Oman maan mustikka
Lihavuus yleistyy länsimaissa nopeasti, ja siihen kuuluvat liitännäissairaudet kuten metabolinen oireyhtymä ja tyypin 2 diabetes kuormittavat terveydenhuoltoa aiheuttaen yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia. Lihavuus on myös Suomessa kasvava ongelma, sillä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan yli 30-vuotiaista naisista ylipainoisia on 63 prosenttia ja miehistä 72 prosenttia.
“Metabolisen oireyhtymän taustalla on liiallinen energian saanti suhteessa kulutukseen. Elintapatottumusten lisäksi lihavuuteen liittyy myös perintötekijöitä, jotka kytkeytyvät siihen, kuinka energiaa säilömme. Jos mennään evoluutiossa taaksepäin, niin aikaisemmin ateriavälit olivat pitkiä, mutta nykyään runsasenergistä ravintoa on koko ajan saatavilla. Se ei oikein sovi yhteen geeniemme kanssa”, sanoo Otto Mykkänen, Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikön väitöskirjatutkija.
Mykkäsen viimeistelyvaiheessa oleva väitöskirjatutkimus tarkastelee mustikan terveysvaikutuksia lihavuuden aiheuttamissa aineenvaihdunnanhäiriöissä. Itä-Suomen yliopistosta etenkin dosentti Riitta Törrönen ja professori Marjukka Kolehmainen ovat jo aikaisemmin tutkineet kotimaisia marjoja ja tutkimustulokset ovat osoittaneet, että ravinnon sisältämillä polyfenoleilla ja erityisesti niihin kuuluvilla antosyaaneilla on ihmiselle hyödyllisiä terveysvaikutuksia. Suomalaisessa ruokavaliossa antosyaaneja esiintyy runsaasti juuri mustikassa ja etenkin sen kuoressa, ja ne antavat marjalle sen tummansinisen värin.
”Mustikan terveysvaikutusten taustalla on mitä ilmeisemmin verisuoniterveys, mikä tarkoittaa koko kehon hyvinvointia päästä varpaisiin.”
Mykkänen halusi mennä tutkimuksessaan syvemmälle ja selvittää, kuinka mustikka vaikuttaa korkeaan verenpaineeseen, häiriintyneeseen rasva- ja sokeriaineenvaihduntaan ja muihin metabolisen oireyhtymän liitännäissairauksiin. Hänen väitöskirjaohjaajanaan toimii dosentti Pirkka Kirjavainen.
Kokeista saadut tulokset osoittavat, että mustikan säännöllinen käyttö voi vähentää matala-asteista tulehdustilaa, jonka on todettu merkittävästi liittyvän sydän- ja verisuonitautien kehittymiseen. Antosyaayneilla on todettu olevan suotuisia vaikutuksia myös silmien rasittumiseen näyttöpäätetyössä ja Mykkänen veikkaa, että tulevaisuudessa mustikoiden yhteys aivojen terveyteen ja kognitiivisiin toimintoihin saattavat olla tärkeitä tutkimuskohteita.
Mustikka vetoaa Mykkäseen myös henkilökohtaisesti, sillä se on marja, jota hän mieluiten itsekin syö. Luovana ihmisenä hän on tehnyt mustikasta jopa musiikkia ja hyödyntänyt marjoista saatavaa väriä maalatessaan tauluja.
“Mustikka on kaikilta ominaisuuksiltaan mielenkiintoinen, kyllä sitä kannattaa syödä. Terveysvaikutusten taustalla on mitä ilmeisemmin verisuoniterveys, mikä tarkoittaa koko kehon hyvinvointia päästä varpaisiin”, Mykkänen toteaa.
Mustikat kannattaa Mykkäsen mukaan nauttia joko tuoreina tai pakastettuina, mutta mehuksi niitä ei kannata keittää, sillä silloin terveysvaikutteisista antisyaaneista katoaa suurin osa. Ulkomailta tuotuihin, kasvatettuihin pensasmustikoihin verrattuna kotimaiset mustikat ovat todellista superruokaa, eivätkä ne metsästä itse poimittuina maksa mitään – silti jopa 90 % mustikoista jää joka vuosi keräämättä.
Mykkäsen toiveena onkin, että elintarviketeollisuus käyttäisi kotimaisia marjoja entistä kekseliäämmin. Hänen väitöskirjansa selvittämät tutkimustulokset on julkaistu pääsääntöisesti avoimissa julkaisuissa ja ne ovat kaikkien hyödynnettävissä.
“Kotimaisista raaka-aineista löytyy loistavaa potentiaalia ja marjoja saisi enemmänkin hyödyntää tuotekehityksessä. Uskon, että arkipäivisin, helpoin ja edullisin tapa pitää huolta omasta terveydestä on lisätä ruokavalioon marjoja ja etenkin mustikoita.”
Väitöskirjatutkija Otto Mykkänen sai Alma ja Jussi Jalkasen rahastosta 13 000 € mustikan terveysvaikutuksia käsittelevän väitöskirjatyön loppuunsaattamiseen.
