Tulevaisuuden työ vaatii lempeyttä
Kun maailma teknologisoituu, inhimillisyys ja luovuus tuovat siihen lisäarvoa. Kysyimme neljältä työelämän asiantuntijalta, mitkä työelämätaidot tulevaisuudessa korostuvat enemmän kuin nyt.
Helsingin yliopiston käytännöllisen teologian professori Anne Birgitta Pessi tutkii työyhteisöjä monilla yhteiskunnan aloilla ja kouluttaa työelämätaitoja järjestöissä, julkisella sektorilla ja yrityksissä. Hän nostaa tärkeimmäksi tulevaisuuden työelämätaidoksi uuden käsitteen: inhimillisyys-ymmärryksen.
”Nouseva taito kaiken paineisen ja kaoottisenkin keskellä on kyky ymmärtää ja huomata itsemme ja toinen toisemme ihmisinä – erehtyvinä, merkityksellisyyttä etsivinä ja arvostusta kaipaavina”, Pessi sanoo.
Inhimillisyyden ymmärryksen elementtejä ovat myötätunto, itsemyötätunto ja myötäinto. Tutkimusten mukaan työyhteisön myötätuntoisuus vahvistaa työhyvinvointia, yhteisöllisyyttä, resilienssiä ja tuloksellisuuttakin ja myötätunnon taitoja voi harjoitella sekä yksilö- että organisaatiotasolla.
Anne Birgitta Pessi”Nouseva taito kaiken paineisen ja kaoottisenkin keskellä on kyky ymmärtää ja huomata itsemme ja toinen toisemme ihmisinä – erehtyvinä, merkityksellisyyttä etsivinä ja arvostusta kaipaavina.”
”Jokainen pystyy laajentamaan moraalista joukkoa, jolle haluaa hyvää ja jonka hyvinvoinnin tajuaa liittyvän omaan hyvinvointiinsa. Myötätunto niputetaan usein hempeilyksi, vaikka se on kaikkea muuta. Se on kärsimyksen kohtaamista ja vahva voima.”
Toiseksi Pessi nostaa maadoittumis-elevaatioksi kutsumansa taidon. Kun ihminen osaa rauhoittua ja olla läsnä, hän voi kokea elevaatiota eli kohottuneisuutta, itsen ylittävyyttä. Elevaatiota ei voi pakottaa, mutta työyhteisöjen kannattaisi tarjota henkilökunnalle taide- ja luontoelämyksiä.
”Taide ei ole väline vaan itseisarvo, mutta tiedämme musiikin tekevän hyvää terveydelle. Taiteen ja luonnon kautta saatavan elevaation väylää tarvitaan luovuuteen, innovointiin ja uusiin ajatuksiin, joita työelämä vaatii.”
Topias Joensuu on 22-vuotias yrittäjä ja lumilautailija. Mortar-yrityksessään hän suunnittelee ja myy laskettelu- ja lumilautailuvaatteita. Tärkeimmäksi tulevaisuuden työtaidoksi hän mainitsee hyvän keskittymiskyvyn ja tietoisen pidättäytymisen liiasta digilaitteiden käytöstä. Monta tuntia puhelimen selaamista päivässä on suoraan pois työtehosta, ja tutkimusten mukaan pienenkin keskeytyksen jälkeen voi kestää parikymmentä minuuttia päästä taas kunnolla asiaan kiinni.
Topias Joensuu, yrittäjä ja lumilautailija“Ihmiselle jää se, mikä on tekoälyn ulottumattomissa, eli luovuus ja toisaalta tekoälyn ohjailu. Tekoälyn käyttö on tärkeä tulevaisuuden taito, joka voi lisätä yksilön työtehoa.”
”Pieni puhelinaddiktio on nykyään niin normalisoitu juttu, että sitä ei myönnetä edes itselle. Omassa ikäluokassani ihmisillä on valtavasti sovelluksia ja hälytysääniä kamppailemassa huomiosta, mutta niinpä myös vanhempieni ikäluokka selailee kännyköitä kaiken aikaa.”
Luovuus on ollut töissä aina tärkeää. Joensuu uskoo sen korostuvan tekoälyn aikakaudella.
”Tekoäly voi korvata toistettavia ja kaavamaisia tehtäviä. Ihmiselle jää se, mikä on tekoälyn ulottumattomissa, eli luovuus ja toisaalta tekoälyn ohjailu. Tekoälyn käyttö on tärkeä tulevaisuuden taito, joka voi lisätä yksilön työtehoa.”
Joensuu itse käyttää tekoälyä päivittäin. Hän esimerkiksi kysyy, millaisia asioita pitää ottaa huomioon tietyn kankaan valinnassa.
”Syvällisiin kysymyksiin tekoäly antaa paremman vastauksen kuin googletus. Tekoälyn sanomisiin pitää kuitenkin osata suhtautua tietyllä varauksella.”
