Miksi tuemme mitä tuemme?
Monet apurahansaajat saavat myöntökirjeensä ohessa esitteen nimikkorahastosta, josta apuraha on myönnetty. Mutta mitä nimikkorahastot ovat ja millainen merkitys niillä on hakijoille?
Kun Suomen Kulttuurirahasto perustettiin 1930-luvun lopulla, säätiölle koottiin varoja laajan kansalaiskeräyksen kautta. Perustamiskeräykseen lahjoitti 170 000 suomalaista, monet heistä pieniä summia vähistä rahoistaan. Lisäksi järjestettiin lahjakirjakeräys, joka oli suunnattu varakkaammille lahjoittajille.
Vuosikymmenten kuluessa Kulttuurirahasto on vastaanottanut satoja lahjoituksia ja testamentteja tieteen ja taiteen hyväksi. Myös nykyisin Kulttuurirahasto saa merkittävän määrän lahjoituksia vuosittain.
Kulttuurirahastossa lahjoittaja voi määritellä tarkoituksen lahjoittamilleen varoille. Lahjoituksen voi osoittaa yleisesti tieteen ja taiteen tukemiseen, mutta monet lahjoittajista arvostavat mahdollisuutta vaikuttaa tarkemmin siihen, mihin varat tulevaisuudessa käytetään. Yli 100 000 euron lahjoituksista voidaan muodostaa nimikkorahasto.
Nimikkorahastoja on Kulttuurirahastossa jo yli 900. Monesti nimikkorahaston tarkoitus liittyy lahjoittajan elämänhistoriaan, vaikkapa elämäntyöhön, asuinpaikkaan tai rakkaaseen harrastukseen. Kulttuurirahasto on vuosien kuluessa esimerkiksi saanut useita suuria lahjoituksia, jotka tulee ohjata karjalaisen kulttuurin tukemiseen.
Karjalan kieltä ja karjalaista kulttuuria apurahojen tuella
Artturi ja Aina Helenius
Artturi ja Aina Heleniuksen miljoonan markan lahjoitus vuonna 1938 oli Kulttuurirahaston ensimmäisiä suurlahjoituksia. Viipurilaistaustainen Artturi Helenius (1878–1959) oli menestyvä huopatehtailija, joka halusi edistää ”vähäväkisten pyrkimyksiä sivistyksen osallisuuteen”. Omaisuutensa hän loi äärimmäisellä säästäväisyydellä ja yritteliäisyydellä sekä vaimonsa Ainan (1882–1974) tuella. Heleniusten varoista muodostettiin nimikkorahasto, joka tukee taloudellisten ja teknisten alojen tutkijoita sekä vaalii karjalaista kulttuuria.
Elna Käkönen
Pankkivirkailija Elna Käkösen (1892–1992) testamenttilahjoitukseen perustuva rahasto tukee karjalaisen kulttuurin edistämis- ja tutkimustyötä. Karjala ja karjalainen kulttuuri olivat tärkeitä ja läheisiä Elna Käköselle. Hän joutui sodan aikana lähtemään kaksi kertaa Viipurista evakkoon ja jättämään niin kotinsa, työnsä, ystävänsä kuin myös hänelle rakkaan Viipurin. Karjala oli hänen henkinen kotinsa, minne hän kaipasi aina takaisin.
Lempi ja Aili Jääskeläinen
Lempi ja Aili Jääskeläisen rahasto tukee Karjalan historian ja kirjallisuuden tutkimusta. Lempi Jääskeläinen (1900–1964) opiskeli ennen kirjailijanuraansa historiaa ja arkeologiaa. Kirjailijana hän julkaisi 36 teosta. Historiallisten romaanien ohella Jääskeläinen kirjoitti muun muassa novelleja ja runoja sekä Viipuriin liittyvän pienoisnäytelmien sarjan. Rahasto perustuu opettaja Aili Sigrid Jääskeläisen (1898–1980) testamenttiin, jonka hän teki sisarensa Lempin kuoleman jälkeen.
Karjalaista kulttuuria, karjalan kieltä tai karjalaiseen kulttuuriperinteeseen liittyvää tutkimusta tukevat Kulttuurirahaston kautta myös muun muassa Sinikka Jarkolan, Ingeborg, Kaarlo ja Zuli Tarhosen sekä Aino ja Nuutti J. Rädyn rahastot.
Mitä nimikkorahasto merkitsee apurahanhakijalle?
Kulttuurirahastossa hakija ei voi osoittaa hakemustaan tiettyyn nimikkorahastoon. Kaikki hakemukset käyvät läpi tieteen- tai taiteenalakohtaisen vertaisarvioinnin, josta vahvimmat hakemukset etenevät päätöksentekoon.
Päätöksenteon jälkeen Kulttuurirahasto sijoittelee hakemukset niin, että kaikkien nimikkorahastojen tarkoitukset täyttyvät. Karjalaisia teemoja sisältävät projektit saavat siis usein apurahoja yllä mainituista nimikkorahastoista, vaikka hakijan ei tarvitsekaan sitä hakiessaan tietää. Yleisrahastosta ohjataan tukea tieteelle ja taiteelle yleisesti – myös sellaisille aloille, joihin ei nimikkorahastoista ole juuri osoitettu varoja.
Toisinaan nimikkorahastojen tarkoitusten pohjalta muodostuu myös erillisiä hakukohteita. Tällaisia ovat tällä vuosikymmenellä olleet esimerkiksi miljoonan euron panostukset sydän- ja verisuonitautien tutkimukseen sekä muinais-, ympäristö- ja sedimentti-DNA:n tutkimukseen. Kulttuurirahasto voi käyttää nimikkorahastojen varoja myös yhteistyökumppanien kanssa tehtäviin hankkeisiin, jos niiden tarkoitukset sen mahdollistavat.
Vaikka apurahan hakeminen suoraan tietystä nimikkorahastosta ei ole mahdollista, rohkaisemme silti hakemaan apurahoja karjalaisen kulttuurin tutkimiseen ja harjoittamiseen. Erinomaisilla hankkeilla on aina mahdollisuus menestyä.
