Kulttuuripaja Kajo on valtakunnallisen Sosped-säätiön Mikkelissä toimiva yksikkö. Kajo edistää hyvinvointia tarjoamalla matalan kynnyksen toimintaa, joka perustuu vertaisuuteen, osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen. Toimintaan voivat osallistua kaikki 18–35-vuotiaat, jotka kohtaavat elämässään haasteita. Tarjolla on monenlaista täysin maksutonta toimintaa, johon jokainen voi osallistua oman aikataulunsa ja voimiensa mukaan. Osallistuminen ei edellytä minkäänlaisia ennakkotaitoja.
Kulttuuripaja Kajossa arvostetaan kokemusasiantuntijuuden merkitystä. Ryhmätoiminnan ja vapaan oleskelun, “hengailun”, lisäksi Kajossa on mahdollisuus maksuttomaan vertaisohjaajakoulutukseen. Kurssin käyneet ohjaajat voivat toimia vapaaehtoisina ryhmien vetäjinä ja kokemusasiantuntijoina.
Kulttuuripaja Kajo on saanut erityistä kiitosta siitä, että se tarjoaa tilaa ja tukea nuorille aikuisille. Verkkosivujen blogissa vertaisohjaajana toimiva Heini kuvaa omaa matkaansa koskettavasti otsikolla ”Minut on otettu mukaan”. Hän päättää kirjoituksensa sanoilla: ”Minä kelpaan tänään. Saan tulla lähemmäs. Saan ottaa etäisyyttä. En jääkään yksin. Saan olla tässä. Kuulun tähän joukkoon. Olen yksi meistä.”
Xiaoyun ja Mikko Suominen saivat Lapin rahaston kärkihankeapurahan avaruustiedon opetuskiertueen järjestämiseen Lapin kouluissa. Vierailut ovat kouluille maksuttomia.
Mikko ja Xiaoyun Suomisen Kärkihankeapurahalla toteutettavassa tiedekasvatushankkeessa järjestetään avaruustiedon opetuskiertue Lapin kouluihin. Hankkeen tavoitteena on auttaa nuoria omaksumaan tähtitaivaan perusasiat. Tietokoneavusteinen virtuaalimatka maailmankaikkeudessa esittelee aurinkokuntaa, tähtiä ja eksoplaneettoja sekä maailmankaikkeuden mittasuhteita. Hankkeeseen sisältyy myös opetusmateriaalin koostaminen ja sen kääntäminen pohjoissaameksi.
Nuorgamissa asuva kuvataiteilija Elina Länsman saa kokovuotisen työskentelyapurahan taiteelliseen työskentelyyn. Hänen tekniikkanaan ovat maalaus ja kivilitografia. Länsmanin teokset käsittelevät pohjoisen luontosuhteeseen liittyviä aiheita.
Mus. maisteri Anna Näkkäläjärvi-Länsman tutkii väitöskirjatyössään pohjoissaamenkielisten saamelaisten vokaalimusiikkikulttuuria. Kuva: Maija Astikainen
Toinen taiteen kokovuotinen apuraha menee Sodankylästä kotoisin olevalle, nykyisin Oulussa asuvalle kirjailija Jonna Pulkkiselle. Hän toteuttaa apurahalla esseekokoelman Asioita, joita haluaisimme tietää yhteistyössä taidemaalari Helena Junttilan kanssa. Teos toteutetaan kirjeenvaihtona ja dialogina, eli teksteihin ja kuvituksiin perustuvana kokoelmana. Kirjassa pohditaan pohjoisuutta, pohjoista identiteettiä ja arkista, arktista mielenmaisemaa eri näkökulmista.
Fil. tohtori Tuuli Matila käsittelee väitöskirjatyössään kylmän sodan rakennettua kulttuuriperintöä moniskaalaisella, arkeologisella näkökulmalla. Kylmän sodan tutkimus Suomessa on arkeologisesti lähes koskematonta aluetta. Lapissa sijaitsevat tutkimuskohteet olivat monella tapaa kylmän sodan keskiössä. Tarkasteltavat kohteet ovat kolme hylättyä rajavartioasemaa Inarissa sekä Rovaniemen ainoa yleinen väestösuoja, joka on muutettu turistikohteeksi, eli Joulupukin kotiluolaksi.
Mus. maisteri Anna Näkkäläjärvi-Länsman tutkii väitöskirjatyössään pohjoissaamenkielisten saamelaisten vokaalimusiikkikulttuuria luohtia, joka tunnetaan myös nimellä juoiggus, suomeksi joiku. Hän tutkii sekä omaa kokemustaan saamelaisena, joikaajana ja muusikkona että sitä, miten saamelaiset yksilöinä ja yhteisönä voisivat palauttaa joikaamisen eläväksi osaksi arkeaan.
