Arvosoittimia ja huippumuusikoita Suomesta ja Norjasta kuullaan maksuttomissa konserteissa, joista ensimmäiset ovat Turun vasta avatussa musiikkitalo Fuugassa sunnuntaina 29.11.2026 klo 14 ja 17. Jatkoa konserteille seuraa Oslossa, Norjassa tammikuussa 2027.
Konserttien taustalla ovat Suomen Kulttuurirahasto sekä norjalainen Dextra Musica, jotka omistavat maidensa merkittävimmät muusikoille soittimia lainaavat kokoelmat. Kyseessä on historiallinen hetki pohjoismaisessa musiikkielämässä: kahden kokoelman soittimia tuodaan ensimmäistä kertaa yhteiseen konserttikokonaisuuteen.
”Soitinkokoelmat ovat valtavan tärkeitä resursseja muusikoille ja kansainväliselle musiikkielämälle. Haluamme säätiöiden välisellä yhteistyöllä korostaa soitinkokoelmien roolia ja avata niiden merkitystä yleisöille. Samalla luomme uusia pohjoismaisia yhdessä tekemisen muotoja kulttuurin kentälle”, sanoo Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson.
Lavalla kuullaan soittimia, joiden nimet tunnetaan kaikkialla klassisen musiikin maailmassa. Suomen Kulttuurirahaston ja Dextra Musican kokoelmiin kuuluu muun muassa Antonio Stradivarin ja Andrea Guarnerin rakentamia viuluja. Konsertti tarjoaa harvinaisen mahdollisuuden kuulla, miltä satoja vuosia vanhat soittimet kuulostavat nykypäivän eturivin muusikoiden käsissä. Konserttien taiteellisesta suunnittelusta vastaavat Eldbjørg Hemsing ja Abel Puustinen.
Konserttien taiteellisesta suunnittelusta vastaavat Eldbjørg Hemsing ja Abel Puustinen.
”On upeaa olla mukana tässä ainutlaatuisessa suomalais-norjalaisessa yhteistyössä. Kun kokoelmiemme hienot soittimet soivat huippumuusikoiden käsissä, juhlistamme sekä musiikillista kulttuuriperintöä että pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön tulevaisuutta”, sanoo Anders Bjørnsen, Head of Arts and Culture, Sparebankstiftelsen DNB / Dextra Musica.
Turun musiikkitalo Fuugassa järjestettäviin konsertteihin pääsee maksutta yhteensä 2 600 musiikin ystävää. Niiden yhteydessä yleisö voi tutustua myös suomalaiseen viulunrakennukseen, sillä tapahtumassa esittäytyy Suomen viulunrakentajien kilta jäsenineen ja soittimineen. Konserttilippuja (enintään kaksi henkilöä kohden) voi lunastaa 1.10.2026 klo 9 alkaen Fuugan verkkosivujen kautta.
Soittimella voi olla ratkaiseva merkitys muusikon uralle
Huippusoittimet ovat yleensä niin arvokkaita, että ne ovat yksittäiselle muusikolle saavuttamattomissa. Muusikot kuitenkin tarvitsevat parhaat mahdolliset työvälineet voidakseen saavuttaa korkean taiteellisen tason ja pärjätä kansainvälisessä kilpailussa. Monelle muusikolle lainasoitin on ollut ratkaiseva askel kohti kansainvälistä uraa.
Dextra Musica ja Suomen Kulttuurirahaston soitinkokoelma ovat merkittäviä toimijoita paitsi Pohjoismaissa, myös maailman mittakaavassa. Yhteensä soittimia on Dextra Musicalla lähes 150 ja Suomen Kulttuurirahastolla noin 60. Säätiöt lainaavat soittimia niin jo uransa vakiinnuttaneille taiteilijoille kuin tulevaisuuden lupauksille.
Mitä jos kuuntelisimme enemmän tutkijoita ja taiteilijoita? Mitä jos antaisimme heidän ohjata tulevaisuuttamme? Miten tiede ja taide voivat muuttaa maailmaa?
Kulttuurirahaston seuraava Tiede & Taide -ilta järjestetään Lappeenrannan Rakuunamäellä tiistaina 14.4.2026 klo 17–19.45. Keskustelua luotsaa toimittaja Adile Sevimli.
The Secret Reading Club of Kabul voitti NORDIC:DOX-palkinnon, joka on CPH:DOX-festivaalin pohjoismaisten dokumenttielokuvien kilpailusarjan pääpalkinto.
Tilaisuudessa nähdään myös Shakiba Adilin ja Elina Hirvosen vastavalmistunut dokumenttielokuva The Secret Reading Club of Kabul, joka kertoo naisten salaisesta vastarinnasta ja toivosta Afganistanissa, missä naiset on suljettu yhteiskunnan ja koulutuksen ulkopuolelle äärijärjestö Talebanin noustua uudelleen valtaan.
Elokuva seuraa kolmea nuorta afganistanilaisnaista, jotka kokoontuvat salaisessa lukupiirissä lukemaan Anne Frankin päiväkirjaa ja löytävät toisen maailmansodan juutalaisvainosta kertovasta kirjasta yhtymäkohtia omaan tilanteeseensa. Elokuvassa esiintyvät nuoret naiset ovat kuvanneet ja kirjoittaneet elämästään dokumenttia varten useiden vuosien ajan.
Tiede & Taide -illassa Lappeenrannassa pohditaan tieteen ja taiteen keinoja muuttaa maailmaa, keskustelijoina elokuvan toinen ohjaaja Elina Hirvonen, strateginen asiantuntija Liina Huttunen, professori Karl-Erik Michelsen sekä kuvataiteilija Irina Raski.
”Lappeenrannassa puhumme siitä, voiko tutkija olla aktivisti ja onko politiikka irtaantunut vallitsevasta ilmastokriisistä. Kysymme myös, onko kulttuuri luksustuote ja missä syntyy taiteen muutosvoima”, sanoo Adile Sevimli.
Elina Hirvonen on palkittu suomalainen dokumentaristi ja kirjailija. Hänen ensimmäinen pitkä dokumenttielokuvansa Paratiisi – kolme matkaa tässä maailmassa voitti IDFA-festivaalin opiskelijaelokuvien pääpalkinnon 2007. Vuonna 2017 ilmestynyt Kiehumispiste-elokuva sai useita kansainvälisiä tunnustuksia 2017–2019. Hirvonen on saanut WSOY:n säätiön tunnustuspalkinnon 2023, SPR:n Inhimillinen kädenojennus -palkinnon 2024 ja International Press Institute (IPI) Suomen sananvapauspalkinnon 2025.
