Tutkimus kertoo: Ulkomaalaistaustaiset kokevat olevansa osa yhteiskuntaa, suomalainen identiteetti melko harvalla
Tulokset käyvät ilmi Ollako vai eikö olla? Tutkimus viiden kieliryhmän kiinnittymisestä Suomeen -julkaisusta, jossa tarkastellaan pääkaupunkiseudulla asuvien venäjän-, viron-, somalin-, arabian- ja länsimaisten englanninkielisten asenteita, identiteettejä ja kiinnittymistä Suomeen.
Tutkimushankkeen ensimmäisen raportin ovat kirjoittaneet tutkijat, VTT Ville Pitkänen ja VTT Jussi Westinen e2 Tutkimuksesta sekä Helsingin kaupungin erikoistutkija, VTT Pasi Saukkonen. Tutkimus pohjautuu yli 1500 vastaajan kyselyaineistoon. Kustakin kieliryhmästä on noin 300 vastaajaa.
Tutkimushankkeen suunnittelusta ja rahoituksesta ovat vastanneet Suomen Kulttuurirahasto, e2 Tutkimus, Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit sekä oikeusministeriö.
Vironkielisillä vain vähän tarvetta kiinnittyä Suomeen
Yli kolme neljäsosaa pääkaupunkiseudulla asuvista viron-, venäjän- englannin-, somalin- ja arabiankielisistä kokee olevansa täysin tai jossain määrin osa suomalaista yhteiskuntaa.
Suomalaiseksi itsensä kokee huomattavasti harvempi. Yleisintä suomalaiseksi samastuminen on somalinkielisillä (43 %) ja harvinaisinta vironkielisillä (10 %).
– Valtaosa vironkielisistä on tullut Suomeen työn perässä, ja suurin osa heistä suunnittelee jossain vaiheessa paluuta Viroon. He eivät välttämättä koe erityisen voimakasta tarvetta integroitua tänne, Pasi Saukkonen toteaa.
Samastuminen omaan lähtömaahan on tavallista kaikissa kieliryhmissä, mutta osalla on myös rinnakkaisia identiteettejä. Yleisintä tämä on somalinkielisten keskuudessa: lähes joka toinen (43 %) kokee olevansa sekä suomalainen että somalialainen.
Arabiankieliset kokevat asemansa tasavertaiseksi kantaväestön kanssa
Kaksi kolmasosaa arabiankielisistä kokee olevansa tasavertaisessa asemassa kantaväestön kanssa. Muissa kieliryhmissä tasavertaisuutta koetaan vähemmän.
Lisäksi itsensä kokeminen suomalaiseksi on yllättävän yleistä Suomessa verrattain vähän aikaa asuneiden arabiankielisten keskuudessa. Heistä 37 prosenttia kokee itsensä täysin tai jokseenkin suomalaiseksi.
Enemmistö arabiankielisistä on tullut maahan turvapaikanhakijoina ja asunut maassa alle viisi vuotta. Heistä 90 prosenttia haluaa jäädä Suomeen lopuksi elämäänsä.
– Saattaa olla, että taustansa vuoksi he arvostavat keskimääräistä enemmän Suomen tarjoamia puitteita ja mahdollisuutta uuteen alkuun ja tämä näkyy tuloksissa. Odotukset ovat korkealla, Jussi Westinen arvioi.
Somalinkielisillä paras suomen kielen taito, mutta ystäviä kantaväestössä vähän
Englanninkieliset ovat kiinnittyneet Suomeen tiiviimmin kuin muut kieliryhmät. Heistä käytännössä kaikilla on suomenkielisiä ystäviä ja tuttavia, vaikka 40 prosenttia heistä puhuu suomea vain aloittelijan tasoisesti tai ei lainkaan.
Kyselyaineiston mukaan somalinkielisillä on tutkituista ryhmistä paras suomen kielen taito, mutta 45 prosentilla heistä ei ole yhtään kantaväestöön kuuluvaa ystävää. Arabiankielisissä vastaava osuus on 32 prosenttia.
– Kotoutumisen kannalta on ongelmallista, mikäli maahanmuuttajilla ei ole lainkaan kontakteja suomalaistaustaisiin ihmisiin, Ville Pitkänen arvioi.
Kielivähemmistöt kokevat mediajulkisuuden kielteiseksi
Moni kielivähemmistön kuuluva kokee, että media antaa liian kielteisen kuvan heidän edustamastaan kieliryhmästä. Somalinkielisistä tätä mieltä on 82, arabiankielisistä 72 ja venäjänkielisistä 56 prosenttia. Viron- ja englanninkielisille asia ei näyttäydy yhtä ongelmallisena.
Somalinkielisistä noin 90 prosenttia kokee, että heitä syrjitään työmarkkinoilla. Arabiankielisissä osuus on 57, venäjänkielisissä 51 ja englanninkielisissäkin 40 prosenttia. Vironkielisistä vain neljäsosa on sitä mieltä, että heitä on jossain määrin syrjitty työmarkkinoilla.
– Kielteisistä kokemuksista huolimatta 90 prosenttia kieliryhmien edustajista viihtyy Suomessa hyvin, tutkijat kertovat.
Ollako vai eikö olla? Tutkimus viiden kieliryhmän kiinnittymisestä Suomeen on Kielivähemmistöjen arvot ja identiteetit – tutkimushankkeen ensimmäinen kahdesta julkaisusta.
Tutkimustulokset perustuvat 1 527 henkilön vastauksiin. Taloustutkimus keräsi aineiston käyntihaastatteluin 4.10.2018–31.3.2019. Kysymyksenasettelun, analyysit ja tutkimusraportin ovat tehneet Ville Pitkänen, Pasi Saukkonen ja Jussi Westinen.
Tutkimusraportti julkistetaan eduskunnan Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa 30.9.2019 klo 11. Tilaisuuden avaa eduskunnan varapuhemies Juho Eerola. Tulosten esittelyn jälkeen tutkimuksesta keskustelevat kansanedustaja Hanna Sarkkinen, Helsingin kaupungin erikoistutkija Pasi Saukkonen, Ylen ulkomaantoimituksen päällikkö Krista Taubert ja Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen sekä projektityöntekijä Amina Mohamed Suomi-Somalia seurasta ja koulutus- ja kotoutussuunnittelija Järvi Lipasti Tuglas-seurasta.
Voit lukea tutkimuksen täältä.
Raportti on ladattavissa myös osoitteesta www.e2.fi.