Yhteiskuntat. maisteri Ville Tiuraniemi käsittelee väitöskirjatyössään Suomen, Ruotsin ja Norjan arktisten alueiden, eli pohjoisimpien maakuntien ja läänien, paikallistoimijoiden geopoliittista toimijuutta kriittisen geopolitiikan tutkimuksen kautta. Paikallistoimijoissa keskitytään arktisia alkuperäiskansoja edustaviin instituutioihin, arktisiin kuntiin sekä arktisilla alueella toimiviin ja sitä tutkiviin tutkimuslaitoksiin.
Lapin rahaston vuosijuhla ja apurahojen jakotilaisuus järjestetään lauantaina 25.5. klo 17 Aineen taidemuseossa Torniossa. Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson pitää tilaisuudessa juhlapuheen aiheesta Tiede ja taide muutosvoimana. Tilaisuudessa nähdään myös sirkustaiteilija Mette Ylikorvan esitys Mona Lisa ja musiikista vastaa viulisti Elsa Hasu.
Elias Lönnrot -mitali tinkimättömästä työstä ja elämänlaadun parantamisesta
Emerita Professori Anneli Pohjola. Kuva: Mika Ahonen / Kemin Kuvaamo
Tilaisuudessa luovutetaan Lapin rahaston hoitokunnan esityksestä Suomen Kulttuurirahaston Elias Lönnrot -mitali emerita professori Anneli Pohjolalle tinkimättömästä työstä ja elämänlaadun parantamisesta. ”Anneli Pohjola on tehnyt tinkimätöntä työtä sosiaalityön opetuksen, tutkimuksen ja soveltamisen alalla erityisesti Lapissa, mutta myös kansallisesti vuosikymmenten ajan. Pohjola on tehnyt lukuisia selvityksiä sosiaali- ja terveysministeriölle. Hänen tutkimus- ja kehittämishankkeensa ovat kohdistuneet niin nuorten kuin ikäihmisten elämänlaadun parantamiseen ja palveluiden saavutettavuuteen erityisesti syrjäseuduilla ja suurten kasvukeskusten ulkopuolella”, kertoo Lapin rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Ilari Hovila tunnustuksen taustoista.
Eino Saari kirjoittaa kolmiosaista teossarjaa kosketuksesta, kuuntelemisesta ja katsomisesta. Kuva: Minna Hyvönen
Maakunnallisia Kärkihankeapurahoja myönnettiin kaksi. Liikuntat. tohtori Jarmo Piirainen ja työryhmä saivat 24 000 euron apurahan tasapainon motorista kontrollia hiihdon aikana käsittelevään tutkimukseen. Tutkimukseen liittyvät mittaukset suoritetaan Vuokatissa, Jyväskylän yliopiston liikuntateknologian laboratoriossa.
Toinen Kärkihankeapuarahan saaja on Työväen Näyttämöiden Liitto ry, jolle myönnettiin 20 000 euroa Pakko sanoa! -taidefestivaalin järjestämiseen Suomussalmella. Tapahtuma on järjestetty Teatteri Retikassa aiemmin jo neljä kertaa. Festivaali osoittaa, että korkeatasoinen taide elää ja saavuttaa katsojia myös kasvukeskusten ulkopuolella.
Kokovuotisia apurahoja, summaltaan 28 000 euroa, myönnettiin kolme. Tieteen puolella apurahansaajana on fil. maisteri Tuuli Kumpula metsäpeuran Kainuun populaation vasakuolleisuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä käsittelevään väitöskirjatyöhön. Taiteissa apurahan saivat kuvataiteilija Johanna Laaja taiteelliseen työskentelyyn ja näyttelyiden järjestämiseen sekä teatteri-ilmaisun ohjaaja AMK Eino Saari kaunokirjalliseen työskentelyyn. Saaren työstämän teoskokonaisuuden ensimmäinen osa Miehen kosketus on jo ilmestynyt ja toinen osa Kuuntelijat ilmestyy 2024. Apurahalla hän työstää trilogian päätösosaa, jonka aiheena on katsominen.
Kia Immonen (vas.) ja Minna Palokangas toteuttavat HIEKKAA-teoksen, joka sijoittuu Sotkamon Hiekan harjulle. Kuva: Sari Immonen
Tiedettä ja sivistystä, tanssia ja sirkusta
Tieteiden puolella tuettiin tänä vuonna mm. arkeologiaa ja tähtitiedettä. Arkeologi, fil. maisteri Timo Muhonen ja työryhmä saivat 5 000 euroa karhunpeijaisrituaalipaikkojen arkeologiseen tutkimukseen ja sen tulosten esittelyyn Kainuussa. Kyseessä on suomalaiseen kansanuskoon ja suulliseen perinteeseen liittyvien tunnettujen karhunpeijaispaikkojen tutkimus. Ryhmä on tehnyt vastaavanlaisia tutkimuksia myös muualla Suomessa eri maakunnissa.