Liina Huttunen on yksi Operaatio Arktiksen perustajista ja toimii hankkeessa strategisena asiantuntijana. Operaatio Arktis on ilmastostrategiahanke, joka tuo tieteellistä tietoa päätöksentekoon ja laajemmin yhteiskuntaan maapallon keikahduspisteiden ehkäisemiseksi. Se palkittiin tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla 2025. Lisäksi Huttunen tekee historian pro gradu -tutkimusta ilmastokeskustelun heräämisestä Suomessa 1960–1980-luvuilla.
Karl-Erik ”Kalle” Michelsen on LUT-yliopiston tieteen, teknologian ja modernin yhteiskunnan tutkimuksen emeritusprofessori. Hän on tutkinut tieteen ja teknologian yhteiskunnallisia vaikutuksia sekä modernin yhteiskunnan kulttuuria. Hänen mielenkiintonsa kohteita ovat tieteen, teknologian ja kulttuurin kohtaamiset ja vuorovaikutus sekä erilaiset maailmankuvat.
Irina Raski on imatralainen muu- ja mediataiteeseen erikoistunut kuvataiteilija, kuvittaja ja taidekasvattaja, joka käyttää taiteessaan avointa metsädataa, karttoja ja tilastoja. Hänen teoksensa viestivät metsiemme tilasta, luontokadosta ja ihmisen toiminnan jäljistä ympäristössämme.
Tiede & Taide -illat ovat Suomen Kulttuurirahaston uusi, kaikille avoin tapahtumasarja, jossa tiede taide kohtaavat yhteiskunnallisen keskustelun. Illoissa tutkijat, taiteilijat ja vaikuttajat kokoontuvat jakamaan ajatuksiaan ja näkökulmiaan. Keskustelujen teemat vaihtelevat, mutta niitä yhdistää uteliaisuus ja halu löytää uusia tapoja ajatella.
Tiede & Taide -iltojen sarja jatkuu syksyllä 2026.
Mitä jos antaisimme tutkijoiden ja taiteilijoiden ohjata tulevaisuutta?
Suomen Kulttuurirahaston Tiede & Taide -ilta
ti 14.4.2026 klo 17–19.45
Rakuunamäki, Mannerheiminkatu 10, Lappeenranta
Vapaa pääsy
Mitä jos kuuntelisimme enemmän tutkijoita ja taiteilijoita? Mitä jos antaisimme heidän ohjata tulevaisuuttamme? Miten tiede ja taide voivat muuttaa maailmaa?
Vuoden ensimmäinen Tiede & Taide -ilta järjestetään Vantaalla Rekolan Kinossa maanantaina 9.3.2026 klo 17. Keskustelua luotsaa toimittaja Adile Sevimli.
Kevään Tiede & Taide -keskusteluissa kysytään, miten taiteilijat ja tutkijat muuttavat maailmaa. Tilaisuuksissa nähdään myös Shakiba Adilin ja Elina Hirvosen vastavalmistunut dokumenttielokuva The Secret Reading Club of Kabul, joka kertoo naisten salaisesta vastarinnasta ja toivosta Afganistanissa, missä naiset on suljettu yhteiskunnan ja koulutuksen ulkopuolelle äärijärjestö Talebanin noustua uudelleen valtaan.
Elokuva seuraa kolmea nuorta afganistanilaisnaista, jotka kokoontuvat salaisessa lukupiirissä lukemaan Anne Frankin päiväkirjaa ja löytävät toisen maailmansodan juutalaisvainosta kertovasta kirjasta yhtymäkohtia omaan tilanteeseensa. Elokuvassa esiintyvät nuoret naiset ovat kuvanneet ja kirjoittaneet elämästään dokumenttia varten vuodesta 2023 alkaen.
Tiede & Taide -illassa Vantaan Rekolan Kinossa keskustelevat dokumenttiohjaaja, toimittaja Shakiba Adil, kirjailija ja dramaturgi Laura Gustafsson, kuraattori ja filosofi Päiviö Omwami sekä tutkimusprofessori Antto Vihma.
Keskustelussa pohditaan tieteen ja taiteen keinoja muuttaa maailmaa. Onko taide politisoitunut, vai onko se aina ollut poliittista? Saako tieteellä olla agenda, ja saako tutkija olla aktivisti? Mistä syntyy taideteoksen muutosvoima? Entä kuunnellaanko tutkijoita ja taiteilijoita suomalaisessa yhteiskunnassa tarpeeksi – ja miksi heitä pitäisi kuunnella?
”Viime vuosina niin tiedettä kuin taidetta on syytetty politisoitumisesta. Politiikasta taas aate ja ideologia on riisuttu täysin – päätöksiä perustellaan välttämättöminä, vaihtoehtoja ei ole. Tästä keskustelemme Vantaalla: Miksi toiset asiat ovat poliittisempia kuin toiset, ja kuka saa määritellä, mitkä”, sanoo Adile Sevimli.
Shakiba Adil on Kabulissa syntynyt ja kasvanut, Suomessa vuosia asunut dokumenttielokuvaohjaaja, toimittaja, kouluttaja ja naisten oikeuksien aktivisti. Hän oli ensimmäinen nainen Afganistanin televisiossa ensimmäisen Taleban-hallinnon kaaduttua vuonna 2001 ja yksi maan ensimmäisistä naispuolisista dokumenttielokuvaohjaajista.
Laura Gustafsson on helsinkiläinen kirjailija ja dramaturgi. Hän on julkaissut useita romaaneja ja näytelmiä, ja hän on myös mukana Eläinoikeusakatemia-järjestössä. Töissään Gustafsson on käsitellyt esimerkiksi kielen ja ruumiin suhdetta, väkivaltaa ja maailmanloppua.
Päiviö Maurice Omwami on kuraattori ja filosofi, joka työskentelee näyttelykuraattorina Suomen valokuvataiteen museossa. Omwami toimii myös kirjoittajana ja yhteiskunnallisena kommentaattorina, jonka keskeisiä kiinnostuksen kohteita ovat poliittinen ja postkolonialistinen teoria sekä afropessimismi.