Tuomo Alasoini toimii työn ja työelämän teknologisen murroksen alueen tutkimusprofessorina Työterveyslaitoksella. Myös hän peilaa kysymystä tulevaisuuden työelämätaidoista siihen, mitä lisäarvoa ihminen tuo teknologisoituvaan maailmaan. Tärkeimmäksi hän nostaa luovan toiminnallisen älykkyyden eli kyvyn ideoida ratkaisuja, esittää innovatiivisia kysymyksiä ja miettiä asioita boksin ulkopuolelta.
”Luova toiminnallinen älykkyys auttaa käytännön ongelmien ratkaisussa, kun maali liikkuu ja prosessia ei voi mallintaa matemaattiseen todennäköisyyteen perustuen. Tässä auttaa asiantuntijan hiljainen tieto, joka voi syntyä vain kokemuksen kautta. Se vaatii aikaa sekä kontekstuaalista systeemistä näkemystä”, Alasoini sanoo.
Tuomo Alasoini, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos“Ihmisen luomat teokset tarjoavat mahdollisuuden kokea tunne-elämyksiä ihmisten kesken. Tämä liittyy myös kädentaitoihin. Arvokkaimmat materiaaliset tuotteet ovat jatkossakin käsityötä.”
Toiseksi Alasoini mainitsee luovan taiteellisen älykkyyden. Vaikka kulttuuria voidaan tuottaa tekoälyllä, kiinnostavimmiksi nousevat ihmisen luomat teokset.
”Ne tarjoavat mahdollisuuden kokea tunne-elämyksiä ihmisten kesken. Tämä liittyy myös kädentaitoihin. Arvokkaimmat materiaaliset tuotteet ovat jatkossakin käsityötä.”
Myös sosiaalista älykkyyttä tarvitaan. Kyky ymmärtää muiden tarpeita ja tunnetiloja sekä viestiä rakentavasti liittyy kaikkeen työhön, missä pitää neuvoa ja suostutella. Osin taito on sisäsyntyinen, mutta sitä myös oppii vuorovaikutuksessa toisten kanssa.
Niina Pitkänen on vanhempainvapaalla toiminnanjohtajan työstään Suomen Mentorit ry:ssä, joka toteuttaa työllistymistä ja työelämätaitoja tukevaa mentorointia valmistumisvaiheessa oleville korkekoulutetuille. Hänestä tärkein tulevaisuuden taito on kyky ymmärtää, mikä omassa työssä on olennaista ja keskittyä siihen. Taito korostuu tietotyössä ja tietointensiivisillä aloilla.
”Elämme monimutkaisten haasteiden täyteistä työelämää, ja kompleksisuus tuskin helpottuu. Myös johtajuus on murroksessa, mikä korostaa jokaisen taitoa johtaa itse itseään”, Pitkänen sanoo.
Niina Pitkänen”Elämme monimutkaisten haasteiden täyteistä työelämää, ja kompleksisuus tuskin helpottuu.”
Viime vuosikymmeninä työelämässä on puhuttu portfoliourista eli siitä, että urapolku ei kulje enää yhden työnantajan palveluksessa vaan ura on kokoelma erilaisia työnteon muotoja. Pitkänen uskoo, että tulevaisuudessa korostuu monityöllisyys. Ihminen voi olla samanaikaisesti palkkatyössä ja pyörittää omaa yritystä, mikä edellyttää taitoa ohjata omaa tekemistään kohti olennaista.
Toiseksi Pitkänen tarjoaa taitoa luoda ja ylläpitää yhteenkuuluvuutta. Tiimit ja työyhteisöt monimuotoistuvat ja monikulttuuristuvat samaan aikaan kun yhteiskunnassa arvot polarisoituvat. Työkavereina voi olla ideologialtaan, äidinkieleltään ja kulttuuritaustaltaan hyvin erilaisia ihmisiä.
”Kuitenkin juuri yhteenkuuluvuuden tunne lisää työhyvinvointia ja halua pysyä työpaikassa. Eroista huolimatta on tärkeä hahmottaa, mikä ihmisiä tiimissä yhdistää ja mikä on heidän yhteinen tavoitteensa tiimin jäseninä. Ne, jotka pystyvät löytämään yhteistä erojen sijaan, ovat työelämässä voittajia niin yksilöinä kuin esihenkilöinäkin.”
Nykyään puhutaan paljon työelämän vaatimusten kovenemisesta niin tietotyössä kuin vaikkapa lähihoitajilla. Siitä huolimatta – tai juuri siksi – kaikki haastateltavat esittivät tulevaisuuden työelämän perustaksi pehmeitä arvoja edustavia taitoja: luovuutta, lempeyttä ja yhteistyötä. Myös armollisuutta tarvitaan, sillä työura on kestävyyslaji.