Kajaanin Planeetta ry:lle myönnettiin 5 000 euroa tähtitornin laitteiston uusimiseen. Uudistuksen jälkeen tähtitorni on yleisöystävällisempi ja esteetön sekä palvelee paremmin tilaisuuksien järjestämistä.
Myönnetyillä apurahoilla tuetaan maakunnassa asuvia tieteen ja taiteen tekijöitä, ja apurahoilla tehtävä työ kohdistuu kattavasti koko maakuntaan.Apurahojen ansiosta muun muassa tanssitaan Sotkamossa ja toteutetaan sirkusfestivaali Suomussalmella.
Tanssinopettaja Minna Palokangas ja koreografi Kia Immonen toteuttavat 10 000 euron apurahalla tanssillisen, visuaalisen ja luontokokemuksellisen teoksen Sotkamon Hiukan harjulla.
Kulttuurintutkija, kirjailija Markku Nieminen sai Kainuun rahaston Elias Lönnrot -mitalin. Kuva: M-E kuva.
Monitaideyhdistys TipTop Walkers ry sai 10 000 euroa sirkusfestivaali M:n toteuttamiseen Suomussalmella. Koko perheelle suunnattu minisirkusfestivaali järjestetään Ämmänsaaressa. Idea tapahtuman järjestämiselle on tullut TipTop Walkersin perustajajäseneltä sirkustaiteilija Lassi Tauriaiselta, joka on kotoisin paikkakunnalta.
”Apurahoja haettiin sekä määrällisesti että yhteissummaltaan aiempaa enemmän. Lisäksi asiantuntijaraadit pitivät hakemusten tasoa viime vuosia korkeampana, etenkin tieteessä, kirjallisuudessa ja kuvataiteissa”, kertoo Kainuun rahaston asiamies Mikko Nortela. Kainuun rahastoon tuli tänä vuonna yhteensä 163 apurahahakemusta, joiden hakusumma oli yhteensä lähes 2,4 miljoonaa euroa.
Elias Lönnrot -mitali Markku Niemiselle
Suomen Kulttuurirahaston hallitus myönsi Elias Lönnrot -mitalin Kainuun rahaston hoitokunnan esityksestä kulttuurintutkija ja kirjailija Markku Niemiselle, ”Kalevalan kantajalle, eepoksen elävöittäjälle”. Nieminen on toiminut aktiivisesti Kulttuurikornitsan ja sittemmin Juminkeon taustalla ja tuonut siten esille Suomen vanhinta säilynyttä suullista perinnettä. Juminkeko on tärkeä Kalevala-tietouden keskus, jonka työ elää myös kansanmusiikkijuhla Sommelon taustalla. Kuhmo on Unescon kirjallisuuskaupunki pitkälti Juminkeossa tehdyn työn ansiosta.
Kainuun rahaston vuosijuhla ja apurahojen jakotilaisuus järjestettiin tänä vuonna 7.5.2023 klo 14 alkaen Kuhmo-talossa. Juhlapuheen pitää yliopistonlehtori, dosentti Katriina Siivonen aiheesta Aineettoman kulttuuriperinnön voima.
Apurahansaajia on 63 (53 % rahasta tieteeseen ja 47 % taiteeseen). Apurahojen pääpaino on työskentelyapurahoissa. Vuoden työskentelyapurahoja myönnettiin 22 (13 tieteeseen ja 9 taiteeseen) ja puolen vuoden työskentelyapurahoja 10.
– Pohjois-Karjalan rahasto vastaanotti kevään haussa 491 apurahahakemusta, mikä kertoo kovasta hakupaineesta niin tieteen kuin taiteen suunnilta. Ilahduttavaa on, että maakuntarahasto on pystynyt tasaisesti kasvattamaan myönnettyjen apurahojen kokonaismäärää, joka lähestyy miljoonan euron rajapyykkiä, kertoo hoitokunnan puheenjohtaja Harri Siiskonen.
Tieteen yhteishanke kielitieteen tutkimukseen
Väitöskirjatutkija Lotta Aarikka, suomen kielen professori Hanna Lappalainen ja sosiologian dosentti Sanna Aaltonen.
Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntarahastojen yhteisenä kärkihankkeena myönnettiin sadan tuhannen euron apuraha professori Hanna Lappalaisen johtamalle tutkimushankkeelle, joka kohdistuu itäsuomalaisten kielellistä variaatiota sekä yhteiskuntaluokkaan ja eriarvoisuuteen liittyviin kokemuksiin.
