Kulttuurileijonien luola rohkaisee luovat ideat lentoon
Miten kulttuurin ja luovien alojen toimijoita voitaisiin tukea uudella tavalla? Kysymyksestä sai alkunsa Kulttuurileijonien luola, joka on muutamassa vuodessa kasvanut paikallisesta kokeilusta valtakunnalliseksi toimintamalliksi.
Suomessa on viime vuosina etsitty uusia tapoja vahvistaa kulttuurin ja luovien alojen toimintaedellytyksiä. Yksi onnistuneimmista avauksista on ollut Kulttuurileijonien luola, joka tarjoaa kulttuuri- ja luovien alojen toimijoille mahdollisuuden esitellä ideoitaan, saada sparrausta sekä löytää uusia yhteistyökumppaneita ja rahoituskanavia. Toimintamalli on levinnyt eri puolille maata, ja tänä päivänä se tunnetaan innostavana kohtaamispaikkana, jossa ideat jalostuvat teoiksi.
Kaiken taustalla oli alun perin yksinkertainen kysymys: miten kulttuurin ja luovan alan toimijoita voitaisiin tukea uudella tavalla?
Kulttuurileijonien luola lähti liikkeelle yhdestä oivalluksesta
Idea Kulttuurileijonien luolasta syntyi kolmen kulttuurialan kehittäjän tapaamisessa Mikkelissä 2019. Silloisissa tehtävissä työskennelleet Etelä-Savon ELY-keskuksen johtava asiantuntija Tuija Toivakainen, Etelä-Savon maakuntaliiton kehittämispäällikkö Heli Gynther ja Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahaston asiamies Päivikki Eskelinen-Rönkä pohtivat keinoja vahvistaa kulttuurin ja luovien alojen tekijöiden asemaa sekä auttaa heitä kehittämään toimintaansa. Yhteinen tavoite oli löytää käytännöllisiä, vaikuttavia ja helposti toteutettavia keinoja, jotka toisivat yhteen osaamista, verkostoja ja uusia mahdollisuuksia.
Keskustelun lomassa Tuija Toivakainen heitti ilmaan ajatuksen kulttuurialan omasta ’Leijonanluolasta’. Tunnetusta yrittäjyyskonseptista (Shark Tank) inspiraationsa saanut idea herätti heti kiinnostusta. Osakkuuksien ja sijoituslupausten sijaan konseptin idea ryhdyttiinkin muokkaamaan luovan alan haasteisiin ja tarpeisiin paremmin sopivaksi. Suunnittelutyöryhmään liittyi mukaan Taiteen edistämiskeskuksen erityisasiantuntija Hanna Susitaival (nyk. Taiteen ja kulttuurin rahoitus -osaston yksikönpäällikkö Taide ja kulttuurivirastossa).
”Kulttuurileijonien luola osuu ajan hermoon. Kulttuurialalla oli runsaasti luovia ihmisiä, joilla oli rohkeita ajatuksia, mutta joiden oli joskus vaikea löytää oikeita sparraajia, kumppaneita tai väyliä kehittää toimintaansa eteenpäin”, kuvailee Tuija Toivakainen, joka toimii nykyisin Itä-Suomen elinvoimakeskuksessa johtavana asiantuntijana.
Ensimmäinen Kulttuurileijonien luola toteutettiin mikkeliläisessä taidegalleriassa, GalleriArissa heti samana vuonna 2019. Positiivisen palautteen siivittämänä luolatapahtumia on siitä lähtien järjestetty Etelä-Savossa vuosittain paria koronavuotta lukuun ottamatta.
Kannustamisen kulttuuri kantaa
Kulttuuriluola-toiminnan ytimessä on aina positiivinen ja kannustava ilmapiiri. Vaikka nimi viittaa leijonanluolaan, tarkoituksena ei ole asettaa osallistujia tiukkaan arviointiin tai kilpailuun, vaan tarjotaan rakentavaa palautetta, uusia näkökulmia ja konkreettisia neuvoja.
Kulttuurileijonien luolassa osallistujat esittelevät ideansa hanke- ja rahoitustoiminnan ammattilaisista koostuvalle asiantuntijaraadille ja yleisölle. Esitysten jälkeen keskustellaan, esitetään kysymyksiä ja pohditaan yhdessä mahdollisia kehityssuuntia. Myös yleisö on tervetullut mukaan keskusteluun. Samalla syntyy uusia kontakteja, jotka voivat myöhemmin johtaa yhteistyöhön, rahoitukseen tai uusiin hankkeisiin.
Kulttuuri- ja luovilla aloilla työskentelevät kohtaavat usein tilanteita, joissa uuden idean kehittäminen tapahtuu yksin. Siksi mahdollisuus saada palautetta eri alojen asiantuntijoilta on koettu arvokkaaksi. Samalla tapahtumat ovat vahvistaneet luovien alojen yhteisöllisyyttä ja lisänneet eri toimijoiden välistä vuoropuhelua.