Antto Vihma työskentelee tutkimusprofessorina Ulkopoliittisessa instituutissa. Hän on tutkinut muun muassa suurvaltapolitiikkaa, ilmastopolitiikkaa, populismia ja politiikan teoriaa. Hänen kirjansa Nostalgia: Teoria ja käytäntö (Teos, 2021) voitti tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon.
Tiede & Taide -illat ovat Suomen Kulttuurirahaston uusi, kaikille avoin tapahtumasarja, jossa tiede taide kohtaavat yhteiskunnallisen keskustelun. Illoissa tutkijat, taiteilijat ja vaikuttajat kokoontuvat jakamaan ajatuksiaan ja näkökulmiaan. Keskustelujen teemat vaihtelevat, mutta niitä yhdistää uteliaisuus ja halu löytää uusia tapoja ajatella.
Tiede & Taide -iltojen sarja jatkuu Kokkolassa 24.3. ja Lappeenrannassa 14.4.2026.
Suomen Kulttuurirahaston Tiede & Taide -ilta
Mitä jos antaisimme tutkijoiden ja taiteilijoiden ohjata tulevaisuutta?
Kulttuurirahaston kaikkien aikojen ensimmäiset Tiede & Taide -illat järjestettiin 10.11.2025 Kajaanissa Seminaarin taidekampuksella ja 11.11.2025 Kuopion Kino Kuvakukossa. Tilaisuuksissa kulttuurin, urheilun ja yhteiskunnan vaikuttajat pohtivat, mitä jos urheilu ja kulttuuri oppisivat enemmän toisiltaan ja tekisivät enemmän yhteistyötä. Molemmat keskustelut juonsi ja moderoi toimittaja Riku Rantala.
Toimittaja Riku Rantala juonsi Mitä jos? -illat Kuopiossa ja Kajaanissa.
Sekä panelistit että yhteensä toistasataa yleisön jäsentä olivat varsin yksimielisiä siitä, että yhteistyötä tarvitaan ja että molemmat osapuolet voisivat hyötyä siitä.
Miksi sitten kulttuuri ja urheilu niin usein nähdään erillisinä maailmoina? Kulttuurirahaston kehitysjohtaja Johanna Ruohonen kertoi avauspuheenvuorossaan omakohtaisen esimerkin.
”Viestin nuoruuteni Turun ylioppilasteatterin mustassa laatikossa. Tapasimme sanoa, että teatteri pelasti meidät urheilulta.”
Sittemmin Ruohonen on löytänyt uusia intohimoja esimerkiksi jalkapallosta. Mustavalkoinen vastakkainasettelu tuntuu kuitenkin yhä elävän keskusteluissa ja esimerkiksi oletuksissa eri yleisöistä.
Ruohosen mukaan urheilua ja kulttuuria yhdistää vähän kaikki. Harrastuksina taide ja urheilu tarjoavat hyvinvointia ja mielenterveyttä, elämänlaatua ja yhteisöllisyyttä. Aloja yhdistää tekijöiden intohimo ja kaikkensa antaminen, pyrkimys kauneuteen tai täydelliseen suoritukseen, yleisöjen liikuttaminen ja suurten tunteiden herättäminen.
Kulttuurirahaston kehitysjohtaja Johanna Ruohonen lavalla Kajaanissa Seminaarin Taidekampuksella.
Ruohonjuuritason ja harrastetoiminnan toisena ääripäänä on molemmilla saroilla miljardibisnes ja elämysteollisuus.
Yhteisiä ovat Ruohosen mukaan myös tekijöiden toimeentulokysymykset. Harva rikastuu taiteella tai urheilulla, mutta pieni osa on huipputuloisia. Molemmat alat ovat myös vahvasti julkisesti tuettuja, ja täysin omavaraisena toimintaa on vaikeaa ylläpitää.
Urheilun ja kulttuurin yleisöt ovat samanlaisia
Kulttuuriosallistumista tutkineen sosiologi Riie Heikkilän mukaan tutkimus kertoo, että urheilun ja kulttuurin yleisöt ovat yllättävän samanlaisia. Aktiivisuus ja osallistuminen kasautuvat, ja niitä ennustaa esimerkiksi korkea koulutus.
Osallistumisessa on harvoin kyse rahasta tai sen puutteesta, Heikkilä sanoi.
”Enemmän on kyse siitä, kuulunko sinne, hyväksytäänkö minun kaltaiseni mukaan. Sekä urheilu että kulttuuri voisivat enemmän korostaa, että kaikenlaiset ihmiset ovat tervetulleita.”
Heikkilä sai tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon vuonna 2024 ilmestyneestä kirjastaan Miksi lakkasimme lukemasta?
Sekä urheilu että kulttuuri voisivat enemmän korostaa, että kaikenlaiset ihmiset ovat tervetulleita.”
Riie Heikkilä
sosiologi
Koulutettu keskiluokka lukee edelleen, mutta monet ryhmän ulkopuolella kokevat tippuneensa yhteiskunnan rattailta ja liittävät lukemattomuutensa siihen. Kulttuurivihamielisyys kumpuaa usein eriarvoisuuden kokemuksesta.
”Koti on ensimmäinen ja kaikkein tärkein lukemissosialisaation paikka. Koulu ja kirjasto tasoittavat erilaisten kotien eroja, mutta Pisa-tutkimusten mukaan koulu onnistuu tässä entistä huonommin”, Heikkilä sanoi.
Lukemisessa on myös valtavat sukupuolierot. Tytöt suhtautuvat myönteisesti, pojat vastahakoisesti.
”Tyttöjä usein kannustetaan kulttuuria liippaaviin harrastuksiin, poikia liikunnallisiin. Harrastukset ennustavat myös tulevaa kulttuurikäyttäytymistä.”
Sosiologi Riie Heikkilä ja Sotkamon kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen.
Talkoohenkeä ja yhteisöllisyyttä Kajaanissa
Sotkamon kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen kertoi Kajaanin tilaisuudessa, että Sotkamossa on satsattu paljon liikuntaolosuhteisiin. Silmät ovat kuitenkin avautuneet myös kulttuurin suhteen ja se on tuotu vahvasti mukaan kuntastrategiaan.
”Myös liikkujat ja matkailijat haluavat kulttuurielämyksiä.”
Kilpeläinen peräänkuuluttaa urheilulle tyypillistä yhteisöllisyyttä, seurauskollisuutta ja talkoohenkeä myös kulttuurin puolelle. Näin ihmiset voivat kokea olevansa pieni palanen isoa kokonaisuutta.
