Kuvataiteilijoiden elämäntyö hyödyttää tulevaisuuden tiedettä ja taidetta
Vuonna 2024 menehtyneet oululaislähtöiset kuvataiteilijat Reijo Hukkanen ja Sinikka Tuominen halusivat lahjoittaa omaisuutensa Suomen Kulttuurirahaston kautta tieteelle ja taiteelle.
Reijo Hukkaselta ja Sinikka Tuomiselta merkittävä testamenttilahjoitus
Suomen Kulttuurirahasto on yksi Suomen merkittävimmistä tieteen, taiteen ja kulttuurin tukijoista. Sen mahdollistavat vuosikymmenten aikana saadut lahjoitukset ja testamentit.
”Jo Kulttuurirahaston perustamiskeräykseen vuonna 1938 osallistui 170 000 suomalaista. Lahjoittamisen perinne jatkuu edelleen, ja huolehdimme tarkasti siitä, että saamamme lahjoitukset käytetään antajansa tahdon mukaisesti tieteen ja taiteen hyväksi”, sanoo Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson.
Reijo Hukkanen (1946–2024) ja Sinikka Tuominen (1947–2024) olivat palkittuja taiteilijoita ja suomalaisen nykytaiteen keskeisiä vaikuttajia.
Kuvanveistäjä ja taidemaalari Reijo Hukkanen tunnetaan muun muassa Helsingin Musiikkitalon edustalla sijaitsevasta Laulupuut-veistoksesta. Hän sai Kuvataiteen valtionpalkinnon vuonna 1987 ja Pro Finlandia -mitalin 2012, ja hänet valittiin Vuoden taiteilijaksi vuonna 1991. Hukkasen veistokset ovat kekseliäisyydessään aivan omassa luokassaan: niissä tutut materiaalit taipuvat akrobaattisiin muotoihin ja romu ylevöityy kurittoman huumorin siivittämänä teoksiksi.
Laajasti arvostettu taidemaalari Sinikka Tuominen sai Suomi-palkinnon 1995. Hän oli myös Ars Fennica -ehdokas 1996 ja Carnegie Art Award -ehdokas 2000. Vuonna 2019 hänelle myönnettiin pohjoismaisittain merkittävä tunnustus, Prinssi Eugenin mitali, jolla haluttiin kunnioittaa Tuomisen pelkäämätöntä ja omakielistä taidemaalarin uraa.
Oululaislähtöisen taiteilijapariskunnan testamenttilahjoitukseen kuuluu laajan teoskokoelman lisäksi muun muassa asunto, Hailuodon kiinteistö sekä mittava arkistomateriaali. Hailuodossa taiteilijoilla oli kesäpaikka, missä molemmilla oli oma ateljee.
”Reijo Hukkasen ja Sinikka Tuomisen lahjoitus on osoitus tieteen ja taiteen arvostuksesta sekä halusta tukea tulevien sukupolvien tieteen ja taiteen ammattilaisten työtä. Yli puolen miljoonan euron lahjoitus on taloudellisesti merkittävä, mutta sen kulttuurihistoriallista arvoa ei voi mitata euroissa”, sanoo Pettersson.
Kulttuurirahasto on lahjoittanut Hukkasen ja Tuomisen teoksia Oulun taidemuseoon ja Nykytaiteen museo Kiasmaan. Lisäksi muutamia teoksista on liitetty Kulttuurirahaston omaan kokoelmaan. Osalle tavoitellaan ostajia huutokaupan kautta.
”Laaja teoslahjoitus täydentää hienosti nykytaiteen kokoelmaamme. Teokset tulevat osaksi Kansallisgallerian kokoelmaa ja tuleville sukupolville säilyvää yhteistä kulttuuriperintöämme”, Kiasman museonjohtaja Kiira Miesmaa sanoo.
Erittäin laaja ja taidehistoriallisesti merkittävä arkistokokonaisuus, joka sisältää lehtileikkeitä, kuvia ja muuta taidehistoriallista materiaalia, on inventoitu ja lahjoitettu Kansallisgalleriaan. Arkistokokonaisuus luo hyvät edellytykset taiteilijoiden tuotannon tutkimiselle.
Kulttuurirahasto saa noin 10 miljoonaa euroa vuodessa lahjoituksina ja testamentteina. Lahjoitusten tuotoilla Kulttuurirahasto tukee tiedettä, taidetta ja kulttuuria esimerkiksi myöntämällä apurahoja yli 50 miljoonalla eurolla vuodessa.
Lisätiedot
Johanna Ruohonen
kehitysjohtaja
residenssiohjelma