”Kielellinen variaatio, yhteiskuntaluokka ja eriarvoisuuden kokemukset Itä-Suomessa” on yhteiskuntatieteilijöiden ja kielentutkijoiden yhteishanke.
− Siinä tutkitaan pohjoiskarjalaisten ja pohjoissavolaisten kokemuksia ja havaintoja eriarvoisuudesta erityisesti kielenkäytön ja sosiaalisten suhteiden näkökulmasta, kertoo Hanna Lappalainen.
– Tavoitteena on tarkastella yhteiskuntaluokkaan, sosiaaliseen liikkuvuuteen ja eriarvoisuuteen liittyviä kokemuksia sekä sitä, miten ihmiset ilmentävät kielenkäytöllään omaa taustaansa, taustoittaan Lappalainen tutkimushanketta. Näitä teemoja tutkitaan sosiolingvistiikan ja sosiologian menetelmin. Aihe on tärkeä, sillä Suomessa kielen ja luokan suhde ei ole yhtä ilmeinen kuin monessa muussa maassa eikä siitä toistaiseksi ole juuri tietoa.
Aineistonkeruu toteutetaan kahdessa kaupungissa, Joensuussa ja Kuopiossa, ja kahdella maaseutupaikkakunnalla, Lapinlahdella ja Liperissä. Maaseutupaikkakuntien osalta tutkimus kytkeytyy aiemmin aloitettuun murteenseuruuhankkeeseen. Aineistonkeruussa keskeinen rooli on opiskelijoilla. Tutkimusryhmään kuuluvat sosiologian dosentti Sanna Aaltonen Itä-Suomen yliopistosta (Kuopion kampus), väitöskirjatutkija Lotta Aarikka (Turun yliopisto, siirtyy post doc -tutkijaksi Itä-Suomen yliopistoon) ja hankkeen johtaja, suomen kielen professori Hanna Lappalainen Itä-Suomen yliopistosta (Joensuun kampus).
Suomen Kulttuurirahaston J.V. Snellman -mitali professori Timo Pukkalalle
Timo Pukkala (s. 1954 Joensuussa) valmistui Helsingin yliopistosta ensin metsänhoitajaksi ja vuonna 1982 maa- ja metsätieteiden kandidaatiksi. Hän väitteli maatalous- ja metsätieteiden tohtoriksi Joensuun yliopistossa vuonna 1988. Pukkalan englanninkielinen artikkeliväitöskirja käsitteli mäntyjen alueellisen jakauman vaikutusta puun paksuuskasvuun.
Työurallaan Pukkala on toiminut Joensuun (Itä-Suomen) yliopistossa assistenttina, yliassistenttina ja Suomen Akatemian tutkijana ennen nimitystään metsätalouden suunnittelun professoriksi vuonna 1992. Lisäksi hän toiminut asiantuntijana kehitysyhteistyöhankkeissa Nepalissa ja Laosissa.
Pukkalan tieteellinen tuotanto metsätalouden suunnittelun ja metsänhoitotieteen alalta on kansainvälinen, laaja ja laadukas. Hän oli vuonna 2020 Scopus-julkaisutietokannan pohjalta tehdyssä vertailussa maailman viitatuimpia metsäntutkijoita. Pukkala on osallistunut asiantuntijana aktiivisesti keskusteluun metsien roolista ilmastonmuutoksen hillinnässä. Hän on ollut tiedotusvälineissä näkyvästi esillä metsän jatkuvan kasvatuksen puolestapuhujana. Jatkuvassa kasvatuksessa metsän nuoremmat puut saavat kasvaa rauhassa varttuneen puuston suojassa, eikä metsää hakata paljaaksi.
Hiljattain emerituksen rooliin siirtynyt Timo Pukkala on ollut pidetty ja selkeäsanainen opettaja ja jatkokoulutettavien ohjaaja metsätieteiden osastossa. Hänen klassikoiksi muodostuneista oppikirjoistaan Metsäsuunnittelun perusteet (1994) ja Metsäsuunnittelun menetelmät (2007) metsätieteiden opiskelijat ovat ammentaneet keskeisiä alan perustietoja.
Kaikki Pohjois-Karjalan rahaston apurahansaajat löytyvät täältä.
Tämän vuoden suurimman apurahan, 40 000 euroa, Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahasto myönsi TEHDAS Teatteri yhdistys ry:lle immersiivisen Huoneiden Kirja -suurteoksen toteuttamiseen.