Seminaarin taidekampuksella päämajaansa pitävän Routa Companyn taiteellinen johtaja Sari Palmgren pitää niin ikään osallisuutta tärkeänä. Roudan tuotannoissa on usein vapaaehtoisia mukana eri vaiheissa.
”Sitä on aina edeltänyt pitkäjänteinen työ. Luotettavan toimijan maine ei synny tyhjästä, vaan naaman on tultava tutuksi, että ihmiset uskaltavat tulla, olla ja tehdä”.
Kehityspäällikkö, valmentaja Olli Ohtonen on kokenut, mitä tarkoittaa, kun oma valmennettava hiihtää olympiakultaa ja kansa sekoaa. Miksi kulttuurin onnistumiset eivät saa ihmisjoukkoja torille tai hyppimään suihkulähteeseen?
”Urheilun sisälläkin vain harvat lajit tekevät sellaisen yhteisöllisyyden tunteen”, Ohtonen sanoi. ”Ehkä voisimme useamminkin lähteä torille.”
Routa Companyn taiteellinen johtaja Sari Palmgren, kehityspäällikkö, valmentaja Olli Ohtonen ja Kajaanin kaupunginteatterin näyttelijä Janne Kinnunen.
Kajaanin kaupunginteatterin näyttelijä Janne Kinnunen painotti, että kulttuuri ja urheilu ovat elinehto pienille paikkakunnille. Hänen Kajaanin kaupunginteatteriin ohjaamansa Pesismusikaali nousi kevään 2025 teatteritapaukseksi.
”Kuutisen vuotta sitten jäimme miettimään, että täytyisi tehdä sellainen juttu, joka menisi kuin häkä täällä. Pesishän on hyvä aihe, ja muotona musikaali vetoaa. Haastattelimme kymmenen pesiksen eri alueilla toimivaa ihmistä ja tiivistimme sen yhteen pläjäykseen”, kertoi Kinnunen musikaalin syntyhistoriasta.
Teatterilla järjestettiin myös keskusteluja, joissa pohdittiin muun muassa pesäpallon yhdenvertaisuuskysymyksiä sekä kilpaurheilun ja esittävän taiteen yhtäläisyyksiä.
”Niistä jäi käteen se, miten yhdessä ja lähellä toisiaan taide ja urheilu ovat. On hämmästyttävää, että niitä laitetaan jotenkin vastakkain. Itse olen urheiluperheestä eikä minulla ollut minkäänlaista käsitystä taiteesta. Silti olen päätynyt taidealalle enkä ole koskaan kokenut vastakkainasettelua.”
Kajaanissa lavalla nähtiin keskustelun lisäksi katkelma teoksesta MeTässä, jossa esiintyi tanssitaiteilija ja laulaja Mathilda Muk.
Tanssitaiteilija ja laulaja Mathilda Muk.
Kuopiossa tuodaan ihmisiä yhteen
Kuopion keskustelussa ANTI-festivaalin toiminnanjohtaja ja kuraattori Elisa Itkonen kertoi, että ANTI-festivaali pyrkii tavoittelemaan myös taidetapahtumiin harvoin osallistuvia. Festivaali tuo esitystaidetta julkisiin tiloihin – kaduilla ja toreilla tavoitetaan myös muita kuin taideihmisiä. Lapsiin panostaminen on yksi keinoista, jolla saadaan uusia yleisöjä paikalle.
On ihmisiä, jotka eivät olisi ikinä lähteneet taidetapahtumaan, ellei se olisi tullut työmatkalla vastaan, kertovat festivaalin saamat palautteet.
”Vastustus taidetta kohtaan syntyy usein ajatuksesta, että en ymmärrä, tämä ei ole minulle”, Itkonen sanoi.
ANTI-festivaali teki vuonna 2015 yhteistyötä Kuopion maratonin kanssa ja teokset käsittelivät tavalla tai toisella liikkumista, urheilua ja kestävyyttä. Kokemus oli hyvä.
”Se avarsi meille uusia maailmoja, toivottavasti urheilun ja liikunnan ihmisille myös.”
Kuopion kaupungin liikuntapalvelusuunnittelija, entinen ammattijalkapalloilija Ilja Venäläinen kertoi, että yhteiskunnan polarisaatio näkyy myös liikunnan puolella. Ääripäät korostuvat: runsaasti liikkuvia on enemmän kuin aiemmin, samoin vähän liikkuvia.
”Vastustus taidetta kohtaan syntyy usein ajatuksesta, että en ymmärrä, tämä ei ole minulle.”
Elisa Itkonen
ANTI-festivaalin toiminnanjohtaja ja kuraattori
Venäläinen uskoo, että urheilulta ja kulttuurilla olisi paljon opittavaa toisiltaan.
”Ehkä kulttuuripuolelle kaivattaisiin enemmän mokkapalameininkiä.”
Riie Heikkilän mukaan mikä tahansa harrastaminen edistää yhteisöllisyyttä. Jos esimerkiksi on innokas lukija, on usein mukana yhdistyksissä.
”Sekä kulttuurissa että urheilussa asuu jonkinlainen yhteisöllisyys, ja sitten on niitä, jotka jäävät kokonaan ulkopuolelle”, hän sanoo ja peräänkuuluttaa lisää mokkapaloja kaikille.
Lavalla vasemmalta Riie Heikkilä, Elisa Itkonen, Ilja Venäläinen, Hanna Pohjola ja Tatu Säisä. Juontajana Kuopiossakin oli Riku Rantala.
Taide voi hoitaa ja kuntouttaa
Tanssia pidetään lupaavana lääketieteellistä hoitoa täydentävänä kuntoutusmenetelmänä etenkin neurologisten sairauksien hoidossa.
Tanssitaiteen tohtori, dosentti Hanna Pohjola on tutkinut tanssin vaikutuksia, jotka ovat fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti laajoja. Tanssi edistää terveyttä ja vuorovaikutusta, vaikuttaa identiteettiin ja ryhmäytymiseen sekä näkyy aivokemiassa ja hormonituotannossa laajalla skaalalla. Pohjola on tehnyt töitä muun muassa Parkinsonin tautia, MS-tautia ja masennusta sairastavien kanssa.
Pohjola teki pitkään hedelmällistä yhteistyötä maajoukkuevoimistelijoiden kanssa. Kokemus osoitti, että huippu-urheilu ja taide voivat tukea toisiaan erinomaisesti.
