yrittäjyyttä. Kuinka kaikkea tätä osataan käyttää? Mikä yhdistää suomalaisia yrittäjiä ja kulttuurialan toimijoita? Mitä voimme saada yhdessä aikaiseksi? Mitä elävä kulttuuri merkitsee koko alueen elinvoimalle? Nämä kysymykset ovat ajankohtaisia muun muassa lähestyvien kuntavaalien näkökulmasta.
Keskustelut juontaa toimittaja Baba Lybeck. Keskusteluissa on mukana matkailu- ja kulttuurialan yrittäjiä, kunta-alan asiantuntijoita sekä paikkakuntakohtaisesti myös Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen ja Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson.
Mitä, missä, milloin?
Keskustelut järjestetään seuraavilla paikkakunnilla. Katso lisätietoa kustakin tilaisuudesta linkkien takaa.