Tiistaina 14.5. Uudenkaupungin Kulttuurikeskus Crusellissa pidetyssä vuosijuhlassa jaettiin apurahoja yhteensä 105:lle tieteen, taiteen ja muun kulttuurin edustajalle. Lisäksi maakuntarahasto ojensi Elias Lönnrot -mitalin turkulaiselle dramaturgille Satu Rasilalle. Mitali myönnetään erityisen huomattavista ansioista maakunnan kulttuurielämässä.
Kilpailu apurahoista oli kovaa. Määräaikaan mennessä Varsinais-Suomen rahastoon tuli yhteensä 939 hakemusta, joiden yhteissumma oli yli 15 miljoonaa euroa. Hakemuksista vain noin 11 prosenttia läpäisi seulan. Suurin osa apurahoista myönnettiin henkilökohtaisina työskentelyapurahoina tieteen- ja taiteenharjoittajille. Vuoden työskentelyn mahdollistavia apurahoja myönnettiin 15 kappaletta ja 6−11 kuukauden työskentelyapurahoja 26 kappaletta. Muut apurahat osoitettiin lyhyempiin työskentelyjaksoihin tai erilaisten hankkeiden kuluihin.
Palkinto ansiokkaasta dramaturgin ja näytelmäkirjailijan työstä
Suomen Kulttuurirahaston hallitus palkitsi teatteritaiteen maisteri Satu Rasilan Elias Lönnrot -mitalilla. Rasila on Varsinais-Suomessa erittäin näkyvä kulttuurihenkilö ja on toiminut mm. Suomen Näytelmäkirjailijaliiton puheenjohtajana. Turun kaupunginteatterin dramaturgina hän on toiminut vuosina 1998 – 1999 ja uudelleen vuodesta 2012 alkaen. Vuosien 2015 – 2016 näytäntökaudella Rasila oli joko yksin tai yhdessä muiden kanssa kirjoittamillaan näytelmillä kirjoittajakohtaisen katsojatilaston kärkinimi Suomessa.
Vuosijuhlan teemana rakentava vuorovaikutus
Varsinais-Suomen Kulttuurirahaston vuosijuhlan teemaksi oli tänä vuonna valittu ajankohtainen teema, rakentava vuorovaikutus. Teema oli esillä myös Elias Lönnrot -mitalilla palkitun dramaturgi Satu Rasilan juhlapuheessa. Sirkustaiteilijat Pauliina Räsänen ja Slava Volkov esittivät juhlassa teoksen ”Spiritism Amusante”. Juhlan musiikkiohjelmasta vastasi Artsoppa ry Franz Schubertin teoksella ”Auf dem Strom D943” sopraanolle, käyrätorvelle ja pianolle. Tilaisuus päättyi perinteiseen tapaan Varsinaissuomalaisten lauluun.
20 000 euroa myönnettiin kahdelle Taidetta hoitolaitoksiin -hankkeelle. Musiikkipedagogi (AMK) Sanna Kilpeläinen ja musiikkipedagogi (AMK) Esko Kilpeläinen saivat 5 000 euron apurahan musiikkituokioiden järjestämiseen Kajaanissa sijaitsevissa ikäihmisten hoitolaitoksissa. Tanssitaiteen tohtori Kirsi Törmi ja työryhmä puolestaan saivat 15 000 euroa Piileskelevä liike -työpajojen toteuttamiseen tukea tarvitsevien nuorten parissa.
Musiikkipedagogi Iida Falckille ja filosofian maisteri Janne Seppäselle myönnettiin 7 000 euron apuraha hankkeeseen, jolla viedään paikallista kansanmusiikkia elävöittämään Suomussalmen syrjäkyliä.
Kuvataiteilija, Amk Riikka Keränen sai 24 000 euron apurahan taiteelliseen työskentelyyn.
Suomussalmen Näyttämöyhdistys ry:lle myönnettiin 15 000 euron apuraha Pakko sanoa! -monologifestivaalin järjestämiseen.
Kaikki Kainuun rahaston vuoden 2019 apurahat löytyvät täältä.
Mitali viulutaiteilijalle
Apurahojen lisäksi Kainuun rahasto jakoi Suomen Kulttuurirahaston hallituksen myöntämän Elias Lönnrot -mitalin viulunsoiton lehtori, muusikko Minna Tuhkalalle. Mitali myönnettiin virtuoosimaisesta tulkinnasta, innostavasta opetuksesta.
Minna Tuhkala on monipuolinen muusikko, joka konsertoi aktiivisesti viulu-, ja barokkiviulutaiteilijana sekä laulajana. Tuhkala on konsertoinut mm. eri barokkiorkestereiden ja sinfoniaorkestereiden solistina, sekä kamarimuusikkona erilaisissa kokoonpanoissa Suomessa ja Euroopassa. Vuodesta 1997 Tuhkala on toiminut Kainuun musiikkiopiston viulunsoiton lehtorina ja Kaukametsän kamariorkesterin konserttimestarina sekä 2003 myös orkesterin taiteellisena johtajana. Vuosina 2011-2016 hän toimi Kajaanin Barokki Soi -festivaalin taiteellisena johtajana ja vuonna 2018 Ristijärven Veisuuvestivaalin ja Kajaanin Barokki Soin taiteellisena johtajana.