”Siinä pystyi yhdistämään molemmista maailmoista niitä tärkeitä tapoja, jotka kehittävät urheilijaa eteenpäin, ei vain urheilussa vaan elämässä myös.”
Moninkertainen lentopallon Suomen mestari Tatu Säisä on ponnistanut huippu-urheilutaustasta monipuoliseen yrittäjyyteen teknologiassa ja tapahtumateollisuudessa. Hänelle urheilun ja kulttuurin yhdistäminen on rakas asia.
”Kulttuuripiireissä jotkut saattavat ajatella, että raha pilaa taiteen. Sitä myötä ei ehkä ole kiinnostusta eikä osaamista taloudellisiin asioihin.”
Tatu Säisä
Urheilija, toimitusjohtaja
Esimerkiksi Säisän johtama Sunset-festivaali sisälsi alun perin beach volleytä, sitten muita lajeja, sitten myös kulttuuria. Kulttuurisisältöjä, kuten maalauskursseja, pystyttiin myymään esimerkiksi yritysporukoille.
”Kulttuuripiireissä jotkut saattavat ajatella, että raha pilaa taiteen. Sitä myötä ei ehkä ole kiinnostusta eikä osaamista taloudellisiin asioihin”, Säisä arvelee.
Urheilussa ollaan tottuneempia tekemään yhteistyökumppanuuksia. Logonäkyvyyttä laajemmat toiminnalliset kumppanuudet tarjoaisivat Säisän mukaan kulttuurin toimijoille paljon mahdollisuuksia.
Ihmisten yhdistäminen on hänelle konkreettinen tapa tehdä yhteistyötä taiteen ja urheilun välillä.
”On paljon helpompaa ottaa yhteyttä, kun on jo valmiiksi tuttu henkilö.”
Kuopion Tiede & Taide -illassa esiintyivät myös Outi Markkula ja Emilia Lajunen katkelmalla teoksesta Syntyä / syvyydestä.
Käytännön avauksia yhteistyön lisäämiseksi
Panelisteilla oli paljon käytännön kokemusta yhteistyöstä kulttuurin ja urheilun välillä ja myös ideoita sen tiivistämiseksi.
Yleisöjä kannattaisi sekoittaa. Pesismusikaali sai pesäpalloihmisiä katsomaan teatteria, mutta toisaalta myös esityksen nähneitä teatteri-ihmisiä pesäpallokatsomoon.
Viestintäyhteistyö nähtiin isona mahdollisuutena. Urheilun puolella viestitään isoille massoille, kun taas taiteen alalla olisi osaamista luoda tarinoita ja nostaa esiin kiinnostavia yksilöitä.
Huippu-urheilun näkökulma voi tarjota taiteilijoille tietoa esimerkiksi oman parhaan tilan hakemisesta ja mielenhallinnasta. Yhteistä voi löytyä myös tekniikoista, esimerkkeinä tanssi ja kamppailulajit.
Tilat ja olosuhteet ovat tärkeitä. Sotkamossa esimerkiksi otettiin koululiikuntasalia rakentaessa huomioon mahdollinen teatterikäyttö. Mobiililavaa saavat kunnassa käyttää niin kulttuurin kuin urheilun toimijat.
”Ihmisten täytyy kokea olevansa samalla tasolla ja samaa porukkaa, muuten luottamusta ja sen myötä yhteistyötä ei synny.”
Ilja Venäläinen
liikuntapalvelusuunnittelija
Tutkimusten mukaan monilla menestyvillä kansainvälisillä urheilijoilla on monipuolinen lajitausta ja päälaji on valittu varsin myöhään. Nykyisin moni harrastus kuitenkin muuttuu intensiiviseksi varhain. Monen lajin harrastaminen ei ainakaan suurissa kaupungeissa välttämättä ole mahdollista. Lasten harrastuksia voisikin sekoittaa, tuoda vaikka uimahalliin nykymusiikkia tai futistreeneihin runonkirjoitusta.
Taiteen ja urheilun yhteistyön vahvin kivijalka on se, että tunnetaan toiset. Kannatusta saivat rohkeat yhteydenotot ja kylään kutsuminen puolin ja toisin – sekä paikkojen luominen tällaiselle ristiinpölytykselle.
”Ihmisten täytyy kokea olevansa samalla tasolla ja samaa porukkaa, muuten luottamusta ja sen myötä yhteistyötä ei synny”, kiteytti Ilja Venäläinen monen keskustelijan tunnot.
Tiede & Taide -tapahtumat kiertävät keväällä 2026 eri puolilla Suomea uudella teemalla. Seuraavat tapahtumat löydät pian tapahtumakalenteristamme.
Mitä jos urheilun ja kulttuurin toimijat tekisivät enemmän yhteistyötä? Millaisia vaikutuksia paikalliseen elinvoimaan ja ihmisten hyvinvointiin urheilulla ja kulttuurilla on? Miten vireä urheilu- ja kulttuuritoiminta tukevat toinen toistaan, ja kuinka ne voisivat yhdessä luoda parempia toimintaedellytyksiä alueellaan?
”Kulttuuri ja urheilu asetetaan usein tarpeettomasti toistensa vastapareiksi. Haluamme purkaa tätä vastakkainasettelua ja kartoittaa kulttuurin ja urheilun yhteistä maaperää. Kutsumme myös yleisön mukaan aktiiviseen keskusteluun ”, sanoo Suomen Kulttuurirahaston kehitysjohtaja Johanna Ruohonen.
Kajaanin Tiede & Taide -illassa urheilun ja kulttuurin suhteita pohtivat VTT, dosentti Riie Heikkilä ja kehityspäällikkö, valmentaja Olli Ohtonen, Kajaanin kaupunginteatterin näyttelijä ja Pesis-musikaalin ohjaaja Janne Kinnunen, kajaanilaisen Routa Companyn taiteellinen johtaja, tanssitaiteilija Sari Palmgren sekä Sotkamon kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen.
Keskustelua juontaa toimittaja Riku Rantala ja urheilun ja kulttuurin suhteita on pohtimassa mm. VTT, dosentti Riie Heikkilä.
Lavalla nähdään myös tanssitaiteilija-laulaja Mathilda Muk katkelmalla teoksesta MeTässä, ja keskustelua luotsaa toimittaja Riku Rantala.
