Liikkuvuusapurahoja 60 taiteentekijälle
Elokuun haussa liikkuvuusapurahan hakuehdot uudistettiin. Myönnettävien apurahojen minimisumma nousi 2 000 eurosta 3 000 euroon. Oleskelun kohdemaassa tulee kestää vähintään kaksi viikkoa. Hakuehtojen uudistuksen takana oli tavoite jakaa aiempaa suurempia apurahoja, joiden myötä taiteilijat voivat panostaa entistä laajempaan kansainväliseen verkostoitumiseen ja oman osaamisensa pitkäjänteisempään kehittämiseen.
Haussa myönnettiin eniten 3000 euron apurahoja. Niitä sai 24 hakijaa, joiden joukossa on sekä yksittäisiä taiteilijoita että työryhmiä. Alakohtaisesti eniten apurahoja myönnettiin kuvataiteisiin, näyttämötaiteisiin sekä säveltaiteisiin.
Liikkuvuusapurahojen tarkoituksena on tukea esimerkiksi ulkomaille sijoittuvaa residenssityöskentelyä, esiintymiskiertueita ja näyttelyprojekteja sekä kansainvälisiin yhteishankkeisiin liittyviä matkoja. Apurahalla voi kattaa matkat, majoituksen sekä mahdolliset residenssi- ja rahti- tai vakuutuskustannukset.
Inspiraatiota vieraan kielen keskellä
Runoilija Laura Herva otti ilahtuneena vastaan uutisen saamastaan apurahasta.
”Apurahapäätöksen jälkeiset päivät ovat olleet ilon ja keveyden kannattelemia!”
Herva matkustaa apurahansa turvin Beniniin, Villa Karoon. Siellä hän työstää teostaan sukunsa matriarkasta, isoäidistään.
”Tuntuu tärkeältä laventaa omaa näkökulmaa, sillä en ole ennen juurikaan matkustanut Euroopan ulkopuolella. Tulen työskentelemään Villa Karossa kahdeksan viikkoa, ja sekin tuntuu tärkeältä, että käynti ei ole pelkkä pyrähdys, vaan ehdin hieman asettua ja tutustua. Kieli on keskeisin työvälineeni ja siksi onkin kiinnostavaa nähdä, miten kieliympäristön vaihtuminen vaikuttaa kirjoittamiseen”, hän kertoo.
Arktista ja sademetsiä
Kaikkiaan apurahansaajat matkustavat liikkuvuusapurahan turvin 27 kohdemaahan. Kuvataiteilija Paula Humberg matkaa päiväntasaajalle kuvaamaan uhanalaista pilvisademetsää Ecuadorissa. Dokumenttiohjaaja Kira Jääskeläinen taas suuntaa arktisille alueille Pohjois-Grönlantiin Qimmeq-elokuvan ennakkokuvauksiin. Elokuvassa hän seuraa liikkuvaa eläinklinikkaa, joka vierailee kaukaisissa kylissä ja kohtaa ihmisten huolen tulevaisuudesta
”Qimmeq on matka pohjoiseen Grönlantiin, rekikoirien maahan. Vuosituhansien ajan koiravaljakko on ollut Grönlannissa tärkeä kulkuväline ja korvaamaton osa inuiitien pyyntikulttuuria. Ilmastonmuutoksen myötä rekikoirien rooli on kuitenkin muutoksessa. Liikkumisen kannalta tärkeä merijää saapuu vuosi vuodelta myöhemmin ja sulaa aikaisemmin pois. Joiltakin alueilta se on kadonnut kokonaan”, Jääskeläinen kertoo.
Suurin myönnetty apuraha ohjaaja Jonna Wikströmille
Osa saajista liikkuu useammassa maassa, kuten teatteriohjaaja Jonna Wikström, joka sai Elokuun haun suurimman apurahan 9000€ dokumenttiprojektinsa matkakuluihin Espanjassa, Puolassa ja Romaniassa.
”Dokumenttiprojekti Rajat – Borders tutkii Euroopan unionin raja-alueiden haasteita ja niiden vaikutuksia yksilöihin. Rajat kiinni vai auki -keskustelu herättää minulle aina ensimmäisenä kysymyksen siitä, keitä siellä rajalla oikein on. Rajat kun eivät missään nimessä ole vain maantieteellisiä vaan myös sosiaalisia ja kulttuurisia. Rajat herättävät voimakkaita tunteita ja vaikuttavat ihmisten identiteettiin. Haluan antaa äänen niille, joiden tarinat jäävät usein poliittisen pelin varjoon päätöksenteossa”, Wikström sanoo.