Rahasto sai hakuaikana 489 hakemusta, joiden yhteenlaskettu summa oli reilu kahdeksan miljoonaa euroa. Nyt myönnetyistä apurahoista taiteen osuus on 48 %, lastenkulttuurin 15 % sekä tieteen 30 %. Loput apurahoista kohdistuvat kotiseututyöhön (7 %). Myönnettyjen apurahojen keskikoko nousi 12 000 euroon. Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahaston apurahatoiminnan painopisteitä ovat alueen identiteettiä ja elinvoimaa uudistavat hankkeet. Vuoden 2019 apurahahaussa Etelä-Pohjanmaan rahaston hoitokunta asetti haettavaksi lastenkulttuurin kolmivuotisen hankeapurahan.
Kärkihankeapurahat elokuvalle ja lastenkulttuurille
Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahasto myönsi kaksi 40 000 euron kärkihankeapurahaa. Elokuvakeskus Botnia ry toteuttaa alueellisen elokuvakeskuksen uudistus- ja kehittämisprojektin. Kulttuuriyhdistys KoHo ry puolestaan sai apurahan maakunnallisen lastenteatterikaravaanin toteuttamiseen. KoHo ry:n hanke on kolmivuotinen ja nyt myönnettiin kolmivuotisen apurahan ensimmäisen vuoden apuraha.
Kokovuotiseen työskentelyyn 21 apurahaa
Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahasto myönsi kuusi kokovuotista 24 000 euron työskentelyapurahaa alueen visuaalisille taiteilijoille, joista Petra Koiviston apuraha kolmivuotisen apurahan toisen vuoden apurahana. Muut kokovuotisen apurahan saajat olivat Ritva Lindberg, Marja Rak, Ru Runeberg, Aamu Tikkanen ja Minna Tuohisto-Kokko. Säveltaiteissa kokovuotinen työskentelyapuraha myönnettiin muusikko Teemu Vuorelalle taiteelliseen työskentelyyn, ja tanssitaiteissa tanssitaiteen maisteri Hanna Korhoselle. Näyttämötaiteissa Juulia Soidinaho sai kokovuotisen apurahan teatteriproduktioiden käsikirjoittamiseen ja ohjaukseen.
Lastenkulttuurin hankkeille myönnettiin yhteensä 19apurahaa, joista yksi oli Virpi Timosen 24 000 euron apuraha Lumimaailma-yhteisötaideprojektin toteuttamiseen.
Tieteissä kokovuotisen 30 000 euron apurahan väitöksen jälkeiseen tutkimukseen sai Hanne Ala-Harja. Hänen tutkimuksensa käsittelee ruokatuoretuotteiden toimitusketjun lämpötilaoptimointia. Kymmenen muuta tieteen kokovuotista työskentelyapurahaa myönnettiin väitöskirjatöiden eri vaiheisiin. Esimerkiksi Mikko Karhun väitöskirja käsittelee utopioita aluekehittämisen välineenä ja Shah Rukh Shakeel tutkii uusiutuvien energiateknologioiden kaupallistamista Suomessa.
Lisäksi rahasto myönsi eri aloille 10 vähintään puolivuotista työskentelyapurahaa sekä lukuisia pienempiä apurahoja. Erilaisten kulttuurihankkeiden toteuttamiseen Etelä-Pohjanmaan kulttuurirahasto myönsi useita isoja ja pienempiä apurahoja kuten Puuseppämuseoyhdistys ry:n 20 000 euron apuraha Puuseppien -kylä dokumenttielokuvan käsikirjoittamiseen ja toteuttamiseen.
Elias Lönnrot -mitali Antti Tuurille
Suomen Kulttuurirahaston hallituksen Etelä-Pohjanmaan rahaston hoitokunnan esityksestä myöntämä Elias Lönnrot mitali ojennettiin vuosijuhlassa kirjailija Antti Tuurille – Suurelle tarinankertojalle, kotiseudun aiheiden ammentajalle.
”Antti Tuuri on maamme eturivin romaanikirjailija. Urallaan hän on näkyvästi tehnyt tunnetuksi eteläpohjalaisia aiheita, henkilöitä ja tapahtumia”, Etelä-Pohjanmaan rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Sulevi Riukulehto kertoo.