”Korkeakulttuurin harrastaminen ja arkisempi aktiivisuus kasautuvat tutkimuksen mukaan samoille ihmisille. On tärkeää ymmärtää, miksi näin on”, kuvailee kulttuuriosallistumiseen perehtynyt sosiologi ja tutkija Riie Heikkilä.
Tiede & Taide -illat on Suomen Kulttuurirahaston uusi, kaikille avoin tapahtumasarja, jossa tiede ja taide kohtaavat yhteiskunnallisen keskustelun. Illoissa tutkijat, taiteilijat ja vaikuttajat kokoontuvat jakamaan ajatuksiaan ja näkökulmiaan. Keskustelujen teemat vaihtelevat, mutta niitä yhdistää uteliaisuus ja halu löytää uusia tapoja ajatella.
Ensimmäinen Tiede & Taide -ilta järjestetään Kajaanissa Seminaarin taidekampuksella 10.11.2025 klo 17 ja seuraava Kuopiossa Kino Kuvakukossa 11.11.2025. Tämän jälkeen tapahtumat kiertävät Suomea keväällä 2026.
Mitä jos… urheilu ja kulttuuri tekisivät enemmän yhteistyötä?
Tiede & Taide -illat
Seminaarin Taidekampuksella Kajaanissa
ma 10.11.2025 klo 17–19
Tervetuloa Suomen Kulttuurirahaston ensimmäiseen Tiede & Taide -iltaan Kajaaniin. Kaikille avoimessa tilaisuudessa kohtaavat tutkijat, taiteilijat ja yhteiskunnalliset vaikuttajat. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.
Kino Kuvakukossa Kuopiossa
ti 11.11.2025 klo 17–19
Kuopiossa urheilun ja kulttuurin suhteita pohtivat VTT, dosentti Riie Heikkilä, toiminnanjohtaja Elisa Itkonen, urheilujohtaja Anssi Laine, tanssit. tohtori, dosentti Hanna Pohjola sekä entinen ammattilaistason lentopalloilija, nykyinen toimitusjohtaja Tatu Säisä.
Toista kertaa järjestettävän Tampereen sananvapaustapahtuman sananvapausjulistuksen eli pääpuheenvuoron pitäjäksi on kutsuttu yhdysvaltalainen journalisti Kathleen Carroll. Hän on amerikkalaisessa ja globaalissa uutismediassa uraa uurtanut päätoimittaja, joka vaikuttaa myös keskeisten mediavapausjärjestöjen johdossa ja on toiminut Pulitzer-palkintoraadin puheenjohtajana.
Kathleen Carroll
Sananvapauteen ja sen merkitykseen keskittyvä tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran syyskuussa 2023 Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahaston aloitteesta.
Sananvapaustapahtuman käynnistää Haudanvakava uusi maailma -keskustelu Finlaysonilla maanantaina 22.9. klo 18. Tsinghuan yliopiston journalismin professori, amerikkalainen journalisti Rick Dunham ja Ylen kirjeenvaihtaja, Kiinan maailma -kirjan tekijä Mika Hentunen pohtivat, tekikö Donald Trump Kiinasta jälleen suuren.
Keskiviikkona 24.9.2025 klo 10 keskustellaan Yhdysvaltojen ja Kiinan globaalista valtataistelusta sekä USA:n mediavapaudesta Tampereen yliopiston journalistikoulussa. Keskustelun alustaa Kathleen Carroll ja mukana ovat myös Tampereen yliopiston journalistiikan professori Laura Ahva, professori Rick Dunham, kirjeenvaihtaja Iida Tikka, päätoimittaja Markku Mantila sekä C. V. Åkerlundin mediasäätiön hallituksen jäsen, journalisti Olli Seuri. Keskustelun juontaa Lännen Median toimituksen päällikkö Matti Posio. Keskustelua voi seurata myös striimin välityksellä.
Oman näkökulmansa vapauden teemaan tuo palkitun uutiskuvaajan, kolumbialaisen Federico Ríosin näyttely Tampereen Finlaysonilla. Ríos kuvaa mm. New York Timesille tekemässään työssä latinalaisamerikkalaisten ja muiden siirtolaisten matkaa kohti Yhdysvaltoja ja yhä useammin myös pois sieltä. Näyttely on avoinna 24.9.–11.10.
Federico Ríos
Asiantuntijakeskustelun huipentaa kutsuvierastilaisuus Tampereen Raatihuoneella tiistaina 23.9. Pääpuhuja on Kathleen Carroll, ja puheenvuoroja käyttävät myös tapahtuman muut kansainväliset puhujavieraat sekä Iida Tikka, Markku Mantila ja Olli Seuri. Tapahtuman puhetallenteet voi katsoa jälkikäteen Suomen Kulttuurirahaston verkkosivuilla.
Sananvapaustapahtumaan on vapaa pääsy, mutta keskustelutilaisuuksiin tulee ilmoittautua ennakkoon Suomen Kulttuurirahaston verkkosivujen kautta.
Tampereen sananvapaustapahtuma keskittyy sananvapauteen ja sen merkitykseen. Tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran syyskuussa 2023, jolloin teemana oli mediavapauden ja moniarvoisen tiedonvälityksen merkitys osana itsenäisen Ukrainan tarinaa. Ensimmäisen Tampereen sananvapausjulistuksen antoi amerikanukrainalainen journalisti ja mediajohtaja Myroslava Gongadze.
Tampereen sananvapaustapahtuman järjestää Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahasto yhteistyössä C. V. Åkerlundin mediasäätiön, Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö JOKES:n, Toimittajat ilman rajoja -järjestön, Tampereen yliopiston journalistikoulutuksen, Turun yliopiston Pan-Eurooppa-instituutin, Finlaysonin alueen ja Lännen Median kanssa.
Tampereen sananvapaustapahtuma järjestetään 22.–24.9.2025. Pääteemaa käsitellään eri näkökulmista yleisötilaisuuksissa, joihin osallistuu kansainvälisten puhujavieraiden ohella kotimaisia tekijöitä ja kokijoita.
Laajalle kuulijakunnalle on tarjolla näkemyksiä Yhdysvaltojen ja Kiinan globaalista valtataistelusta sekä yleisökeskustelu USA:n mediavapaudesta. Asiantuntijakeskustelun huipentaa kutsuvierastilaisuus Tampereen Raatihuoneella tiistaina 23. syyskuuta 2025.