”Monelle osallistujalle tärkeintä ei olekaan yksittäinen neuvo tai palaute, vaan tunne siitä, että oma idea otetaan vakavasti”, lisää Heli Gynther, joka nykyisin työskentelee Etelä-Karjalan liitossa aluekehityspäällikkönä
Sana kiiri ympäri Suomen
Kasvun vauhti on yllättänyt myös toiminnan käynnistäjät. Alkuperäinen idea oli tarkoitettu yhden alueen kokeiluksi, mutta nopeasti kävi ilmi, että toimintamallille oli tarvetta myös muualla Suomessa. Kokemukset olivat positiivisia, osallistujat innostuneita ja palaute kannustavaa. Moni osallistuja kuvaa tapahtumaa ainutlaatuiseksi tilaisuudeksi testata ajatuksiaan turvallisessa ympäristössä. Juuri siinä piilee toimintamallin vahvuus: kyse ei ole kilpailusta, vaan rakentavasta keskustelusta ja yhteisestä kehittämisestä.
Kun tulokset olivat myönteisiä, toimintamalli alkoi levitä alueelta toiselle.
Nykyään tapahtumia järjestetään eri puolilla Suomea, ja niiden käytännön järjestelyjä koordinoivat Elinvoimakeskukset. Jokainen luola on oman alueensa näköinen. Vaikka toteutustavat voivat hieman vaihdella, toiminnan perusajatus säilyy kaikkialla samana: tarjotaan luoville tekijöille mahdollisuus kehittää ideoitaan turvallisessa, myönteisessä ja asiantuntevassa ympäristössä.
Valtakunnalliseksi levinnyt toiminta kertoo siitä, että konsepti vastaa todelliseen tarpeeseen. Luovilla aloilla kaivataan paitsi rahoitusta myös mahdollisuuksia kohdata muita toimijoita, testata ajatuksia ja löytää uusia verkostoja. Samalla tapahtumat ovat nostaneet esiin kulttuurialan monimuotoisuuden.
Yhdessä ideat muuttuvat mahdollisuuksiksi
Kulttuurileijonien luolissa on sparrattu niin esittävän taiteen hankkeita, tapahtumaideoita, digitaalisia palveluita, taidekasvatuksen avauksia kuin yhteisöllisiä kehittämisprojekteja. Yhteistä niille on halu luoda jotakin uutta. Monet osallistujat ovat kertoneet löytäneensä tapahtumista paitsi uusia kontakteja myös uskoa omaan tekemiseensä. Kun idea saa näkyvyyttä ja sitä tarkastellaan useasta näkökulmasta, voi pienestäkin ajatuksesta kasvaa jotakin merkittävää. Tapahtumat ovat myös osoittaneet, että kulttuurin merkitys ulottuu laajalle. Kulttuuri luo vetovoimaa ja alueellista elinvoimaa. Samalla se synnyttää työpaikkoja, yritystoimintaa ja uusia palveluita.
Juuri tästä syystä Kulttuurileijonien luola nähdään monilla alueilla tärkeänä kehittämisen työkaluna. Se tuo yhteen kulttuurikentän toimijat, yritykset, julkisen sektorin ja asiantuntijat tavalla, joka mahdollistaa uusien ratkaisujen syntymisen.
Toiminnan merkitys ei kuitenkaan synny vain yksittäisistä tapahtumista. Vielä tärkeämpää on se, että Kulttuurileijonien luola on muuttanut ajattelutapaa. Se on osoittanut, että kulttuurin ja luovien alojen kehittämiseen voidaan soveltaa uusia menetelmiä ja että rohkeille kokeiluille kannattaa antaa tilaa.
Samalla se on vahvistanut käsitystä siitä, että parhaat ideat syntyvät usein yhteistyössä. Kun eri alojen osaajat kokoontuvat saman pöydän ääreen, voi syntyä jotakin sellaista, mitä kukaan ei olisi yksin keksinyt.
”Alun perin yhden keskustelun yhteydessä esitetystä ideasta on kasvanut valtakunnallinen toimintamalli, joka innostaa, kannustaa ja rakentaa uusia mahdollisuuksia kulttuurin ja luovien alojen tekijöille. Sen menestys kertoo sekä idean voimasta että siitä, että kulttuurialalla on paljon käyttämätöntä potentiaalia, joka odottaa oikeaa hetkeä päästäkseen esiin”, sanoo Päivikki Eskelinen-Rönkä, joka on nykyisin Kulttuurirahaston Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon rahastojen päällikkö.
Kymenlaakson luolasta intoa yritystoimintaan
Kouvolassa 15.9.2026 järjestettyyn Kulttuurileijonien luolaan osallistui muun muassa nuori yrittäjä Huugo Kauhanen, jolla on Kauha Clothing -niminen vaatetusalan yritys.
”Oli todella siistiä päästä esiintymään Kulttuurileijonien luolaan ja kertomaan omasta yrityksestäni sekä ideastani. Esiintyminen jännitti hieman etukäteen, mutta tilaisuudesta jäi todella hyvä fiilis. Oli hienoa päästä kohtaamaan uusia ihmisiä ja saada ajatuksia sekä palautetta oman tekemisen kehittämiseen.
Tilaisuudesta lähti mukaan paljon uutta intoa ja rohkeutta viedä omaa yritystä eteenpäin. Oli myös hienoa huomata, että omalla idealla ja tekemisellä voi herättää kiinnostusta muissa”, Huugo Kauhanen kertoo.