Tuuri syntyi 1.10.1944 Kauhavalla. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Vimpelin yhteiskoulusta 1963 ja valmistui graafisen alan diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta 1972. Tuuri toimi johtotehtävissä useissa graafisen alan yrityksissä ja vuonna 1983 hän ryhtyi kokopäivätoimiseksi kirjailijaksi.
Vuosijuhlassa elokuvataidetta ja klassista musiikkia
Kuula-opiston mestariluokan oppilaat säestävät Vaasan marssia. Kuva: Sara Bondegård (StudioSara).
Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahaston vuosijuhlassa Kulttuuritalo Duxissa kuultiin ja nähtiin muun muassa apurahansaajien esityksiä. Elokuvakeskus Botnia toteutti film and dance -esityksen. Kuula-opiston mestariluokalla opiskelevat nuoret esittivät mm. Merikannon ja Šostakovitšin musiikkia. Juhlapuheen piti dosentti ja arkkitehti Anu Soikkeli.
Kulttuurirahaston apurahat jakoivat rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Sulevi Riukulehto, asiamies Mika Virkkala ja sihteeri Tarja Aurell.
Myönnetyistä apurahoista taiteelle ja kulttuurille kohdistui 70 prosenttia, ja tieteiden osuus oli 30 prosenttia. Taiteen alalla saivat kuvataiteet, säveltaiteet sekä muotoilu ja taidekäsityö runsaimmin apurahoja. Kirjallisuuden alalla hakemusten määrä kasvoi eniten, ja vastaavasti kirjallisuuteen myönnettiin nyt ennätysmäärä apurahoja, 46 000 euroa. Tieteen puolella eniten myönnettiin apurahoja lääketieteiden, humanististen tieteiden ja luonnontieteiden aloille. Apurahan keskikoko oli 8 800 euroa.
Maakunnallisesti merkittävien hankkeiden kaksi 20 000 euron kärkihankeapurahaa myönnettiin HuonekalumuseosäätiöllePäijäthämäläisen huonekalun tarina tekijöidensä kertomana –teoksen kirjoittamiseen sekä Talous ja Nuoret TAT ry:lle peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten pelillisen talouden ja yhteiskunnan oppimisympäristön rakentamiseen Lahdessa.
Kokovuotisen 24 000 euron työskentelyapurahan sai tänä vuonna fil. maisteri Marja Koskuvi skitsofrenian solumallintamista käsittelevään väitöskirjatyöhön. 20 000 euron apurahat myönnettiin lääket. tohtori Markku Lähteenvuon työryhmälle lääkevaikutusten genetiikkaa ja yksilöllistä lääketiedettä käsittelevään tutkimustyöhön sekä Lahden Elävä Taide ry:lle teatteriesityksen valmistamiseen, käsikirjoitukseen ja paikallisen musiikin sovitustyöhön. Lisäksi rahasto myönsi useita pienempiä työskentelyapurahoja taiteen ja tieteen harjoittamiseen sekä kuluapurahoja kulttuurihankkeiden toteuttamiseen.
Elias Lönnrot -mitali suomalaisen viulutaiteen edistäjälle
Pertti Sutinen, kuva: Lahden konservatorio
Viulupedagogi Pertti Sutiselle (s. 1944) Suomen Kulttuurirahaston hallitus myönsi Elias Lönnrot -mitalin tunnustuksena mittavasta elämäntyöstä soitonopettajana ja suomalaisen viulutaiteen edistäjänä. Hänen työnsä on ollut osaltaan nostamassa niin Lahtea kuin koko Suomea musiikkimaailman eturiviin.
Sutinen on tehnyt kansallisesti merkittävän elämäntyön viulunsoiton opettajana. Erityisen arvokas hänen työpanoksensa on ollut Päijät-Hämeen maakunnassa.
Pertti Sutinen on toiminut Lahdessa vuodesta 1980 lähtien. Hän oli Lahden konservatorion viulunsoiton yliopettajana Lahden ammattikorkeakoulun perustamiseen saakka, jossa hän toimi yliopettajana eläkkeelle jäämiseensä saakka. Ennen Lahden aikakautta Sutinen on toiminut Oulun kaupunginorkesterin konserttimestarina sekä viulunsoiton lehtorina Hyvinkään musiikkiopistossa ja Turun konservatoriossa. Joitakin vuosia Sutinen oli Sibelius-Akatemiassa tuntiopettajana. Lisäksi hän on ollut haluttu luennoitsija ja mestarikurssien opettaja useilla kesäkursseilla, sekä Suomessa että ulkomailla. Edelleen hän toimii tuntiopettajana Lahden konservatoriossa.