Valokuvanäytttely
Uusi suuri muuri: Darién
Oman näkökulmansa vapauden teemaan tuo palkitun uutiskuvaajan, kolumbialaisen Federico Ríosin näyttely Tampereen Finlaysonilla. Rios kuvaa mm. New York Timesille tekemässään työssä latinalaisamerikkalaisten siirtolaisten matkaa kohti Yhdysvaltoja ja yhä useammin myös pois sieltä. Näyttely avautuu Tampereen sananvapaustapahtuman aikana.
Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahaston hoitokunnan aloitteesta toteutettavan tapahtuman ytimessä on Tampereen sananvapausjulistus eli pääpuheenvuoro, jonka pitäjäksi on tällä kertaa kutsuttu yhdysvaltalainen journalisti Kathleen Carroll.
Carroll on väsymätön sanankäytön vapauden ja toimittajien turvallisuuden puolustaja. Hän vaikuttaa keskeisten mediavapausjärjestöjen johdossa ja on toiminut Pulitzer-palkintoraadin puheenjohtajana. Mittavalla urallaan hän nousi ensimmäisenä naisena yli 150-vuotiaan uutistoimisto Associated Pressin maailmanlaajuisen uutistoiminnan ylimmäksi johtajaksi. Hän toimi päätoimittajana ja varapresidenttinä 14 vuotta (2002–2016) vastaten reportterien työstä yli sadassa maassa.
Tampereen sananvapaustapahtuma keskittyy sananvapauteen ja sen merkitykseen. Tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran syyskuussa 2023, jolloin teemana oli mediavapauden ja moniarvoisen tiedonvälityksen merkitys osana itsenäisen Ukrainan tarinaa. Ensimmäisen Tampereen sananvapausjulistuksen antoi amerikanukrainalainen journalisti ja mediajohtaja Myroslava Gongadze.
Miksi teemaksi valittiin sananvapaus? Sananvapaus on ydinarvo: se kuuluu jokaisen demokraattisen yhteiskunnan ytimeen ja on tärkeä osa vapaan ihmisen arkielämää. Sananvapaus kuuluu kaikille.
Tampereen sananvapaustapahtuman järjestää Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahasto yhteistyössä C. V. Åkerlundin mediasäätiön, Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö JOKES:n, Toimittajat ilman rajoja -järjestön, Tampereen yliopiston journalistikoulutuksen, Turun yliopiston Pan-Eurooppa-instituutin, Finlaysonin alueen ja Lännen Median kanssa.
Kouluissa järjestettyjen Digitutkijat-työpajojen ajankohtaiset aiheet ja lapsilähtöinen lähestymistapa ovat saaneet erinomaista palautetta opettajilta. Työpajat ovat tarjonneet myös ainutlaatuisen tilaisuuden kuulla lasten ajatuksia median käytöstä ja sen haasteista.
”Olemme havainneet, että nelosluokkalaiset ovat hyvin tietoisia verkkoympäristössä olevista riskeistä, kuten huijauksista, tietojen kalastelusta, lapsia houkuttelevista aikuisista ja sopimattomista mediasisällöistä. Siinä, miten lapset ymmärtävät näiden ilmiöiden taustoja, kuten mihin kerättyjä tietoja käytetään tai miten tuntemattoman yhteydenottoon kannattaa vastata, on kuitenkin isoja eroja”, kertoo työpajoja kehittänyt ja vetänyt MLL:n mediakasvatuksen asiantuntija Jenni Nevala.
”Toisinaan lasten kriittisyys ottaa ylikierroksia ja he epäilevät vähän kaikkea. Tämä ei tietenkään ole tarkoituksenmukaista. Meidän aikuisten tuleekin olla tarkkana, ettemme luo mediaympäristöistä liian yksipuoleista turvatonta, vaarallista ja haitallista kuvaa lapsille. Parhaimmillaan ne tuovat lasten ja perheiden arkeen iloa, turvaa, yhteenkuuluvuutta sekä tärkeitä nähdyksi ja kuulluksi tulemisen kokemuksia. Tätä haluamme Digitutkijat-työpajoissa vahvistaa”, sanoo Nevala.
Perheiden mediakasvatus vaihtelee suuresti
Keskustelut lasten kanssa osoittavat, että perheiden mediakasvatus vaihtelee suuresti. Monissa perheissä lasten medioiden käyttö tapahtuu yhdessä vanhempien kanssa tai heidän valvonnassaan ja siihen on selkeät toimintamallit, kuten alakoululaisten kohdalla on suositeltavaa. On kuitenkin paljon koteja, joissa rajoja ja valvontaa ei ole. Tähän voi olla monia syitä, esimerkiksi vanhempien tiedon tai voimavarojen puute.
”Digitalisaatio on vyörynyt koteihin ja arkeemme todella nopeasti. Siksi on ymmärrettävää, ettei vanhemmilla ole tietoa tai toimintamalleja, miten luovia kasvatustilanteissa lasten kanssa. Meidän on tärkeää oppia entistä enemmän perheiden media-arjesta, jotta voimme tukea heitä näissä tilanteissa”, Nevala kertoo.
Kiusaaminen verkossa huolestuttaa lapsia
Digitutkijoiden työpajoissa ja kyselyissä lapset nostavat esiin kiusaamisen ja ilkeät kommentit suurimpina ongelmina mediassa. Kiusaaminen ilmenee esimerkiksi viestiryhmistä ulosjättämisenä, loukkaavina kommentteina ja juorujen levittämisenä.
Osana hanketta Digitutkijat järjestääkin tiistaina 29.4. klo 18–19.30 verkkovanhempainillan, jossa keskitytään kiusaamisen ehkäisyyn sekä lasten empatia- ja vuorovaikutustaitojen vahvistamiseen digitaalisissa ympäristöissä. Verkkovanhempainillassa kuullaan MLL:n asiantuntijoita sekä Helsingin yliopiston kehitys- ja kasvatuspsykologian dosenttia Silja Martikaista.
Digitutkijat on MLL:n toteuttama ja Suomen Kulttuurirahaston käynnistämä ja rahoittama mediakasvatushanke, jossa tuetaan koulujen ja kotien mediakasvatustyötä. Hankkeen tavoitteena on osallistaen ja innostaen vahvistaa lasten medianlukutaitoja, sillä tutkimusten mukaan lasten digilaitteiden käytöllä on yhteys heidän hyvinvointiinsa.
Digitutkijoiden työpajat jatkuvat kouluissa ympäri Suomen ja hankkeessa tuotettua tietoa hyödynnetään niin mediakasvatuksen kehittämisessä kuin perheiden ja koulujen mediakasvatuksen tukemisessa.
Satakunnan Kulttuurirahasto haluaa Kulttuurikahviloilla edistää kulttuurimyönteistä keskustelua ja kulttuuritietoisuutta sekä luoda tilaisuuksia sektorirajat ylittävälle verkostoitumiselle kulttuurista kiinnostuneiden henkilöiden ja yhteisöjen välille. Kulttuurikahviloiden tavoitteena on, että keskustelua jatketaan järjestettyjen tilaisuuksien jälkeen yhdessä laaditun kulttuuriteesin ympärillä.
Kulttuurikahvilan ajankohtaisesitelmän ja siitä viriävän yleisökeskustelun taltioi muistioksi kuvataiteen keinoin nuori satakuntalainen kuvataiteilija Vilma Wallenström. Tätä ainutlaatuista tapaa taltioida keskustelu käytti aikoinaan myös kirjailija ja lääkäri Hj. Nortamo asunto-osakeyhtiönsä kokouksien pöytäkirjoja laatiessaan.
Ensimmäinen kulttuurikahvila pureutuu teemaan digisivistys ja tekoäly. Tilaisuus järjestetään torstaina 27.3. kello 16–18 Kankaanpään taidekoulun auditoriossa. Teeman alustajana on taiteen tohtori, taiteilija, opettaja ja tutkija Tomi Slotte Dufva.
Seuraava Kulttuurikahvila on Porin taidemuseolla perjantaina 28.3. Tilaisuuden aiheena on taiteen vapaus ja asema yhteiskunnassa. Keskustelun alustajana on Kulttuurirahaston erityisasiantuntija Johanna Ruohonen.
Kaikki kulttuurikahvilat järjestetään kello 16–18 ja niihin on vapaa pääsy. Ennakkoilmoittautumista ei vaadita.
Kahvin lisäksi tilaisuuksissa on tarjolla yhdessä laadittava teemaan liittyvä kulttuuriteesi, asiantuntijan alustus ja yhteinen keskustelu. Kulttuuriteesi ja tilaisuuden kulusta dokumentoitu taiteilija Vilma Wallenströmin toteuttama teos ovat tapahtumaan osallistuvien käytettävissä asiaa koskevissa somejulkaisuissa. Taiteilijan alkuperäisen teoksen tekijänoikeus on täysin oikeuksin taiteilijalla itsellään.
Kulttuurikahvila nostaa esiin myös Suomen Kulttuurirahaston strategian painopisteet: koko Suomi, tulevaisuuden huiput sekä vahva tiede ja taide. Suomen Kulttuurirahasto on valtakunnallisesti toimiva yksityinen säätiö, joka rakentaa moniarvoista ja kestävää yhteiskuntaa, toimii tieteen, taiteen ja kulttuurin puolesta ja kannustaa tulevaisuuden huippuja kohti läpimurtoja.
Valituskuoro on yhteisöllinen taideprojekti, joka on nähty ja koettu lähiaikoina jo kolmella eri Etelä-Savon paikkakunnalla. Projektissa paikkakunnan asukkailta kerätään erilaisia valituksen aiheita, ja niistä sanoitetaan ja sävelletään oma uniikki kuoroteos Valituskuoron esitettäväksi. Valituskuoro kootaan paikallisista asukkaista.
Ainutlaatuiseen taide-elämykseen voi osallistua kertomalla omat valituksen aiheensa Juvalta tai tulemalla itse Valituskuoroon. Valituksia ja kuorolaisia kerätään Juvan kirjastolla olevalla keräyslaatikolla sekä verkossa osoitteessa volat.fi/valituskuoro 31. maaliskuuta asti.
Kuorolaisilta ei vaadita laulutaitoa, tarvitaan vain intoa ja halua osallistua ainutlaatuiseen tempaukseen. Kuorolaiset saavat kappaleen etukäteen ja harjoitukset pidetään kuoronjohtajan johdolla esityspäivänä ennen tilaisuutta.
Juvan Valituskuoro esiintyy Martti Talvela -kampuksen auditoriossa perjantaina 25. huhtikuuta kello 19.
Tapahtumassa kuullaan ja nähdään alkuun Valituskuoron eritys. Sen jälkeen on vuorossa keskustelupaneeli, jossa pohditaan Juvan hyvää tulevaisuutta ja yhteisöllisyyttä valitusten aiheita unohtamatta. Tapahtuma on kaikille avoin ja ilmainen, ja mukaan toivotaan yleisöä sankoin joukoin.
Valituskuoro Pieksämäellä.
Valituskuoro on Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahaston hanke, joka mahdollistaa tapahtuman. Valituskuorot ovat esiintyneet jo Mikkelissä, Pieksämäellä ja Sulkavalla. Juvan Valituskuoro on Etelä-Savon Valituskuoroista järjestyksessään jo neljäs. Etelä-Savon ensimmäinen Valituskuoro esiintyi 9. marraskuuta 2024 Mikkelissä.
Huumori ja yhteisöllisyyden lujittaminen ovat Valituskuoron esiintymisissä vahvasti läsnä. Tarkoitus on reagoida ja vaikuttaa vallitseviin epäoikeudenmukaisuuksiin sekä herättää tunteita ja ajatuksia, ei tehdä pilaa ihmisten huolenaiheista.
Vaikuttavaa valittamista on Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahaston hanke. Valituskuorot järjestää mikkeliläinen yksinyrittäjien yhteisö Volat, jonka yrittäjät vastaavat muun muassa valitusten keräämisestä, kappaleiden sanoitusten koostamisesta ja sävellyksestä, kuorolaisten rekrytoinnista ja harjoittamisesta ja tapahtumien järjestämisestä.
Valituskuorot järjestää mikkeliläinen yksinyrittäjien yhteisö Volat.
Valituskuoro on Tellervo Kalleisen ja Oliver Kochta-Kalleisen luoma yhteisöllinen taideprojekti. Yhteisöllisyyden lujittamisen lisäksi valituskuorot kuvaavat yleismaailmallista havaintoa: valitamme turhasta, joskin valitusten joukkoon mahtuu myös syvempi demokratian ja tulevaisuuskasvatuksen näkökulma eli ajatus paremmasta maailmasta. Taiteilijat ovat antaneet konseptin vapaasti kaikkien käyttöön, ja valituskuoroja on perustettu eri puolilla maailmaa jo yli 200.