Useita kymmeniä Pertti Sutisen oppilaita toimii merkittävissä tehtävissä eri oppilaitoksissa ja orkestereissa ympäri Suomea, ja myös Suomen rajojen ulkopuolella. Heistä mainittakoon Elina Vähälä, joka toimii solistiuransa ohella viulumusiikin professorina Karlsruhessa, Saksassa, sekä Taija Angervo, Maaria Leino ja Satu Vänskä, jotka toimivat konserttimestareina Radion Sinfoniaorkesterissa, Sinfonia Lahdessa ja Australian Chamber Orchestrassa. Ja Pertti Sutisen opetustyö jatkuu yhä edelleen.
Päijät-Hämeen rahaston vuosijuhlassa esiintyivät tämän vuoden apurahansaajista Barokkiyhtye Galantina, liikuntat. maisteri Päivi Hentun luotsaama Hot Club Dance Company sekä duo Seppo Pohjoisaho, trumpetti ja Maarit Liimatainen, piano. Tilaisuuden tervehdyssanat lausui rahaston hoitokunnan puheenjohtaja, professori Timo Pihkala. Juhlapuheen piti Suomen Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava.
Toimittaja Helena Petäistö sai Kyösti Kallio -mitalin kiitoksena ansioistaan Kyösti Kallion elämäntyön vaalimisesta. Kuva: Otava
– Mitali luovutetaan Teille kiitoksena ansioistanne Kyösti Kallion elämäntyön sekä maaseudun kulttuuriperinnön vaalimisesta. Urallanne olette pystynyt yhdistämään kansainvälisen ja paikallisen. Olette aina kunnioittanut juurianne ja useissa yhteyksissä tuonut esiin suomalaista kulttuuria ja perinnettä, unohtamatta Kalajokilaaksoa. Olette viime vuosien aikana erityisesti nostanut esiin vanhaa rakennusperinnettä ja edistänyt näin Kallion hengen mukaisesti maaseudun elinvoimaisuutta, totesi vuosijuhlassa Keski-Pohjanmaan rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Tanja Risikko.
Kansainvälisen politiikan toimittaja sekä ranskan kielen ja kulttuurin asiantuntija Helena Petäistö on tunnettu kulttuurivaikuttaja. Hänen ensimmäinen kirjansa ”Ranskalaiset korot” ilmestyi vuonna 1995. Vuonna 1999 julkaistu ”Aamiainen Cocon kanssa ja muita elämyksiä Euroopassa” aloitti kirjasarjan Euroopan kaupungeista. Hänen vuonna 2010 ilmestynyt kirjansa ”Tee teematka” palkittiin Lauri Jäntin säätiön palkinnolla. Petäistön uusin kaupunkikirjasarja sisältää kaksi osaa Ranskan kaupungeistä ”À la Helena Petäistö”. Viimeisin kirja ”Ranska, Macron ja minä” julkaistiin 2017. Helena Petäistön ympäri Suomea toteuttama Kuohuva Eurooppa -luentosarja on ollut yleisömenestys. Petäistö on saanut sekä Ranskan ansioritarikunnan Kunnialegioonan upseeriluokan kunniamerkin että Suomen Leijonan 1. luokan ritarimerkin. Vuonna 2010 hänet palkittiin Suomen Kuvalehden journalistipalkinnolla.
Helena Petäistö on maailmalla uraa tehdessään aina kunnioittanut juuriaan ja useissa kirjoituksissaan tuonut esiin suomalaista kulttuuria ja perinnettä. Petäistö on luennoinut rakennusperinteestä laajalla näkökulmalla Suomesta Ranskaan tuoden esimerkkejä esim. presidentti Macronin kampanjasta vanhojen talojen säilyttämiseksi. Petäistön ideoima suosittu kesätapahtuma, jossa hän on kahdeksan vuoden ajan puhunut tärkeäksi näkemästään asiasta, tunnetaan nimellä ”Teetä ja wanhoja taloja”. Se on nostanut esiin vanhaa rakennusperinnettä ja edistänyt näin Kallion hengen mukaisesti maaseudun elinvoimaisuutta. Kalajoella odottaakin hänen yksi tärkeistä työkohteistaan: Kalajoen vanhan apteekin kunnostaminen Rautioon. Helena Petäistö halusi pelastaa hienon, mutta huonoon kuntoon päästetyn suojelukohteen, Suomen toiseksi vanhimman maalaisapteekin talon.
Suomen Kulttuurirahaston Keski-Pohjanmaan rahaston Kyösti Kallio -mitalin luovuttivat toimittaja, tietokirjailija Helena Petäistölle rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Tanja Risikko ja hoitokunnan jäsen Tuula Puoskari. Kyösti Kallio -mitalin on suunnitellut kuvanveistäjä Kalervo Kallio (1909–1969).
